kopsasin ton mtk: sivuilta

5.1.2006

Uuden tutkimuksen mukaan aktiivitilojen määrän ennustetaan vähenevän 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013 mennessä. Maataloustukea saavia maatiloja on nyt Suomessa noin 70 000.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tukea saavien tilojen määrä on vähentynyt noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Keskimäärin tämä on merkinnyt noin 3,5 prosentin vuotuista poistumaa. Tämän trendin mukaan aktiivimaatilojen määrä vähenee 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013.
232269
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Tilojen, eli tukien saajien lukumäärä pienenee, ja samalla yhdelle tuensaajalle maksettava tukisumma kasvaa. Eli tilan kannattavuuden kasvaessa tukimääräkin kasvaa, vaikka pitäisi käydä aivan päin vastoin. Tämä on seikka johon on odotettavissa muutos, vaikka sitä tulisesti vastustetaankin.

Suomen peltopinta-alakin on ollut kasvussa, samoin kuin pellon kysyntä ja sitä kautta myös sen hinta. Peltohehtaarin hinta on parhaimmillaan 10 000 euron tietämissä!

Äänestä
  • Kyllä peltoala pieneneen vaikka miten paljon, jos maksetaan kunnon korvaus pellon metsittämisestä.

    Äänestä

  • Mitä sitten vaikka tilojen määrä laskee?
    Eihän ne hehtaarit minnekkään katoa. Tietääkseni Tuet on laskeneet 1995 lähtien ja kustannukset on NOUSSEET 2-5% vuotta kohden eli todellinen voittosi voi olla jo TAPPIOTA.

    Vastaavalla palkansaajien ostovoima on kasvanut , siittä voi kiittää poliitikkoja(.Mutta samalla aikaan teollisuus liputtaa tuotantoa ulos)

    Tilastot on niin kuin niitä halutaan ymmärtää.

    Äänestä

  • tilastomies 2 kirjoitti:

    Mitä sitten vaikka tilojen määrä laskee?
    Eihän ne hehtaarit minnekkään katoa. Tietääkseni Tuet on laskeneet 1995 lähtien ja kustannukset on NOUSSEET 2-5% vuotta kohden eli todellinen voittosi voi olla jo TAPPIOTA.

    Vastaavalla palkansaajien ostovoima on kasvanut , siittä voi kiittää poliitikkoja(.Mutta samalla aikaan teollisuus liputtaa tuotantoa ulos)

    Tilastot on niin kuin niitä halutaan ymmärtää.

    ..taitaa olla jo nyt metsätalous:
    sahoja kii, paperikoneet seis!
    taitaapi sieltäkin lähtee nyt aluksi muutama tuhat työntekijää veke

    Äänestä

  • Ei kannattavuuden kasvu vaan pinta-alan kasvaessa yhtä tilaa kohti,tukimäärä kasvaa.Siis ainoastaan pinta-alan kasvaessa tukimäärä voi kasvaa.Ennenkuin kirjottelette tänne tutustukaa asioihin paremmin

    Äänestä

  • sontaa kirjoitti:

    Ei kannattavuuden kasvu vaan pinta-alan kasvaessa yhtä tilaa kohti,tukimäärä kasvaa.Siis ainoastaan pinta-alan kasvaessa tukimäärä voi kasvaa.Ennenkuin kirjottelette tänne tutustukaa asioihin paremmin

    Sontamiehellä on kovasti senat sakaisin, mutta lienet tarkottava jotakin sellaista, että kannattavuus ei kasvaisi tilan koon kasvaessa, ja kannattavuus tulisi vain ja ainoastaan pinta-alan mukaan maksettavien tukien kautta. Toivottavasti tuo ei ole kovin yleinen ajatusmalli. Kivikaudelta ja jostakin propagandaoppaasta lienee peräisin.

    Laske vaikka millä perusteilla, niin aina päädyt vastaukseen, jossa iso tila tarkoittaa kannnattavuuden lisääntymistä verrattuna pieneen tilaan.

    Totta kai jossakin tulee raja vastaa. Raja voisi mennä vaikka niin, että kaikki alle 50 (tai 100!) hehtaarin tilat katsotaan harrastukseksi, eikä harrastuksista ole yhteiskunnan tapana maksaa yksittäiselle henkilölle tukea.

