Olen aikeissa rakentaa 1½ kerroksisen hirsitalon suht tasaiselle tontille. Lämmitysmuotona on vesikiertoinen lattialämmitys. Olen pohtinut eri perustusvaihtoehtoja: puuvarainen rossipohja (soveltuu huonosti lattialämmitykseen varsinkin märkätiloissa), ontelolaatta (kallis), laattaperusteinen (käytössä omat hiekat, edullinen).
Nykyään on "muodissa" tehdä ontelolaatan avulla rossipohja. Käsittääkseni siinä vesijohto ja viemäriputket ovat pintavalun alla lukuun ottamatta päävesijohtoja ja -viemäriputkia. Vanhoissa rossipohjataloissa tuuletus toimii hyvin, koska vanhat lattiat "vuotavat" tuuletettuun tilaan lämpöä. Miten uusissa taloissa? Ruotsissa on tietääkseni ollut ongelmia uusissa rossipohjaperusteissa taloissa, on jopa jouduttu käyttämään lämmittimiä tuuletetuissa tiloissa.
Mikä vaihtoehto olisi mielestänne paras?
Nykyään on "muodissa" tehdä ontelolaatan avulla rossipohja. Käsittääkseni siinä vesijohto ja viemäriputket ovat pintavalun alla lukuun ottamatta päävesijohtoja ja -viemäriputkia. Vanhoissa rossipohjataloissa tuuletus toimii hyvin, koska vanhat lattiat "vuotavat" tuuletettuun tilaan lämpöä. Miten uusissa taloissa? Ruotsissa on tietääkseni ollut ongelmia uusissa rossipohjaperusteissa taloissa, on jopa jouduttu käyttämään lämmittimiä tuuletetuissa tiloissa.
Mikä vaihtoehto olisi mielestänne paras?
Vastaukset 5
Vanhimmat
alapohja tai täytön päälle valaen tai pilareilla se mökki ylös maasta vähintäin 600 mm.
Itse sen sanoit. Ongelmia on uusissa rossipohjaperusteissa taloissa. Jos meinaat tehdä rossipohjapersutus, suunnittele myös adsorptiokuivaajan käyttö alapohjassa!!
pidä laittaa keksuslämmitys tahi melko varaava suora sähky ja erillinen huippari-ilmastointikoneusto kanssa pitää alapohjaan laittaa sen keskus- tahi shäkylämmön talteenotolla ja katalysaattori siihen huipparin poistoilmaan ja helkkarin moninkertaiset aktiivihiilet imuilmaan: näähän on tämmöiset nerokkaat rakenneratkaisut ihan kohta eu: n kautta lobattu ihan pakollisiksi sekä uudis- että vanhisrakennuksiin ja kauppahan siinä sitten käy kuin siimaa, mistä tulikin muuten mieleeni, että siinähän pitäisi olla direktiivissä myöskin semmoinen pykälä, että rakentajan pitää ostaa myöskin satakilometriä siimaa pär rakennusaikainen viikko linjalangoiks ja semmoisiksi. Ja näähän on nää nykyajan sokkelit ihan liian matalia: jos tehtäisiin semmoinen direktiivi, että sekä uudis- että vanhisrakennuksissa pitäisi justiinsa korottaa vaikka puolella metrillä sokkelia, niin saataisiin helkkarin monta harkkoa myytyä lisää ja laasteja ja rautoja menisi kanssa ja sitten voitaisiin myydä alapohjiin isommat huipparit ja lämmittimet ja katalysaattorit...
on näköjään ongelmia tuulettuvan alapohjan kanssa. Noinkin sitä voi myöntää, hehe.
Etkös sä usko, etteikö valtiovalta yhdistettynä eu-valtaan kykenisi raivorakentelijallekin todella rumia temppuja tekemään: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että näin on jo tehty: erittäinkin pitkälti on niin, että viime laman aikana teollisuutta ja rakennusteollisuutta oli menossa polvilleen ja vuoristoneuvosten osakkeet eivät enään olleet sikälikään arvokkaita, että ne olisivat kelvanneet lainojen vakuuksiksi, jolloin vuoristoneuvokset keksivät itselleen lisää työtä eli markkinoita yksinkertaisella silmänkääntötenpulla: he ajoivat läpi semmoiset parahgaafit, että kaikkialla rakentelutyömailla piti huonettakorkeutta korottaman, jolloin kyprokkiakin meni ihan silmittömästi lisää kaupaksi ja kyprokkiruuveja meni kanssa ja kakkostanelkkua ja villoja ja tapetteja ja maaleja ja kittiä kanssa ja hupaisinta tässä on se, että vähän ennen tätä huonettakorkeutta säästösyistä pudotettiin. Joset usko tätä, niin käypä katsomassa 100 vuotta vanhan kivikerrostalon sisähuoneustoa mittanauhojen kanssa. Peeäs: pitkät tikkaat mukaan, jos aiot kattoon saakka mitata.