menneet kesät, entä tulevat
"Tenojen kalastuksenvalvonnasta vastaa LAPIN LÄÄNINHALLITUS, jonka poliisipula ei näy ainakaan Euroopan kuuluisimmalla lohijoella. Tulevatko konstaapelit Tenolle vapaaehtoisina vai komennettuina, ei ole tietoa, mutta niitä tulee Inarista, Sodankylästä, Kemistä ja muualtakin kenties.
Rahat valvontaan otetaan tenolaisten vesialueille myydyistä kalastusluvista kertyneistä tuloista. Samoilla rahoilla ostetaan tarvittavat veneet, moottorit,bensat, vaatteet,rakennetaan huvimajat jne.
Maanantain soutukalastus on varattu
paikkakuntalaisille, mutta silloin ulkokuntalaiset konstaapelit ovat ottaneet oikeudekseen kalastaa soutamalla ainakin Kortsamin suvannossa. Tenojoen kalastussääntö ei salli poliisille tälläistä privilogiota eli erioikeutta ja asiaa ihmetelevä saa koppavan vastauksen; "Lapin lääninhallitus on tulkinnut näin."
Toki viranomaiset ehtivät kalastuksen ohessa valvontatehtäviinkin. Verkkokalastajat näyttävät olavan mielenkiinnonkohde, ovathan he paikallisia. Esimerkki, joka on yksi monista, valaiskoon tätä puolta: Kaksi Nuorgamin kalastuskunnan osakasta heitti yhdessä kaksi verkkoa pyyntiin sääntöjen mukaisesti. Kalastajilla on osuuksia yhteensä kolmeen eri tilaan, joihin kuuluu myös useita pato-oikeuksia. Huomenissa oli tarkoitus lisätä pyyntiä kahdella verkolla.
Kaksi tuntia verkot ehtivät olla vedessä, kun Tenon valvonnasta vastaava poliisi osui paikalle ja vei verkot 50 km:n päähän poliisiasemalle sillä perusteella, että verkkoon merkityn tilan nimissä oli jo kaksi verkkoa toisen kalastajan nimissä. Työtön ja autoton sai kehotuksen hakea pyydykset "huomenna" poliisiasemalta.
"Huomenna" verkot jostain syystä palautettiin kalastajien veneeseen sotkuisina ilman naruja ja niissä olleita painoja. Ja kun viikossa on vain kolme vuorokautta, jolloin voi kalastaa verkolla, perinteisesti vuoden paras pyyntiviikko oli sabotoitu pilalle. Ja kun poliisi munii, kukaan ei tietenkään koskaan korvaa mitään.
Tenojoella eletään poliisin mielivallan alaisina aivan kuten Etelä-Afrikassa. Ja syykin on sama,apartheid."
"Tenojen kalastuksenvalvonnasta vastaa LAPIN LÄÄNINHALLITUS, jonka poliisipula ei näy ainakaan Euroopan kuuluisimmalla lohijoella. Tulevatko konstaapelit Tenolle vapaaehtoisina vai komennettuina, ei ole tietoa, mutta niitä tulee Inarista, Sodankylästä, Kemistä ja muualtakin kenties.
Rahat valvontaan otetaan tenolaisten vesialueille myydyistä kalastusluvista kertyneistä tuloista. Samoilla rahoilla ostetaan tarvittavat veneet, moottorit,bensat, vaatteet,rakennetaan huvimajat jne.
Maanantain soutukalastus on varattu
paikkakuntalaisille, mutta silloin ulkokuntalaiset konstaapelit ovat ottaneet oikeudekseen kalastaa soutamalla ainakin Kortsamin suvannossa. Tenojoen kalastussääntö ei salli poliisille tälläistä privilogiota eli erioikeutta ja asiaa ihmetelevä saa koppavan vastauksen; "Lapin lääninhallitus on tulkinnut näin."
