Minkälainen ohjaus on ME PLATINI?Mitä etua on normaaliin lämmityksen ohjaukseen ja mitä tällainen tulisi maksamaan okt5h k khh at?
ME PLATINI
outo
166074
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kerran erään luksustalon omistaja pyysi korjausarviota ko systeemiin. En tarjonnut - sanoin, korjatkoon ken on asentanutkin!!
Jos elät normaalia elämää, etkä harrasta kikkailua huoneiden erilaisilla länpötiloilla ym.
et tarvitse noin kalliita turhalta tuntuvia laitteita.
Mitä tälläinen maksaa?
parituhatta euroa.
Mitä tuo pari tuhatta sisältää?Pelkän ohjausyksikön?Mitkä termarit ja mikä kaapelointi?
Muistaakseni termostaattien virkaa hoitavat PT100-anturit. Periaatteessa hyvin edullinen komponetti tavalliseen termostaattiin verrattuna. Platinilla tulisi käyttää tasauslämmitystä. Eli lattiaan kaapelit ja lisäksi kattolämmitys. Tuo 2000 euroa vastaa hintaa '90-luvun alussa. Voi olla etteivät ole hintaa vedättäneet. Eikä ole oikein varaakaan.
Ranskalainen jalkapalloilija?
Paremmat ominaisuudet saat huonekohtaisella säädöllä Devireg 550-termostaatilla. Ja paljon edullisemmin. Platinissa ei ole tietääkseni WWW-mahdollisuuttakaan. Ellei sittenole kehittynyt viime aikoina.
Ei taida saada 550:een ulkolämpötilan mukaan menevää "säätökäyrää" kuten Platiniin...?
Siinä on oikeastaan lukemattomia käyriä eri tilanteille. Sen säätö perustuu huoneen käyttäytymisen oppimiseen. Eri tilanteita varten siinä on iso muisti. Systeemi oppii mm. kevätauringon vaikutuksen ja toistaa edellisien vuosien säätötapaa. Lämmöntarpeen mittaus perustuu siihen, että säädin kytkee aika ajoin tehoa ja seuraa lämpötilan nousunopeutta. Tuon nousunopeuden perusteella säädin ennakoi lämmityksen määrän jotta haluttu lämpötila on kello-ohjelman mukaisesti oikea-aikaisesti saavutettu. Pienen lämmöntarpeen aikana varsinainen teho kytkeytyy juuri ennen määrättyä korkeamman lämmön aikaa viive tietenkin huomioonottaen.
Sumea logiikka on uskomattoman monipuolinen ohjaustapa. Minulla on esimerkiksi takka-alueella kolme termostaattia ja nuo hoitavat tunnollisesti lämmöt oikeiksi takan käytöstä riippumatta. Takka tosin on varaava ja tuottaa vain 1...2 kW tehoa tasaisesti tuolle alueelle.
Laittaa voi rahaa ja laitteita. Tavallinen tallaaja ei osaa käyttää niitä käyriä ja säätöjä.
Pitää olla jonkinasteen harrastelija, että voipi käyttä ja on hyötyä.
Devireg 500-termostaattiin ei laiteta mitään käyriä. Termostaatti oppii ne ympäristön käyttäytymisestä. Käyttöönotossa asetetaan tarvittavat parametrit. Se tekee sähkäri. Sen jälkeen termostaatti hoitaa homman. Tietenkin ajastus pitää osata nappuloida siihen, jos haluaa vuorokautista vaihtelua lämpötilaan. Yleensä termostaatin säädöt näkyy opettelevan talon naispuolinen henkilö. En tiedä miksi mutta noin on.
Mainosmiehet osaisi kertoa sen termostaatin supertietokonechipin säätökäyrästön ja algoritmien mahdollisuudet nopeasti muuttuvissa ulkolämpötiloissa ja suurten laattamassojen hitauden omassa muutosnopeudessaan. Saattaa joskus olla isommallakin tietokoneella oppimista näissä Suomen olosuhteissa, varsinkaan kun se chippi ei näe TV:n sääruutua ja viikon ennustetta!!
Minulla ei ollut mitään hankaluutta lämmön säätymisessä -25'C kelin tullessa ja mennessä. Ei ollut yli- eikä alilämpöä. Termostaatteihin en koskenut. Olen tuota säädintä seuraillut nyt 5 vuotta päivittäin ja se näkyy tekevän mitä esitteessä esitetään.
Jos jollain on ongelmallista säätäminen, niin kannattaa kokeilla yhteen huoneeseen ja verrata. Säädin on itsenäinen ja kaikkien tavallisten termostaattien tilalle vaihdettavissa. Enkä saa provikoita näistä. Minusta hyvää tuotetta ei kannata salata kun samanaikaisesti tehdään ala-arvoisia sovellutuksia lattialämmityksellä.
Vanhempi suunnittelija puhuu asiaa.
ME-platin on ollut markkinoilla n. 15vuotta, ja oli aikanaan erittäin hyvä ja moderni kampe, itselläni yhä edelleen käytössä, eikä ole ongelmia ollut tekniikan tai sisälmpötilojen heilahtelun kanssa. Devi 550 on uudempi tuote, olisko ollut markkinoilla vitisenvuotta mitän negatiivistä en ole kuulut (olen sähkösuunnittelija, ja molempia suunnitellut. 10 vuoden ikäero on elektroniikkalaiteissa huima käero. Nykysin kallistuisin Devi 550 puoleen. onhan hajautettu järjestelmä yleensä vähemmän vika-altis.Josta muuten tuli meleeni ylijänntesuojat, jos haluatte talonne tätyteen elektroniikkaa, vaatikaa sähkösuunnitelmaan myös tlijännitesuojat.Omalla kohdalla ukkonen l vieressä mäkeen itseltä a napureilta 5kpl modeemeita paskana ja napurilta vielä kytkinkellotkin. Itselläni on sähkökeskuksessa keskikarkeat ylijännite suojat jote mitään ei rikotut (paitsi modeemi, ylijänte tuli puhelinlinjaa myöten)
Meitä on linjan päässä neljä taloutta maaseudulla. Järjestelin jutun niin, että viimeiseen amka-pylvääseen tulivat ylijännitesuojat. Markka-aikana sähkölaitos laskutti niistä nyrkin kokoisista sinisistä mohkuloista 1200 markkaa asennettuna. Teki siis 300 markkaa taloutta kohti. Muuten miettikääpä sitä, että tekisikö sähkölaitos nyt euroaikana jotain 210 eurolla? Minusta niillä on "starttimaksu" nykyään vaikka mihinkä hommaan jotain 500 euron luokkaa.