    Näin vapautuisi huomattavan paljon peltoa (vuokra)markkinoille, ja hinnat saataisiin kohdalleen. Ne jotka viljelisivät, tekisivät sitä ihan oikeasti työkseen, eivät notkuisi palkansaajien mukana samoilla markkinoilla.

    Äänestä

  • Tilastomies kirjoitti:

    Sontamiehellä on kovasti senat sakaisin, mutta lienet tarkottava jotakin sellaista, että kannattavuus ei kasvaisi tilan koon kasvaessa, ja kannattavuus tulisi vain ja ainoastaan pinta-alan mukaan maksettavien tukien kautta. Toivottavasti tuo ei ole kovin yleinen ajatusmalli. Kivikaudelta ja jostakin propagandaoppaasta lienee peräisin.

    Laske vaikka millä perusteilla, niin aina päädyt vastaukseen, jossa iso tila tarkoittaa kannnattavuuden lisääntymistä verrattuna pieneen tilaan.

    Totta kai jossakin tulee raja vastaa. Raja voisi mennä vaikka niin, että kaikki alle 50 (tai 100!) hehtaarin tilat katsotaan harrastukseksi, eikä harrastuksista ole yhteiskunnan tapana maksaa yksittäiselle henkilölle tukea.

    Näin vapautuisi huomattavan paljon peltoa (vuokra)markkinoille, ja hinnat saataisiin kohdalleen. Ne jotka viljelisivät, tekisivät sitä ihan oikeasti työkseen, eivät notkuisi palkansaajien mukana samoilla markkinoilla.

    Tuota se tiettää kun tietämätön yrittää ratkoa maatalouden tilannetta.
    Simply! Vaikka puolen Suomen tiloista karsiutuisi poikki, sama tukipotti tulee säilymään saman suuruisena.
    Valtiolle liian nopea tilojen vähentyminen tulee vain entistä kalliimmaksi työttömyyskorvasten maksun takia.
    Tuolla naapurissahan kokeiltiin sitä suuren tilan mallia, palaavat nykyisin pienempiin yksiköihin, siksipä olet myöhäisherrännäinen maatalousasioissa, etten sanoisi peräti kivikaudelta.

    Äänestä

  • Totaalisesti kirjoitti:

    Tuota se tiettää kun tietämätön yrittää ratkoa maatalouden tilannetta.
    Simply! Vaikka puolen Suomen tiloista karsiutuisi poikki, sama tukipotti tulee säilymään saman suuruisena.
    Valtiolle liian nopea tilojen vähentyminen tulee vain entistä kalliimmaksi työttömyyskorvasten maksun takia.
    Tuolla naapurissahan kokeiltiin sitä suuren tilan mallia, palaavat nykyisin pienempiin yksiköihin, siksipä olet myöhäisherrännäinen maatalousasioissa, etten sanoisi peräti kivikaudelta.

    Mikä tietämätön! Totta kai yksittäisen hengissä olevan tilan saama tukisumma on kasvanut jakajien vähetessä, koska peltopinta-ala on pysynyt samana tai jopa pikkaisen noussut. Iso ala = iso tuki.

    Mutta jatkossa kun tukipotti pienenee, niin silloin siitä ei riitä enää joka suuhun. Eikä ole tarviskaan, koska tilojen lukumäärä edelleen vähenee hyvää vauhtia. Suunta on siis oikea ja mahdollistaa tukisumman pienentämisen.

    Tehokkuus nousee ja tuottajat pärjäävät pienemmällä tukisummalla.

    Nykyinen EU:n maatalouspolitiikka muistuttaa entistä itänaapurimme menoa enemmän kuin paljon. Ja heti kun ehdotetaankin siirtymistä kohti vapaampaa kilpailua, nousee pikkutilallisen karvat pystyyn. Toisten siivellä eläjät vähenevät maataloudestakin teidän karvoistanne välittämättä.

    Oikea maanviljelijä (iso tila) on porvari ja pienviljelijä (pikku tila) on se kivikautinen sosialisti, joka kuvittelee ansaitsevansa elantonsa pienen maatilkkunsa viljelyllä ja saavansa vastikkeetta muiden tuottamia verorahoja kuten tähänkin asti.