Toki viranomaiset ehtivät kalastuksen ohessa valvontatehtäviinkin. Verkkokalastajat näyttävät olavan mielenkiinnonkohde, ovathan he paikallisia. Esimerkki, joka on yksi monista, valaiskoon tätä puolta: Kaksi Nuorgamin kalastuskunnan osakasta heitti yhdessä kaksi verkkoa pyyntiin sääntöjen mukaisesti. Kalastajilla on osuuksia yhteensä kolmeen eri tilaan, joihin kuuluu myös useita pato-oikeuksia. Huomenissa oli tarkoitus lisätä pyyntiä kahdella verkolla.
Kaksi tuntia verkot ehtivät olla vedessä, kun Tenon valvonnasta vastaava poliisi osui paikalle ja vei verkot 50 km:n päähän poliisiasemalle sillä perusteella, että verkkoon merkityn tilan nimissä oli jo kaksi verkkoa toisen kalastajan nimissä. Työtön ja autoton sai kehotuksen hakea pyydykset "huomenna" poliisiasemalta.
"Huomenna" verkot jostain syystä palautettiin kalastajien veneeseen sotkuisina ilman naruja ja niissä olleita painoja. Ja kun viikossa on vain kolme vuorokautta, jolloin voi kalastaa verkolla, perinteisesti vuoden paras pyyntiviikko oli sabotoitu pilalle. Ja kun poliisi munii, kukaan ei tietenkään koskaan korvaa mitään.
Tenojoella eletään poliisin mielivallan alaisina aivan kuten Etelä-Afrikassa. Ja syykin on sama,apartheid."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heittäkää vithun semmoset valavojat, joista on vain harmia yhteisölle. Mitä tullee siihen maanantaipäivän kalastukshen, niin palakkaa nauttivan virkamiehen pitäs kunniottaa paikallisen väen oikeutta, ja pysyä pois joelta.
Vanhassa virkaohjeistuksessa sanothan, että viranomaisten tullee toimia lain hengessä, mutta ottaa huomiihon erityisolosuhtet ja pyrkiä luohman mutkattomat suhtet paikallishen väesthön. Semmonen viranhaltija, joka ei nauti kansalaisten, eli yhteisön luottamusta, on huono virkamies, ja saattaa näin ollen omilla toimilhan provosija laittomuuksia omalle kentälhen. Näin on asia, yrittäkkää saaha muutos siihen valavonta homhan.
Jos se maanantaipäivän kalastusasia on paperilla määrätty kuläläisille, lähtekää siitä liikhelle, korkeinta oikeutta ja EU:ta myojen, polisin harijottamhan laittomuuthen ei tartte alistua.
kun valvojaksi pestautunut iso herra ei päässyt joelle juovuksissa ajamaan valvontaveneellä niin kämpällä päätti kostoksi kusta valvojan kenkään(kumisaapas) Valvojan kengät satumoisin olivatkin eripaikassa ja aamusella humalasta selvittyään oli iso herra ihmetellyt kuinka kumisaapas on märkä sisältäkäsin. Valvoja kertoi, että herra kun ei päässyt veneellä ajelemaan niin kostoksi kusi epähuomiossa omaan kenkään, juovuksissa kun oli.
Kyseessä on tapaoikeuksien soveltaminen käytännössä. Poliisiveneestä viehettä viruttavalta tai perhoa heittävältä kukaan ei mene kalatuslupia kyselemään tai niitten laillisia oikeuksia peräämään.
Poliisi voi kaverillaan ongittaa vapaasti vettä kuin vettä.
Tenoltahan kerrotaan että "valtion" kalusto oli yksityiskäytössä, veneet moottoreineen ja bensoineen.
Joskus jopa poliisitaloa Utsjoen kirkonkylässä pidettiin majatalona, pihassa autoja, telttoja ja helikopteri. Yksityinen kylläkin, ökyrikkaan omistama.
Ehkä siellä yläkerrassa on ollut se "tehovalvonta" meneillään ja jota aina lehdissäkin mainostetaan.