Tilanne on siis tämä että olen rakastunut kaverini vaimoon ja hänellä on varmasti samanlaisia tunteita minua kohtaan "pitkä katseet" ym...
Hänen aviomiehensä kohtelee häntä mielestäni kuin jotain tunteiden roskista purkaa pahaa oloaan häneen ja tässä tilanteessa en voi enkä halua puuttua heidän riitoihinsa vaikka kuinka haluaisin ja kun näen että kaverini ivailu ja jokapäiväinen vinoilu satuttaa hänen vaimoansa niin se "vituttaa" itseäni.
Se tilanne vielä vaikeuttaa että heillä on kaksi lasta ja tästä syystä he eivät varmastikkaan eroa kovin helposti ja itseni täytyy vain hyväksyä tilanne.
Olisi niin hienoa päästä juttelemaan tämän naisen kanssa kaksistaan ja päästä hänen ajatuksistaan perille mutta miehen mustasukkaisuus estää tämän koska hän vahtii naista ja hänen menojaan koko ajan.
Joskus sitä vain haluaisi halata tätä naista aina kun hänen miehensä haukkuu häntä mutta kun ei niin ei ja juuri se tilanne että mies on paras kaverini
hankaloittaa tilannetta jos joskus avautuisin kaverilleni niin luulenpa ettemme enää olisi kavereita.
Todennäköisesti he elävät lapsien takia loppuelämänsä keskinkertaisessa avioliitossa ja minun pitää se hyväksyä ja niellä kaikki tunteeni tätä naista kohtaan mutta joskus elämä vain menee näin ja se täytyy hyväksyä :(
Rakastan tätä naista ja olemme silti hyviä kavereita vaikkakin aviomiehensä valvovien silmien alla, olen tyytyväinen tilanteeseen vaikkakin minusta on alkanut tuntua että käyn lähinnä tämän naisen takia "kaverin" luona.
Tässä pientä vuodatusta en tiedä onko jutuissani mitään järkeä mutta eipä tässä tilanteessa tunnu muutenkaan olevan.
Hänen aviomiehensä kohtelee häntä mielestäni kuin jotain tunteiden roskista purkaa pahaa oloaan häneen ja tässä tilanteessa en voi enkä halua puuttua heidän riitoihinsa vaikka kuinka haluaisin ja kun näen että kaverini ivailu ja jokapäiväinen vinoilu satuttaa hänen vaimoansa niin se "vituttaa" itseäni.
Se tilanne vielä vaikeuttaa että heillä on kaksi lasta ja tästä syystä he eivät varmastikkaan eroa kovin helposti ja itseni täytyy vain hyväksyä tilanne.
Olisi niin hienoa päästä juttelemaan tämän naisen kanssa kaksistaan ja päästä hänen ajatuksistaan perille mutta miehen mustasukkaisuus estää tämän koska hän vahtii naista ja hänen menojaan koko ajan.
Joskus sitä vain haluaisi halata tätä naista aina kun hänen miehensä haukkuu häntä mutta kun ei niin ei ja juuri se tilanne että mies on paras kaverini
hankaloittaa tilannetta jos joskus avautuisin kaverilleni niin luulenpa ettemme enää olisi kavereita.
Todennäköisesti he elävät lapsien takia loppuelämänsä keskinkertaisessa avioliitossa ja minun pitää se hyväksyä ja niellä kaikki tunteeni tätä naista kohtaan mutta joskus elämä vain menee näin ja se täytyy hyväksyä :(
Rakastan tätä naista ja olemme silti hyviä kavereita vaikkakin aviomiehensä valvovien silmien alla, olen tyytyväinen tilanteeseen vaikkakin minusta on alkanut tuntua että käyn lähinnä tämän naisen takia "kaverin" luona.
Tässä pientä vuodatusta en tiedä onko jutuissani mitään järkeä mutta eipä tässä tilanteessa tunnu muutenkaan olevan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pitkät katseet ym.. ?
mitkä ym.? eli mitä muuta teillä on ?
Hän itse on sanonut että jos ei olisi nykyisen miehensä kanssa niin haluaisi olla minun kanssa yhdessä.
Itse olen käynyt eroprosessin läpi ja jos jotain hyvää siitä pitää etsiä se niin on meidän yhteinen ihana 2v lapsemme.
Mutta naisia tulee ja menee ja luultavasti tämä tunne laantuu ajan myötä tai siiten ei kuka tietää.