    Miten sinä muuten ratkoisit maatalouden ongelmia, ja mitä ongelmia siinä mielestäsi on?

    Äänestä

  • Tilastomies kirjoitti:

    Mikä tietämätön! Totta kai yksittäisen hengissä olevan tilan saama tukisumma on kasvanut jakajien vähetessä, koska peltopinta-ala on pysynyt samana tai jopa pikkaisen noussut. Iso ala = iso tuki.

    Mutta jatkossa kun tukipotti pienenee, niin silloin siitä ei riitä enää joka suuhun. Eikä ole tarviskaan, koska tilojen lukumäärä edelleen vähenee hyvää vauhtia. Suunta on siis oikea ja mahdollistaa tukisumman pienentämisen.

    Tehokkuus nousee ja tuottajat pärjäävät pienemmällä tukisummalla.

    Nykyinen EU:n maatalouspolitiikka muistuttaa entistä itänaapurimme menoa enemmän kuin paljon. Ja heti kun ehdotetaankin siirtymistä kohti vapaampaa kilpailua, nousee pikkutilallisen karvat pystyyn. Toisten siivellä eläjät vähenevät maataloudestakin teidän karvoistanne välittämättä.

    Oikea maanviljelijä (iso tila) on porvari ja pienviljelijä (pikku tila) on se kivikautinen sosialisti, joka kuvittelee ansaitsevansa elantonsa pienen maatilkkunsa viljelyllä ja saavansa vastikkeetta muiden tuottamia verorahoja kuten tähänkin asti.

    Miten sinä muuten ratkoisit maatalouden ongelmia, ja mitä ongelmia siinä mielestäsi on?

    Olet ruikkari edelleen vailla käsityskykyä siitä missä mennään!
    Nykyinen maatalouspolitiikka muistuttaa kyllä Neuvostoaikaista menoa mutta ainoastaan pyrokratinansa takia.
    Sinä elät vielä kivikautta! Herätys...nyt on jo markkinatalous päällä, kilpailu toimii.

    Pikkutilallisten karvat on kiiltävän sileänä, hyvin koulutettuina he ansaitsevat elannon tilan ulkopuolelta, nykyään noin kolmannes tilan omistajista on viran- tai toimenhaltijoita ja määrä kasvaa koko ajan, siis mistään uhkasta häviämisen suhteen ei ole pienintäkään pelkoa.

    Mitkään kansalliset toimenpiteet eivät voi poistaa mahdollisuutta evätä tilanhoitoa myös näiltä ns. harrasteviljelijöiltä, koska EU:n kilpailudirektiivit määrää vapaan kilpailun.
    Huomaa! Siinäkin tuli tuo vapaa kilpailu taas mainittua!
    Eli näin ollen on pikkutilallisten karvoihin katsomista myös jatkossakin!

    Mitä tulee isoihin porvaritiloihin, jotka pääsääntöisesti tekevät maataloustöitä, heille haaste on paljon suurempi, toivottavasti onnistuvat tavoitteissaan.
    Pienemmät tilat pärjää varsin hyvin sivuelinkeinona, koska tulot/ menot suhdetta on helpompi säädellä ja varsinainen toimeentulo ei ole maatilasta kiinni.
    Pääasia tässä onkin pitää tila elävänä ja hoitaa sitä- ja ympäristöä asianmukaisesti, huolehtia siitä, että mahdollisissa kriisitilanteissa tilan tuotanto voidaan ottaa tehokkaampaan käyttöön.
    Tällä tavalla ajateltuna on viisautta ylläpitää valmiuksia, ainoastaa kivikaudelta oleva lyhytnäköinen ajattelu kostautuisi jossain vaiheessa tilanteen kärjistyessä kriisin asteelle.

    Tällä hetkellä maatalouden pahin ongelma on pyrokratia, eli sitä saisi karsia raskaalla kädellä.
    Toisaalta on hyvä asia se, ettei maatalouden rakennemuutos ole enää liian kiivasta vaan myös jatkajia löytyy lisää hyvin koulutettujen piiristä ja näin ollen mahdollistaa hajautetun mallin säilymistä maaseudun asuttuna pitämiseksi.
    Tietenkin siinä mallissa on myös ongelma, karjatalous on jäämässä kokonaan pois ja keskittyy yksin siihen erikoistuneille tiloille ja yksikkökoot ovat tulevaisuudessa entistä suuremmat ja haavoittuvaisemmat.

