Aloitin syksyllä lukion ja sain paljon uusia kavereita, kaikkiin oli todella helppo tutustua. Pian päästyäni lukion arkeen kiinni, huomasin erään abiturientti-pojan joka on aina yksin. Hän on välitunnit luokassa sisällä jos on mahdollisuus ja ennen tunnin alkua istuu tai seisoo luokan lähettyvillä. Monesti hän vilkuilee kattoa rauhallisesti.
Huomasin hänet ensimmäisen kerran, kun tuntimme olivat viereisissä luokissa. Olen itsekin sitä luokan eteen odottamaan menevää tyyppiä, joten olimme monesti käytävällä yhtä aikaa. Lopulta huomasin että kyseinen tyyppi oli alkanut katselemaan minua katon tai muiden ihmisten sijaan. Sitä jatkuu edelleen, aina kun näemme. Osuimme kerran myös samalle kurssille, jolloin hän hymyili vaisusti minulle muutaman kerran.
Hän vaikuttaa asialliselta ja mukavalta, ainakin sen perusteella, kun kysyin häneltä yhteisen kurssimme koealueesta. Silloin hän tosin vaikutti vähän hermostuneelta ja tuntui haluavan jonnekin muualle.
Koko tämän ajan minua on harmittanut se, että noin mukavanoloinen poika on yksin. Voihan olla ettei hän tahdo kavereita tai sitten hänellä on niitä koulun ulkopuolella. Haluaisin tutustua kyseiseen poikaan, mutta olen itse sen verran ujo etten uskalla mennä puhumaan. Miten häntä kannattaisi lähestyä?
Olen myös ajatellut kirjoittaa lapun, jonka sitten vain nopeasti antaisin hänelle ja jossa kertoisin, kuinka ihastuttava hän todella on, yms. Onkohan ollenkaan hyvä idea?
Kaikenlaiset vinkit ovat tervetulleita, kiitos!
Huomasin hänet ensimmäisen kerran, kun tuntimme olivat viereisissä luokissa. Olen itsekin sitä luokan eteen odottamaan menevää tyyppiä, joten olimme monesti käytävällä yhtä aikaa. Lopulta huomasin että kyseinen tyyppi oli alkanut katselemaan minua katon tai muiden ihmisten sijaan. Sitä jatkuu edelleen, aina kun näemme. Osuimme kerran myös samalle kurssille, jolloin hän hymyili vaisusti minulle muutaman kerran.
Hän vaikuttaa asialliselta ja mukavalta, ainakin sen perusteella, kun kysyin häneltä yhteisen kurssimme koealueesta. Silloin hän tosin vaikutti vähän hermostuneelta ja tuntui haluavan jonnekin muualle.
Koko tämän ajan minua on harmittanut se, että noin mukavanoloinen poika on yksin. Voihan olla ettei hän tahdo kavereita tai sitten hänellä on niitä koulun ulkopuolella. Haluaisin tutustua kyseiseen poikaan, mutta olen itse sen verran ujo etten uskalla mennä puhumaan. Miten häntä kannattaisi lähestyä?
Olen myös ajatellut kirjoittaa lapun, jonka sitten vain nopeasti antaisin hänelle ja jossa kertoisin, kuinka ihastuttava hän todella on, yms. Onkohan ollenkaan hyvä idea?
Kaikenlaiset vinkit ovat tervetulleita, kiitos!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikkapa kaakaolle. Ihan sillain viattomasti ja ohimennen. Voit vaikka keksiä jonkun opiskeluun liittyvän tekosyyn johon tarvitset pojan neuvoa. Saako udella että missä kaupungissa tämmöinen romanttinen näytelmä näytellään?
vähän jotenkin sen tyypin yläpuolelle, mistä sä voit tietää vaikka se haluaiskin olla rauhassa, se ehkä tykkää seurata muitten puuhia vierestä jne....
mä tykkään myös olla yksin, ja tuntuu siltä että monet ääliöt ei tajua sitä, painukoot helv.....
on mulla omat suosikkini henkilöissä, ja kun oon ne valinnu, niin osoitan tiettyjä mielenosoituksia, myös positiivisesti, mutta jotenkin musta tuntuu siltä ettei ihmiset aina tajua toisiaan, ja sit ku jotkut kuvittelee olevansa niin sairaan viisaita ja tekevänsä aina oikein. Jokainen löytää oman paikkansa, anna sen olla. Jätä se siihen katseluun, ja sit ku oot katsellu tarpeeks kauan voit mennä sille puhumaan.
tosi ihanalta ihmiseltä ;). Oma veikkaukseni on, että poika on myös kiinnostunut sinusta, mutta on ujo, mikä hyvin pitkälti selittäisi hänen käytöstään ja myös sitä ettei hänellä ole koulussa juuri kavereita. Mutta mitenkäs sitä sitten lähestyisi? Yksi tapa olisi, jos satut näkemään sen pojan ruokalassa yksin syömässä, niin kysyt saako siihen istua, ja sitten kysyt vaikka jotain opiskeluun liittyvää juttua. Siinä sitten kun se juttu on käsitelty, ja molemmat vielä siinä ruokailussa "jumissa", niin sinulla on hyvä tilaisuus aloittaa keskustelu jostain ihan yleisistä asioista jne. Sen jälkeen voitkin sitten helposti aina törmätessänne mennä vaihtaan muutaman sanan hänen kanssaan tai ainakin morjestaa, ja siitä sitten omaa tahtia etiä päin ;).
Niin ja, pidäthän kiirettä ettei se poika ehdi karkuun, kun se on jo abiturientti ;)
Itse ajattelisin, että kyseinen poika ei haluaisi olla aina yksin. Olisi hienoa jo voisit olla ystävä hänelle. Missä hänelle voisi mennä juttelemaan ? Poika voi mennä, vaikka lukkoon jos paikalla on muita ihmisiä, kun juttelet hänelle. Voisit ehkä luokassa vaihtaa pari sanaa, jos hän on yksin siellä. Ruokailu juttukin voisi olla hyvä idea. Sinun täytyy tietysti rohkaista itsesi toden teolla. Kun jututat poikaa ja jos hän vaikuttaa ns. " yrmeältä " se ei vält. tarkoita, etteikö hän tykkäisi sinusta. Voi olla että, oman ulosannin kontrolloiminen on vaikeaa juuri tuolla hetkellä.
Lappuidea voisi toimia, annet sen hänelle huomaamatta- sitä on helppo jäädä pohtimaan. Ujot ihmiset voivat sanoa suustaan aivan vääränlaisia vastauksia, mitä eivät todellakaan tarkoita. Kysyt esim. suoraan- tykkäätkö minusta ? Ujo vastaa- en oikein tiedä... Todellisuudessa hän tykkää sinusta aivan järjettömästi.
Mulle ainakin ujona ihmisenä olisi kauhistus, jos joku antaisi mulle jonkun tuollaisen lapun. Unohda se ajatus. Jos poika vaikka kärsii jostain sosiaalisista fobioista, saattaa se lopettaa kokonaan koulunkäyntinsä sen lapun takia. Sun pitää mennä puhumaan sille suoraan. Pyydät vaikka kahville tai jotain.
En minäkään mitään lappua olisi halunnut. Ja unohda nyt alkuun tykkäämisen toitottamiset ja muut. Keksi jotain mitäänsanomatonta puhelua aluksi, koulussa kun olet niin säännöllisesti käyt juttelemassa vähän kouluasioista ja voit vaikka kysellä apua johonkin tehtävään jne. Siitä voit alkaa vähitellen puhua muustakin, kun saat itsesi tutuksi. Jos kyseessä on ujo poika ja varsinkin sellainen joka "pelkää tyttöjä" sinun on ensin näytettävä, että olet turvallinen ja luotettava.
Samalla tutustut itsekin poikaan ja voit vielä miettiä haluatko muutakin kuin ystävyyttä. Kummin päin vain voit tehdä todella suuren eron erään ihmisen elämään. Kokemuksesta tiedän. Eli kun sinulla kerran on rohkeutta niin tee myös, ei se paljoa sinulta lopulta vaadi.