Piakkoin 17-vuotiaan tyttären etävanhempana kysyisin, mitkä ovat sosiaalitoimen mahdolliset toimenpiteet? Tytär muutti vuokralle poikaystävänsä kanssa ja samalla ammattiin opiskeleminen on jäänyt. Poissaoloja on kertynyt roimasti ja koulunkäynti ei kiinnosta, lisäksi tytär käyttää päihteitäkin. Voiko sosiaalitoimi ottaa tämän ikäistä huostaan ja mikä sijoituspaikka tulisi olemaan? Vai voiko tämän ikäinen nuori olla tekemättä mitään kenenkään puuttumatta? Puheet ja uhkailut kun ei enää auta.
Tietääkö kukaan
murmeli
5642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
nuorella neidolla on.
Löhöilyä ja oleskeluako
mittaamattoman ajan vai jotain konkreettistako.
Alkaa olla jo sitä ikäluokkaa,
että ei taida sosiaalitoimen "hoidot" enää auttaa,
vaan terveen järjen "istutus",
nuoren neidon tulevaisuutta ajatellen.
Monille nuorille (valitettavasti) tulee murrosikä. ennemmin tai myöhemmin, ja kuinka siitä itse kuka kasvaa aikuisuuteen
riippuu monesti ympärillä olevista ihmisistä ja heidän suhtautumisestaan nuoren asioihin.
Kohtahan ikää on 18v. ja onko sama "etsiminen" sosiaalihuollon hoidon jälkeen edessä,
täysi-ikäistä ihmistä,
kun ei voi pakottaa enää mihinkäään.
Jos olet varma lapsen päihteiden käytöstä, voit vaatia sos.toimea huostaanottamaan lapsen. Tällä keinoin hänet saadaan pakkohoitoon. Tiedän yhden tapauksen kun poika oli reilu 16v ja äiti aivan voimaton kun huumeet tuli kuvioon. Vanhemmilla ei ole keinoja pakkohoitoon laittoon, mutta sos.toimella on, mikäli lapsi ensin otetaan huostaan. Kyseisen pojan äiti vaati vaatimalla huostaanottoa ja poika pääsi tiukkaan perhekotiin, josta muutaman vuoden jälkeen tuli muuttuneena ja raittiina pois. Se on rakkauden teko lasta kohtaan, että pysäyttää rankalla kädella tuon päihde helvetin. 18 ikävuoden jälkeen ei kukaan enää voi asioihin puuttua, eli toimi pikaisesti.
..vastauksistanne. Vahvistaa ajatustani huostaanotosta, ns. sossuun on oltu yhteydessä useampaankin otteeseen, mutta tuntuu, ettei oikein oteta todesta. Vaikeaahan on vanhempana itse ottaa yhteyttä viranomaisiin ja samalla myöntää, ettei keskusteluyhteys omaan lapseen toimi. Aion kuitenkin viedä asian eteenpäin.
SUKULAISPOIKANI KUOLI HEROIININ YLIANNOSTUKSEEN 18 VUOTTA JUURI TÄYTETTYÄÄN. ÄITINSÄ YRITTI SAADA SOIAALITOINTA LAITTAMAAN POIKAA SIJOITUKSEEN JA HOITOON VAAN EI SAANUT KUN OLI NIIN HYVÄ KOTI.
osaa menetykseesi. En jaksa uskoa vielä viimeiseen pahaan, mutta palaveri sossun kanssa perjantaina lopullisista toimista. Tunnen pahaa oloa, kuinka kaikki käy lopullisesti näin? Miten olen vanhempana tehnyt väärin ja miten kaiken voisi parempaan kääntää?