    Äänestä

  • Tilastomies kirjoitti:

    Sontamiehellä on kovasti senat sakaisin, mutta lienet tarkottava jotakin sellaista, että kannattavuus ei kasvaisi tilan koon kasvaessa, ja kannattavuus tulisi vain ja ainoastaan pinta-alan mukaan maksettavien tukien kautta. Toivottavasti tuo ei ole kovin yleinen ajatusmalli. Kivikaudelta ja jostakin propagandaoppaasta lienee peräisin.

    Laske vaikka millä perusteilla, niin aina päädyt vastaukseen, jossa iso tila tarkoittaa kannnattavuuden lisääntymistä verrattuna pieneen tilaan.

    Totta kai jossakin tulee raja vastaa. Raja voisi mennä vaikka niin, että kaikki alle 50 (tai 100!) hehtaarin tilat katsotaan harrastukseksi, eikä harrastuksista ole yhteiskunnan tapana maksaa yksittäiselle henkilölle tukea.

    Näin vapautuisi huomattavan paljon peltoa (vuokra)markkinoille, ja hinnat saataisiin kohdalleen. Ne jotka viljelisivät, tekisivät sitä ihan oikeasti työkseen, eivät notkuisi palkansaajien mukana samoilla markkinoilla.

    kirjoitit"kannattavuudern kasvaessa tukimääräkin kasvaa" mitä tää tarkoittaa?
    Ey tuet on sidottu pinta-alaan tai eläinyksikköön missään ei mainita kannattavuutta tukiperusteena?

    Äänestä

jos elintarvikkeita aletaan tuomaan suomeen, niin ei kovin hyvällä pohjalla oo.


tässä lainaus ms:n sivuilta!

Laskevat tulot suuri huoli
Tanskan maatiloilla

Tanskalaisviljelijät kantavat huolta laskevista tuloista. Vaikka nauttiikin työstään viljelijänä, myös nuori maidontuottaja Peter Juhl pitää tilityshintaa
jo liian alhaisena. Moni tila haluaisi laajentaa tuotantoaan, mutta pelto ja kiintiöt ovat kallistuneet nopeasti.



SOMMERSTED, TANSKA (MT)



Tanskassa viljelijöiden suurin huolenaihe liittyy tuloihin. Markkinoilta saatavat tulot ovat pudonneet useimmissa tuotantosuunnissa.

”Ainakin maidon hinta on viime vuosina mennyt jo liian alas”, sanoo Länsi-Tanskassa, Sommerstedissä maitoa tuottava Peter Juhl, 31.

Keskipitoisen maidon hinta on laskenut 2,28 kruunuun eli 30,6 senttiin litralta. Juhlin jerseyt lypsävät pitoisuuksiltaan keskimääräistä parempaa maitoa, joten myös tilityshinta on parempi. Hän saa maidostaan noin 2,80 kruunua eli 37,6 senttiä litralta.

”Jos tilityshinta putoaa alle kahden kruunun, minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. Myyn tilan hyvissä ajoin mieluummin kuin teen vararikon.”

Äänestä
  • vasikat. Kyllä kasviperustaisiin elintarvikkeisiin siirrytään muuttenkin. Maidon ja lihantuotanto joutaa lopettaa.

    Äänestä

  • kuiin lapset ja kirjoitti:

    vasikat. Kyllä kasviperustaisiin elintarvikkeisiin siirrytään muuttenkin. Maidon ja lihantuotanto joutaa lopettaa.

    kuuluukin

    hyvä vasikka elää juomallakin..

    Olkoon se sitten bissee, sorbusta tahi muuta ;)

    Äänestä

Tässä on villakoiran ydin. Tilojen määrä vähenee. Samalla tukiaiset vain lisääntyvät absoluuttisesti ja suhteellisesti aina pienemmän joukon saadessa jatkuvasti kasvavan kakun.

