olen nyt hurahtanut vyöhyketerapiaan, olen kysellyt professoritasoiseltakin, mutta hän sanoi,ettei ole tietoa m.m. kihdin hoidossa vyöhyketerapiasta, olin eilen v-terapeutin luennolla erään yhdistyksen kerhossa, oiva vinkki muillekin yhdistyksille, ja hän sanoi, että m.m. fibromyalgiassa ovat saaneet helpotusta vaivaansa, ja vauvat koliikkivaivoissa ovat kiitollisia käsittelystään, painellut jalkapohjasta ja korvalehdestä, kerro sinäkin kokemuksistasi k.o asiassa terv riksusta
vyöhyketerapia
tulsa
3233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vyöhyketerapialla ei ole saatu helpotusta koliikkiin. Asia on tutkittu ja kiistattomasti todettu (Kuopion yliopisto). Koliikkivaivat paranevat aikanaan itsestään, ja tätä käyttävät puoskarit hyväkseen väittäen hoitaneensa vaivan.
Tietoa ei kihdin hoidosta vyöhyketerapialla ole, eikä juuri muidenkaan vaivojen hoidosta, koska kukaan itseään kunnioittava tutkija ei halua nolata itseään tekemällä nollatutkimuksia hoidoista, joiden selitetyt vaikutusmekanismit ovat puhdasta humpuukia.
Tuo koliikkitutkimuskin herätti ansaittua hilpeyttä terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden piirissä.
Fibromyalgiasta kärsivät ovat tyypillisiä puoskareiden uhreja. Vaiva, jonka akuutit vaiheet tulevat ja menevät hoidoista riippumatta aalloittain, antaa huijarille hyvän mahdollisuuden selittää hoitavansa sitä.
Lyhyesti: vyöhyketerapia on puoskarointia.
Kyllä nämä asiat ovat vähän uskostakin kiinni. Jos ihminen saa jostain asiasta, vaikkapa vyöhyketerapiasta, iloa/vaihtelua/miellyttävän ihmiskontaktin päiväänsä, on helppo uskoa hänen tuntevan olonsa paremmaksi sellaisen hoidon jälkeen.
Myöskään koululääketiede lääkkeineen ei aina toimi, kuten tohtorit väittävät, mutta silloinkin vian sanotaan olevan potilaan päässä. Esim. minä, kaiken nähnyt migrenisti en tunne saavani hyötyä kovasti mainostetuista ja kehutuista ns. täsmälääkkeistä. Sivuoireet usein pahentavat oloa entisestään, lisäksi lääkkeet ovat sikamaisen kalliita. Kun kerron rivilääkärille tällaisista kokemuksista ja näkemyksistä, hän (todennäköisesti) vastaa, että kaikki johtuu kielteisestä asennoitumisestani... mikä varmasti osittain on tottakin.
humpuukliksi leimasi tutkijat mutta myönteisiä tapauksia on niin paljon, että eihän kuuden vuoden opiskelu vyöhyketerapeuteilla voi olla turhaa, ja mitä esim. ihotautija psykiatrisissa tapauksissa leimautuu usein kroonikoksi, vaikka apu saatta saada männynhavupuu-uutteesta kuten minä huulihiivasienen hoitamisessa ja unettomuudesta alkuun hoitoon mennyt, joutui vuosikymmeniksi kroonikoksi, leimautuen paranoivaksi skitsoksi,vaikka kunnostautuen monella alalla ympäristössä, terveisiä riksusta.