ois kiva tietää, mitäs laki sanoo graffiteista?
mitäs laki sanoo graffiteista?
kille
3316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sen että töhrimällä seiniä voit saada syytteen törkeästä vahingonteosta ja tuomion tullessa makselet vahingonkorvauksia pitkään.
RIKOSLAIN 35 LUKU
Vahingonteosta
1 § (24.8.1990/769)
Vahingonteko
Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä vahingonteko
Jos vahingonteolla aiheutetaan
1) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,
2) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa taikka
3) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa
ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
3 § (24.8.1990/769)
Lievä vahingonteko
Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta sakkoon.
4 § (24.8.1990/769)
Yhteinen omaisuus
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon tekijällä on osuus.
5 § (24.8.1990/769)
Rajoitussäännös
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta, milloin teosta on muualla laissa säädetty yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
6 § (24.8.1990/769)
Syyteoikeus
Jos 1 tai 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
7 § (24.8.1990/769)
Toimenpiteistä luopuminen
Vahingonteosta ja lievästä vahingonteosta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikoksen tekijä on korvannut vahingon ja vahingonkorvaus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi.
Eli siitä vain kannu käteen ja maalia seinään...
Edellä oleva on rikoksesta seuraava rangaistus, lisäksi joutuu korvaamaan vahingon seuraavasti:
Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Lain soveltamisala
1 §
Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei
kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen
perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta.
2 LUKU
Vahingon aiheuttajan korvausvastuu
1 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen
korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan
kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon
kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti,
on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi
alentaa korvausta.
2 §
Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen
korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun,
vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin
olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.
3 §
Mielisairas, vajaamielinen tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt on velvollinen
korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka hänen tilaansa, teon
laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin
olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Tilapäistä sieluntoiminnan häiriötä,
johon vahingon aiheuttaja on saattanut itsensä, ei kuitenkaan yksin ole pidettävä
korvausvelvollisuutta vähentävänä perusteena.
5 LUKU
Korvattava vahinko
1 §
Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Milloin vahinko on
aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka
milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus
hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä
henkilö- tai esinevahinkoon.
5 §
Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta
aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen
arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
6 LUKU
Korvausvastuun jakaantuminen
1 §
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu
vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä,
voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.
2 §
Milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat
velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Se, jota
ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta
määrästä ja se, joka on vastuussa 4 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen
perusteiden mukaan, vain siitä määrästä, jota ei voida saada vahingosta 3 luvun
mukaan vastuussa olevalta.
7 LUKU
Vahingonkorvausta on vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon
tapahtumisesta, ellei lyhyempää vanhentumisaikaa ole säädetty. Jos vahinko on
aiheutettu rikoksella ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pitemmän ajan,
saadaan vahingonkorvausta hakea samassa ajassa.