Tappioista huolimatta peltoala muu puuhastelu ei vähene. Samalla koko tukiaisjärjestelmä joutuu yhä suurempaan ristiriitaan järkevän rahankäytön kanssa ja yleensä terveen järjen kanssa.

Äänestä
  • .. kakku vaan kummasti on pienetynyt vuosien varrella ja tulee yhä vaan pieneneen!
    kustannukset nousee ja tulot laskee!

    Äänestä

  • Tukipotti ei kasva. Sitä leikataan tästä edespäin joka vuosi (Cap-modulaatio).

    Mutta jäljelle jäävillä tuen hakijoilla on mahdollisuus saada muilta vapautuvia tukia hallintaansa. Näin ollen on heillä mahdollisuus kasvattaa viljelijäkohtaisesti tukimäärää.

    Asiaa vaikeuttaa vaan se, että on hyvin aluekohtaista, kuinka niitä vapautuvia tukia pääsee hakemaan. Joissain voi olla kilpailijoita liikaa, etäisyydet lisämaille voivat olla järjettömiä, maita voidaan myydä maatalouskäytön ulkopuolelle kovan hinnan toivossa jne...

    Ei se näet vaan tapahdu automaattisesti niin, että jäljelle jäävät pääsevät kahmimaan vapautuvia tukia täysissä määrin, mutta ajatuksesi
    olikin lienee lähinnä teoreettinen?

    Äänestä

ja halvalla hyvää virolaista maitoa.Yleensä olen ostanut alkukesästä ruotsalaisia uusia perunoita.Miksi ne on parempia ja halvempia,kuin suomalaiset vetiset paskat.

Äänestä
  • .. kyllä se virolainen maitoki loppuu ja hyvähän se et virolaiset saa töitä itelleen... täälä suomessa on paljon helpompaa kun nostaa tukia nimellä "työtön"

    Äänestä

  • maitolitrasta?

    Äänestä

  • ....alkaa olla meny valmis!
    "Elintarvikevirasto tutki pistokokein 54 lihaerää, joista yhdeksässä oli salmonellaa, vaikka todistusten mukaan niiden piti olla puhtaita.

    Suomalaisten tilojen salmonellatilanne on sen sijaan erittäin hyvä.

    Asiasta kertoo päivän Maaseudun tulevaisuus -sanomalehti.

    Viime vuonna Suomeen tuotiin noin 7,1 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. Etenkin broilerinlihan tuonti kasvoi.

    Kunnollinen kypsennys tuhoaa salmonellan."

    Äänestä

  • Kerran näytti Tv:ssa, kun virolaistilan lypsäjältä tippui töpselit sinne alas ihteesä pa...an. Lypsäjä vain mulkaisi kameraan ja pisti töpselit takasin utereisiin. Maukkaita virolaismaitohetkiä !

    Äänestä

  • Laatuja kirjoitti:

    Kerran näytti Tv:ssa, kun virolaistilan lypsäjältä tippui töpselit sinne alas ihteesä pa...an. Lypsäjä vain mulkaisi kameraan ja pisti töpselit takasin utereisiin. Maukkaita virolaismaitohetkiä !

    .. muutama kakka kokkare maidon seassa!!
    onko kellää tietoo paljonko toi virolainen maito maksaa kaupassa.....

    Äänestä

  • arii kirjoitti:

    .. muutama kakka kokkare maidon seassa!!
    onko kellää tietoo paljonko toi virolainen maito maksaa kaupassa.....

    En tiedä , mutta jos se on halvempaa kuin tuottaja hinta ,niin ostan sitä vasikoille juomarehuksi

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuollannko täälä nälkään! kirjoitti:

5.1.2006

Uuden tutkimuksen mukaan aktiivitilojen määrän ennustetaan vähenevän 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013 mennessä. Maataloustukea saavia maatiloja on nyt Suomessa noin 70 000.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tukea saavien tilojen määrä on vähentynyt noin 25 000 tilalla eli yli neljänneksellä. Keskimäärin tämä on merkinnyt noin 3,5 prosentin vuotuista poistumaa. Tämän trendin mukaan aktiivimaatilojen määrä vähenee 50 000-53 000 tilaan vuoteen 2013.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu