Avun hakeminen

Olen tullut siihen tulokseen, että enää en voi paeta ongelmiani. On aika kohdata ne, sillä en muuten pääse niistä ikinä eroon.

En kuitenkaan pysty soittamaan ja varaamaan aikaa, se on liian vaikeaa. Alan itkemään todella helposti, ja pelkään että murrun jo heti nimeäni sanoessani. En pysty vaan soittamaan, en mitenkään.

Minulla on yksi kaveri, jota voisin ehkä pyytää soittamaan puolestani, tiedän että hän tekisi sen mielellään, jos vaan pyytäisin. Mutta en tiedä onko tämä mahdollista. Jos kaverini soittaa sinne ja yrittää varata ajan puolestani, niin sanovatko ne siellä että pitää soittaa henkilökohtaisesti? Opiskelen siis yliopistossa, joten tarkoituksena olisi soittaa puhelu YTHS:lle. Kyselevätkö he puhelimessa miksi haluan ajan tai muuta..?

Olen halunnut apua ala-asteikäisestä asti, mutta nyt vasta olen oikeasti tajunnut että se on tehtävä. En muuten jaksa enää eteenpäin. Entä jos he eivät otakaan minua tosissaan? Vähättelevät ongelmiani? Yleensä ihmiset luulevat minua vahvaksi ja suosituksi ja menestyväksi antamani ensivaikutelman perusteella, tosiasiassa olen kuitenkin täysin tuon vastakohta. Pelkään että se joka minut "tutkii" ajattelee että eihän tässä mitään ihmeellistä ole, turhaan tuo meidän aikaamme tuhlaa, ei tuommoisella nätillä tytöllä voi ongelmia olla. Pelkään että minut torjutaan, ja kaiken tämän jälkeen se olisi aivan liikaa enkä kestäisi sitä.

Entä olisiko mahdollista kirjoittaa asioita paperille ja antaa se paperi sitten sille tyypille? Kun en usko että saisin sanaakaan suustani, itkisin vaan ja toivoisin että olisin kuollut.
11760
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Luultavasti koulullasi on terveydenhuolto. Sinne pääset todennäköisesti aikaa varaamatta. Käy siellä keskustelemassa, niin hän osaa neuvoa eteenpäin, ja oikeaan paikkaan tarvittaessa.

Kun rohkenet kertoa, että ajanvaraus pelottaa, niin sekin voi hoitua puolestasi.
Onnea matkaan!

Äänestä

mikä sinua vaivaa, mihin haluat apua, mitä pelkäät, mitä pahaa koet, miksi voit pahoin?

Äänestä

mennä varaamaan henkilökohtaisestikin. Ei kukaan tule sinun ongelmaasi aliarvioimaan, sinun parastasi nämä ihmiset haluavat.

Äänestä
  • minäkin pelkäsin kauheasti. Soittaessani mielenterveystoimistoon sain lääkärin langanpäähän ja rupesin vollottamaan. Hän otti asian hyvin ja kysyi "pärjäänkö huomiseen, vai tarvitsenko akuutisti sairaalasta ajan". Odotin seuraavaan päivään ja kaikki meni hyvin. Olen mies ja odotin lapsuudesta 4-kymppiseksi tuota tapaamista peloissani. Ole turvallisella mielellä

    Äänestä

Kirjoita ihmeessa asiat lapulle. Hoida sitten asia itse tai anna kaverin hoitaa. Et olisi ensimmäinen, jonka asioita kaverit soittelee.

Useamman kuin uskotkaan äidit soittelevat ja hoitavat aikuisten lastensa asiota (näinkö niitä uusavuttomia tehdään?). Vielä useampien kaverit soittelevat ja varailevat aikoja. Vaikkapa nyt vain hammaslääkäriaika. Jollekkin voi vaan olla liian paha paikka varata hammaslääkärille aika saatikka yksin mennä moiseen kidutuspaikkaan.

Äänestä
  • Sinun viestii "kolahti"! jos haluat voin kertoa sinulle oman kokemukseni? t."äiti vuosimallia 61"

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Sinun viestii "kolahti"! jos haluat voin kertoa sinulle oman kokemukseni? t."äiti vuosimallia 61"

    Oletpa kyllä reipas! sinussa on taito, sanoa se mitä,valitettavasti monilla ei ole.
    toivon sinulle VIISAUTTA ja ROHKEUTTA!

    Äänestä

Siellä vastaanonotolla on ammattitaitoisia ihmisiä. Ne on nähneet kaiken mahdollisen ja he osaavat suhtautua sinun ongelmiisi kokemuksella. Vaikka pyörtyisit lattialle, he hoitavat asian eteenpäin, se on heidän velvollisuutensa.

Ajettele jotain psykopaattia, joka viedään pakkopaidassa hoitoon, siihen verrattuna pikkuneuroosit ovat hermojen lepuutusta ammatti-ihmisille.

Äänestä
  • mitä se pakkopaita sairauteeni liittyy? Kyllä mekin ollaan ihmisiä.

    Äänestä

  • psykopaatti kirjoitti:

    mitä se pakkopaita sairauteeni liittyy? Kyllä mekin ollaan ihmisiä.

    pakkopaitahan on vain sen vuoksi ,jos oikeen ymmärrän että siihen sidotaan sellainen ihminen joka on vaaraksi toisille????
    Luulen sen olevan vain turvallisuuden vuoksi???
    kun en ole ammatti-ihminen,en osaa sanoa???
    Tunnut olevan ihan mukava ja "vaaraton",pystyt varmaan menemään kouluterkkarille tai lääkärille
    Voimia sinulle!!!!!

    Äänestä

Olen aivan varma että pelkosi on aivan turhaa. Yths:n henkilöstö on erittäin ammattitaitoista. Onhan yliopistolla myös Nyyti ry joka pystyy kanssa antamaan tukea. Lisäksi on olemassa auttavia puhelimia, joista varmasti saa apua. Jokaisessa kunnassa/ kaupungissa on alueellinen psykiatrian sairaala/ psykiatrian poliklinikka.
Ottamalla yhteyttä johonkin näistä paikoista saat varmasti asiantuntevaa apua. Kukaan ei varmasti tule sinua "vähättelemään"... Ota vaikka kaveri mukaan ensi käynnille niin hän voi kertoa asiastasi myös oman näkemyksen..
Itse olen työskennellyt 15 vuotta sairaanhoitajana psykiatrian puolella enlä ole ketään vähätellyt. Helpoimmat ongelmat on ollut luokkaa että asiakkaalla on ollut tupakat loppu. Ohjasin hänet lähimmälle kioskille korjaamaaan asia. Tosin olen kohdannut myös näitä mainittuja psykopaatteja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pelokas kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen, että enää en voi paeta ongelmiani. On aika kohdata ne, sillä en muuten pääse niistä ikinä eroon.

En kuitenkaan pysty soittamaan ja varaamaan aikaa, se on liian vaikeaa. Alan itkemään todella helposti, ja pelkään että murrun jo heti nimeäni sanoessani. En pysty vaan soittamaan, en mitenkään.

Minulla on yksi kaveri, jota voisin ehkä pyytää soittamaan puolestani, tiedän että hän tekisi sen mielellään, jos vaan pyytäisin. Mutta en tiedä onko tämä mahdollista. Jos kaverini soittaa sinne ja yrittää varata ajan puolestani, niin sanovatko ne siellä että pitää soittaa henkilökohtaisesti? Opiskelen siis yliopistossa, joten tarkoituksena olisi soittaa puhelu YTHS:lle. Kyselevätkö he puhelimessa miksi haluan ajan tai muuta..?

Olen halunnut apua ala-asteikäisestä asti, mutta nyt vasta olen oikeasti tajunnut että se on tehtävä. En muuten jaksa enää eteenpäin. Entä jos he eivät otakaan minua tosissaan? Vähättelevät ongelmiani? Yleensä ihmiset luulevat minua vahvaksi ja suosituksi ja menestyväksi antamani ensivaikutelman perusteella, tosiasiassa olen kuitenkin täysin tuon vastakohta. Pelkään että se joka minut "tutkii" ajattelee että eihän tässä mitään ihmeellistä ole, turhaan tuo meidän aikaamme tuhlaa, ei tuommoisella nätillä tytöllä voi ongelmia olla. Pelkään että minut torjutaan, ja kaiken tämän jälkeen se olisi aivan liikaa enkä kestäisi sitä.

Entä olisiko mahdollista kirjoittaa asioita paperille ja antaa se paperi sitten sille tyypille? Kun en usko että saisin sanaakaan suustani, itkisin vaan ja toivoisin että olisin kuollut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu