Yksinkertainen asia

nisuiisu

On aivan yksinkertaista selvittää sairastuneen verestä, että onko sairastuneella viivästynyt soluvälitteinen allergia eli allerginen alveoliitti. En kerro sitä nyt tässä, vaan kehotan teitä muitakin sairastuneita etsimään tämä tieto googlella.

VINKKI, käytä hakusananaa: lymfosyytti

Tämä tieto on ollut saatavilla jo vuodesta 1998 lähtien. Sitä ei ole otettu käyttöön sen takia, koska lääkärit ja TTL on määrätty valtiovallan toimesta kirjoittamaan astma-diagnoosi homepölykeuhkon sijaan. Ja saahan TTL sievoiset summat rahaa vakuutusyhtiöiltä näistä astma-diagnooseista.

En olisi ikinä uskonut, että tämän ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu suurelta osin PETOKSEEN. Tässä tapauksessa on ilmiselvästi järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä, joten Valtakunnansyyttäjänviraston olisi mitä pikemmin se tutkittava! Järjestäytyneen rikollisuuden tutkiminen kuuluu lainmukaan nimittäin Valtakunnansyyttäjänvirastolle.


Kuka ehtii kertomaan ensin?

hometerveisin
Pekka Nikkola

43

13333

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Homeherkkä

      Katselinpa googlelta tietoja lymfosyyteistä.
      Tosi mielenkiintoista luettavaa.

      En löytänyt lukemani viiden sivun perusteella verikoetta, jolla selviäisi soluvälitteisen reaktiotyypin tuottama allerginen alveoliitti.
      Löysin maininnan soluvälitteisen reagoinnin tuottamien vasta-aineiden ja diabeteksen välisestä syy-yhteydestä.

      Kuten tiedät, allergisen alveoliitin toteamisessa tulee täyttyä kansainväliset kiriteerit, joista kolmen pääkriteerin ja kuudesta sivukriteeristä vähintään kahden tulee täyttyä.
      Vasta-ainemäärityksessä, on todettava altistuminen orgaanisille pölyille, jotka pitää olla sopusoinnussa altistavasta rakennuksesta löytyvien homelajien kanssa, mikäli rakennuksen sisäilman katsotaan aiheuttaneen alveoliittireaktion.
      Eli verestä etsitään IgG vasta-aineita rakennuksesta löytyville kosteusvauriomikrobilajeille.

      Ja näitä IgG vasta-aineitahan meidän homeallergikkojen verestä on löytynyt pilvin niin eri homelajeille, kosteusvaurihiivoille kuin sädesienillekin.

      Ja IgG vasta-ainetuotanto perustuu immunokompleksivälitteiseen, ei soluvälitteiseen reaktiotyyppiin.´

    • nisuiisu

      löytyy vastaus:
      http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26

      ja vielä Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu oy:n sivuilta. Hei! Hei! Muistatteko, kun otitte ns. tilaajaystävällisesti näytteitä lokakuussa 2000 Saksankatu 46 koulukiinteistöstä Forssassa? Teidän olisi pitänyt ottaa kunnolla silloin näytteet! Minä ja moni muu olisivat nyt terveitä!

      No niin, kyllähän te otitte sitten kesällä 2001 kunnolla näyteet, jotka näyttivät, että koko koulurakennus oli pahoin sädesienien saastuttama. Se minua ei kuitenkaan paljon lohduttanut, koska olin jo sitä ennen ehtinyt sairastua HOMEPÖLYKEUHKOON teidän tilaajaystävällisen toiminnan seurauksena. Minä tiedän biokemistinä, mitä tarkoittaa ns. edustava näyte. Se oli teille silloin täysin tuntematon käsite!

      hometerveisin
      Pekka Nikkola
      homeallergikko
      biokemisti/mikrobiologi

      • Homeherkkä

        Eihän siitä selviä edes se kuinka moni tutkittu lapsi on allerginen, puhumattakaan, että tutkituilla lapsilla olisi allerginen alveoliitti.

        Mitä tulee tutkimuksessa mainittuun seerumin kokonais IgE-tasoon, onhan se minullakin huomattavan korkea.
        Ja sen korkea taso on vain osoitus veressä olevien eosinofiilisten valkosolujen korkeasta tasosta, joka taso voi olla korkea johtuen tietyistä sairauksista.
        Myös allerginen reaktio kohottaa tasoa.
        Mittaus tulee suorittaa vasta parin viikon kuluttua allergisesta reaktiosta, sanoi eräs lab. hoitaja.

      • nisuiisu
        Homeherkkä kirjoitti:

        Eihän siitä selviä edes se kuinka moni tutkittu lapsi on allerginen, puhumattakaan, että tutkituilla lapsilla olisi allerginen alveoliitti.

        Mitä tulee tutkimuksessa mainittuun seerumin kokonais IgE-tasoon, onhan se minullakin huomattavan korkea.
        Ja sen korkea taso on vain osoitus veressä olevien eosinofiilisten valkosolujen korkeasta tasosta, joka taso voi olla korkea johtuen tietyistä sairauksista.
        Myös allerginen reaktio kohottaa tasoa.
        Mittaus tulee suorittaa vasta parin viikon kuluttua allergisesta reaktiosta, sanoi eräs lab. hoitaja.

        myös lapsilla keuhkorakkuloihin, vai kuinka!

        Ja mikä mahtaa olla keuhkorakkulatulehduksen toinen nimi? Tietysti allerginen alveoliitti!

        Tottakai Sinulla on IgE-vaste varastopunkeille, koska niiden jätökset jäävät keuhkoputken limakalvolle suuren kokonsa vuoksi. Ne eivät siis pääse keuhkorakkuloihin! MUISTA: partikkelin koko ratkaisee: vain alle 5 mikrometrin hiukkaset päätyvät keuhkorakkuloihin, sitä suuremmat jäävät keuhkoputken limakalvolle aiheuttaen mahdollisesti n. 3-5 % väestöstä IgE-allergian eli ASTMAN!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

      • kivaa nämä vanhat kirjoi
        nisuiisu kirjoitti:

        myös lapsilla keuhkorakkuloihin, vai kuinka!

        Ja mikä mahtaa olla keuhkorakkulatulehduksen toinen nimi? Tietysti allerginen alveoliitti!

        Tottakai Sinulla on IgE-vaste varastopunkeille, koska niiden jätökset jäävät keuhkoputken limakalvolle suuren kokonsa vuoksi. Ne eivät siis pääse keuhkorakkuloihin! MUISTA: partikkelin koko ratkaisee: vain alle 5 mikrometrin hiukkaset päätyvät keuhkorakkuloihin, sitä suuremmat jäävät keuhkoputken limakalvolle aiheuttaen mahdollisesti n. 3-5 % väestöstä IgE-allergian eli ASTMAN!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        täältähän löytyy vaikka mitä mielenkiintoista, tosin tänään hän väittää nämä vääriksi ja vannoo miniaidsin nimeen:)

      • päällä:
        Homeherkkä kirjoitti:

        Eihän siitä selviä edes se kuinka moni tutkittu lapsi on allerginen, puhumattakaan, että tutkituilla lapsilla olisi allerginen alveoliitti.

        Mitä tulee tutkimuksessa mainittuun seerumin kokonais IgE-tasoon, onhan se minullakin huomattavan korkea.
        Ja sen korkea taso on vain osoitus veressä olevien eosinofiilisten valkosolujen korkeasta tasosta, joka taso voi olla korkea johtuen tietyistä sairauksista.
        Myös allerginen reaktio kohottaa tasoa.
        Mittaus tulee suorittaa vasta parin viikon kuluttua allergisesta reaktiosta, sanoi eräs lab. hoitaja.

        "Ja sen korkea taso on vain osoitus veressä olevien eosinofiilisten valkosolujen korkeasta tasosta, joka taso voi olla korkea johtuen tietyistä sairauksista.
        Myös allerginen reaktio kohottaa tasoa.
        Mittaus tulee suorittaa vasta parin viikon kuluttua allergisesta reaktiosta, sanoi eräs lab. hoitaja."

        Niinpä niin homeallergiaan liittyy myös eosinofiilia. Jos siis ei ole EOSINOFIILIAA, niin ei ole myöskään homeallergiaa.

    • nisuiisu

      LAINAUS ALKAA
      Homevaurioituneiden kotien lasten verinäytteissä todettiin myös alempia CD4/CD8-suhteita kuin vertailuryhmän lapsilla.
      LAINAUS PÄÄTTYY.

      ja oli siinä muutakin poikkeavuutta, mutta ei puhuta nyt siitä.

      CD4 ja CD8 ovat auttaja-lymfosyyttejä ja tappaja-lymfosyyttejä. Jos tämä suhdeluku on alentunut, niin kyseessä on viivästynyt soluvälitteinen allergia, jollainen homepölykeuhko on!
      Minulla tämä suhdeluku oli 0,4 patologin lausunnon mukaan. TAPPAJIA oli siis paljon enemmän kuin auttajia.

      hometerveisin
      Pekka Nikkola

      • HISTAMIINI

        Puhuit patologin sanomisesta....eli otettiinko sinulta se näyte huuhtelunäytteenä keuhkoista??

        Millä tavoin se näkyy tavallisessa verikokeessa??
        Tarkoittaako se sitä,että lymfosyytit veressä laskee ja monosyytit nousee,samoin kuin neutrofiilit nousee??
        Millä tavoin se lymfosyytti-juttu saadaan verikokeessa näkymään,tietää kysellä sen ottamista,kun seuraava "kohtaus" iskee!!!
        Täytyykö se otattaa heti kun "kohtaus" tulee vai vasta jonkin ajan kuluttua siitä ,un on "kohtaus" ollut päällä??

        Auta hyvä mies,tämä on tärkeää....

      • Pahatuuli

        Hei

        Olen sairastellut kesästä, anemiaa, verta on tiputettu, vatsahaavat todettu ja hoidettu. Nyt
        lääkärini kertoi valkosolujeni lisääntyneen tms. - en tarkoin ymmärtänyt ja osanut kysyä enempää.

        Lähete spirometriaan, bronko... jotakin, keuhkokuviin 9.2. nyt sairaslomalla astmaepäilyn vuoksi. Työpaikalla työperäiseen astmaan sairastuneita sekä meitä eri tavoin oireilevia.

        Kuntoutukseen hakiessa koe keskeytyi vaikeaan hengenahdistukseen, lepäilyä ja jatko, joka päättyi hengenahdistukseen ja huonoon oloon. Tulos se tämäkin, kertoi tekijä, eikä enää suostunut jatkamaan testiä todeten etten ole siinä kunnossa jossa kuntoutukseen voisin päästä. Samaa mieltä lääkäri, jonka lausunnolla ja yhteydenotolla uusi työhuone ja esitys etätyöhön altistumisen estämiseksi. Ensin työhuone / etätyölausuntoon talon juristi antoi kieltävän päätöksen esimiehelleni, tuollainen lausunto ei riitä. Esimies otti yhteyttä lääkäriin ja sen jälkeen uudelleen juristiin. Nyt juristi järjestää työhuonetta mahdollisesti toisessa rakennuksessa, etätyö ei tullut kysymykseen. Ehkä osittain siksikin lääkärini kirjoitti sairaslomaa, enkä saa palata entiseen työhuoneeseen enää. Sairastelen nimenomaan töissä ja erityisesti työhuoneessani ja siinä kerroksessa jossa työskentelen. Olen valtion leivissä ja samassa talossa alkuvuodesta -89.

        Nyt siis sairaslomalla ohjeena levätä, ei saa mennä töihin tai oleilla enää työpaikallani niissä tiloissa missä saan oireita - ääni painuu, päänsärkyä, huimausta, PEF arvot heikoimmillaan 280 töissä (ennen Prednison kuuria), kotona parhammillaan 620. Knk-lääkäri määräsi Prednison 5 mg kuurin (24 taplettia), Duact, Nasonex ja kertoi että nenää ei vielä tarvitse leikata. Poskiontelot kuvattu, niissä näkyi turvotusta, muuten OK. Neurologi määräsi migreenilääkityksen (Seloken) jatkuvaan päänsärkyyn. Muitakin testejä ja kokeita on tehty, nyt siis tulossa keuhkokuvaus, kuvat otettiin jo kerran kesällä 2004, nyt uudelleen sekä tuo spirometi ja bronko... jotakin näihin pitää varata n. tunti kuvaukset päälle.

        Lääkäriltä kysyin mikä tilanteeni on, pääsenkö tästä vielä ilman pysyvää sairautta eteenpäin vaiko mitä. Vastaus oli, että sinulla tulee aina olemaan astma, mutta pyrimme saamaan sen oireettomaksi. Lisäksi hän arveli keuhkojeni kunnon palautuvan, kunhan työpaikan altistus saadaan kuriin. Altistus tuli saada myös knk-lääkärin mukaan nopeasti kuriin. Sisätautilääkäri kertoi, että oireeni eivät voi johtua kilpirauhasesta ja että "näitähän on hyvin korvattu". Olin niin tyhmä, etten osanut oikein kysyä mitä on korvattu ja mistä hän puhui, joten siihen tuskin saan häneltä enää vastausta.

        Limannousua ja sen nielentää on työpaikalla todella paljon, samoin kuumeilua tai kuumeilun tunnetta, ääni painuu jne.. Aloitan myös lauseita ja unohdan mitä puhun - näitä tilanteita on naurettu kimppakyydin kanssa kyyneleet silmissä. Muualla se onkin sitten jo toinen juttu.

        Tarjolla on tuo astmaepäily sairaudeksi - mutta tätä palstaa luettuani en tule ikinä suostumaan noihin testeihin, joita nähtävästi vaaditaan diagnoosin tekoon.

        Miten muilla on käynyt, palautuuko keuhkojen rasituksen kestävyys? Entä muut pysyvät haitat? Mitä valkosolujen lisääntymien tarkoittaa.


        tavoitteena oireeton astma?

      • nisuiisu
        HISTAMIINI kirjoitti:

        Puhuit patologin sanomisesta....eli otettiinko sinulta se näyte huuhtelunäytteenä keuhkoista??

        Millä tavoin se näkyy tavallisessa verikokeessa??
        Tarkoittaako se sitä,että lymfosyytit veressä laskee ja monosyytit nousee,samoin kuin neutrofiilit nousee??
        Millä tavoin se lymfosyytti-juttu saadaan verikokeessa näkymään,tietää kysellä sen ottamista,kun seuraava "kohtaus" iskee!!!
        Täytyykö se otattaa heti kun "kohtaus" tulee vai vasta jonkin ajan kuluttua siitä ,un on "kohtaus" ollut päällä??

        Auta hyvä mies,tämä on tärkeää....

        LAINAUS ALKAA
        Primääritutkimuksessa selkeästi kohonnut kokonaissolumäärä (516 milj/l) ja myös korostunut lymfosyyttien osuus. Lymfosyyttien immunosytologisessa tutkimuksessa OKT 8 (CD 8) positiivisia soluja on 59 % lymfosyyteista ja LEU 3 (CD4) positiivisia soluja 24 % lymfosyyteistä. CD 8 positiivisten solujen eli SYTOTOKSISTEN (tekstin korostus allekirjoittaneen) solujen soluosuus selvästi korostunut. T-helper/T-supressor solujen suhde on 0,40. Korostunut määrä CD 8 positiivisia soluja sopii varsin hyvin allergiseen alveoliittiin, samankaltaista voidaan myös nähdä fibrotisoivassa alveoliitissa. CD 4 positiivisten solujen määrä on yleensä sarkoidoosissa lisääntynyt. Yllä oleva löydös siis puhuu sarkoidoosia vastaan.

        PAD: BAL-näyte
        lymfosytoosi
        neutrofiliakokonaissolumäärän lisä
        T-supressor-sytotoksisten solujen ylimäärä

        allekirjoitus
        HW (patologi)
        10.4.02
        LAINAUS PÄÄTTYY

        Minulle suoritettiin keuhkohuuhtelu (BAL) Aspergillus fumigatus-altistusta seuraavana päivänä. Se kuuluu tehdä juuri näin. Tai sitten mieluummin TYÖPAIKKA-altistuksen jälkeen.

        T-helper/T-supressor solujen suhde on sama kuin tässä artikkelissa:
        http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26
        mainittu CD4/CD8-suhde.

        Kanadalaiset tosiaan tutkivat suoraan verestä näiden kahden erilaisen lymfosyyttisolujen suhteen. Jos se on alentunut, niin kuin minulla se oli 0.4, on kyseessä homepölykeuhko eli keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti.

        Ajatelkaa, kuinka helposti alveoliitti voitaisiin todeta? Sitä vaan ei tehdä sen takia, koska Lipposen hallitus määräsi vuonna 1995 lääkärit kirjoittamaan hinnalla millä hyvänsä työpaikastansa tai vuokra-asunnosta sairastuneelle astma-diagnoosin. Lipposella oli tosiaan hyvä neuvonantaja, allergisesta alveoliitista totoriksi väitellyt Sinikka Mönkäre. Ajatelkaa hän on vielä vapaalla jalalla! Mutta onneksi meillä on edelleen sama ihmisoikeuksista kiinnostunut presidentti!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola
        homeallergikko

      • homeahdistus
        Pahatuuli kirjoitti:

        Hei

        Olen sairastellut kesästä, anemiaa, verta on tiputettu, vatsahaavat todettu ja hoidettu. Nyt
        lääkärini kertoi valkosolujeni lisääntyneen tms. - en tarkoin ymmärtänyt ja osanut kysyä enempää.

        Lähete spirometriaan, bronko... jotakin, keuhkokuviin 9.2. nyt sairaslomalla astmaepäilyn vuoksi. Työpaikalla työperäiseen astmaan sairastuneita sekä meitä eri tavoin oireilevia.

        Kuntoutukseen hakiessa koe keskeytyi vaikeaan hengenahdistukseen, lepäilyä ja jatko, joka päättyi hengenahdistukseen ja huonoon oloon. Tulos se tämäkin, kertoi tekijä, eikä enää suostunut jatkamaan testiä todeten etten ole siinä kunnossa jossa kuntoutukseen voisin päästä. Samaa mieltä lääkäri, jonka lausunnolla ja yhteydenotolla uusi työhuone ja esitys etätyöhön altistumisen estämiseksi. Ensin työhuone / etätyölausuntoon talon juristi antoi kieltävän päätöksen esimiehelleni, tuollainen lausunto ei riitä. Esimies otti yhteyttä lääkäriin ja sen jälkeen uudelleen juristiin. Nyt juristi järjestää työhuonetta mahdollisesti toisessa rakennuksessa, etätyö ei tullut kysymykseen. Ehkä osittain siksikin lääkärini kirjoitti sairaslomaa, enkä saa palata entiseen työhuoneeseen enää. Sairastelen nimenomaan töissä ja erityisesti työhuoneessani ja siinä kerroksessa jossa työskentelen. Olen valtion leivissä ja samassa talossa alkuvuodesta -89.

        Nyt siis sairaslomalla ohjeena levätä, ei saa mennä töihin tai oleilla enää työpaikallani niissä tiloissa missä saan oireita - ääni painuu, päänsärkyä, huimausta, PEF arvot heikoimmillaan 280 töissä (ennen Prednison kuuria), kotona parhammillaan 620. Knk-lääkäri määräsi Prednison 5 mg kuurin (24 taplettia), Duact, Nasonex ja kertoi että nenää ei vielä tarvitse leikata. Poskiontelot kuvattu, niissä näkyi turvotusta, muuten OK. Neurologi määräsi migreenilääkityksen (Seloken) jatkuvaan päänsärkyyn. Muitakin testejä ja kokeita on tehty, nyt siis tulossa keuhkokuvaus, kuvat otettiin jo kerran kesällä 2004, nyt uudelleen sekä tuo spirometi ja bronko... jotakin näihin pitää varata n. tunti kuvaukset päälle.

        Lääkäriltä kysyin mikä tilanteeni on, pääsenkö tästä vielä ilman pysyvää sairautta eteenpäin vaiko mitä. Vastaus oli, että sinulla tulee aina olemaan astma, mutta pyrimme saamaan sen oireettomaksi. Lisäksi hän arveli keuhkojeni kunnon palautuvan, kunhan työpaikan altistus saadaan kuriin. Altistus tuli saada myös knk-lääkärin mukaan nopeasti kuriin. Sisätautilääkäri kertoi, että oireeni eivät voi johtua kilpirauhasesta ja että "näitähän on hyvin korvattu". Olin niin tyhmä, etten osanut oikein kysyä mitä on korvattu ja mistä hän puhui, joten siihen tuskin saan häneltä enää vastausta.

        Limannousua ja sen nielentää on työpaikalla todella paljon, samoin kuumeilua tai kuumeilun tunnetta, ääni painuu jne.. Aloitan myös lauseita ja unohdan mitä puhun - näitä tilanteita on naurettu kimppakyydin kanssa kyyneleet silmissä. Muualla se onkin sitten jo toinen juttu.

        Tarjolla on tuo astmaepäily sairaudeksi - mutta tätä palstaa luettuani en tule ikinä suostumaan noihin testeihin, joita nähtävästi vaaditaan diagnoosin tekoon.

        Miten muilla on käynyt, palautuuko keuhkojen rasituksen kestävyys? Entä muut pysyvät haitat? Mitä valkosolujen lisääntymien tarkoittaa.


        tavoitteena oireeton astma?

        ...ovat huono yhdistelmä. Muista vatsan suojalääkitys, esim. somac. Kortisoni ärsyttää voimakkaasti vatsaa. Yritä silti syödä kortisonia, jos suinkin pystyt. Ainakin minulle se on ollut ainoa, joka todella auttaa homeoireisiin.

        Olen myös lukenut, että osa homeista ärsyttää ruoansulatuskanavan limakalvoja. Oma "refluksitautini" on kortisonista huolimatta kokonaisuudessaan alkanut parantua hometalosta muuton jälkeen.

        Hyviä vointeja sinulle! Pidä huolta itsestäsi ja terveydestäsi äläkä mene altistamaan itseäsi enää enempää. Kaikki homeen aiheuttamat sairaudet eivät taida olla ohimeneviä, osa niistä on vaikeita, vakavia ja pysyvään työkyvyttömyyteen (kuolemaan?) johtavia.

        Ainakin itselleni työpaikan menetys oli se aika, kun vakavasti jouduin pohtimaan, miten loppuelämäni vietän. Menetänkö mielummin työpaikkani ja tulotasoni vai otanko sen riskin, että sairastun vakavasti ja pysyvästi? Loppujen lopuksihan valinta oli helppo, kunnes kotoakin löytyi hometta...

      • Pahatuuli
        homeahdistus kirjoitti:

        ...ovat huono yhdistelmä. Muista vatsan suojalääkitys, esim. somac. Kortisoni ärsyttää voimakkaasti vatsaa. Yritä silti syödä kortisonia, jos suinkin pystyt. Ainakin minulle se on ollut ainoa, joka todella auttaa homeoireisiin.

        Olen myös lukenut, että osa homeista ärsyttää ruoansulatuskanavan limakalvoja. Oma "refluksitautini" on kortisonista huolimatta kokonaisuudessaan alkanut parantua hometalosta muuton jälkeen.

        Hyviä vointeja sinulle! Pidä huolta itsestäsi ja terveydestäsi äläkä mene altistamaan itseäsi enää enempää. Kaikki homeen aiheuttamat sairaudet eivät taida olla ohimeneviä, osa niistä on vaikeita, vakavia ja pysyvään työkyvyttömyyteen (kuolemaan?) johtavia.

        Ainakin itselleni työpaikan menetys oli se aika, kun vakavasti jouduin pohtimaan, miten loppuelämäni vietän. Menetänkö mielummin työpaikkani ja tulotasoni vai otanko sen riskin, että sairastun vakavasti ja pysyvästi? Loppujen lopuksihan valinta oli helppo, kunnes kotoakin löytyi hometta...

        Kiitos viestistäsi

        Kiitos vielä tuosta kortisonin käytön varoituksesta suhteessa mahahaavoihini (5), johtui tulehduskipulääkkeiden syönnistä ja vei sekin olon todella kurjaksi. En ymmärrä miksi lääkärit eivät huomioi näitä asioita ja kirjoita suojalääkettä saman tien. Miksi kaikki tieto pitää etsiä googlettamalla tai esim. täältä kaiken kokeneiden kirjoituksien kautta. Onneksi tätä palstaa lukiessa saa paljon neuvoja ja osaa jatkossa kysyä oikeita kysymyksiä ja osaa kieltäytyä oikeista asioista.

        Miten muuten keuhkojen huono tilanne - raju hengenahdistus pienessäkin ponnistelussa vaikuttaa lentämiseen? Voinko huoletta lähteä pitkillekin lentomatkoille jatkossa?

        Mieheni haluaisi myös tarkastaa ettei kotonamme ole hometta. Teimme laajan remontin omakotitaloomme 2004, siinä ei mistään tiloista löytynyt hometta. Pesutilat, sauna ja pukuhuone purettiin, levytettiin ja laatoitettiin ammattilaisen toimesta uudelleen. Mitään kosteusongelmiin sopviaa ei löytynyt - eli remonttimme oli ulkonäköä kohentava remontti, eikä se lähtenyt liikkeelle mistään kosteusvauriosta tms.

        Nyt mietinkin mikä olisi paras tapa varmistaa kuitenkin ettei mitään piilevää homeongelmaa kotona ole.

        Onko kenelläkään neuvoja miten ison omakortilalon jokainen nurkka voitaisiin kohtuu kustannuksin homeongelmista luotettavasti tutkia?

      • homeahdistus
        Pahatuuli kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi

        Kiitos vielä tuosta kortisonin käytön varoituksesta suhteessa mahahaavoihini (5), johtui tulehduskipulääkkeiden syönnistä ja vei sekin olon todella kurjaksi. En ymmärrä miksi lääkärit eivät huomioi näitä asioita ja kirjoita suojalääkettä saman tien. Miksi kaikki tieto pitää etsiä googlettamalla tai esim. täältä kaiken kokeneiden kirjoituksien kautta. Onneksi tätä palstaa lukiessa saa paljon neuvoja ja osaa jatkossa kysyä oikeita kysymyksiä ja osaa kieltäytyä oikeista asioista.

        Miten muuten keuhkojen huono tilanne - raju hengenahdistus pienessäkin ponnistelussa vaikuttaa lentämiseen? Voinko huoletta lähteä pitkillekin lentomatkoille jatkossa?

        Mieheni haluaisi myös tarkastaa ettei kotonamme ole hometta. Teimme laajan remontin omakotitaloomme 2004, siinä ei mistään tiloista löytynyt hometta. Pesutilat, sauna ja pukuhuone purettiin, levytettiin ja laatoitettiin ammattilaisen toimesta uudelleen. Mitään kosteusongelmiin sopviaa ei löytynyt - eli remonttimme oli ulkonäköä kohentava remontti, eikä se lähtenyt liikkeelle mistään kosteusvauriosta tms.

        Nyt mietinkin mikä olisi paras tapa varmistaa kuitenkin ettei mitään piilevää homeongelmaa kotona ole.

        Onko kenelläkään neuvoja miten ison omakortilalon jokainen nurkka voitaisiin kohtuu kustannuksin homeongelmista luotettavasti tutkia?

        Me käytimme homekoiraa ja voin kyllä sitä suositella, ainakin jos on kyse siitä, että mietitte onko hometta vai ei. Jos koira jotain löytää, niin sitten siitä täytyy tietysti jatkaa tutkimuksia, mutta jos mitään ei löydy eikä tiedossa ole kosteusvaurioita niin varmaan voitte olla aika huolettomalla mielellä kotonanne. Oireiletko kotona vai paraneeko vointisi, jos olet esim. lomalla viikon tai useamman?

        Lentämisestä en kyllä osaa sanoa mitään, en ole yrittänytkään lentää nyt sairauteni akuutissa vaiheessa. Saan hengenahdistusta homeenhajuisista ihmisistäkin. En tiedä miten pärjäisin, jos joutuisin vaikka lentokoneessa sellaisen viereen. Sinänsähän ilma vaihtuu lentokoneessa usein, joten allergisen olon pitäisi periaatteessa olla siedettävä. Minulla on ilmeisesti myös homeallergia, joka nyt oireilee niin pelottavasti, että pysyn kotona kaiken mahdollisen ajan. Jos lähdet matkalle, niin mieti huolellisesti mihin olosuhteisiin lähdet. Useissa lomakohteissa on paljon homeita sekä rakennuksissa että ulkoilmassa.

      • Pahatuuli
        homeahdistus kirjoitti:

        Me käytimme homekoiraa ja voin kyllä sitä suositella, ainakin jos on kyse siitä, että mietitte onko hometta vai ei. Jos koira jotain löytää, niin sitten siitä täytyy tietysti jatkaa tutkimuksia, mutta jos mitään ei löydy eikä tiedossa ole kosteusvaurioita niin varmaan voitte olla aika huolettomalla mielellä kotonanne. Oireiletko kotona vai paraneeko vointisi, jos olet esim. lomalla viikon tai useamman?

        Lentämisestä en kyllä osaa sanoa mitään, en ole yrittänytkään lentää nyt sairauteni akuutissa vaiheessa. Saan hengenahdistusta homeenhajuisista ihmisistäkin. En tiedä miten pärjäisin, jos joutuisin vaikka lentokoneessa sellaisen viereen. Sinänsähän ilma vaihtuu lentokoneessa usein, joten allergisen olon pitäisi periaatteessa olla siedettävä. Minulla on ilmeisesti myös homeallergia, joka nyt oireilee niin pelottavasti, että pysyn kotona kaiken mahdollisen ajan. Jos lähdet matkalle, niin mieti huolellisesti mihin olosuhteisiin lähdet. Useissa lomakohteissa on paljon homeita sekä rakennuksissa että ulkoilmassa.

        Kotona ei ole oireita, ei myöskään niissä kohteissa missä itse olen käynyt. Viimeiset, sairauden aikaiset reissut, kesällä Sardiniassa, Korsikalla, joulukuussa Teneriffalla. Ei oireita, korkeuserot ja portaat väsytivät - muuten ei mitään oireita. Mutta keuhkoni eivät silloin olleet tässä tilanteessa missä ne nyt ovat. Eli tilanne on pahentunut nyt aika nopeaa tahtia - enkä tiedä enää missä mennään.

        Heti töihin mennessä tulee oireet, ääni painuu, päänsärkyä, PEF arvot laskee, limaa nousee aivan älyttömästi, tutisee ja olo on ääri paha. Usein nukahdin työmatkalla kotiin aivan väkisin - kimppakyytini ajaa aina vähintäänkin töistä pois ja varsinkin loppuviikosta mennen tullen. Oma olo on niin epävarma, ettei ajamisesta tule mitään.

      • ei immuunikatoa
        nisuiisu kirjoitti:

        LAINAUS ALKAA
        Primääritutkimuksessa selkeästi kohonnut kokonaissolumäärä (516 milj/l) ja myös korostunut lymfosyyttien osuus. Lymfosyyttien immunosytologisessa tutkimuksessa OKT 8 (CD 8) positiivisia soluja on 59 % lymfosyyteista ja LEU 3 (CD4) positiivisia soluja 24 % lymfosyyteistä. CD 8 positiivisten solujen eli SYTOTOKSISTEN (tekstin korostus allekirjoittaneen) solujen soluosuus selvästi korostunut. T-helper/T-supressor solujen suhde on 0,40. Korostunut määrä CD 8 positiivisia soluja sopii varsin hyvin allergiseen alveoliittiin, samankaltaista voidaan myös nähdä fibrotisoivassa alveoliitissa. CD 4 positiivisten solujen määrä on yleensä sarkoidoosissa lisääntynyt. Yllä oleva löydös siis puhuu sarkoidoosia vastaan.

        PAD: BAL-näyte
        lymfosytoosi
        neutrofiliakokonaissolumäärän lisä
        T-supressor-sytotoksisten solujen ylimäärä

        allekirjoitus
        HW (patologi)
        10.4.02
        LAINAUS PÄÄTTYY

        Minulle suoritettiin keuhkohuuhtelu (BAL) Aspergillus fumigatus-altistusta seuraavana päivänä. Se kuuluu tehdä juuri näin. Tai sitten mieluummin TYÖPAIKKA-altistuksen jälkeen.

        T-helper/T-supressor solujen suhde on sama kuin tässä artikkelissa:
        http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26
        mainittu CD4/CD8-suhde.

        Kanadalaiset tosiaan tutkivat suoraan verestä näiden kahden erilaisen lymfosyyttisolujen suhteen. Jos se on alentunut, niin kuin minulla se oli 0.4, on kyseessä homepölykeuhko eli keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti.

        Ajatelkaa, kuinka helposti alveoliitti voitaisiin todeta? Sitä vaan ei tehdä sen takia, koska Lipposen hallitus määräsi vuonna 1995 lääkärit kirjoittamaan hinnalla millä hyvänsä työpaikastansa tai vuokra-asunnosta sairastuneelle astma-diagnoosin. Lipposella oli tosiaan hyvä neuvonantaja, allergisesta alveoliitista totoriksi väitellyt Sinikka Mönkäre. Ajatelkaa hän on vielä vapaalla jalalla! Mutta onneksi meillä on edelleen sama ihmisoikeuksista kiinnostunut presidentti!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola
        homeallergikko

        hyvä että joku linkitti tämän vanhan tunnustuksesi tänne.

        Ei sinulla mitään immuunikatoa ole eikä miniaidsia, voit tosin nähdä märkiä
        unia mutta se ei liity miniaidsiin vaan miehen vaihdevuosiin.

    • Homeherkkä

      Immuunipuolustusjärjestelmämme tarkoitus on pitää meidät hengissä.

      DUODECIM:n numero 8/2003 paneutui 60:llä sivullaan immunologiaan.

      Ja näin kerrotaan:
      Elimistössämme sanotaan olevan yli 100 000 kilometriä verisuonia, joissa virtaa noin 10 potenssiin kymmenen LYMFOSYYTTIÄ ja suunnilleen saman verran GRANULOSYYTTEJÄ.
      Granylosyytit kulkevat verestä tulehdusalueille vain kerrän elämänsä aikana, kun taas lymfosyytit kiertävät jatkuvasti veren ja kudosten välillä etsimässä spesifisiä ANTIGEENEJAAN.
      Ja näitä antigeejä ovat bakteerit, virukset, allergeenit tai muut vieraat rakenteet, jotka voivat tunkeutua elimistöömme minkä tahansa epiteelipinnan läpi. Näitä pintoja on ruuansulatuskanavassa, hengitysteissä ja iholla.

      Eli mikä tahansa yllämainittu voi aiheuttaa missä tahansa elimistöämme tulehdusreaktion jonka korjaamiseen rientää immuunipuolustusjärjestelmämme valkosolujoukko ja tähän joukkoon sisältyy muitakin soluja kuin lymfosyytit.

      Granulosyyttit rientävät tulehduspaikalle parissa minuutissa. Monosyytit muutamassa tunnissa ja LYMFOSYYTIT VASTA PARIN VUOROKAUDEN KULUTTUA tulehdusreaktion käynnistymisestä.
      Valkosoluliikenne voi kuitenkin olla myös haitallista. Tyypillisiä esimerkkejä tälläisistä sairauksista ovat autoimmuunisairaudet. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksessa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa, psoriaasissa ja reumassa LYMFOSYYTTEJÄ KERTYY KUDOKSEEN ILMAN NÄKYVÄÄ SYYTÄ. Tälläiset aktivoituneet lymfosyytit voivat reagoida ristiin elimistön omien kudosten kanssa ja saada aikaan huomattavaa tuhoa ja NOIDANKEHÄMÄISEN KROONISEN TULEHDUSREAKTION, joka lopulta tuhoaa kohde-elimen.
      Tunnen yhden hometyöpaikallaan fibrosoivaan alveoliittiin sairastuneen, jossa fibroosi etenee keuhkoissa pikkuhiljaa lääkityksestä ja altistusvapaudesta huolimatta.
      Jostain luin myös kroonisesta alveoliitista.

      Eli mikäli homealtistuksen päättymisen jälkeenkin keuhkot jatkavat vaurioitumistaan, vasta silloin voidaan puhua lymfosyyteistä (T-solut) eli soluvälitteisestä reatiotyypistä.

      Ja kuten tiedät, allergiseen reaktioon luetaan kuuluvaksi lymfosyyttien lisäksi myös syöttösolut ja basofiiliset valkosolut (IgE), eosinofiiliset valkosolut, joiden solukalvossa on reseptorit IgE:lle, IgA:lle ja IgG:lle ja useille sytokiineille.
      Ja kuten tiedät eosinofiiliset valkosolut ovat itsessään TOKSISIA, eli aiheuttavat kudosvaurioita.
      Immuunipuolustusjärjestelmäämme sanotaan edellämainittujen lisäksi kuuluvan myös neutrofiiliset valkosolut, makrofagit ja dentriittiset solut ja verihiutaleet

      Eli antigeenejä/allergeenejä on lukemattomia, jotka saattavat saada immuunipuolustusjärjestelmämme solutuotannon ryntäämään tulehduspaikalle olkoonpa sen aiheuttaja mikä tahansa.

      Itse olen tyytyväinen 1960-luvun tutkijoihin Coombs/Gell jotka pystyivät tieteellisesti todistamaan geneettisesti perityn neljän eri immunologisen reaktiotyypin olemassaolon ja niiden tuottamat reaktiot suhteessa antigeeniin/allergeeniin.

      Ja heidän mukaansa tyypillä III, eli immunokompleksiväliteisellä( IgG/IgM) reaktiotyypillä on osuutta allergiseen alveoliittiin OLKOONPA ALTISTAJA MIKÄ TAHANSA, kuten myös vaskuliitteihin.
      Ja reaktiotyyppi III:n reagoi tunnin kahdeksantunnin kuluessa altistuksesta.
      Ei siis vuorokauden-parin kuluttua kuten
      soluvälitteinen reaktiotyyppi.

      En siis ole kanssasi samaa mieltä siitä, että soluvälitteinen reaktiotyyppi aiheuttaa AKUUTTIA allergista alveoliittia.
      Se voi aiheuttaa kroonista alveoliittia tai kroonista fibrosoivaa alveoliittia.

      • nisuiisu

        asiasta monimutkaista.

        En minä voi sille mitään, jos kanadalaiset tiedemiehet pystyvät veren lymfosyyteista tutkimaan homesairauden. Täytyy myös muistaa se asia, että tiettävästi vain Quebeckin osavaltio Kanadassa altistaa alveoliitti-sairaita Suomen lisäksi. Sielläkin on joku ilmeisesti nostanut äläkän ja halunnut selvittää jonkun terveellisemmän keinon selvittää, että olisiko mahdollisesti homepölykeuhko!

        Katso uudelleen se minun kopioimani "patologin lausunto", jossa TTL:n patologi on tutkinut minun keuhkoista otetuista soluista nämä eri tyyppiset lymfosyytit. Ne on juuri samat lymfosyytit, jotka kanadalaiset tutkivat paljon helpommin sairastuneen verestä.

        Kyllä TTL on nämä arvot kaikista BAL-näytteistä kirjannut ylös. Heillä on todella paljon tietoa, mutta he EIVÄT kerro sitä. Kyllä he tietävät KAIKEN!

        Kysyit tässä hiljattain, että koska se reaktio näistä Aspergillus fumigatus-altistuksista oli pahimmillaan. Se tapahtui melko tarkkaan 10 tunnin kuluttua altistuksesta. Aluksi olin ikään kuin Siperian jääkylmällä arolla ja sitten nousi lähes 39 asteen kuume.

        Muista , että puhun nyt vain ja ainoastaan tästä meidän ENSISIJAISESTA sairaudesta. Ja kun se jatkuu ja jatkuu, niin sitten vasta HELVETTI pääsee irralleen. Sanon nyt vielä kerran: ystäväni kuoli näiden homeiden takia. Hänen immuunipuolustusjärjestelmän TUHOSI täysin kosteusvauriomikrobit. Häneen tuli kaikki mahdolliset taudit! Että kyllä tauteja riittää, mutta ei puhuta nyt niistä, koska se on loputon suo.

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

      • nisuiisu

        meille kaikille, mitä sanotaan allergisen alveoliitin syntytavasta Suomen lääkärilehden numerossa 18-19/98 (ns. Majvikin numero) sivulla 2183, oikea palsta, viimeinen kappale ja siitä lausesta eteenpäin, joka alkaa näin: "Homepölykeuhkon syntytapa on ...".

        Täytä puuttuvat kohdat eli mitä kirjoitetaan Allergologia-kirjan sivulla 73, oikea palsta ja lause, joka alkaa näin: "Eläinkokeiden tulosten mukaan keuhkorakkuloiden tulehduksessa on aluksi ... ... (kaksi sanaa puuttuu), jonka aikana ja jälkeen kehittyy ...-vasta-ainevaste (yksi kolmikirjaiminen lyhenne puuttuu, joista 1. ja viimeinen kirjain kirjoitetaan isolla).


        Siinä on kahdesta eri lähteestä allergisen alveoliitin syntytapa. En usko, että nämä kirjoittelijat valehtelevat.

        PN

      • nisuiisu

        lymfosyytit rientää paikalle vasta parin vuorokauden kuluttua, niin se tarkoittaa terveen henkilön uutta sairautta.

        Mutta niin Sinäkin, kuin minäkin olemme jo sairaita. Tiedän, että olet todella hyvin sairas ja että olet joutunut olemaan homeisessa valtion työpaikassa vähintään 10 vuotta. Tiedän, että diffuusiokapasiteettisi on ollut ja on yhä erittäin alhainen ja että Sinulla on aivan varmasti allerginen alveoliitti, mutta sitä ei ole diagnosoitu tämän todella kieroituneen yhteiskunnan toimesta. Tiedän myös, että koko immuunipuolustusjärjestelmäsi on luhistunut. Sinulla saattaa olla pikapuoliin kaikki mahdolliset sairaudet.

        Me, jotka olemme sairastuneet työpaikkamme tai asuntomme homepölystä, niin osa meidän homeitiön (tai minkä tahansa antigeenin) tunnistaneista lymfosyyteistä muuttuu MUISTISOLUIKSI, jotka aktivoituvat erittäin nopeasti uuden homeitiökosketuksen jälkeen. Tämä kuuluu luojamme keksimään immuunipuolustusjärjestelmään. Me olemme lopun ikäämme sairaita yksilöitä. Olemme valitettavasti tämän ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelmajätettä. Olen aivan varmasti vakuuttunut myös siitä, että ei edes presidenttimme ole kiinnostunut meidän tilastamme. Toivon kuitenkin, että olisin väärässä!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

      • hilkkaliisa
        nisuiisu kirjoitti:

        lymfosyytit rientää paikalle vasta parin vuorokauden kuluttua, niin se tarkoittaa terveen henkilön uutta sairautta.

        Mutta niin Sinäkin, kuin minäkin olemme jo sairaita. Tiedän, että olet todella hyvin sairas ja että olet joutunut olemaan homeisessa valtion työpaikassa vähintään 10 vuotta. Tiedän, että diffuusiokapasiteettisi on ollut ja on yhä erittäin alhainen ja että Sinulla on aivan varmasti allerginen alveoliitti, mutta sitä ei ole diagnosoitu tämän todella kieroituneen yhteiskunnan toimesta. Tiedän myös, että koko immuunipuolustusjärjestelmäsi on luhistunut. Sinulla saattaa olla pikapuoliin kaikki mahdolliset sairaudet.

        Me, jotka olemme sairastuneet työpaikkamme tai asuntomme homepölystä, niin osa meidän homeitiön (tai minkä tahansa antigeenin) tunnistaneista lymfosyyteistä muuttuu MUISTISOLUIKSI, jotka aktivoituvat erittäin nopeasti uuden homeitiökosketuksen jälkeen. Tämä kuuluu luojamme keksimään immuunipuolustusjärjestelmään. Me olemme lopun ikäämme sairaita yksilöitä. Olemme valitettavasti tämän ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelmajätettä. Olen aivan varmasti vakuuttunut myös siitä, että ei edes presidenttimme ole kiinnostunut meidän tilastamme. Toivon kuitenkin, että olisin väärässä!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn
        Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

        Vsk. 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2147

        Osasto: Yleiskatsaus

        Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja. Vaikka ongelman lähtökohta on puhtaasti rakennuksen epäkohdissa ja korjaustoimenpiteet ovat teknisiä, kosteusvaurioiden selvittämisessä turvaudutaan suuressa määrin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Koska paljon tutkimuksiin pohjautuvaa perustietoa puuttuu, terveydenhuollon asiantuntijat ovat olleet huonosti varustautuneita selvittämään ja tutkimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saavia ihmisiä. Selvitys- ja tutkimustavoissa esiintyykin kirjavuutta. Oireita saaneita henkilöitä lähetetään herkästi perusteellisiin kliinisiin selvityksiin ja heidän ympäristöään tutkitaan usein kalliisti ja seikkaperäisesti, vaikka vesivahinkojen korjaaminen riittäisi. Suuri osa oireista, kuten ärsytys- ja yleisoireet sekä infektioalttius, lähes aina katoaa, kun altistuminen päättyy. Tilanteen selkiinnyttämiseksi 30 terveydenhuollon ja terveydensuojelun edustajaa kutsuttiin 1.-2.9.1997 Majvikin kurssikeskukseen pohtimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saaneiden henkilöiden hoitoon ohjausta ja tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia. Suosituksia viimeisteltiin vielä jatkokokouksessa 2.11.1997. Tähän Suomen Lääkärilehden numeroon on koottu terveydenhuollon henkilöstön avuksi suositukset ja Majvikin kokouksen keskustelujen pohjaksi laaditut alustuspaperit. Suosituksesta on poimittu erityisesti lääkäreitä koskevat käytännön ohjeet laatikoihin, ja muu teksti kattaa yleisempiä perusteluja. Lähivuosina tutkimuksen odotetaan tuovan aiheesta uutta tietoa Suomen Akatemian ja muiden rahoittajatahojen keväällä 1998 tekemän huomattavan tutkimuspanostuksen vuoksi. Majvikin kokoukselle onkin sovittu pidettävän seurantakokous, jonka tuloksista raportoidaan myöhemmin. Haluamme myös kiittää ALK:ta (Allergologisk Laboratorium, Helsinki) avusta kokouksen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Majvikin suosituksen laatinut asiantuntijaryhmä: Peter Elg HYKS laboratorio. HYKSPertti Forss Helsingin kaupungin ympäristökeskus Tari Haahtela Eeva-Liisa Hintikka EELA Maija-Riitta Hirvonen KTL, Kuopio Tuula Husman KTL, Kuopio Maija Hytönen HYKS Kaisu Juntunen-Backman HYKS Osmo Kari HYKS Helena Keskinen TTL, Helsinki Kirsti Kiviranta HYKS Antti Koivikko TYKS Pirkko Koukila-Kähkölä HYKS-Diagnostiikka Aarne Laakkonen Espoon kaupungin työterveyshuolto/ TTL, Helsinki Helena Mussalo-Rauhamaa HYKS Soili Mäkinen-Kiljunen HYKS Aino Nevalainen KTL, Kuopio Aila Niinimäki OYKS Henrik Nordman TTL, Helsinki Eero Palomäki Tampereen aluetyöterveyslaitos Anneli Poukkula OYKS Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Marjut Reiman Kuopion aluetyöterveyslaitos Pirkko Ruoppi KYKS Risto Ruotsalainen Allergia- ja Astmaliitto ry Kristiina Saarela VTT Erkki O. Terho TYKS Jukka Uitti Tampereen aluetyöterveyslaitos Erkki Vesterinen TYKS Risto Voutilainen TTL, Helsinki Henrik Nordman,dosentti
        Helena Mussalo-Rauhamaa, dosentti Työterveyslaitos, Helsinki HYKS, Iho- ja Allergiasairaala

      • hilkkaliisa
        nisuiisu kirjoitti:

        lymfosyytit rientää paikalle vasta parin vuorokauden kuluttua, niin se tarkoittaa terveen henkilön uutta sairautta.

        Mutta niin Sinäkin, kuin minäkin olemme jo sairaita. Tiedän, että olet todella hyvin sairas ja että olet joutunut olemaan homeisessa valtion työpaikassa vähintään 10 vuotta. Tiedän, että diffuusiokapasiteettisi on ollut ja on yhä erittäin alhainen ja että Sinulla on aivan varmasti allerginen alveoliitti, mutta sitä ei ole diagnosoitu tämän todella kieroituneen yhteiskunnan toimesta. Tiedän myös, että koko immuunipuolustusjärjestelmäsi on luhistunut. Sinulla saattaa olla pikapuoliin kaikki mahdolliset sairaudet.

        Me, jotka olemme sairastuneet työpaikkamme tai asuntomme homepölystä, niin osa meidän homeitiön (tai minkä tahansa antigeenin) tunnistaneista lymfosyyteistä muuttuu MUISTISOLUIKSI, jotka aktivoituvat erittäin nopeasti uuden homeitiökosketuksen jälkeen. Tämä kuuluu luojamme keksimään immuunipuolustusjärjestelmään. Me olemme lopun ikäämme sairaita yksilöitä. Olemme valitettavasti tämän ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelmajätettä. Olen aivan varmasti vakuuttunut myös siitä, että ei edes presidenttimme ole kiinnostunut meidän tilastamme. Toivon kuitenkin, että olisin väärässä!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        Suomen Lääkärilehti Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely Vsk. 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2149 Osasto: Yleiskatsaus KOSTEUSVAURIOT JA TERVEYS Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena. Kosteusvaurio voi tuottaa mikrobikasvua ja rakennusmateriaalien päästöjä. Oireita ja sairauksia saattavat aiheuttaa mikrobisolut ja ilmaan erittyvät kemialliset yhdisteet. Yleensä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat terveyshaitat poistuvat, kun altistuminen loppuu. Terveyshaittojen minimoimiseksi on oleellista, että kosteus- ja homevauriot korjataan mahdollisimman varhain. Tästä syystä on tärkeää, että kosteusvaurioiden syyt ja laajuus selvitetään heti, kun vauriot havaitaan, ennen kuin rakennuksen käyttäjillä ilmenee sairausoireita. Mikrobiologisia selvityksiä ei välttämättä tarvita, jos vaurio on aistein havaittavissa ja syy ja laajuus rakennusteknisesti määritettävissä. KOSTEUSVAURIOIDEN PERUSTUTKIMUKSET Sisäympäristöön liittyy monenlaisia ongelmia, joista kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä osa. Terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä ovat myös puutteellinen ilmanvaihto, huonot lämpöolot, rakennus- ja sisustusmateriaalien epäpuhtauspäästöt, ihmisestä itsestään ja hänen toiminnoistaan peräisin olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi tupakansavu, eläin- ja kasviallergeenit, sekä erilaiset ulkoa peräisin olevat epäpuhtaudet. Kotiympäristön altisteet ovat usein erilaiset kuin työpaikan. Rakennuksen omistaja on vastuussa kunnossapidosta, joten asukkaan ensimmäinen tehtävä sisäilmaongelmien selvittämiseksi on ottaa yhteyttä omistajaan tai kunnossapidosta vastaavaan, esimerkiksi isännöitsijään. Mikäli korjaustoimenpiteet eivät näin käynnisty, seuraavaksi voi ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen (terveystarkastajaan). Terveystarkastajan tai kunnallisen korjausneuvojan käyntiä saatetaan tarvita myös esimerkiksi korjausavustusten saamiseksi. Työpaikoilla vastuu korjaustoimien käynnistämisestä kuuluu työsuojeluviranomaisille. Rakennustekniset selvitykset Rakennusteknisten selvitysten tavoitteena on kosteusvaurioiden syiden löytäminen ja vaurioiden laajuuden selvittäminen. Nämä ovat edellytyksiä korjaussuunnittelun aloittamiselle. Selvitykset etenevät seuraavassa järjestyksessä: Ensin suoritetaan aistinvarainen, pintaa rikkomaton kuntoarvio käyttäen hyväksi kosteudenilmaisinta. Kuntoarvion periaatteista on julkaistu ohjeita (1) ja sen tekemiseen tarvitaan rakennusteknistä asiantuntemusta ja menetelmien hallintaa. Tekijän koulutus, kokemus ja suositukset on hyvä tarkistaa. Kuntoarvion yhteydessä on tarkastettava ilmanvaihdon toiminta, esimerkiksi poisto- ja korvausilmavirtojen riittävyys (2) sekä ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja puhtaus (3). Ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen tulee sisällyttää ilmavirtojen säätö ja puhdistamisen onnistumisen tarkastaminen. Kuntoarvion perusteella todetaan tarkempien selvitysten ja kuntotutkimusten tarpeet. Nämä voivat sisältää esimerkiksi materiaalien kosteusmittauksia, lämpökamerakuvauksia tai rakenteiden avaamista kosteuden kertymisen syiden selvittämiseksi tai mikrobiologisia selvityksiä (4). Mikrobiologiset selvitykset Mikrobiologiset selvitykset voivat olla tarpeen esimerkiksi vauriokohdan mikrobikasvun varmistamiseksi tai työperäisen altistumisen toteamiseksi. Rakennuksen mikrobiologisen tilan selvittäminen perustuu nykykäytännön mukaisesti pääasiassa viljelymenetelmien käyttöön, vaikka vain osa rakennuksissa esiintyvistä mikrobeista pystytään viljelemään. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa rakenteista, pinnoilta ja ilmasta. Mikrobiologiset selvitysmenetelmät ja tulosten tulkinnan periaatteet on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaohjeessa (2) ja Asumisterveysoppaassa (4). Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee asuntojen, koulujen ja päiväkotien mikrobiselvityksiä terveyshaitan toteamiseksi. Mikrobimittausten tulokset ovat harvoin yksiselitteiset, ja näytteenotto palveleekin ensisijaisesti kosteusvaurion rakennusteknistä selvittämistä ja vaurion laajuuden arviointia. Tulosten tulkinnassa ja päätelmissä tulee ottaa huomioon näytteenottoon liittyvät olosuhteet ja kohteesta tehtyjen rakennusteknisten ja ilmanvaihtoselvitysten tulokset. Muut sisäilmatutkimukset Sisäilman laadun laajempi selvittäminen on joissakin tapauksissa tarpeellista. Tällöin määritetään esimerkiksi ammoniakin, haihtuvien orgaanisten aineiden (volatile organic compounds, VOC), aldehydien ja hiilidioksidin sekä allergeenien esiintymistä (2). Kaseiinia ja orgaanisia sideaineita sisältävien tasoitteiden kastuminen ja hajoaminen vapauttaa ilmaan ammoniakkia ja muita kemiallisia yhdisteitä. Hajoamisen indikaattoriaineena käytetään ammoniakkia, ja mahdolliseen terveyshaittaan viittaavana pidetään pitoisuutta 40 myyg/m3. Ammoniakkia voi joutua sisäilmaan myös betonista, puhdistusaineista ja maaleista. Joissakin tapauksissa tasoite voi hajota myös hiukkasmaisina epäpuhtauksina ilmaan. Allergiatutkimusten tekeminen jo selvitysten alkuvaiheessa sulkee pois eläin-, siitepöly- ja pölypunkkiallergiat. Allergeenien tutkiminen koti- ja työympäristön näytteiden avulla voi erikoistapauksissa tuoda lisätietoa sisäilmaongelman selvittämiseen. Mikäli allergiaa ei ilmene, ei ympäristön allergeeninäytteiden analysointia yleensä tarvita. Toisaalta tavanomaisten allergioiden toteaminen ei sulje pois myöskään muita sisäilmahaittoja. Tutkimusten erityisvaatimukset työympäristössä ja oikeustapauksissa Teollisuusympäristöissä ja niihin liittyvissä työtiloissa otettujen näytteiden tulosten tulkinnassa on otettava huomioon prosesseista peräisin olevat epäpuhtaudet, jotka voivat kulkeutua myös toimistotiloihin. Tällaisen ympäristön "normaalilajisto" poikkeaa tavanomaisten sisäympäristöjen lajistosta. Työympäristöön liittyvissä selvityksissä keskeistä on altistumisen toteaminen. Esimerkiksi ammattitaudin määrittämiseen useimmissa tapauksissa riittää rakennustekninen selvittely ja kosteus- ja homeongelman toteaminen. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan mikrobimäärityksiä. Oikeustapauksissa penätään usein syy-seuraussuhteita, joita ei todellisuudessa kuitenkaan voida varmasti osoittaa. Päätelmät altistumisen ja sairauden välisistä yhteyksistä tehdään käyttäen luokitusta yhteyden todennäköisyydestä: erittäin todennäköinen, jokseenkin todennäköinen, mahdollinen, jokseenkin epätodennäköinen, erittäin epätodennäköinen (5). Oikeudellisia ja vastuukysymyksiä käsittelevä opas on julkaistu äskettäin (6). KORJAUSTOIMENPITEIDEN PERIAATTEET Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus- ja korjausperiaatteet on esitetty äskettäin ilmestyneissä oppaissa (7,8). Korjausten rakennusteknisten periaatteiden lisäksi on syytä korostaa korjausten terveydellisiä näkökohtia. Kaikki mikrobikasvusto ja vaurioitunut materiaali, vaikka se teknisesti vaikuttaisikin vielä käyttökelpoiselta, on syytä poistaa. Tilojen käyttäjien ja rakennustyöntekijöiden mikrobialtistuminen on estettävä purku- ja korjaustoimien aikana (9). Tutkimusten mukaan erityisesti purkuvaiheessa ja rakenteiden kuivuessa kosteusvauriomikrobeja siirtyy huoneilmaan. Toimintojen keskeyttäminen korjattavissa tiloissa korjausten ajaksi on usein tarpeen. Jos tämä ei ole mahdollista tai ei luotettavasti onnistu, täytyy harkita oireita saavan työntekijän kirjoittamista sairauslomalle. Ympäröivän alueen kontaminoitumista vähentää korjausalueen osastointi ja alipaineistus. Rakennustyöntekijöiden ja -siivoojien tulee käyttää hengityksen suojaimia. Päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden korjauksissa ympäristön kontaminoitumisen estäminen on erityisen tärkeää. Korjaustoimenpiteiden onnistumisen valvonta Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Samoin kuin uudisrakentamisessa, tilaajan tulee varmistaa korjausten asianmukainen valvonta. Työn valvojana voi toimia esimerkiksi korjaustyön suunnittelija. Tilaajan tulee saada riittävän seikkaperäinen työn kuvaus ja dokumentointi tehdyistä töistä. Korjausten onnistumisen seurantaa on tähän mennessä tehty vähän. Seuranta tulee suunnitella jo korjaussuunnittelun yhteydessä, ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi mikrobinäytteiden avulla tai sisäilmastokyselyillä. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta, mutta näytteet tulisi mieluiten ottaa samaan vuodenaikaan kuin ennen korjausta otetut näytteet. Mikrobimittaukset ovat tarpeettomia korjausten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, elleivät kyseessä ole työhygieeniset mittaukset. Työntekijöiden oireiden seurantaan on kehitetty MM-40- eli Örebro-kysely (ks. tarkemmin potilaiden tutkimus ja hoito), mutta myös laajempia lomakkeita on käytettävissä. Irtaimiston saastuminen Mikrobeilla kontaminoitunut irtaimisto voi ylläpitää oireilua korjaustoimien jälkeen. Siivous- ja puhdistustoimista ei voida antaa täsmällisiä suosituksia, koska tutkimustietoa ei ole riittävästi. Kovat ja pestävät pinnat voidaan yleensä puhdistaa tehokkaasti. Joissakin tapauksissa tekstiilit, pehmustetut huonekalut ja muut huokoiset materiaalit kontaminoituvat siten, että käyttäjät saavat niistä oireita huolimatta puhdistamisyrityksistä. Myös kirjastojen ja arkistojen puhdistaminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Tällöin on tapauskohtaisesti harkittava, tuleeko kyseeseen materiaalin hävitys, dokumenttien kopiointi, varastointi erillisellä ilmanvaihdolla varustetussa tilassa tai muu tarpeen mukainen käsittely. TAUDINMÄÄRITYS Kun mikrobialtistuminen kosteusvauriorakennuksessa on huomattu ja siitä johtuvia oireita epäillään, on vaurion korjaaminen ensisijainen toimenpide enempien terveyshaittojen välttämiseksi. Oireiden selvittelyistä valtaosa voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Usein tarvitaan vain oireenmukainen hoito ja altistumisen lopettaminen. Seuraavassa esitetään perusterveydenhuollossa tehtävät selvitykset ja tutkimukset oireryhmittäin. Lisäksi esitetään oireryhmittäin sekä yleiset että mikrobialtistumiseen liittyvät erikoistutkimuksiin lähettämisen aiheet (ks. Keskinen ja Nordman, tässä numerossa). Tutkimukset perusterveydenhuollossa , Esitiedot Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvitys on tutkimuksen perusta. Tutkittavalta kysytään - oireet (ärsytysoireet, yleisoireet, muut esiin tulevat oireet) - aikaisemmat sairaudet (infektiot, allergiat ja muut sairaudet) ja käytössä olevat lääkkeet - kodin ja työympäristön herkistävät tekijät. Selvitetään oireiden alkaminen, ajoittuminen oletettuun kosteusvaurioaltistumiseen verrattuna (työpäivät, kotoa poissaolo) ja muuhun merkittävään altistumiseen nähden (esim. kotieläimet, työn herkistävät tekijät). Työpaikoilla oireiden esiintyvyyden tutkimiseen ja seurantaan ryhmätasolla suositellaan käytettäväksi oirekyselyjä. Varmistetaan, että kosteusvaurioselvitykset on tehty (ks. Nevalainen ym., tässä numerossa) ja korjaustoimenpiteet ovat etenemässä. , Tutkimukset, kun tutkittavalla on silmäoireita tai ylähengitystieoireita Selvitetään tulehdukset (anamneesi, piilolasit, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgen- tai kaikututkimus), annetaan tarvittava hoito ja seurataan. Selvitetään atooppinen allergia (anamneesi, ihopistotestit perussarjalla), annetaan lääkitys ja seurataan sen ja mahdollisen kotisaneerauksen vaikutuksia. Muu erotusdiagnostiikka määritellään anamneesin mukaan, ja hoidon tehoa seurataan. Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Silmän sidekalvotulehdus ei parane kolmessa viikossa tai näkö hämärtää - Yliherkkyysnuhan oireisto (jos potilaalla esiintyy yli tunnin ajan useimpina päivinä kahta seuraavista oireista: nenän tukkoisuus, limaneritys ja aivastelu) - Pitkittynyt äänen käheys. , Tutkimukset, kun tutkittavalla on oireena yskä, limaneritys keuhkoista ja hengenahdistus Selvitetään tulehdukset (anamneesi, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, thoraxröntgen). Muu erotusdiagnostiikka määritellään oireiden ja kliinisten löydöksien mukaan. Tarvittaessa annetaan hoito ja seurataan. Selvitetään astmadiagnostiikka (ihopistotestit perussarjalla, keuhkojen toimintakokeet). Ammattiastmaa epäiltässä tehdään 2-3 viikon PEF-seuranta työpaikalla. Jos kosteusvaurio on kotona, järjestetään PEF-seuranta tarvittaessa. Tarvittaessa aloitetaan astmalääkitys (lapsille astmalääkityksen aloittaa vain erikoislääkäri). Tarvittaessa huolehditaan mikrobialtistumisen lopettamisesta (työpisteen vaihto tai sairausloma). Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Yskä on jatkunut yli kaksi kuukautta (lapsilla yli 1 kuukausi). - Tutkimusten tulokset viittaavat vesivauriomikrobialtistumisesta johtuvaan astmaan (oireet, erotusdiagnostisesti ei muuta osoitettavissa ja PEF-seuranta tukee ammattiastmaepäilyä tai kodin vesivauriosta johtuvaa astmaa). - Seuranta ennen tutkimuksiin pääsyä (oireet, PEF-seuranta). , Tutkimukset, kun oireena on yskä, hengenahdistus, lämpöily, jäsensäryt Selvitetään tulehdukset (anamneesi, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, thoraxröntgen). Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Alveoliittiepäily tai epäily orgaanisten pölyjen toksisesta oireyhtymästä (ODTS) (anamneesi, keuhkojen kuuntelu ja kuvantamislöydökset). Lähete keuhkosairauksien yksikköön tarvittaessa kiireellisenä. - Vakavat yleisoireet jatkuneet yli 2 viikkoa, kuumeilu, laihtuminen, niveltulehdukset, verenvuodot nenästä, veriyskä. Tutkimukset erikoissairaanhoidossa , Anamneesin täydentäminen ja kliininen tutkiminen Spesifiset IgG-vasta-aineet tutkitaan, jos epäillään alveoliittia tai jos niistä arvellaan olevan apua syy-seuraussuhteen osoittamisessa. Allergologiset tutkimukset täydennetään erikoissairaanhoidossa tutkimalla - ihopistokokeet perussarjalla ja kosteusvaurioon viittaavilla mikrobeilla (anamneesin ja rakennuksen mikrobilöydösten mukaan) - spesifiset IgE-vasta-aineet tarvittaessa anamneesin ja ihopistokokeiden mukaan. , Erikoisalakohtaiset tutkimukset Nuha tai konjunktiviittiepäily - erotusdiagnostiset tutkimukset anamneesin perusteella (nenä- ja silmäsytologia, kyynelerityksen mittaaminen (Schirmer)) - nenäaltistuskokeet tai työpaikka-altistuskokeet - silmäaltistuskokeet tai työpaikka-altistuskokeet. Astmaepäily - spirometria ja bronkodilataatiokoe, histamiini- tai metakoliinialtistuskoe (keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimus tarvittaessa) - PEF-seurannan uusiminen tarvittaessa (ks. edellä) - erotusdiagnostiset tutkimukset anamneesin perusteella - keuhkoputkialtistuskokeet tai työpaikka-altistus. Alveoliitti- ja ODTS-epäily - spirometria, diffuusiokapasiteetti, valtimoveren happianalyysi, (rasitusverikaasuanalyysi, tilavuusspirometria) - thoraxröntgen, keuhkojen ohutleikekuvaus (high resolution computed tomography, HRCT) - bronkoskopia ja bronkoalveolaarinen lavaatio - erotusdiagnostiset tutkimukset - altistuskoe työpaikalla tai kotona oire-, lämpö-, PEF- ja diffuusiokapasiteetti (DL)-seurantana - seuranta ilman altistumista: oireet, diffuusiokapasiteetti. , Altistustestit homeuutteilla Altistuskokeet tulee keskittää alan erikoislääkäreille yksiköihin, joissa on näistä kokemusta, lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin ja Työterveyslaitokselle. , Vasta-ainetutkimukset diagnoosin tukena Diagnoosi perustuu aina altistustietojen, anamneesin, statuksen ja kliinisten tutkimuslöydösten synteesiin. Homeallergia eli tyypin 1 allergia osoitetaan ihopistotestillä tai spesifisen IgE:n määrityksellä. Homeallergian tutkimiseen käytettävissä olevat diagnostiset valmisteet eivät ole standardoituja. IgG-luokan mikrobispesifisten vasta-aineiden määrittämistä on työterveyshuollossa käytetty biologisena altistumistestinä osoittamaan tutkitun henkilön kontaktia kyseisen mikrobin kanssa. IgG-vasta-aineet kuvaavat altistumisen aiheuttamaa immunologista vastetta elimistössä, eivät sairautta. Niiden kliininen merkitys on vielä epäselvä. Altistumistilanteissa vasta-aineiden pitoisuus suurenee viikkojen kuluessa, mutta pienenee todennäköisesti yleensä vasta vuosien kuluessa. IgG-homevasta-ainealtistumistestiä voidaan käyttää suunnatusti diagnostisen päättelyn tukena, mikäli altistumisolosuhteet on riittävän luotettavasti selvitetty. Yhtäläisyydet rakennuksen mikrobiologian ja vasta-ainelöydösten välillä ja toisaalta eri henkilöiden IgG-löydösten kesken viittaavat yhteiseen altistumislähteeseen kiinteistössä. Yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä ei ole hyötyä. HOITO Oireenmukainen lääkehoito ei ole vaihtoehto kosteusvaurioiden korjaustoimenpiteille, mutta sitä voidaan käyttää oireiden lievittämiseen. Tärkein periaate on sisäilman haittatekijöiden poistaminen tai ainakin minimoiminen muitakaan altisteita, esimerkiksi tupakointia unohtamatta. Hoito-ohjeet ovat yleisesti samat kuin muistakin syistä vastaavanlaisia oireita saaville. Kosteusvaurio ja homealtistus on perheille ja työpaikoille kokonaisvaltainen kriisitilanne. Sisäilmaongelmiin liittyy usein sekundaarisesti vaihtelevassa määrin ahdistuneisuutta, masennusta ja muita psyykkisiä oireita. Työyhteisö saattaa homeongelman jälkeen vaatia myös jälkihoitoa ja seurantaa. LAUSUNNOT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Lääkäri (työterveyslääkäri) voi joutua antamaan korjausta koskevia suosituksia, mutta terveydensuojelulaki ja -asetus määräävät vastuuviranomaiset, jotka voivat antaa korjausta koskevia määräyksiä. Korjauskehotuksen voi antaa terveydensuojeluviranomainen tai työpaikoilla työsuojeluviranomainen (työsuojelulaki, terveydensuojelulaki). Eri viranomaisten hyvä yhteistyö ja tiedonkulku on välttämätöntä. Kuntatason kokemukset viranomaisyhteistyöstä, esimerkiksi hometyöryhmistä, ovat olleet hyviä. ENNUSTE Kosteusvauriorakennuksista oireita saaneiden seurantatutkimuksia on tehty vähän. Yleensä korjausten tai altistumisen loppumisen jälkeen oireet ovat vähentyneet merkittävästi. Kouluissa tehdyissä seurantatutkimuksissa myös infektioiden ja antibioottihoitojen määrät ovat merkittävästi vähentyneet (ks. Mussalo-Rauhamaa ym., tässä numerossa). Lisätutkimusta tarvitaan Homevaurioiden toteamiseen, korjaamiseen ja torjuntaan liittyy vielä paljon tutkimustarpeita. Homealtistuksen ja rakennuksen mikrobiologisen tilan arvioinnin kannalta on tärkeää kehittää menetelmiä mikrobien ja allergeenien näytteenottoon ja analysointiin, asumiskelpoisuuden ja korjausten onnistumisen toteamiseen sekä irtaimiston puhdistamiseen. Terveyshaitan arvioinnin kannalta on tärkeää selvittää mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden terveysvaikutuksia ja niiden mekanismeja sekä korjausten vaikutuksia altistuneiden terveydentilaan interventiotutkimuksin. Perustutkimusta kaivataan homeallergiasta allergeenien karakterisoinnista lähtien. Vasta sitten on mahdollisuuksia luotettavien diagnostisten testivalmisteiden valmistamiseen homeallergian selvittämiseksi. Diagnostisille allergiavalmisteille tulee määrittää laatuvaatimukset. Spesifisten IgG-vasta-ainemääritysmenetelmien laatu tulee varmistaa, lisäksi IgG-vasta-aineiden merkityksen selvittämiseksi kaivataan viitearvoja. Lasten oirekyselylomakkeita tulee kehittää. Terveystaloudellisia selvityksiä kaivataan päätöksenteon tueksi. KIRJALLISUUTTA Potilaan haastattelu Homevaurioon viittaavia seikkoja voidaan selvittää jo vastaanotolla potilasta haastattelemalla. Seuraavat kysymykset auttavat muodostamaan käsityksen mahdollisesta kosteusvauriomikrobiperäisestä terveyshaitasta. Kysymykset on muotoiltu koskemaan asuntoa, mutta ne pätevät yhtä hyvin esimerkiksi koulu- tai toimistorakennukseen. 1) Onko tiedossanne kosteusvaurioita, joista näkyviä merkkejä ovat vuotojäljet, pintamateriaalin irtoaminen, kattovuodot, parketin tai paneelin tummuminen? 2) Onko tiedossanne vesivahinkoja, kuten putkistoon, pesu- tai astianpesukoneeseen, lämminvesivaraajaan tai kylmäkalusteisiin liittyviä vuotoja? 3) Esiintyykö asunnon pinnoilla näkyvää hometta? 4) Esiintyykö asunnossa homeenhajua, maamaista tai kellarimaista hajua? 5) Lievittyvätkö tai häviävätkö oireet muualla ollessa? 6) Esiintyykö oireita tai sairauksia useammalla kuin yhdellä asukkaalla? 7) Kuinka usein eri perheenjäsenet ovat käyneet lääkärissä hengitystievaivojen takia viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana? Sisäilmaongelmien ja korjausvastuiden selvittämisessä voivat auttaa myös seuraavat kysymykset: 8) Minkälainen ja minkäikäinen rakennus on kyseessä? Omistus- vai vuokra-asunto? Tupakoidaanko asunnossa? Onko asunnossa lemmikkieläimiä? 9) Minkälainen on asunnon ilmanvaihtojärjestelmä? Käytetäänkö ilmanvaihtokonetta? Ovatko tulo- ja poistoilmaventtiilit auki ja onko niitä puhdistettu viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana? Miten korvausilman tulo on järjestetty? Onko ilmanvaihtojärjestelmää puhdistettu ja säädetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana? 10) Minne asukas on ollut yhteydessä? Yhteydenottojärjestyksen tulisi olla A) isännöitsijä tai vuokra-asunnon ollessa kyseessä omistaja, B) terveystarkastaja tai työpaikan ollessa kyseessä työterveyshuolto tai työsuojeluorganisaatio, C) vaurioiden arviointiasiantuntija, D) korjaussuunnitelman tekijä, E) korjausten toteuttaja. Kosteusvaurioihin viittaavat mikrobit Mikrobeja ja homesienten itiöitä on kaikkialla. Rakennusten normaalilajistoon kuuluvat ulkoilman tavallisimmat homesienet Cladosporium, Aspergillus ja Penicillium, joista viimeksi mainittu on sisäympäristöjen yleisin homesieni. Kosteusvauriosta johtuvaan, haitalliseen mikrobikasvustoon viittaa tavanomaista suurempi mikrobipitoisuus tai epätavallisten mikrobilajien esiintyminen näytteissä (2). Kosteusvauriomikrobikasvustoon viittaa mm. seuraavien homesienten esiintyminen: Aspergillus versicolor, Fusarium, Phialophora ja Stachybotrys sekä maaperän bakteereista aktinomykeetit eli sädesienet (esimerkiksi Streptomyces). Korjaustoimenpiteiden periaatteet 1) Vaurion syy ja laajuus on selvitettävä ennen korjaustoimiin ryhtymistä. Rakenteita avataan riittävästi, jotta vaurioiden laajuus saadaan varmistetuksi. Selvitysten tekeminen edellyttää rakennus- ja LVI-tekniikan ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä vaurioselvityksiin. 2) Vaurion aiheuttanut syy poistetaan. Vaurioiden rakennustekniset syyt ovat aina selvitettävissä ja korjattavissa, mutta joskus kustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi. Tämän vuoksi korjausten toteutustapa harkitaan tapauskohtaisesti. Korjaussuunnitelman laatimisessa tulee käyttää korjausrakentamiseen erikoistunutta asiantuntijaa. 3) Purku- ja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan. Korjaus- ja erityisesti purkutöiden aikana altistutaan homepölylle, joten asukkaiden olisi syytä oleskella muualla. Korjattavat tilat erotetaan muista tiloista ennen rakenteiden avaamista ja tila alipaineistetaan, jos mahdollista. Purku- ja korjaustyön tekijöiden tulee huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta. 4) Mikrobikasvusto poistetaan. Altistuslähteen poistamiseksi uusitaan kaikki vaurioituneet ja kontaminoituneet materiaalit. Materiaalit ja rakenteet, joita ei voida uusia (esim. kantavat rakenteet), kuivatetaan ja mikrobikasvusto poistetaan esimerkiksi höyläämällä, hiomalla tai harjaamalla. Puhdistettavat pinnat pestään yleispuhdistusaineella. Rakenteiden kuivuus tarkastetaan mittauksin ennen niiden peittämistä. 5) Kemiallisen torjunnan keinot, kuten desinfiointi- ja homeenestoaineet, eivät korvaa edellä esitettyjä toimenpiteitä. Niitä voidaan käyttää täydentävänä käsittelynä erikoistilanteissa, esimerkiksi jos vaurioitunutta pintaa ei voida poistaa. Aineiden käyttöohjeet ja käyttöturvallisuustiedotteet on syytä tuntea tarkoin. 6) Loppusiivouksen on oltava perusteellinen. Purkutöiden yhteydessä ilmaan leviää runsaasti mikrobeja. Siksi korjatuissa tiloissa tulee tehdä perusteellinen loppusiivous kaikille pinnoille, jotta mikrobijäämät saadaan poistetuksi, ennen kuin tilat otetaan uudelleen käyttöön. Kosteusvaurioaltistuksen aiheuttamat oireet Epidemiologisissa tutkimuksissa (ks. Mussalo-Rauhamaa ym., tässä numerossa) kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa oleskelleilla on todettu muita enemmän - nenän tukkoisuutta - nuhaa - limaneritystä - pitkittynyttä yskää - hengenahdistusta - hengityksen vinkunaa - silmäoireita - ylähengitystieinfektioita Kliinisten kokemusten mukaan kosteusvauriomikrobialtistumiseen voi myös liittyä A) ärsytysoireina - äänen käheys - painon tunne rintakehällä tai kipu hengitysteissä - nenän kuivuus ja karstaisuus - ihon punoitus, kutina ja kuumoitus B) yleisoireina - poikkeuksellinen väsymys - päänsärky - lievä lämpöily, kuume - pahoinvointi - jäsensäryt Lasten oireet Kliinisten kokemusten mukaan lapsilla oireet ovat samanlaisia kuin aikuisilla, mutta heillä yskä ja hengitysteiden limaisuus korostuvat. Alle kouluikäisillä ylähengitystieinfektiot ovat muutoinkin yleisiä, mutta sairastavuuden muutokset ovat merkittäviä. Erityisesti huomattavaa , Oireet ovat luonteeltaan epäspesifisiä, eikä niistä voida päätellä oireen aiheuttajaa. , Vain osa altistuneista saa oireita. , Oireiden ilmeneminen liittyy vaurioituneessa rakennuksessa oleskeluun ja helpottuu yleensä sieltä poissa ollessa. , Annos-vastesuhteesta on vain alustavia tietoja. , Riittävää tietoa siitä, saavatko atoopikot muita herkemmin oireita, ei ole. , Kosteusvauriomikrobeille altistuminen voi olla astman puhkeamista edistävä tekijä, ja se usein pahentaa ennestään astmaa tai muuta kroonista keuhkosairautta sairastavien tautia. Oirekysely Oireita voidaan kartoittaa oirekyselyillä , MM-40 (ns. Örebro-kysely eli Työterveyslaitoksen sisäilmakysely) on kehitetty työterveyshuollon käyttöön. Lomake soveltuu erityisesti oireseurantaan ryhmätasolla. Lomakkeesta puuttuvat mm. infektiotauteja koskevat kysymykset. Toimistoympäristöissä tehtyjen kyselyjen perusteella tavanomaisissakin tilanteissa viikoittain toistuvia työympäristöön liittyviä haittoja raportoi 20-30 % ja viikoittain toistuvia työympäristöön liittyviä oireita alle 20 % työntekijöistä. Näitä yleisempiä ympäristöhaittoja ja oireita pidetään poikkeavana. , Muiden oireita saavien ryhmien tutkimiseen on käytettävissä mm. Tuohilampi-kyselylomakkeisto, jota saa Kansanterveyslaitoksesta ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta. , Lapsia varten on laadittu omia lomakkeita (Kansanterveyslaitos). Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että työyhteisön kriisit ja henkinen jaksaminen voivat muokata oireita. Kyselyn analysointi ja tulkinta vaatii osaamista ja asiantuntemusta. IgE- ja IgG-vasta-aineet , Ihopistotesteistä ja spesifisen IgE:n määrityksistä on apua tyypin 1 allergian (silmien sidekalvotulehdus, allerginen nuha ja astma) diagnostiikassa. , IgG-vasta-aineiden määrittämistä ei suositella käytettäväksi perusterveydenhuollossa yksilötason tutkimuksena. , Ryhmätason tutkimuksena mikrobispesifisten IgG-vasta-aineiden määrityksestä voi olla apua. Tulosten tulkinta vaatii vielä lisäselvityksiä. , Vasta-ainemääritystä ei tule käyttää korjaustoimien onnistumisen seurannassa. Oireita lievittäviä hoitoja , Nuhaoireet Nuhan yleiset hoitoperiaatteet pätevät myös kosteusvaurion aiheuttamiin nuhaoireisiin, ja hoito suunnitellaan kliinisen kuvan perusteella. Anti-inflammatoriset lääkkeet (kromonit ja nenästeroidit) rauhoittavat tulehdusta vähentäen limakalvoturvotusta ja eritystä, mutta ne voivat pahentaa limakalvon kuivumista ja karstaisuutta. Nenän tukkoisuutta voidaan helpottaa limakalvoja supistavilla lääkkeillä. Verisuonia supistavia paikallisesti käytettäviä aineita suositellaan kuitenkin vain tilapäiseen tai lyhytaikaiseen käyttöön. Kostuttavat valmisteet ja öljypohjaiset A-vitamiinitipat rauhoittavat ärtynyttä ja kuivaa nenää. Allergiaoireisiin voidaan käyttää myös antihistamiineja. Sivuontelotulehdusten hoitona ovat märkäisessä vaiheessa poskiontelohuuhtelut ja tarvittaessa antibiootit. , Käheys Käheyden perushoitona on äänen lepo. , Silmäoireet Silmäoireiden ensisijaisena hoitona ovat kromoglikaatti ja muut syöttösolujen vakauttajat. Toissijaisena lääkityksenä ovat paikallinen antihistamiini, levokabastiini ja silmää kostuttavat valmisteet, joista viimeksi mainitut ovat käsikauppavalmisteita. Lyhytaikaisessa altistustilanteessa voi käyttää verisuonia supistavia aineita, joita suositellaan vain tilapäiseen käyttöön. Antihistamiini-vasokonstriktoriyhdistelmää suositellaan vain tilapäiseen käyttöön eikä lainkaan glaukoomapotilaille. Steroiditippoja suositellaan käytettäväksi vain erikoislääkärin määräyksestä ja silloinkin lyhytaikaisesti tai pulssihoitona. Oireisessa vaiheessa potilaan ei pidä käyttää piilolinssejä, koska nämä voivat ylläpitää silmien ärsytystä. Lieviin allergiaoireisiin ja kuivasilmäisyyteen kosteuttavat tipat auttavat. , Astman kaltainen tulehdus ja astma Aikuisen pitkittynyt yskä, astmankaltainen tulehdus ja astma hoidetaan tavanomaisilla astmalääkkeillä, kuten steroideilla, kromoneilla ja keuhkoputkia laajentavilla lääkkeillä. Lasten astman diagnoosi ja hoidon aloitus kuuluu erikoislääkärille. , (Alkava) alveoliitti ja ODTS Alveoliittia epäiltäessä potilas tulee pikaisesti lähettää erikoislääkäritason tutkimuksiin, jotta diagnoosi ja hoito eivät viivästyisi. 1 Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, tilaajan ohje, suoritusohje, malliraportti. KH 90-00182, KH 90-00183, KH 90-00184. Rakennustieto Oy, Rakennustietosäätiö 1993. 2 Sisäilmaohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1, Helsinki 1997. 3 Sisäilmaston kuntotutkimus, Ruotsalainen R, Palonen J, Jokiranta K ym. Suomen LVI-yhdistysten Liitto, julkaisu 4. Helsinki 1997. 4 Aurola R, Välikylä T ym. Asumisterveysopas. Asuntojen terveydelliset olosuhteet. Pori: Ympäristö ja terveys-lehti 1997. 5 Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden suositus syy-seuraussuhteiden arvioinnista lääketieteessä. 6 Kinnunen H, Kuhanen P. Hometalo - kuka vastuussa? Ympäristöministeriö, Suomen Kiinteistöliitto. Joutsa: Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd 1997. 7 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, Helsinki: Ympäristöministeriö, 1997. 8 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöopas 29, Helsinki: Ympäristöministeriö, 1997. 9 Kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden purku, turvalliset työmenetelmät. Ratu-kortti 82-0088, Rakennustieto Oy 1997.

      • hilkkaliisa
        nisuiisu kirjoitti:

        lymfosyytit rientää paikalle vasta parin vuorokauden kuluttua, niin se tarkoittaa terveen henkilön uutta sairautta.

        Mutta niin Sinäkin, kuin minäkin olemme jo sairaita. Tiedän, että olet todella hyvin sairas ja että olet joutunut olemaan homeisessa valtion työpaikassa vähintään 10 vuotta. Tiedän, että diffuusiokapasiteettisi on ollut ja on yhä erittäin alhainen ja että Sinulla on aivan varmasti allerginen alveoliitti, mutta sitä ei ole diagnosoitu tämän todella kieroituneen yhteiskunnan toimesta. Tiedän myös, että koko immuunipuolustusjärjestelmäsi on luhistunut. Sinulla saattaa olla pikapuoliin kaikki mahdolliset sairaudet.

        Me, jotka olemme sairastuneet työpaikkamme tai asuntomme homepölystä, niin osa meidän homeitiön (tai minkä tahansa antigeenin) tunnistaneista lymfosyyteistä muuttuu MUISTISOLUIKSI, jotka aktivoituvat erittäin nopeasti uuden homeitiökosketuksen jälkeen. Tämä kuuluu luojamme keksimään immuunipuolustusjärjestelmään. Me olemme lopun ikäämme sairaita yksilöitä. Olemme valitettavasti tämän ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelmajätettä. Olen aivan varmasti vakuuttunut myös siitä, että ei edes presidenttimme ole kiinnostunut meidän tilastamme. Toivon kuitenkin, että olisin väärässä!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        Suomen Lääkärilehti
        Sisäilmasto-ongelmat altistumisen arviointi ja potilaan tutkiminen
        KARI REIJULA, TARI HAAHTELA

        Vsk. 53 • Nr: 36 / 1998 • s. 4215 - 4230

        Osasto: Yleiskatsaus

        Sisäilmasto-ongelmien selvittäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Lääkäri ei yleensä yksin voi ratkaista oireisen potilaan vaivaa, vaan joutuu hakemaan oireiden ja sairauden syytä yhdessä esimerkiksi terveystarkastajan kanssa. Sisäilmaston terveyshaitat voivat olla fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia. Tässä kirjoituksessa kuvataan niistä yleisimpiä. Samalla kerrotaan miten löydetään ongelmien aiheuttajat. Joskus on hyväksyttävä, että osa sisäilmasto-ongelmista johtuu psykososiaalisista tekijöistä, esimerkiksi työyhteisön sisäisistä jännitteistä. Artikkelin kirjoittajat toimivat vuosina 1996-97 sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehinä. Tämä teksti on jatkoa Suomen Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys*. Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä, eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilmaston ongelmia tulee tarkastella kahdelta tasolta: jotkut sisäilmaston haittatekijät aiheuttavat sairauksia ja oireita ja monet tekijät johtavat viihtyvyysongelmiin. Terveysuhka tulee poistaa ensiksi. Sisäilmaston ohjearvoja tulkittaessa on syytä muistaa, että osa suosituksista on terveysperusteisia ja osa ottaa huomioon viihtyvyysnäkökohdat. Potilaan sairauden aiheuttajan löytyminen on erityisen tärkeää vaikeiden tautitapausten ja ammattitautien diagnostiikassa. Terveysriskin arvioimisen kannalta on oleellista selvittää ongelmien laajuus, altistumien luonne ja oireiden aiheuttajat. Valitusten ja oireilijoiden määrän arvioinnissa käytetään esimerkiksi Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä, ns. Örebro-MM-40-kyselyä (1). Jos lääkäri epäilee potilaan sairauden olevan yhteydessä kodin tai työpaikan sisäilmaan, on selvitettävä altistumista. Sen tekee käytännössä joko kunnan terveysviranomainen, työterveyshuolto tai yksityinen alan palveluyritys. Työterveyslääkärille työpaikan altisteiden havainnointi, terveysriskien tunnistus ja toimenpide-ehdotukset ovat vanhastaan tuttuja. Työpaikalla tapahtuva altistuminen kuuluu työsuojelu-, työterveyshuolto- ja ammattitautilakien piiriin riippumatta toimialasta, jolla altistuminen on tapahtunut. Terveysvaaran arvioimiseksi työterveyslääkärit käyttävät työpaikkaselvitystä ja esimerkiksi arvioidessaan homepölyaltistusta hyödyntävät maataloudesta tuttua tietoa homepölykeuhkon riskitekijöistä. Muut potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä ole työssään joutuneet perehtymään sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa. Kuntien terveysvalvonnan viranomaiset, toteuttaessaan terveydensuojelulakia, eivät tämän vuoksi ole saaneet lääkäreiltä riittävää lääketieteellistä tietoa ja tukea omalle työlleen. Pulmatilanteissa voisi auttaa lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä työpaikkaselvitykseen verrattava kenttäkäynti. Tällaiseen toimintaan pitäisikin terveyskeskuksissa varata aikaa ja kytkeä se esimerkiksi omalääkärijärjestelmään: potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monasti lääkärin silmät. Laadukasta sisäilmasto-ongelmiin liittyvää potilastutkimusta ei ole mahdollista tehdä pelkästään kliinisenä tutkimuksena lääkärin vastaanotolla. Potilaan tutkimisessa lääkäri joutuu tukeutumaan terveystarkastajiin ja henkilöihin, jotka tuntevat rakennuksen tekniset ja rakenteelliset ominaisuudet. Usein potilailla on nykyään sisäilmaselvityksiä mukanaan tullessaan vastaanotolle. Tässä yhteydessä he esittävät tutkimustuloksia esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihdosta, huoneilman lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta, rakenteiden kunnosta, sisäilman epäpuhtauksista, kuten formaldehydistä, ammoniakista, styreenistä tai hiilidioksidista sekä ilma-, materiaali-, pinta- tai pölynäytteistä, joita on otettu homepölytutkimuksina ja allergeenien määrityksinä. Helsingissä vuonna 1996 asunnontarkastuspyyntöjen tavallisimmat aiheet olivat ympäristökeskuksen mukaan kosteus- ja homevaurioepäilyt (50 % tapauksista), muut sisäilmaongelmat, hajuhaitat ja muut valitukset. Tarkastuksia oli tehty vuodessa kaikkiaan 1 500. Taulukossa 1 on lueteltu eri aikoina tyypilliset valitusten ja ongelmien aiheet ja taulukossa 2 HYKS:n iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalla havaitut yleisimmät sisäilma-ongelmat vuosina 1996-98. OHJEET JA SUOSITUKSET Terveydensuojelulaissa (763/94) määrätään, että asunnon sisäilman on oltava puhdasta ja asumisen laatuun vaikuttavien muiden tekijöiden, kuten lämpötilan ja ilmanvaihdon, on oltava sopivia asunnoissa oleskelevien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Terveydensuojelulain 32 pykälä:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ohjeita asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisistä laatutekijöistä. Hiljattain uusittu STM:n Sisäilmaohje (2) on kirjoitettu ohjeeksi kuntien terveysvalvonnan henkilöstölle rakennustarkastukseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjeet koskevat asuntojen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia haittatekijöitä, niiden terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Useita suosituksia toimistotyöpaikkojen ja vastaavien työtilojen sisäilmalaadun arvioimiseksi ovat julkaisseet Pohjoismaissa NKB (Nordiska kommittén för Byggbestämmelser) ja insinöörijärjestöt (Scanvac). Suomessa 1995 julkaistu Sisäilmayhdistyksen suositus (3) lienee lajissaan edistyksellisin. Suositus luokittelee sisäilman laadun tiettyjen fysikaalisten ja kemiallisten suureiden avulla (lämpötila, ilman liikenopeus ym.) kolmeen luokkaan S1, S2 ja S3, joista S1 on laadultaan paras ja S3 huonoin. Sisäilmayhdistyksen luokituksessa on otettu huomioon tavallisimmat sisäilmaston laatuun vaikuttavat tekijät ja epäpuhtaudet. Kaikkia tunnettuja kemiallisia yhdisteitä ei luokituksessa mainita, koska niitä koskevaa vertailukelpoista tutkimustietoa ei ole käytettävissä. Samoin suhteellinen kosteus koetaan niin eri tavoin, ettei sitäkään ole sisällytetty laatutekijäksi muissa kuin S1-luokassa ja silloinkin suositus on väljä. Sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden raja-arvot kuvaavat olosuhteita, joissa useimmat henkilöt ovat tyytyväisiä. Tutkimuksissa viitataan usein terveyshaittoihin ärsytyksestä allergioihin, joihin liittyvää annos/vastesuhdetta ei ole pystytty määrittämään, ja se on joka tapauksessa hyvin yksilöllinen. Kun sisäilmastosta mitataan jotain yksittäistä tekijää, jota verrataan normeihin tai aiempiin mittaustuloksiin, on varmistauduttava siitä, että käytetään sisäilmatutkimukseen hyväksyttyjä (validoituja) menetelmiä tai samaa menetelmää, mihin vertailumateriaali perustuu. Mittausmenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja niillä havaitaan entistä pienempiä määriä. Menetelmästä riippuen tulokset voivat olla varsin erilaisia, joten tarvitaan menetelmien vakiointityötä. Jokaisella sisäilmastoa tutkivalla laboratoriolla on oltava laatujärjestelmä, johon kuuluvat tiedostot laboratorion käyttämistä menetelmistä. Laboratoriot hankkivat lisätietoa menetelmiensä kelpoisuudesta osallistumalla säännöllisesti keskinäisiin testeihin. Laboratoriot Suomessa ja muualla Euroopassa on saatava tuottamaan vertailukelpoisia tuloksia. AISTINVARAINEN ARVIOINTI Kaikkia asioita ei voi mitata mittarein. Sisäilman aistittavien ominaisuuksien, kuten hajun tai ärsyttävyyden, mittaamiseksi voidaan käyttää ns. hajupaneelia, joka koostuu koulutetusta ryhmästä ihmisiä. Ryhmä koulutetaan tunnistamaan ja arvioimaan ensisijaisesti hajujen voimakkuuksia. Paneeli vierailee tutkimuskohteessa arvostellen sisäilman laatua. Tulos voi poiketa paikalla olevien havainnoista, joihin nenän turtuminen on vaikuttanut. Ihminen tottuu nopeasti mm. omiin hajuihinsa. Toiset tottuvat jopa tupakansavuun. Rakennusmateriaalien hajuhaittoihin totutaan harvemmin ja ne koetaan vastenmielisinä. Usein hajun aiheuttaja tai sen yhteydessä esiintyvät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ärsytystä silmissä tai hengitysteiden limakalvoilla. Paneelin käyttö on perusteltua silloin, kun asianomaisten omat havainnot ovat kovin ristiriitaisia. Paneeli tutkii, onko ilman laatu hyvä tai huono ja raportoi aistikokemuksen voimakkuuden. Sisäilmatutkimusten hajupaneelin toimintaa tulisi kehittää. Suomeen tulisi saada useampia hajupaneeleja. Hajupaneelitutkimukset ovat nykyisessä muodossaan kalliita. Tavoitteena voisi olla niin sanotun pienpaneelimallin kehittäminen esimerkiksi alueellisiin tutkimusyksiköihin tai aluetyöterveyslaitoksille. FYSIKAALISTEN JA KEMIALLISTEN OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN Monella haitalliseksi koetulla fysikaalisella ympäristötekijällä ja kemiallisella yhdisteellä on yhteys rakennusten suunnitteluun, rakennusmateriaaleihin, rakentamiseen, rakennuksen huoltoon ja ihmisten toimintaan rakennuksessa. Voidaksemme puhua ilman laadusta tulisi sopia, mitkä epäpuhtauksien pitoisuudet ovat haitallisia tai kuinka voimakkaan jonkin tekijän pitäisi olla ollakseen viihtyvyys- tai terveyshaitta. Työhygieeniseen arviointiin teollisuustyöpaikkoja varten laaditut haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) on tarkoitettu haittojen torjuntaan, ja niiden dokumentaatio perustuu toksikologisten, epidemiologisten ja työlääketieteellisten tutkimusten tuloksiin. Dokumentaation kerää kansallinen asiantuntijakomitea. Teollisuustyöpaikoissa epäpuhtauspitoisuuksien suuruusluokkaa kuvaamaan käytetään yksikköä milligrammoja ilmakuutiossa (mg/m3). Asuntojen sisäilmasto-ongelmien yhteydessä pitoisuudet ovat tavallisesti paljon pienempiä eli mikrogrammoja ilmakuutiossa (myyg/m3). Muiden sisätilojen kuin teollisuustyöpaikkojen osalta ihmisten kokemien oireiden ja altistumisen välistä yhteyttä on toistaiseksi tutkittu verraten vähän. Epidemiologisia ja toksikologisia tutkimuksia sisäilmasto-ongelmista on raportoitu vasta viime vuosina. Lääketieteellistä näyttöä sisäilmassa esiintyvien epäpuhtauksien terveysvaikutuksista on käytössä riskin arvion pohjaksi puutteellisesti. HTP-arvojen tasoja toimistoissa ei yleensä ylitetä, joten kunkin altisteen aiheuttama terveysriski on arvioitava muulla tavalla. Toimistotiloissa ei voida suoraan käyttää teollisuuden HTP-tasoja ohjearvoina, sillä HTP-arvot ovat liian korkeat sovellettaviksi suoraan toimistoihin. Lisäksi altistumisajat ovat toimistoissa pitkiä, useiden aineiden yhteisvaikutus tulee ottaa huomioon, hengityssuojaimien käyttö ja kohdepoistot eivät ole mahdollisia ja hajujen aiheuttama haitta muodostuu ongelmaksi eri tavalla kuin tuotantotiloissa. HTP-arvoista saatua tietoa voitaisiin käyttää hyväksi arvioitaessa muunkin sisäilman kuin teollisten työpaikkojen ilman laatua. Käyttöön voitaisiin ottaa murto-osa HTP-arvojen tasosta (esim. 1:100-1:1 000 HTP:sta) ja arvioida mahdollista terveysriskiä tältä pohjalta. Tieteellinen tutkimus pienten pitoisuuksien ja useiden aineiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta on kuitenkin vasta alkamassa. Tärkeimpiä sisätilan fysikaalisia olosuhdetekijöitä ovat ilman lämpötila ja ilman lämpötilaerot pystysuunnassa, pintojen lämpötilat, ilman liikenopeus, suhteellinen kosteus, ilman vaihtuvuus ja melutaso, joille on suunnittelijoiden tarpeisiin annettuja tavoitearvoja sellaisten olosuhteiden luomiseksi, että sisälläolijat olisivat tyytyväisiä (4). Lämpötila Lämpötilojen ohella lämpöviihtyvyyteen ja koettuun vedontunteeseen vaikuttavat erityisesti talvella pintojen matalat ja toisistaan selvästi poikkeavat lämpötilat. Pintalämpötiloille ei ole lattian pintalämpötilaa lukuun ottamatta käyttökelpoisia suosituksia, mutta suuret viileät pinnat aiheuttavat epämiellyttävää vetoa. Lämpötilan mittaukseen sopii edelleen tavallinen elohopeamittari, mutta erilaiset sähköiset lämpötila- ja kosteusmittarit ovat yleistyneet. Huonelämpötilan lisäksi niillä voi mitata tulo- ja poistoilman lämpötiloja. Kalleimmissa mittareissa on myös ilman nopeuden mittausmahdollisuus, joka ei saisi olla suuntaherkkä. Kosteus Suhteellinen kosteus aiheuttaa asteikon ääripäissä valituksia ja oireita. Talvisen sisäilman kuivuus on tosiasia, jota harvoin korjataan tuloilmaa kostuttamalla. Kostutus kuluttaa energiaa ja vaatii jatkuvaa tarkkailua ja huoltoa, etteivät kostutuslaitteet likaannu tai aiheuta tahattomia kosteusongelmia jossakin ilmastointijärjestelmän osassa. Jos suhteellinen kosteus on liian suuri, hengitysilma koetaan tunkkaisena ja sitä tuntuu olevan raskasta hengittää. Nykyaikaiset sähköiset lämpötila- ja kosteusmittarit ovat korvanneet psykrometrit sisäilmastomittauksissa. Jos sähköisten kosteusmittareiden kalibroinnista huolehditaan, niiden tarkkuus riittää hyvin sisäilmastomittauksiin. Ihminen ei pysty arvioimaan suhteellista kosteutta, joten arvioiden on perustuttava mittauksiin. Melu Melu on aiheuttanut teollisilla työpaikoilla paljon terveyshaittoja. Sisäilmaston osana se on tärkeä viihtyvyystekijä, sillä pienikin hallitsematon melu voi aiheuttaa stressioireita. Melua mitataan A-äänitasolla, joka painottaa melumittaustulosta korvan herkkyyden mukaisesti. Melu voi olla vaihtelevaa tai jatkuvaa, ja ihminen usein tottuu jatkuvaan lievään meluun, kuten ilmanvaihtolaitteiden meluun. Se voi kuitenkin olla taustalla vaikuttava stressitekijä. Voimakkaasti vaihteleva melu saattaa aiheuttaa huomattavaa stressiä, joka voi ilmetä myös fyysisenä oireiluna. Arvioitaessa melun haitallisuutta tarvitaankin tietoa melun taajuudesta ja impulssimaisuudesta. Niiden mittaamiseen tarvitaan meluanalysaattoreita. Rakentamisen ja rakennussuunnittelun kannalta tärkeitä mittauskohteita ovat askel- ja ilmaäänen eristävyystutkimukset. Ilmanvaihto Ilman vaihtuvuuden mittaamiseksi on valittavana useita menetelmiä. Ilmanvaihdon toimivuutta voi tutkia yksinkertaisesti savulla, jonka liikettä seurataan silmämääräisesti. Tulos ei näytä ilmanvaihdon määrää, mutta havainnollistaa ilmavirtaukset. Jos tulo- ja poistoilmaventtiilit ovat hyvin esillä, voi ilmamäärän mitata sähköisellä virtausmittarilla ilmanvaihtokanavan eteen asetetun anemometri-torven läpi. Ilman leviämis-, vuoto- ja sekoittumistutkimuksissa käytetään merkkiainemenetelmää. Näissä mittauksissa ilmanvaihtojärjestelmään tai huonetilaan levitetään merkkikaasuna tavallisesti rikkiheksafluoridia, jota normaalisti ei ole ilmassa. Mittaukset tehdään monikanavaisella laitteistolla useammasta kohdasta samanaikaisesti. Laitteiston kokoonpanosta riippuen voidaan mitata suuriakin ilmanvaihtojärjestelmiä yhdellä kertaa. Fysikaalisten työympäristötekijöiden mittauksiin on olemassa laaja valikoima suoraanosoittavia mittalaitteita. Tutkimus- ja kehitystarpeita on suurten laitekokonaisuuksien reaaliaikaisessa tutkimisessa ja saatujen tulosten käyttämisessä ilmanvaihtolaitteiden säätötekniikan parantamiseen sekä viihtyvyys- ja terveysvaikutusten kartoittamiseen. Fysikaalisten ja kemiallisten olosuhdetietojen ja samanaikaisten oire- ja valitustietojen kerääminen antaa merkittävää tietoa ongelmien syy-seuraussuhteista. Orgaaniset yhdisteet Orgaaniset yhdisteet ovat tärkein osa siitä huoneilman sisältämien kemiallisten yhdisteiden joukosta, jonka tunnistamme sisäilman huonona laatuna (4,5,6). Mittausteknisesti näiden yhdisteiden monimutkaisten seosten tutkiminen on erikoislaboratorioiden työtä. Kun haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkitaan tarkoin sovitulla tavalla, voidaan puhua yhdestä yleisestä ilmanlaadun mittarista, niin sanotuista VOC-yhdisteistä (Volatile Organic Compounds). Näillä aineilla tarkoitetaan kulloinkin ilmassa olevia orgaanisia yhdisteitä, joiden kiehumislämpötila on 50-250 C. Kun niiden yhteismäärä on alle 200 myyg/m3 eikä erityistä hajua havaita, ilman laatu on hyvä. Jos ilmassa on jotakin voimakkaasti haisevaa ainetta, vaikka merkaptaania, ei ilma ole enää aistivaraisesti hyvää. Eri orgaanisten yhdisteiden pienten pitoisuuksien (alle 50 myyg/m3) vaikutuksista ihmiseen ei ole riittävästi tietoa. Usein näiden kemiallisten aineiden katsotaan aiheuttavan samanlaisia iho-, silmä- ja limakalvo-oireita kuin formaldehydi. Tarvitaan kokeellista toksikologista tutkimusta, jotta voidaan arvioida materiaalien kemikaalipäästöjen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia todellisia haittavaikutuksia ja oireita. Sisäilmassa on materiaalipäästöjen ja ulkoilmasta peräisin olevien liikennepäästöjen lisäksi ajoittain hiilivety-yhdisteitä, joiden alkuperä on joko tupakansavu tai kosteusvaurion aiheuttamat mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteet. Kummassakin tapauksessa niiden kokonaismäärä on vähäinen yhteispitoisuuksia laskettaessa, mutta yksittäisiä yhdisteitä voidaan käyttää ongelman tunnistamiseen. Tupakasta tulevista sadoista yhdisteistä nikotiinia on määrällisesti eniten. Se on käytännössä spesifinen tupakansavulle. Mittaamalla nikotiinia työpaikkojen sisäilmasta voidaan arvioida tupakansavun kulkeutumista (7). Formaldehydi ja muut aldehydit Terveiden henkilöiden pitäisi olla oireettomia, jos formaldehydin pitoisuus sisäilmassa on pienempi kuin 0,15 mg/m3. Monet herkät yksilöt saavat ärsytysoireita niinkin pienissä pitoisuuksissa kuin 0,01 mg/m3 ja tuntevat hajun 0,06 mg/m3-pitoisuudessa. Tavanomaisten märkäkemiallisten mittausmenetelmien havaitsemisraja on 0,05 mg/m3. Sisäilman mittaamiseen ei ole riittävän herkkiä suoraanosoittavia mittalaitteita. Sellaisia tarvitaan. Muita aldehydejä, kuten butanaalia, heptanaalia ja heksanaalia, havaitaan usein sisätiloissa jopa muutamia kymmeniä mikrogrammoja kuutiometrissä ilmaa. Niitä on aina palamiskaasuissa, kuten pakokaasussa ja tupakansavussa. Kosteusvaurion yhteydessä myös mineraalivillaeristeiden liimahartseista ja mikrobikasvustosta voi vapautua näitä yhdisteitä. Ne eivät ole yhtä myrkyllisiä kuin formaldehydi, mutta vaikutus on samansuuntainen. Materiaalien polttamisen ja paistamisen yhteydessä syntyy sisätiloihin akroleiiniä, joka voi aiheuttaa silmien kirvelyä. Pienimolekyylisten ärsyttävien aldehydien mittaus tehdään tarkoitukseen sopivalla näytteenottoputkella, joka analysoidaan nestekromatografisella menetelmällä. Suurimolekyyliset aldehydit puolestaan sisällytetään usein tavanomaiseen VOC-mittauksen tulokseen. Aldehydien pitoisuudet sisäilmassa ovat niin pieniä, että tarvittavien mittausmenetelmien käytössä tarvitaan erikoislaboratorioita. Formaldehydin pienten pitoisuuksien vaikutuksia herkkiin tai herkistyneisiin yksilöihin tulee tutkia tarkemmin. Yhteisvaikutus tai muita sisäilmassa esiintyviä ärsyttäviä aineita voimistava vaikutus tulee selvittää. Suurimolekyylisillä aldehydeillä on useita lähteitä. Rakennusmateriaalien ohella niitä erittävät myös monet mikrobit. Valkuaispitoisen materiaalin hajoamistuotteet: amiinit, ammoniakki ja rikkiyhdisteet Ammoniakki on kaasumainen aine, jota syntyy sivutuotteena maataloudessa, jätevesilaitoksissa ja kaatopaikoilla valkuaisaineiden hajoamisen tuloksena. Ammoniakkia on myös siivouksessa käytettävissä kemikaaleissa ja tupakansavussa. Se on myös yksi ihmisen omista aineenvaihduntatuotteista. Kostean emäksisen betonin päälle levitetty kaseiinipitoinen tasoite aiheuttaa hajuhaitan, jonka yksittäisiä haisevia yhdisteitä on ollut vaikea mitata. Valkuaisaineen hajoamisen merkkinä on mitattu suurentuneita ammoniakkipitoisuuksia. Jos ammoniakin sisäilmapitoisuus asuinympäristössä on yli 50 myyg/m3, ilman aistinvarainen laatu on huono. Sisäilmayhdistyksen suosituksen mukaan sisäilman laatuluokassa S1 ammoniakkipitoisuuden tulee olla alle 20 myyg/m3 (taulukko 3). Ammoniakkia erittyy myös sellaisista betonilaaduista, joissa on käytetty amiineja lisäaineena. Betonin sisältämä sementti on kosteana erittäin emäksistä, ja lisäaineet hydrolysoituvat helposti pienemmiksi yhdisteiksi. Tällöin esimerkiksi amiinit hajoavat muodostaen muun muassa ammoniakkia. Tasoitteiden varsinaisia hajun aiheuttajia ovat pienimolekyyliset amiinit, joiden tutkiminen on vaikeaa. Huonolaatuisten tasoitteiden pahan hajun syynä ovat rikkiyhdisteet, joita muodostuu amiinien ja ammoniakin tavoin valkuaisaineiden hajoamisessa. Ongelman koko laajuutta ei tiedetä, mutta ongelmatasoitteita on käytetty lähes kaikissa kuivien sisätilojen muuratuissa tai betonirakenteisissa katoissa ja lattioissa usean vuosikymmenen ajan. Ammoniakin mittaamisen rinnalle tulisi kehittää täsmällisempiä menetelmiä amiinien ja rikkiyhdisteiden toteamiseksi ja haju- ja terveyshaitan arvioimiseksi. Hiilidioksidi ja hiilimonoksidi Hiilidioksidia (CO2) syntyy palamisen tuloksena ja se on ihmisen aineenvaihduntatuote uloshengitysilmassa. Hiilidioksidia on runsaasti siellä, missä ihmisiä on koolla, kuten kokous- ja luentosaleissa. Kun hiilidioksidin pitoisuus nousee riittävän suureksi, alkaa se vaikuttaa hengityskeskukseen, jolloin seurauksena on hengityksen tiheneminen. Tuntuu kuin ilma loppuisi huoneesta ja olo on väsynyt. Sisäilmayhdistys suosittelee parhaan sisäilman laatuluokan (S1) ylärajaksi hiilidioksidille 1 800 mg/m3 -pitoisuutta ja toisen (S2) laatuluokan ylärajaksi 2 250 mg/m3 (taulukko 3). Hiilidioksidin mittaamiseksi on helppokäyttöisiä laitteita. Myös ilmanvaihdon riittävyyttä arvioidaan hiilidioksidin perusteella, ja muuttuvan ilmanvaihdon ohjaaminen toteutetaan usein seuraamalla hiilidioksidin pitoisuutta huoneen poistoilmasta. Hetkittäistä pitoisuutta mitataan osoitinputken avulla tai suoraanosoittavin mittarein. Hiilimonoksidia (CO) syntyy epätäydellisen palamisen tuloksena. Se on myrkyllinen kaasu, jonka suuret pitoisuudet ovat hengenvaarallisia. Pienet pitoisuudet sisäilman epäpuhtauksien joukossa johtuvat yleensä tupakanpoltosta tai liikenteen pakokaasupäästöistä. Sisäilmayhdistyksen suositusten mukaan tupakoinnista tai muusta palamisesta johtuva hiilimonoksidipitoisuus ei saa olla suurempi kuin 2mg/m3 luokassa S1 ja 5 mg/m3 luokassa S2 (taulukko 3). Suurehkoja hiilimonoksidimääriä on mitattu pysäköintihalleissa ja jäähalleissa, joissa se on lähtöisin polttomoottoreista. Sitä voi tulla sisäilmaan raskaasti liikennöityjen katujen varsilla, sillä ilmanvaihtolaitteiden suodattimet eivät pidätä hiilimonoksidia ja ongelmaa kärjistävät väärin sijoitetut tuloilman sisäänottoaukot. Kodeissa, joissa käytetään ruoanlaittoon kaasua, on havaittu suurentuneita pitoisuuksia. Vuonna 1995 uudistettu tupakkalaki ei koske ravintoloita. Myös niissä on mitattu suuria hiilimonoksidipitoisuuksia. Hiilimonoksidin mittaamiseen on helppokäyttöisiä ja nopeita osoitinputkia. Sitä voidaan mitata passiivikeräimin tai jatkuvatoimisin mittarein. Otsoni, rikkidioksidi ja typpidioksidi Otsoni, rikkidioksidi ja typpidioksidi tulevat sisätiloihin lähes yksinomaan ulkoilmasta, ja niiden pitoisuudet ovat yleensä pienempiä sisällä kuin ulkona. Toimistoissa otsoniongelmia on ilmennyt myös kopiokoneiden, lasertulostimien ja sähkösuodattimien käyttötiloissa, koska nämä laitteet voivat tuottaa sitä pieniä määriä. Otsoni ärsyttää silmiä ja hengitysteiden limakalvoja ja on epämiellyttävän hajuinen. Suurien otsonipitoisuuksien on epäilty aiheuttavan astmaa. Sisäilmayhdistyksen mukaan yhden tunnin aikapainotettu otsonin keskipitoisuus ei saisi ylittää arvoa 50 myyg/m3 sisäilman laatuluokassa S1 eikä arvoa 70 myyg/m3 luokassa S2 (taulukko 3). Jos otsonilähteet toimistomaisissa tiloissa ovat pienet, riittää ongelman hallitsemiseen hyvä yleisilmanvaihto ja laitteisiin asennetut otsonisuodattimet. Uusissa lasertulostimissa otsonia muodostuu vähemmän kuin joissakin vahoissa laitteissa. Nykyisin ulkoilman otsonipitoisuudet voivat olla raja-arvoihin nähden suuria. Ne saattavat vaihdella välillä 1-100 myyg/m3 vuodenajasta ja liikenteestä riippuen. Ilmanvaihtokoneiden suodattimet eivät pidätä otsonia, joka kulkeutuu vapaasti sisätiloihin. Sisäilman otsonipitoisuuksia ei tunneta vielä riittävästi. Otsoni reagoi helposti eräiden tyydyttämättömien orgaanisten yhdisteiden kanssa, mutta syntyviä yhdisteitä ei ole sisäilmasta juuri mitattu eikä niiden terveysvaikutuksia tunneta. Pölyt ja kuidut Sisäilmassa leijuvaa pölyä syntyy sisätiloissa ihmisen toiminnan tuloksena ja sitä tulee ulkoilmasta sisään ilmanvaihdon mukana. Sisäilman laatua heikentää kaikki pöly, jota irtoaa ihmisistä, vaatteista, papereista tai rakennusmateriaaleista. Myös mikrobien itiöt leviävät ilmassa leijuvina hiukkasina. Tupakansavu on sisäilman vaarallisin epäpuhtaus. Ääni- ja lämpöeristeiden mineraali- ja lasivillasta irtoavat pienet kuidut aiheuttavat joskus ärsytysoireita iholla ja limakalvoilla. Myös ilmanvaihtolaitteiden vialliset suodattimet voivat vapauttaa pieniä lasivillakuitusäikeitä ilmanvaihtokanaviin ja jopa huoneilmaan. Sisäilmayhdistyksen suosituksen mukaan ilman pölypitoisuuden tulee olla alle 0,06 mg/m3 kaikissa laatuluokissa (S1-S3, taulukko 3). Sisäilman pölyistä asbesti ja muut kuidut, homesienten ja bakteerien itiöt, pölypunkit ja tupakansavu voivat aiheuttaa oireita ja sairauksia. Sisätilojen yleinen pölyisyys lisää asukkaiden oireilua, jota kunnollinen siivoaminen vähentää, mutta oireiden syntyyn vaikuttavia mekanismeja ei tarkasti tunneta. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien kemiallisen koostumuksen määrittäminen auttaa epäpuhtauslähteen selvittelyssä. Ilmanäyte kerätään suodattimille, joita on useisiin eri tarkoituksiin. Suodattimilta näyte liuotetaan tarkempaan kemialliseen analyysiin. Tavoitteena voi olla savuhiukkasten sisältämien polyaromaattisten hiilivety-yhdisteiden (PAH-yhdisteet) tai raskasmetallien määritys. Pölynäytettä voi tarkastella pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, jolloin pölyhiukkasten ulkonäöstä tehdään päätelmiä niiden alkuperästä. Näin voi tunnistaa hilseen, tupakansavun, sementtipölyn, lasivillakuidun, asbestin tai jopa mikrobeja. Sisäilmatutkimuksessa pölyjen rakenteen (morfologian) tunnistaminen on vasta kehittymässä samoin kuin mykotoksiinianalytiikan soveltaminen sisätilojen hiukkasiin. Kun uudet tekniikat yhdistetään kosteus- ja homevaurioiden mikrobiologisiin tutkimuksiin, saadaan oleellista tietoa oireilevien ihmisten altistumisen luonteesta ja määrästä. Ilmanvaihtolaitteiden suodattimien toimivuutta ja rakennuksissa eri syistä syntyviä ja leviäviä aerosoleja, esimerkiksi tupakansavua, voidaan tutkia optisilla hiukkaslaskureilla. Nämä kannettavat laitteet mittaavat lyhyessä ajassa hiukkasten lukumäärän viidessä kokoluokassa 0,3-15 myym. Pyyhkäisyelektronimikroskoopin, kemiallisten analyysien ja hiukkaslaskurien käyttö on oleellisesti lisännyt pölytutkijoiden mahdollisuuksia arvioida altistumisen luonnetta ja mahdollisia terveysvaikutuksia. Allergeenien tunnistaminen ja mittaaminen Tavallisesti potilaalta saadaan suoraan tieto mahdollisista altistuslähteistä, kuten lemmikkieläimistä tai eläinkontakteista työssä, joten tarkemmat ympäristön tutkimukset eivät yleensä ole tarpeen. Potilas ei tiedä altistuvansa pölypunkeille eikä aina eläimillekään, jollei hänellä ole niitä kotona. Silloin pöly- tai ilmanäyteanalyysit saattavat olla tarpeen. Nykyaikaisilla immunokemian menetelmillä voidaan mitata sisäilman tai pölyn tärkeimpiä allergeeniproteiineja ja arvioida allergeenien vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden tehoa. Ilmassa olevan allergeenin määrän suhde pölyssä olevaan allergeenin määrään on noin 1/50 000, ja allergeenin mittaaminen pölystä on paljon helpompaa kuin ilmasta. Allergeenin määrä pölyssä osoittaa epäsuorasti altistuksen voimakkuutta. Allergeenien ilma- ja pölymittaukset ovat maassamme vasta kehitysvaiheessa eikä niitä ole juuri käytetty kliinisen työskentelyn apuna. Arvioitaessa altistumista pölypunkille on käytettävissä niin sanottu Acarex-testi, joka mittaa punkin ulosteessa olevaa guaniini-valkuaisainetta. Pölynäyte kerätään imuroimalla kahden minuutin ajan neliömetrin alalta lattiaa tai patjaa. Jos testitulos on positiivinen, grammassa pölynäytettä on ainakin 2 myyg pölypunkin pääallergeenia, mikä riittää herkistymiseen. Pääkaupunkiseudulla pölypunkille ihopistokokeessa reagoineista potilaista noin joka neljännellä löytyy kodin pölynäytteistä merkittävä määrä pölypunkin allergeenia. Silloin sisätilan tehokas siivous on paikallaan. Acarex-testi on kuitenkin epäherkkä ja punkkia saattaa todellisuudessa olla, vaikka testi on negatiivinen. Huonepölyssä on usein eläin- tai kasviperäisiä allergeeneja, jotka selittävät potilaan oireet vaikka esimerkiksi olisikin epäilty homealtistusta (8). HYKS:n iho- ja allergiasairaalaan on perustettu allergiapostijärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden selvittää allergiaoireilun syitä (9). Koko maasta voidaan lähettää ympäristönäytteitä, kuten pöly- ja materiaalinäytteitä, allergeenien ja homesienten tutkimiseksi. Potilaiden seeruminäytteistä voidaan tutkia allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita sadoille allergeeneille. Näin saadaan tietää, mille allergeenille potilas on altistunut ja herkistynyt. Kosteusvaurion arvioiminen ja mikrobien tunnistaminen Kosteuden vaurioittaman rakennuksen tutkiminen aloitetaan rakennuksen kosteusvauriokatselmuksella, jossa asiantuntija arvioi kosteuden alkuperän ja vaurion vaikeusasteen (10). Keskeisimpänä tavoitteena on päästä korjaamaan rakennevaurio viivyttelemättä (kuva 1). Jos vaurioituneiden tilojen käyttäjillä on mikrobialtistumiseen viittaavia oireita, on käynnistettävä asunnon tai työpaikan tarkempi tutkiminen sekä oireilevien ihmisten kliininen tutkimus. Tässä vaiheessa edellytetään yleensä tilojen käyttäjiä koskevan terveysriskin arvioinnin tekemistä (11,12,13,14). Usein kysymyksessä on pelkkä kosteusvaurio ja tilojen käyttäjät eivät oireile. Tällöin rakennuksen tutkimiseen riittää kokeneen tarkastajan katselmus ja aistinvarainen arviointi eikä tarkempiin (mikrobiologisiin) tutkimuksiin tarvitse ryhtyä. Näkyvä home ja ihmisten oireilu on kuitenkin peruste tutkia rakennus tarkemmin. Silloin on otettava kontaminoituneesta materiaalista, pinnoilta tai huoneilmasta näytteitä homevaurioon liittyvien mikrobien (home-, hiiva- ja sädesienten/bakteereiden) tunnistamista ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös toksiinien määrittämistä varten (kuva 2). Terveysriskin arvio edellyttää kosteusvaurion vaikeusasteen määrittämistä ja mikrobilajien nimeämistä. Samalla on myös arvioitava, voivatko rakenteista peräisin olevat mikrobit tai niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutua huoneilmaan. Mikrobien tutkiminen pelkillä huoneilmanäytteillä ei aina anna oikeaa kuvaa rakenteiden homevauriosta. Rakenteissa voi olla merkittävä kosteus- ja homevaurio ilman, että ilmanäytteestä todetaan kohonneita mikrobimääriä. Tämän vuoksi suositellaankin pinta- ja materiaalinäytteiden ottamista mikrobien tunnistamista varten. Taulukoissa 4 ja 5 on lueteltu pääkaupunkiseudulta kerättyjen kosteusvauriorakennusten mikrobimääritysten tavallisimmat mikrobilajit Työterveyslaitoksen ja HYKS:n iho- ja allergiasairaalan tutkimusten perusteella. Kosteusvaurion mikrobiologinen tutkimus sisältää sekä materiaalin suoran mikroskooppisen tutkimuksen että materiaalinäytteen viljelyn elatusainepinnoille. Mikroskooppisessa tutkimuksessa eli niin sanotussa natiivitutkimuksessa tarkastellaan materiaaliin muodostunutta mikrobikasvustoa sekä sen aktiivista kasvuvaihetta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mikrobien tunnistaminen natiivinäytteestä on kuitenkin mahdotonta. Tämä koskee myös elektronimikroskooppisia näytteitä, mikä on syytä ottaa huomioon kun arvioidaan tätä palvelua tarjoavia laboratorioita. Homevaurion aiheuttaneiden mikrobien tunnistaminen vaatii aina materiaalin viljelyn elatusainepinnoille. Viljelyllä saadaan elinkykyiset mikrobi-itiöt tuottamaan näkyvä pesäkekasvusto edellyttäen, että elatusainevalikoima sopii tarkoitukseen. Pesäkkeiden määrän perusteella arvioidaan näytemateriaalin kontaminoitumista vertaamalla tulosta vaurioitumattomasta kohteesta saatuihin tuloksiin. Mikrobien lopullinen tunnistaminen sisältää aina elatusainemaljalle kehittyneen mikrobikasvuston makroskooppisen tarkastelun sekä tietyn ikäisestä kasvustosta tehdyn mikroskooppipreparaatin tutkimisen, jossa pitää näkyä kullekin mikrobilajille tunnusomaiset rakenteet. Mikrobien tunnistaminen perustuu kasvuston rakenteellisiin ominaisuuksiin, jotka vaihtelevat suvuittain ja joiden tunnistaminen vaatii huomattavaa asiantuntemusta ja kokemusta. Mikrobimääritysten laadunvalvonta Homevaurioiden yleisyys ja laajuus, niiden aiheuttamat terveyshaitat, vaurioiden korjauskustannukset ja epäselvät vastuukysymykset rakentamisessa ja kiinteistöjen huollossa ovat voimakkaasti lisänneet asiantuntijalausuntojen tarvetta. Sen takia on syntynyt joukko liikeyrityksiä tutkimaan homevaurio-ongelmia. Myös mikrobiologisia tutkimuksia tekeviä yrityksiä on syntynyt. Osa niistä myy kalliilla hinnalla asiantuntijalausuntoja ilman asianmukaista laadunvalvontaa. Valitettavasti asiantuntemattomien hometutkijoidenkin antamat lausunnot ovat olleet ratkaisevia oikeusprosesseissa, joissa on haettu korvauksia potilaalle aiheutuneesta terveyshaitasta. Kosteusvaurioihin liittyviä mikrobeja tutkivat laboratoriot pitää saattaa laadunvalvonnan piiriin kuten muutkin kliinistä tietoa tuottavat laboratoriot, jolloin niiden pitää täyttää tietyt vaatimukset saadakseen toimiluvan. Vähimmäisvaatimus on, että mikrobien tunnistamisesta vastaavalta henkilöltä pyydetään näyttö osaamisesta. Kun kosteusvaurio havaitaan, se on korjattava välittömästi homeongelman estämiseksi (kuva 3). Homeiset rakenteet poistetaan homepölyaltistumisen eliminoimiseksi. On huomattava, että homeisten rakenteiden purku- ja korjausvaiheessa altistuminen on usein voimakkainta. Suurempien korjausten aikana rakennuksessa asuminen tai työskentely ei ole suotavaa ja myös työntekijöiden on suojauduttava. Pelkkä homeisen materiaalin korvaaminen uudella ei riitä, syy kosteusvaurioon ja rakenteiden homehtumiseen on selvitettävä ja siihen on puututtava. Jos asukkaiden oireet johtuvat homealtistumisesta, tilanne ei korjaannu ennen kuin altistuminen on eliminoitu. POTILAIDEN TUTKIMINEN Yhä useammat ihmiset ovat havahtuneet epäilemään oireidensa ja sairauksiensa syyksi sisäilmaan liittyvää ongelmaa. Homekeskustelu oli varsinainen herättäjä. Tämä alkoi selvästi näkyä lääkärien vastaanotoilla, vaikka potilaiden lukumääristä ei ole tehty selvityksiä. HYKS:n iho- ja allergiasairaalaan perustettiin 1995 sisäilmapoliklinikka, koska sisäilmaan liittyvä epäily oireilun aiheuttajasta tuotiin esiin noin joka kymmenennessä lääkärin lähetteessä. Samalla paljastui, että terveydenhuolto oli varsin valmistautumaton ja osaamaton hoitamaan ja neuvomaan näitä potilaita. Työpaikkojen sisäilmasto-ongelmat ohjautuivat aluetyöterveyslaitoksille tai Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle, jossa pahimillaan joka kolmas potilas oli altistunut homepölylle. Potilaiden (ja sisäilma-altistumisen) tutkimukset ja hoito ehdotetaan järjestettäväksi seuraavalla tavalla (taulukko 6, kuvio 1) (11). Sisäilmapotilas kulkee terveydenhuollon järjestelmässä aivan samoin kuin muutkin potilaat. Altistumisen arviointiin tarvitaan usein terveystarkastuksen ja ehkä rakennuskatselmuksen apua. Lääketieteelliset tutkimukset Tutkimus alkaa potilaan tarkasta haastattelusta eli anamneesista, jota on mielellään vahvistettava kyselyllä, johon potilas vastaa kirjallisesti kaikessa rauhassa kotona. Potilaalle on varattava riittävästi aikaa. Kliinisissä tutkimuksissa selvitetään objektiiviset löydökset ja tehdään tarvittavat allergologiset ja immunologiset selvitykset (8). Potilaan atooppista herkistymistä tutkitaan ensisijaisesti ihopistokokeilla ja määrittämällä seerumista IgE-vasta-aineita. Tutkimuksissa käytetään immunokemiallisesti vakioituja uutteita tai ad hoc -testitilanteeseen valmistettua materiaalia. Potilaan seerumista voidaan mitata allergeenille spesifejä IgE-vasta-aineita sadoille allergeeneille. Erikoisklinikassa potilaalle voidaan tehdä epäselvissä tapauksissa kohde-elimen (silmän sidekalvo, nenän limakalvo, keuhkoputket) altistuskokeita epäillyllä allergeenilla. Altistuskokeet eläinpölyille, pölypunkille tai monille työperäisille allergeeneille ovat erikoisklinikan rutiinia, mutta altistustutkimukset homeille ovat vasta kehitysvaiheessa. Niihin sisältyy joukko ongelmia, joista suurimpia ovat testiaineiden ja menetelmien vakioimattomuus ja homesienten myrkyllisyys. Selvässä homeongelmassa etsitään IgE-spesifistä herkistymistä, mutta sitä löytyy erittäin harvoin (taulukko 7). Herkistymisen selvittäminen on kuitenkin joissain tapauksissa tärkeää, koska kun altistuminen kosteusvauriohomeille loppuu, ärsytysoireet, yleisoireet ja infektiot poistuvat, mutta spesifinen herkkyys pysyy ja oireilu uusii helposti, jos altistusta on vähänkään. Verinäytteen IgG-luokan homevasta-ainemääritys voidaan tehdä esimerkiksi ELISA-menetelmällä käyttämällä testissä yleisimmin homevauriorakennuksissa esiintyvistä mikrobeista valmistettuja testiuutteita. Mikäli vasta-aineita löytyy, se on merkki jossain aikaisemmassa vaiheessa tapahtuneesta altistumisesta kyseiselle mikrobille. Veressä todetut IgG-luokan vasta-aineet voivat jossain tapauksessa osua yhteen ympäristöstä peräisin olevien mikrobimääritysten kanssa. Tällöin tulokset vahvistavat mahdollisuutta, että oireet johtuvat homepölyaltistumisesta. Yksittäisen potilaan tutkimisessa vasta-aineista on vaikea tai jopa mahdotonta tehdä päätelmiä oireiden, sairauksien ja homepölyaltistumisen välisestä yhteydestä. Homepölykeuhkossa korkea vasta-aineiden määrä näyttää liittyvän sairauteen. Muissa homepölyaltistumiseen liittyvissä oireissa ja sairauksissa yhteys on epäselvä ja vaatii lisätutkimusta. Tutkittaessa homepölylle altistuneiden ryhmää, voidaan tuloksia arvioida ryhmätasolla ja verrata tuloksia ympäristön mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tällöinkin positiiviset vasta-ainelöydökset saattavat antaa tietoa altistumisesta, mutta eivät ole atooppisen herkistymisen saati kliinisesti merkittävän allergian merkki (11,13,14,15). Tällä hetkellä ei ole käytössä väestön homepölyvasta-aineiden vertailuaineistoa, johon yksittäisiä tuloksia voitaisiin verrata. Vasta-aineiden tuloksia on käytetty virheellisesti tekemään sairaiksi ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä homepölysairauksien kanssa. Vasta-aineiden tutkimusta pitääkin harkita huolellisesti ja saaduista tuloksista tulee tehdä tulkintoja pidättyvästi. Yhteenvetona voidaan todeta, että IgG-luokan homepölyvasta-aineet ovat nykyisen tiedon mukaan altistumista kuvaava menetelmä, eikä niillä ole sairauksien todennäköisyyden, vaikeusasteen tai ennusteen kannalta yksiselitteistä merkitystä (15). Limakalvojen eosinofiilisen tulehduksen paljastamiseksi on usein aihetta tutkia veren ja eritteiden (nenäliman ja yskösten) eosinofiilisten solujen määrät. Myös tulehdus-ilmaisijoiden, kuten eosinofiilien kationisen proteiinin, ECP:n ja neutrofiilien myeloperoksidaasin, MPO:n mittaamisesta erityisesti indusoidusta yskösnäytteestä on hyötyä (16). Tarpeen mukaan tehdään myös keuhkojen toiminnan tutkimuksia (keuhkojen tilavuudet ja hengitysteiden supistumisherkkyys) sekä röntgenkuvauksia (keuhkot ja nenän sivuontelot). Psykososiaaliset tekijät Sisäilman altisteet ovat aiheuttaneet tai vaikeuttaneet monien ihmisten sairauksia, mutta tietämättömät tai välinpitämättömät lääkärit ovat saattaneet vähätellä ongelmaa tai kieltää sen kokonaan. Monet ihmiset ja kokonaiset perheet ovat kokeneet tragedian, kun asunnossa on todettu paha homevaurio. Asunnon arvo on romahtanut, mutta velka ei. Samalla perheenjäsenet ovat alkaneet vakavasti sairastaa. Työttömyys on voinut lisätä ahdinkoa. Selviytyminen on vaatinut perheeltä poikkeuksellista vahvuutta. Potilas on aina tutkittava asiallisesti, mutta sisäilman altistustekijöiden paljastamisessa ja mittaamisessa lääkäri tarvitsee usein muiden asiantuntijoiden, kuten terveystarkastajien apua. Voimakas julkinen keskustelu on kiinnittänyt ihmisten huomion oireiden ja sairauksien uudenlaisiin syihin. Puutteellinen tieto sisäilman aiheuttamista todellisista terveysriskeistä on lisännyt psykosomaattisesti herkästi reagoivien ihmisten pelkoja. Myös vanhempien pelko lasten terveydestä on tullut vahvasti esiin. Taloudellisen hyödyn tavoittelu on tehnyt monesta kärpäsestä härkäsen ja liioitellut terveyshaittaa. Seurauksena on ollut lääketieteellinen, psykososiaalinen ja teknistaloudellinen vyyhti, johon terveydenhuollon on ollut vaikea vastata. Jotkut ihmiset projisoivat ongelmansa ympäristön syyksi, nyt on ollut muotia syyttää monesta vaivasta homeita. Potilas saattaa kuvitella homeiden ja muiden sisäilmaongelmien olevan oireilun syynä, vaikka syy on enemmän hänen psyykkisessä tavassaan reagoida stressitilanteisiin. Pelko voi saada irrationaalisia piirteitä, pakonomaista mielen kiinnittymistä johonkin kuviteltuun sisäilman kemialliseen tai mikrobiologiseen riskiin. Tällöin toistuvat kalliit sisäilmatutkimukset ja esimerkiksi homevasta-aineiden määritykset vain pahentavat kierrettä. On kuitenkin syytä painokkaasti todeta, että poikkeuksia lukuun ottamatta ihmisten valitukset ovat olleet asiallisia ja oireiden syyksi on ollut aihetta epäillä sisäilmaan liittyviä tekijöitä. Syy-seuraussuhteen arviointi Yksilön tasolla sisäilman aiheuttama sairaus tai oire on aina vaikea osoittaa. Selvissä allergiatapauksissa, kuten eläinpölyallergioissa, potilaan oireilun ja altistumisen välinen syy-yhteys voidaan kuitenkin osoittaa suurella varmuudella. Sen sijaan tällä hetkellä ei ole luotettavia lääketieteellisiä keinoja osoittaa yksittäisen potilaan oireilun ja homealtistumisen välistä syy-yhteyttä. Se on helpompaa suuremman joukon ollessa kyseessä. Tarvitaan kokemusta arvioitaessa todennäköisyyksiä ja tehtäessä johtopäätöksiä altistumisen ja sairauden välisestä yhteydestä. Syy-seuraussuhteen arvioinnista Suomen Lääkäriliitto on antanut suosituksen (taulukko 8). Lääkäriltä vaaditaan todistuksia nykyään liikaa ja mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, joilla ei ole potilaan sairauden ja sen hoidon kannalta paljoakaan tekemistä. Asetusten mukaan asunnon terveellisyyden tarkastamiseksi tai korjausavustusten hakemiseksi ei tarvita lääkärintodistusta todetusta tai epäillystä terveyshaitasta. Käytännössä todistuksia kuitenkin pyydetään ja kirjoitetaan asioiden vauhdittamiseksi. Tällaisesta käytännöstä on syytä luopua. Lääkärintodistuksia laadittaessa on otettava huomioon, että niitä käytetään oikeudenkäynneissä ja riitajutuissa, joissa vaaditut korvaukset voivat olla huomattavan suuria. Lausunnoissa on syytä noudattaa järkevää pidättyvyyttä. Viime aikoina on lääkäreiltä pyydetty erityisesti syntyneen sairauden haitta-asteen arviota. Tällöin tulee muistaa, että homepölylle altistuminen näyttäisi harvoin johtavan pysyvään terveyshaittaan. TYÖPAIKAN SISÄILMASTO-ONGELMAN SELVITTÄMINEN Jokaisella työpaikalla on lakisääteisesti järjestettävä työterveyshuolto, jolla tulisi olla työpaikan työntekijöistä ja työolosuhteista tietoja. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee tarjota työntekijöille terveellinen ja turvallinen työympäristö. Työpaikoilla työsuojelutoiminnasta vastaavat vähintään työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, suuremmissa työpaikoissa myös työsuojelutoimikunta. Mikäli työpaikalla epäillään työperäistä sairautta, tutkimuksissa on edettävä ammattitautilain ja -asetuksen mukaisesti (kuvio 2). Työpaikan sisäilmasto-ongelma on ensisijaisesti työsuojelukysymys, jolloin työsuojelutoimikunta valvoo tutkimusten asianmukaisen ja viivyttelemättömän etenemisen sekä raportoi työntekijöille. Työsuojelutoimikunta ja työpaikan oma työterveyshuolto toimivat yhteistyössä ja käyttävät apuna asiantuntijoita. Työterveyshuolto voi tukeutua Työterveyslaitoksen aluelaitokseen, joka sijaitsee lähinnä kyseistä työpaikkaa. Kaikissa aluelaitoksissa on tällä hetkellä sisäilmastoasiantuntijaryhmä, jossa on eri alojen asiantuntijoita. Työnantaja on vastuussa ulkopuolisten asiantuntijoiden aiheuttamista kustannuksista ja päättää työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstöä kuultuaan, kenen asiantuntijan puoleen on kulloinkin syytä kääntyä. Kun sisäilmasto-ongelman aiheuttaja on tutkimuksissa selvinnyt, saadaan käsitys tilojen käyttäjille koituvasta terveysriskistä. Mikäli ongelma on pystytty nimeämään, se on koetettava poistaa viivyttelemättä. Työntekijöiden mahdollista terveysriskiä arvioi työterveyshuolto tukeutuen usein Työterveyslaitokseen. Viranomaispäätöksen tilojen käytöstä antaa alueellinen työsuojelupiiri. Silloin, kun ongelma on suuremmalla joukolla työntekijöitä tai asukkaita, oireiden ja rakennuksen välisten yhteyksien selvittämiseksi voidaan käyttää vakiomuotoisia kysely- ja tarkastuslomakkeita (Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely) (1). Sen avulla selvitetään työntekijöiden tai asukkaiden oireiden esiintymistä, olosuhteita, ympäristökokemuksia hajujen, vetoisuuden ja lämpötilaolosuhteiden osalta kolmen viime kuukauden aikana. Kysely voidaan tehdä, jos tutkittavia on vähintään kymmenen. Yleisesti katsotaan, että viikoittain oireita tai haittoja raportoivien osuus ei saisi ylittää 20 % tutkituista. Koska asukkailla tai työntekijöillä esiintyy monenlaisia oireita rakennuksessa kuin rakennuksessa, tulokset tulee suhteuttaa johonkin terveeseen vertailukohteeseen tai kerättyyn normaaliaineistoon. Ongelmakohteen ja vertailukohteen vastaukset tulostetaan graafisesti, jolloin lopputulos on mielipide- ja oireprofiili. Jos kyselyn tulos sopii kosteus- ja homevaurio-ongelmaan, ja se on varmistettu, korjaustoimenpiteet on käynnistettävä heti odottamatta vakavampia sairastumisia. Työpaikkojen osalta jokainen aluetyöterveyslaitos tarjoaa näitä palveluita ja antaa tarvittaessa lausunnon tehdystä kyselystä. Oireileville työntekijöille on tarjottava mahdollisuus hakeutua työterveyshuollon vastaanotolle. Työterveyshuollon kliinisissä tutkimuksissa diagnosoidaan sisäilmastoperäiset oireet ja sairaudet. Työterveyslaitoksen tai keskussairaalan jatkotutkimuksiin ohjataan ongelmatapaukset (kuvio 2). Perusteltuja ammattitautiepäilyjä tutkittaessa vakuutuslaitokset korvaavat tutkimuksista aiheutuvat kulut. Ammattitaudin todetessaan lääkärin on tehtävä ammattitauti-ilmoitus työsuojelupiiriin ja lääninlääkärille sekä kirjoitettava lääkärinlausunto E työpaikan vakuutusyhtiölle. Lähettäessään työntekijän ammattitautiepäilynä jatkotutkimuksiin työterveyslääkärin on huolehdittava siitä, että työpaikan tutkimuksista on mukana mahdollisimman tarkka selvitys. Koko sisäilmasto-ongelman tutkimuksen ajan työnantaja ja työntekijät tulee pitää tietoisina hankkeen etenemisestä. Sisäilmasto-ongelma tulee hoitaa projektina, joka etenee huolellisen suunnittelun, selkeän työnjaon, asiallisen informaation sekä ripeän aikataulun mukaisesti. Sisäilmasto-ongelman hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä, jossa työpaikan edustajat, työsuojelu ja työterveyshuolto, kiinteistön omistaja sekä ulkopuoliset asiantuntijat seuraavat määrävälein hankkeen etenemistä. Työperäisten allergisten hengityselinsairauksien määrä on ollut kasvussa koko 1990-luvun ajan, mutta eläinpölyt ja kasviperäiset allergeenit ovat olleet paljon tärkeämpiä aiheuttajia kuin homesienet (taulukot 9 ja 10) (17). Ne ovat näkyneet merkittävässä määrin tilastoissa vasta vuoden 1994 jälkeen. Syynä on ollut osittain se, että homesieniä ei ole aikaisemmin pidetty (havaittu) tärkeinä ammattitaudin aiheuttajina juuri muilla työpaikoilla kuin maataloudessa. Karjanhoitajien homepölykeuhko on seurausta karjan ruokinnan yhteydessä tapahtuvasta massiivisesta home- ja bakteerialtistuksesta, joka poikkeaa oleellisesti kosteus- ja homevaurioisessa toimistotilassa tapahtuvasta altistumisesta (11,13). Työyhteisön psykososiaaliset tekijät Sisäilmastoon liittyviä oireita on vuosikymmenet leimattu luulosairaudeksi. Kun sisäilmasta ei löydetty kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia tekijöitä, jotka olisivat selittäneet sisätiloissa olevien oireita, katsottiin, että syyt ovat enemmän tai vähemmän psyykkisiä. Usein valittajat olivat toimistotyöntekijöitä, jolloin asiaa saatettiin pitää herkkien naisten vaivoina. Eräissä tapauksissa on esiintynyt joukkohysterian piirteitä, mutta ne ovat olleet poikkeuksia. Sisäilmasto-ongelmien, työyhteisöllisten ja psykologisten tekijöiden suhteista on riittämättömästi tutkimustietoa. Sisäilmasto-ongelmat aiheuttavat työyhteisössä jännitteitä. Hankala ongelma voi johtaa työyhteisökriisiin, mikä on nähty lukuisissa kosteus- ja homevauriotapauksissa. Toisaalta kriisissä oleva työyhteisö ajautuu poikkeuksetta sisäilmasto-ongelmissaan vaikeuksiin. Pienikin ongelma voi saada aikaan vaikean tilanteen, vaikeamman kuin tasapainoisessa työyhteisössä (18). Työyhteisön ja psykososiaalisten tekijöiden osuutta sisäilmasto-ongelmien tutkimuksessa voidaan selvittää kyselyn avulla. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyssä työyhteisönäkökohtaa tarkastellaan osana muuta tutkimusta. Kysymykset antavat sisäilmastotutkijalle kuvan työntekijöiden kokemasta työn laadullisesta ja määrällisestä kuormittavuudesta sekä työntekijän mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Vastaukset kysymyksiin Onko työsi mielestäsi mielenkiintoista ja innostavaa? ja Onko sinulla liian paljon työtä? kertovat työn kuormittavuudesta. Kysymykset Onko sinulla mahdollisuuksia vaikuttaa työhösi ja työoloihisi? sekä Saatko apua työtovereiltasi, jos sinulla on ongelmia työssä kuvaavat työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa työhön sekä työilmapiiriin. Kun samassa kyselylomakkeessa on kohdat, joissa vastaaja ilmoittaa sisäilmastoon liittyvät epäkohdat sekä sisäilmastoon liittyvät oireensa, voidaan työyhteisön tilanne ottaa huomioon arvioitaessa ympäristövalituksien ja oireiden määrää. Työyhteisön tila, työilmapiiriä ja psykososiaalisia näkökohtia voidaan tarvittaessa tutkia monipuolisemmalla kyselyllä ja toteuttaa tulosten perusteella työyhteisöinterventioita, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Ensimmäiset tutkimukset sisäilmasto-ongelmien vaikutuksesta työyhteisöjen tilaan ovat parhaillaan käynnissä. Niiden perusteella avoimuus, hyvä tiedon kulku ja nopea toiminta johtavat suotuisampaan lopputulokseen (18). SISÄILMAONGELMIEN TUTKIMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖNÄ Ongelmien selvittämisessä tarvitaan kuntien terveysvalvonnan, terveydenhuollon ja kiinteistön omistajien yhteistyötä. Terveysvalvonnalla on oltava riittävästi voimavaroja tarkastusten suorittamiseksi, mutta viime vuosina on jonkin verran terveystarkastajien virkoja muutettu ympäristönsuojelun puolelle. Rakennusvalvonnan ja terveysvalvonnan organisaatiot, käytäntö ja tehokkuus vaihtelevat voimakkaasti kunnasta toiseen. Ympäristöministeriön alaisena toimii kuntien ympäristötoimi, ympäristöjohtaja ja ympäristötarkastajat, joita on noin 200 henkilöä. He valvovat ja toteuttavat terveyden kannalta tärkeitä ilmansuojelulakia, meluntorjuntalakia ja jätehuoltolakia. Ympäristötoimen yhteydessä on tavallisesti myös kuntien terveysvalvonta, josta vastaavat terveysvalvonnan johtaja ja terveystarkastajat. Heitä on noin 1 800 henkilöä ja heitä ohjaa uusi terveydensuojelulaki. Sekä ympäristö- että terveysvalvonnassa on erittäin vähän ympäristöterveyden lääketieteellistä asiantuntemusta. Tämä puute on tullut vahvasti esiin homeongelman yhteydessä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi huolehtii perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta asianomaisten lakien mukaan, mutta ei ole kiinteässä yhteydessä ympäristötoimeen. Monissa kunnissa yhteistyötä on parannettu perustamalla sisäilmatyöryhmä. Esimerkiksi Joensuussa sisäilmatyöryhmään kuuluvat terveysvalvonnan johtaja (eläinlääkäri), lääkäri, terveystarkastaja ja rakennustekniikan asiantuntija. Imatralla ryhmään kuuluvat terveysvalvonnan johtaja (eläinlääkäri), lääkäri, terveystarkastaja, rakennustekninen asiantuntija ja palopäällikkö. Tämä on suositeltava järjestely, mutta ei poista sitä ongelmaa, että terveysvalvonnan virkamiehiltä puuttuu ympäristölääketieteellistä osaamista eli he eivät kykene arvioimaan esimerkiksi mittauksissa havaittujen epäpuhtauspitoisuuksien tai homeiden terveysvaikutuksia. Näin on siitä huolimatta, että terveysvalvonnan tehtäviin suuntautuvat eläinlääkärit tai kemistit saavat koulutusta ihmisen terveyttä uhkaavista ympäristötekijöistä. Lääkärien yleinen osaamattomuus ympäristölääketieteessä ei paranna tilannetta, vaikka he olisivatkin työryhmissä jäseninä. Lääkärien ympäristöterveydenhuollon ja allergologian koulutusta on lisättävä ja huolehdittava erikoistumiskoulutuksesta näille aloille. Koulutuksen myötä kuntien terveysvalvonnan johtotehtävät pitää avata myös lääkäreille. Lääninlääkärit ja läänineläinlääkärit pitää saada tukemaan kuntien ympäristöterveydenhuoltoa. Kuntien perustamat sisäilmatyöryhmät ovat parantaneet terveysvalvonnan, terveydenhuollon ja rakennusasiantuntijoiden yhteistyötä. Vuonna 1997 monissa kunnissa oli hometarkastuksiin kuukausien, Helsingissä puolen vuoden jono. Kuntien terveysviranomaisten voimavarat eivät tällä hetkellä riitä sisäilmaongelmien hoitamiseen. Pitkät viiveet lisäävät asukkaiden altistumista ja vaurioiden pahenemista. Kuntien terveysvalvonta tekee sisäilmatutkimuksia pääasiassa valitusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö on hiljattain saanut valmiiksi sisäilman tutkimusohjeet: Sisäilmaohje, asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (2). Ohjeita annetaan muun muassa lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon, radonin ja kemiallisten epäpuhtauksien ja mikrobien määrittämiseksi. Sisäilman tutkimustuloksia ei systemaattisesti kerätä muutoin kuin erillisissä tutkimushankkeissa. Tästä ovat poikkeuksena Säteilyturvakeskuksen keräämät radonmittausten tulokset. Joensuun kokoisessa kaupungissa on viime vuosina tarkastettu lähinnä valitusten perusteella noin 150 kohdetta vuodessa. Niistä noin 120 on ollut asuntotarkastusta ja kosteusvaurio on löytynyt vajaassa puolessa kohteita. Joensuussa on ollut yllättävän yleistä ympäristön valumavesien valuminen asuntoon. Muut yleiset ongelmat ovat olleet huono ilmanvaihto, asukkaan osaamattomuus käyttää asuntoa ja kunnossapidon puutteet. Suurin osa asuntojen tarkastuspyynnöistä on asiallisia, mutta myös turhia tarkastuksia vaaditaan. Tarkastukset ovat asukkaille ilmaisia, mikä on johtanut myös palvelujen väärinkäyttöön. Tarkastuksiin pitäisi asettaa rahallinen omavastuu. Rakennusvalvonnan voimavarat tulee turvata ja valvonnassa on siirryttävä ainakin pistokokeina tehtäviin mittauksiin ja tarkistuksiin ja edellytettävä epäkohtien korjaamista ennen rakennuksen käyttöönottoa. Sisäilmasto-ongelmista ja niiden aiheuttamista terveyshaitoista on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön selvitysraportti (19), jonka ovat koonneet tämän artikkelin kirjoittajat. KIRJALLISUUTTA 1 Andersson K. Epidemiological approach to indoor air problems. Indoor Air 1998;suppl 4:32-39. 2 Sisäilmaohje, asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1. 3 Sisäilmayhdistys. Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Sisäilmayhdistyksen julkaisu 1995;5. 4 Kähkönen E, Saarinen L. Sisäilmaston kemialliset ja fysikaaliset riskitekijät ja niiden tutkiminen. Duodecim 1996;112:1398-1403. 5 Mölhave L. Principles for evaluation of health and comfort hazards caused by indoor air pollution. Indoor Air 1998;suppl 4:17-25. 6 Maroni M, Lundgren B. Assessment of the health and comfort effects of chemical emissions from building materials: the state of the art in the European Union. Indoor air 1998;suppl 4:26-31. 7 Rothberg M, Heloma A, Svinhufvud J, Kähkönen E, Reijula K. Measurement and analysis of nicotine in indoor air as an indicator of passive smoking. Ann Occup Hygiene 1998:42:129-134. 8 Haahtela T. Sisäilman allergeenien merkitys. Duodecim 1996;112:1378-1389. 9 Haahtela T. Allergiaposti koko maahan, nyt! Allergia & Astma 1998;2:4. 10 Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Suom Lääkäril 1998;53:2149-2155. 11 Reijula K. Kosteus- ja homevauriorakennuksien aiheuttamat terveysriskit ja sairauksien diagnostiikka. Duodecim 1996;112:1390-1397. 12 Kallas T, Reijula K. Lääkärin rooli rakennusten kosteus- ja homevauriotutkimuksissa. Suom Lääkäril 1996;51:2086-2087. 13 Reijula K. Exposure to micro-organisms: diseases and diagnosis. Indoor Air 1998;suppl 4:40-44. 14 Loikkanen P, Hemminki K, Reijula K. Tapausselostus kahden koulun kosteus- ja homevaurio-ongelman tutkimisesta. Suom Lääkäril 1997;52:717-722. 15 Reiman M, Seuri M, Vahteristo M, Laitinen S, Husman T, Pekkanen J, Nevalainen A. IgG-luokan homevasta-aineiden käyttö. Suom Lääkäril 1998;53:2199-2204. 16 Haahtela T, Metso P, Rytilä P. Indusoitu yskös - avain astmatulehduksen havaitsemiseen ja seurantaan. Suomen Lääkäril 1998. Hyväksytty julkaistavaksi. 17 Reijula K, Haahtela T, Klaukka T, Rantanen J. Incidence of occupational asthma and persistent asthma in young adults has increased in Finland. Chest 1996;110:58-61. 18 Lahtinen M, Huuhtanen P, Reijula K. Psykososiaaliset tekijät sisäilmasto-oireilun taustalla. Duodecim 1996;112:1404-1409. 19 Haahtela T, Reijula K. Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1997;25. *Haahtela T, Reijula K. Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys. Suom Lääkäril 1998; 53:1899-1914. KirjoittajatKari ReijulaLKT, dosentti, ylilääkäri, Sisäilmasto-ohjelman johtajaTyö[email protected] HaahtelaLKT, dosentti, ylilääkäriHYKS, Iho- ja [email protected] TAULUKKO 2. Pääkaupunkiseudun asuntojen yleisimmät sisäilmaongelmat300 kotikäynnin perusteella vuosina 1996-98. Yhdessä asunnossa voiolla useampia sisäilmasto-ongelmia (HYKS:n iho- ja allergiasairaala,sisäilmapoliklinikka, Marjatta Malmberg).n %Puutteellinen ilmanvaihto 236 79suunnittelu- tai rakennevirhe 113 38käyttö- tai huoltovirhe 144 48Kosteus- ja homevauriot 181 60pieniä vaurioita 121 40suuria vaurioita 60 20Ongelmalliset rakennus- tai 155 52sisustusmateriaalitKotieläimet 102 34koira 57 19kissa 24 8muu eläin 36 12PölypunkkiAcarex-menetelmä* 6 5ELISA-menetelmä** 38 58Tupakointi 85 28sisällä 32 11vain ulkotiloissa 53 17*tutkittu 135 kotia**tutkittu 65 kotia. ELISA-menetelmä on Acarex-menetelmää herkempipaljastamaan pieniä määriä pölypunkkiallergeeniaTAULUKKO 1. Eri aikoina ilmenneitä terveyshaittaa aiheuttaneitatekijöitä Helsingin ympäristökeskuksen mukaan.Ajankohta Haittaa aiheuttanut tekijä1980-luvun alkupuoli Formaldehydi (lastulevy)1980-luvun loppupuolelta alkaen Homesienet1990-luvun alusta Ammoniakki ym. kaasuttasoiteaineista tai rakentamisen aikana kostuneistarakennusaineista, esim.betonistaTAULUKKO 3. Sisäilmastoluokitus. Sisäilmaston tavoitearvot.Sisäilmayhdistys, Suomen rakennuttajaliitto, Suomen arkkitehtiliittoja Suomen konsulttitoimistojen liitto 1995.Suure Yksikkö Paras Kohtalainen Tyydyttävä(S1) (S2) (S3)Lämpötila, talvi C 21-22 21-23 21-24Lämpötila, kesä C 21-25 22-27 22-27Lattian lämpötila C 19-29 19-29 17-31Ilman liikenopeus, talvi m/s < 0,10 < 0,15 < 0,15Ilman liikenopeus, kesä m/s < 0,15 < 0,20 < 0,25Suhteellinen kosteus, talvi % 25-45 ei vaatimuksia ei vaatimuksiaSuhteellinen kosteus, kesä % 30-60 ei vaatimuksia ei vaatimuksiaLaitteiden ääni dB(A) toimistot < 30 < 35 < 35Laitteiden ääni dB(A) asunnot < 25 < 25 < 280,4Ammoniakkipitoisuus myyg/m3 < 20 < 30 < 50Formaldehydipitoisuus myyg/m3 < 30 < 50 < 150TVOC*-pitoisuus myyg/m3 < 200 < 300 < 600CO2-pitoisuus ppm < 1 000 < 1 250 < 1 500CO-pitoisuus myyg/m3 < 2 000 < 5 000 < 8 000Otsonipitoisuus myyg/m3 < 50 < 70 < 80Pölypitoisuus myyg/m3 < 60 < 60 < 60Radonpitoisuus Bq/m3 < 200 < 200 < 200*TVOC = haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuusTAULUKKO 5. Pääkaupunkiseudun asuntojen kosteusvaurioepäilyihinliittyvät yleisimmät mikrobit vuosina 1996-97. Asuntojen sisältäotettuja materiaalinäytteitä oli 904. Homesienirihmoja löytyinatiivitutkimuksessa 57 %:ssa näytteistä. Näytteistä eristettiinyhteensä 3 212 mikrobikasvustoa (HYKS:n iho ja allergiasairaala).Mikrobi Prosenttia eristetyistä Huomautuksiamikrobikasvustoista1. Penicillium spp 20,1 usein pinta- kontaminantteja2. Cladosporium spp 8,6 usein pinta- kontaminantteja3. Hiivat 7,04. Phoma spp 7,05. Aspergillus versicolor 6,66. Sädesienet, aktinomykeetit 5,7 bakteereita7. Fusarium spp 4,18. Acremonium spp 4,19. Aureobasidium spp 3,110. Ulocladium spp 3,011. Aspergillus sydowi 2,512. Chaetomium globosum 2,313. Trichoderma viride 2,114. Stachybotrys chratarum 1,4TAULUKKO 4. Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksessa todettujenmikrobisukujen/-lajien luettelo pääkaupunkiseudunkosteusvauriotyöpaikoilta otetuista näytteistä (yhteensä yli 2 000näytettä vuosina 1996-98). Tavallisimmin näytteissä esiintyneetmikrobit.MateriaalinäytteetAspergillus sppA. versicolorAcremonium sppFusarium sppPenicillium sppTrichoderma virideStachybotrys atraPhoma sppPhialophora sppCladosporiumsädesienet, hiivatSisäilmanäytteetPenicilliumAspergillus sppA. versicolor/fumigatusCladosporium sppTrichoderma virideSporobolomyces sppsädesienetTAULUKKO 6. Ehdotus asunnon sisäilmaongelmista kärsivien potilaidentutkimus- ja hoitokaavioksi.Oireileva potilas tai perhePerusterveydenhuollon lääkärin tutkimukset, joihin sisältyy potilaantutkimuksen lisäksi tarpeen mukaan terveysvalvonnalle osoitettupyyntö asunnon tutkimiseksi.Potilaan seurantakäynti ja lääkärin arvio havaittujensisäilmasto-altisteiden ja oireilun välisestä yhteydestä.Tarvittaessa lääkärinlausunto.Potilaan lähettäminen erikoissairaanhoitoon (yliopistollisen tai muunkeskussairaalaan keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien,ihotautien tai lastentautien poliklinikalle) jos hoitotulos ei oletyydyttävä tai tarvitaan tarkempia diagnostisia selvityksiä.Erikoissairaanhoidon lääkärin tutkimukset (immunologiset tutkimukset,altistuskokeet jne.) ja sisäilmaongelman jatkoselvitykset.Tarvittaessa lääkärinlausunto.Kaikkein ongelmallisimpien tai riidanalaisten tapausten lähettäminenHYKS:n iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikalle taivaltakunnallisen sisäilmaraadin* arvioitavaksi.*Esitetään perustettavaksi vaikeimpien ongelmatapaustenratkaisemiseksi (vrt. ns. pölykeuhkoraati)TAULUKKO 7. Iho- ja Allergiasairaalaan eri syistä lähetettyjenpotilaiden homeantigeeneilla tehtyjen ihopistokokeiden (prick-ihokoe)positiiviset (paukama >= 3 mm) tulokset yleisyysjärjestyksessävuosilta 1997-98. Positiivisia reaktioita oli vähän ja niiden määräriippui testiuutteen vahvuudesta. Valtaosa reaktioista oli pieniä jakliinisesti merkityksettömiä.Homeantigeeni Uutteen vahvuus Testattujen Positiivisialukumäärä tuloksia, %1. Alternaria alternata 5 mg/ml 1 200 5,4Alternaria alternata 1/20 415 2,22. Cladosporium cladosporioides 5 mg/ml 1 189 4,53. Fusarium culmorum 5 mg/ml 1 190 4,04. Acremonium kiliense 5 mg/ml 1 190 3,85. Aspergillus fumigatus 5 mg/ml 1 200 3,7Aspergillus fumigatus 1/20 415 1,06. Aspergillus versicolor 1/20 1 189 3,27. Cladosporium herbarum 1/20 5 576 3,18. Phoma herbarum 5 mg/ml 1 167 3,1Phoma herbarum 1/20 415 1,79. Mucor racemosum 5 mg/ml 1 190 3,1Mucor racemosum 1/20 415 1,210. Fusarium roseum 1/20 415 2,411. Aureobasidium pullulans 1/20 415 1,912. Penicillium brevicompactum 5 mg/ml 1 190 1,613. Rhodotorula rubra 1/20 413 0,514. Penicillium notatum 1/20 415 0,515. Rhodorotula species 1 mg/ml 1 190 0,116. Rhizopus nigrans 1/20 415 0,0TAULUKKO 8. Syy-yhteyden käsite lääkärinlausunnoissa.Annettaessa lausuntoa syy-yhteydestä lääkäri voi harvoin lausuamitään täysin varmaa. Yleensä hän toimii todennäköisyyksien pohjalta,jolloin lääkärintodistuksessa on lausuttava, minkä asteinensyy-yhteyden todennäköisyys on. Oikeus- tai hallintoviranomaisen,joka käyttää lääkärintodistusta ratkaisunsa eräänä perusteena, tuleevoida tutkia esitetyn todennäköisyyspäätelmän painavuutta todisteena.Tätä varten syy-yhteyden varmuus on käytännöllistä ilmais

      • hilkkaliisa
        nisuiisu kirjoitti:

        meille kaikille, mitä sanotaan allergisen alveoliitin syntytavasta Suomen lääkärilehden numerossa 18-19/98 (ns. Majvikin numero) sivulla 2183, oikea palsta, viimeinen kappale ja siitä lausesta eteenpäin, joka alkaa näin: "Homepölykeuhkon syntytapa on ...".

        Täytä puuttuvat kohdat eli mitä kirjoitetaan Allergologia-kirjan sivulla 73, oikea palsta ja lause, joka alkaa näin: "Eläinkokeiden tulosten mukaan keuhkorakkuloiden tulehduksessa on aluksi ... ... (kaksi sanaa puuttuu), jonka aikana ja jälkeen kehittyy ...-vasta-ainevaste (yksi kolmikirjaiminen lyhenne puuttuu, joista 1. ja viimeinen kirjain kirjoitetaan isolla).


        Siinä on kahdesta eri lähteestä allergisen alveoliitin syntytapa. En usko, että nämä kirjoittelijat valehtelevat.

        PN

        Vaan eivät tohtorit, professorit saaneet aikaan Majvik 2 kokousta. Nuo tutkijat ja lääkärit ja professorit kun eivät ole keskenään edes samaa mieltä toistensa kanssa ODTS ja allergisen alveoliitin ym. homesairauksian kanssa.

        Saa nähdä tuleeko Majvik 2 kokous tänä vuonna.

        Suomen Lääkärilehti Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely Vsk. 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2149
        Osasto: Yleiskatsaus KOSTEUSVAURIOT JA TERVEYS

        Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena. Kosteusvaurio voi tuottaa mikrobikasvua ja rakennusmateriaalien päästöjä. Oireita ja sairauksia saattavat aiheuttaa mikrobisolut ja ilmaan erittyvät kemialliset yhdisteet. Yleensä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat terveyshaitat poistuvat, kun altistuminen loppuu. Terveyshaittojen minimoimiseksi on oleellista, että kosteus- ja homevauriot korjataan mahdollisimman varhain. Tästä syystä on tärkeää, että kosteusvaurioiden syyt ja laajuus selvitetään heti, kun vauriot havaitaan, ennen kuin rakennuksen käyttäjillä ilmenee sairausoireita. Mikrobiologisia selvityksiä ei välttämättä tarvita, jos vaurio on aistein havaittavissa ja syy ja laajuus rakennusteknisesti määritettävissä. KOSTEUSVAURIOIDEN PERUSTUTKIMUKSET Sisäympäristöön liittyy monenlaisia ongelmia, joista kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä osa. Terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä ovat myös puutteellinen ilmanvaihto, huonot lämpöolot, rakennus- ja sisustusmateriaalien epäpuhtauspäästöt, ihmisestä itsestään ja hänen toiminnoistaan peräisin olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi tupakansavu, eläin- ja kasviallergeenit, sekä erilaiset ulkoa peräisin olevat epäpuhtaudet. Kotiympäristön altisteet ovat usein erilaiset kuin työpaikan. Rakennuksen omistaja on vastuussa kunnossapidosta, joten asukkaan ensimmäinen tehtävä sisäilmaongelmien selvittämiseksi on ottaa yhteyttä omistajaan tai kunnossapidosta vastaavaan, esimerkiksi isännöitsijään. Mikäli korjaustoimenpiteet eivät näin käynnisty, seuraavaksi voi ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen (terveystarkastajaan). Terveystarkastajan tai kunnallisen korjausneuvojan käyntiä saatetaan tarvita myös esimerkiksi korjausavustusten saamiseksi. Työpaikoilla vastuu korjaustoimien käynnistämisestä kuuluu työsuojeluviranomaisille. Rakennustekniset selvitykset Rakennusteknisten selvitysten tavoitteena on kosteusvaurioiden syiden löytäminen ja vaurioiden laajuuden selvittäminen. Nämä ovat edellytyksiä korjaussuunnittelun aloittamiselle. Selvitykset etenevät seuraavassa järjestyksessä: Ensin suoritetaan aistinvarainen, pintaa rikkomaton kuntoarvio käyttäen hyväksi kosteudenilmaisinta. Kuntoarvion periaatteista on julkaistu ohjeita (1) ja sen tekemiseen tarvitaan rakennusteknistä asiantuntemusta ja menetelmien hallintaa. Tekijän koulutus, kokemus ja suositukset on hyvä tarkistaa. Kuntoarvion yhteydessä on tarkastettava ilmanvaihdon toiminta, esimerkiksi poisto- ja korvausilmavirtojen riittävyys (2) sekä ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja puhtaus (3). Ilmanvaihtokanavien puhdistamiseen tulee sisällyttää ilmavirtojen säätö ja puhdistamisen onnistumisen tarkastaminen. Kuntoarvion perusteella todetaan tarkempien selvitysten ja kuntotutkimusten tarpeet. Nämä voivat sisältää esimerkiksi materiaalien kosteusmittauksia, lämpökamerakuvauksia tai rakenteiden avaamista kosteuden kertymisen syiden selvittämiseksi tai mikrobiologisia selvityksiä (4). Mikrobiologiset selvitykset Mikrobiologiset selvitykset voivat olla tarpeen esimerkiksi vauriokohdan mikrobikasvun varmistamiseksi tai työperäisen altistumisen toteamiseksi. Rakennuksen mikrobiologisen tilan selvittäminen perustuu nykykäytännön mukaisesti pääasiassa viljelymenetelmien käyttöön, vaikka vain osa rakennuksissa esiintyvistä mikrobeista pystytään viljelemään. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa rakenteista, pinnoilta ja ilmasta. Mikrobiologiset selvitysmenetelmät ja tulosten tulkinnan periaatteet on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön Sisäilmaohjeessa (2) ja Asumisterveysoppaassa (4). Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee asuntojen, koulujen ja päiväkotien mikrobiselvityksiä terveyshaitan toteamiseksi. Mikrobimittausten tulokset ovat harvoin yksiselitteiset, ja näytteenotto palveleekin ensisijaisesti kosteusvaurion rakennusteknistä selvittämistä ja vaurion laajuuden arviointia. Tulosten tulkinnassa ja päätelmissä tulee ottaa huomioon näytteenottoon liittyvät olosuhteet ja kohteesta tehtyjen rakennusteknisten ja ilmanvaihtoselvitysten tulokset. Muut sisäilmatutkimukset Sisäilman laadun laajempi selvittäminen on joissakin tapauksissa tarpeellista. Tällöin määritetään esimerkiksi ammoniakin, haihtuvien orgaanisten aineiden (volatile organic compounds, VOC), aldehydien ja hiilidioksidin sekä allergeenien esiintymistä (2). Kaseiinia ja orgaanisia sideaineita sisältävien tasoitteiden kastuminen ja hajoaminen vapauttaa ilmaan ammoniakkia ja muita kemiallisia yhdisteitä. Hajoamisen indikaattoriaineena käytetään ammoniakkia, ja mahdolliseen terveyshaittaan viittaavana pidetään pitoisuutta 40 myyg/m3. Ammoniakkia voi joutua sisäilmaan myös betonista, puhdistusaineista ja maaleista. Joissakin tapauksissa tasoite voi hajota myös hiukkasmaisina epäpuhtauksina ilmaan. Allergiatutkimusten tekeminen jo selvitysten alkuvaiheessa sulkee pois eläin-, siitepöly- ja pölypunkkiallergiat. Allergeenien tutkiminen koti- ja työympäristön näytteiden avulla voi erikoistapauksissa tuoda lisätietoa sisäilmaongelman selvittämiseen. Mikäli allergiaa ei ilmene, ei ympäristön allergeeninäytteiden analysointia yleensä tarvita. Toisaalta tavanomaisten allergioiden toteaminen ei sulje pois myöskään muita sisäilmahaittoja. Tutkimusten erityisvaatimukset työympäristössä ja oikeustapauksissa Teollisuusympäristöissä ja niihin liittyvissä työtiloissa otettujen näytteiden tulosten tulkinnassa on otettava huomioon prosesseista peräisin olevat epäpuhtaudet, jotka voivat kulkeutua myös toimistotiloihin. Tällaisen ympäristön "normaalilajisto" poikkeaa tavanomaisten sisäympäristöjen lajistosta. Työympäristöön liittyvissä selvityksissä keskeistä on altistumisen toteaminen. Esimerkiksi ammattitaudin määrittämiseen useimmissa tapauksissa riittää rakennustekninen selvittely ja kosteus- ja homeongelman toteaminen. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan mikrobimäärityksiä. Oikeustapauksissa penätään usein syy-seuraussuhteita, joita ei todellisuudessa kuitenkaan voida varmasti osoittaa. Päätelmät altistumisen ja sairauden välisistä yhteyksistä tehdään käyttäen luokitusta yhteyden todennäköisyydestä: erittäin todennäköinen, jokseenkin todennäköinen, mahdollinen, jokseenkin epätodennäköinen, erittäin epätodennäköinen (5). Oikeudellisia ja vastuukysymyksiä käsittelevä opas on julkaistu äskettäin (6). KORJAUSTOIMENPITEIDEN PERIAATTEET Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus- ja korjausperiaatteet on esitetty äskettäin ilmestyneissä oppaissa (7,8). Korjausten rakennusteknisten periaatteiden lisäksi on syytä korostaa korjausten terveydellisiä näkökohtia. Kaikki mikrobikasvusto ja vaurioitunut materiaali, vaikka se teknisesti vaikuttaisikin vielä käyttökelpoiselta, on syytä poistaa. Tilojen käyttäjien ja rakennustyöntekijöiden mikrobialtistuminen on estettävä purku- ja korjaustoimien aikana (9). Tutkimusten mukaan erityisesti purkuvaiheessa ja rakenteiden kuivuessa kosteusvauriomikrobeja siirtyy huoneilmaan. Toimintojen keskeyttäminen korjattavissa tiloissa korjausten ajaksi on usein tarpeen. Jos tämä ei ole mahdollista tai ei luotettavasti onnistu, täytyy harkita oireita saavan työntekijän kirjoittamista sairauslomalle. Ympäröivän alueen kontaminoitumista vähentää korjausalueen osastointi ja alipaineistus. Rakennustyöntekijöiden ja -siivoojien tulee käyttää hengityksen suojaimia. Päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden korjauksissa ympäristön kontaminoitumisen estäminen on erityisen tärkeää. Korjaustoimenpiteiden onnistumisen valvonta Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Samoin kuin uudisrakentamisessa, tilaajan tulee varmistaa korjausten asianmukainen valvonta. Työn valvojana voi toimia esimerkiksi korjaustyön suunnittelija. Tilaajan tulee saada riittävän seikkaperäinen työn kuvaus ja dokumentointi tehdyistä töistä. Korjausten onnistumisen seurantaa on tähän mennessä tehty vähän. Seuranta tulee suunnitella jo korjaussuunnittelun yhteydessä, ja se voidaan toteuttaa esimerkiksi mikrobinäytteiden avulla tai sisäilmastokyselyillä. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta, mutta näytteet tulisi mieluiten ottaa samaan vuodenaikaan kuin ennen korjausta otetut näytteet. Mikrobimittaukset ovat tarpeettomia korjausten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, elleivät kyseessä ole työhygieeniset mittaukset. Työntekijöiden oireiden seurantaan on kehitetty MM-40- eli Örebro-kysely (ks. tarkemmin potilaiden tutkimus ja hoito), mutta myös laajempia lomakkeita on käytettävissä. Irtaimiston saastuminen Mikrobeilla kontaminoitunut irtaimisto voi ylläpitää oireilua korjaustoimien jälkeen. Siivous- ja puhdistustoimista ei voida antaa täsmällisiä suosituksia, koska tutkimustietoa ei ole riittävästi. Kovat ja pestävät pinnat voidaan yleensä puhdistaa tehokkaasti. Joissakin tapauksissa tekstiilit, pehmustetut huonekalut ja muut huokoiset materiaalit kontaminoituvat siten, että käyttäjät saavat niistä oireita huolimatta puhdistamisyrityksistä. Myös kirjastojen ja arkistojen puhdistaminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Tällöin on tapauskohtaisesti harkittava, tuleeko kyseeseen materiaalin hävitys, dokumenttien kopiointi, varastointi erillisellä ilmanvaihdolla varustetussa tilassa tai muu tarpeen mukainen käsittely. TAUDINMÄÄRITYS Kun mikrobialtistuminen kosteusvauriorakennuksessa on huomattu ja siitä johtuvia oireita epäillään, on vaurion korjaaminen ensisijainen toimenpide enempien terveyshaittojen välttämiseksi. Oireiden selvittelyistä valtaosa voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Usein tarvitaan vain oireenmukainen hoito ja altistumisen lopettaminen. Seuraavassa esitetään perusterveydenhuollossa tehtävät selvitykset ja tutkimukset oireryhmittäin. Lisäksi esitetään oireryhmittäin sekä yleiset että mikrobialtistumiseen liittyvät erikoistutkimuksiin lähettämisen aiheet (ks. Keskinen ja Nordman, tässä numerossa). Tutkimukset perusterveydenhuollossa , Esitiedot Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvitys on tutkimuksen perusta. Tutkittavalta kysytään - oireet (ärsytysoireet, yleisoireet, muut esiin tulevat oireet) - aikaisemmat sairaudet (infektiot, allergiat ja muut sairaudet) ja käytössä olevat lääkkeet - kodin ja työympäristön herkistävät tekijät. Selvitetään oireiden alkaminen, ajoittuminen oletettuun kosteusvaurioaltistumiseen verrattuna (työpäivät, kotoa poissaolo) ja muuhun merkittävään altistumiseen nähden (esim. kotieläimet, työn herkistävät tekijät). Työpaikoilla oireiden esiintyvyyden tutkimiseen ja seurantaan ryhmätasolla suositellaan käytettäväksi oirekyselyjä. Varmistetaan, että kosteusvaurioselvitykset on tehty (ks. Nevalainen ym., tässä numerossa) ja korjaustoimenpiteet ovat etenemässä. , Tutkimukset, kun tutkittavalla on silmäoireita tai ylähengitystieoireita Selvitetään tulehdukset (anamneesi, piilolasit, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgen- tai kaikututkimus), annetaan tarvittava hoito ja seurataan. Selvitetään atooppinen allergia (anamneesi, ihopistotestit perussarjalla), annetaan lääkitys ja seurataan sen ja mahdollisen kotisaneerauksen vaikutuksia. Muu erotusdiagnostiikka määritellään anamneesin mukaan, ja hoidon tehoa seurataan. Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Silmän sidekalvotulehdus ei parane kolmessa viikossa tai näkö hämärtää - Yliherkkyysnuhan oireisto (jos potilaalla esiintyy yli tunnin ajan useimpina päivinä kahta seuraavista oireista: nenän tukkoisuus, limaneritys ja aivastelu) - Pitkittynyt äänen käheys. , Tutkimukset, kun tutkittavalla on oireena yskä, limaneritys keuhkoista ja hengenahdistus Selvitetään tulehdukset (anamneesi, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, thoraxröntgen). Muu erotusdiagnostiikka määritellään oireiden ja kliinisten löydöksien mukaan. Tarvittaessa annetaan hoito ja seurataan. Selvitetään astmadiagnostiikka (ihopistotestit perussarjalla, keuhkojen toimintakokeet). Ammattiastmaa epäiltässä tehdään 2-3 viikon PEF-seuranta työpaikalla. Jos kosteusvaurio on kotona, järjestetään PEF-seuranta tarvittaessa. Tarvittaessa aloitetaan astmalääkitys (lapsille astmalääkityksen aloittaa vain erikoislääkäri). Tarvittaessa huolehditaan mikrobialtistumisen lopettamisesta (työpisteen vaihto tai sairausloma). Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Yskä on jatkunut yli kaksi kuukautta (lapsilla yli 1 kuukausi). - Tutkimusten tulokset viittaavat vesivauriomikrobialtistumisesta johtuvaan astmaan (oireet, erotusdiagnostisesti ei muuta osoitettavissa ja PEF-seuranta tukee ammattiastmaepäilyä tai kodin vesivauriosta johtuvaa astmaa). - Seuranta ennen tutkimuksiin pääsyä (oireet, PEF-seuranta). , Tutkimukset, kun oireena on yskä, hengenahdistus, lämpöily, jäsensäryt Selvitetään tulehdukset (anamneesi, kliininen tutkimus, CRP, nenän sivuonteloiden röntgentutkimus, thoraxröntgen). Erikoistason tutkimuksiin lähettämisen aiheet: - Alveoliittiepäily tai epäily orgaanisten pölyjen toksisesta oireyhtymästä (ODTS) (anamneesi, keuhkojen kuuntelu ja kuvantamislöydökset). Lähete keuhkosairauksien yksikköön tarvittaessa kiireellisenä. - Vakavat yleisoireet jatkuneet yli 2 viikkoa, kuumeilu, laihtuminen, niveltulehdukset, verenvuodot nenästä, veriyskä. Tutkimukset erikoissairaanhoidossa , Anamneesin täydentäminen ja kliininen tutkiminen Spesifiset IgG-vasta-aineet tutkitaan, jos epäillään alveoliittia tai jos niistä arvellaan olevan apua syy-seuraussuhteen osoittamisessa. Allergologiset tutkimukset täydennetään erikoissairaanhoidossa tutkimalla - ihopistokokeet perussarjalla ja kosteusvaurioon viittaavilla mikrobeilla (anamneesin ja rakennuksen mikrobilöydösten mukaan) - spesifiset IgE-vasta-aineet tarvittaessa anamneesin ja ihopistokokeiden mukaan. , Erikoisalakohtaiset tutkimukset Nuha tai konjunktiviittiepäily - erotusdiagnostiset tutkimukset anamneesin perusteella (nenä- ja silmäsytologia, kyynelerityksen mittaaminen (Schirmer)) - nenäaltistuskokeet tai työpaikka-altistuskokeet - silmäaltistuskokeet tai työpaikka-altistuskokeet. Astmaepäily - spirometria ja bronkodilataatiokoe, histamiini- tai metakoliinialtistuskoe (keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimus tarvittaessa) - PEF-seurannan uusiminen tarvittaessa (ks. edellä) - erotusdiagnostiset tutkimukset anamneesin perusteella - keuhkoputkialtistuskokeet tai työpaikka-altistus. Alveoliitti- ja ODTS-epäily - spirometria, diffuusiokapasiteetti, valtimoveren happianalyysi, (rasitusverikaasuanalyysi, tilavuusspirometria) - thoraxröntgen, keuhkojen ohutleikekuvaus (high resolution computed tomography, HRCT) - bronkoskopia ja bronkoalveolaarinen lavaatio - erotusdiagnostiset tutkimukset - altistuskoe työpaikalla tai kotona oire-, lämpö-, PEF- ja diffuusiokapasiteetti (DL)-seurantana - seuranta ilman altistumista: oireet, diffuusiokapasiteetti. , Altistustestit homeuutteilla Altistuskokeet tulee keskittää alan erikoislääkäreille yksiköihin, joissa on näistä kokemusta, lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin ja Työterveyslaitokselle. , Vasta-ainetutkimukset diagnoosin tukena Diagnoosi perustuu aina altistustietojen, anamneesin, statuksen ja kliinisten tutkimuslöydösten synteesiin. Homeallergia eli tyypin 1 allergia osoitetaan ihopistotestillä tai spesifisen IgE:n määrityksellä. Homeallergian tutkimiseen käytettävissä olevat diagnostiset valmisteet eivät ole standardoituja. IgG-luokan mikrobispesifisten vasta-aineiden määrittämistä on työterveyshuollossa käytetty biologisena altistumistestinä osoittamaan tutkitun henkilön kontaktia kyseisen mikrobin kanssa. IgG-vasta-aineet kuvaavat altistumisen aiheuttamaa immunologista vastetta elimistössä, eivät sairautta. Niiden kliininen merkitys on vielä epäselvä. Altistumistilanteissa vasta-aineiden pitoisuus suurenee viikkojen kuluessa, mutta pienenee todennäköisesti yleensä vasta vuosien kuluessa. IgG-homevasta-ainealtistumistestiä voidaan käyttää suunnatusti diagnostisen päättelyn tukena, mikäli altistumisolosuhteet on riittävän luotettavasti selvitetty. Yhtäläisyydet rakennuksen mikrobiologian ja vasta-ainelöydösten välillä ja toisaalta eri henkilöiden IgG-löydösten kesken viittaavat yhteiseen altistumislähteeseen kiinteistössä. Yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä ei ole hyötyä. HOITO Oireenmukainen lääkehoito ei ole vaihtoehto kosteusvaurioiden korjaustoimenpiteille, mutta sitä voidaan käyttää oireiden lievittämiseen. Tärkein periaate on sisäilman haittatekijöiden poistaminen tai ainakin minimoiminen muitakaan altisteita, esimerkiksi tupakointia unohtamatta. Hoito-ohjeet ovat yleisesti samat kuin muistakin syistä vastaavanlaisia oireita saaville. Kosteusvaurio ja homealtistus on perheille ja työpaikoille kokonaisvaltainen kriisitilanne. Sisäilmaongelmiin liittyy usein sekundaarisesti vaihtelevassa määrin ahdistuneisuutta, masennusta ja muita psyykkisiä oireita. Työyhteisö saattaa homeongelman jälkeen vaatia myös jälkihoitoa ja seurantaa. LAUSUNNOT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Lääkäri (työterveyslääkäri) voi joutua antamaan korjausta koskevia suosituksia, mutta terveydensuojelulaki ja -asetus määräävät vastuuviranomaiset, jotka voivat antaa korjausta koskevia määräyksiä. Korjauskehotuksen voi antaa terveydensuojeluviranomainen tai työpaikoilla työsuojeluviranomainen (työsuojelulaki, terveydensuojelulaki). Eri viranomaisten hyvä yhteistyö ja tiedonkulku on välttämätöntä. Kuntatason kokemukset viranomaisyhteistyöstä, esimerkiksi hometyöryhmistä, ovat olleet hyviä. ENNUSTE Kosteusvauriorakennuksista oireita saaneiden seurantatutkimuksia on tehty vähän. Yleensä korjausten tai altistumisen loppumisen jälkeen oireet ovat vähentyneet merkittävästi. Kouluissa tehdyissä seurantatutkimuksissa myös infektioiden ja antibioottihoitojen määrät ovat merkittävästi vähentyneet (ks. Mussalo-Rauhamaa ym., tässä numerossa). Lisätutkimusta tarvitaan Homevaurioiden toteamiseen, korjaamiseen ja torjuntaan liittyy vielä paljon tutkimustarpeita. Homealtistuksen ja rakennuksen mikrobiologisen tilan arvioinnin kannalta on tärkeää kehittää menetelmiä mikrobien ja allergeenien näytteenottoon ja analysointiin, asumiskelpoisuuden ja korjausten onnistumisen toteamiseen sekä irtaimiston puhdistamiseen. Terveyshaitan arvioinnin kannalta on tärkeää selvittää mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden terveysvaikutuksia ja niiden mekanismeja sekä korjausten vaikutuksia altistuneiden terveydentilaan interventiotutkimuksin. Perustutkimusta kaivataan homeallergiasta allergeenien karakterisoinnista lähtien. Vasta sitten on mahdollisuuksia luotettavien diagnostisten testivalmisteiden valmistamiseen homeallergian selvittämiseksi. Diagnostisille allergiavalmisteille tulee määrittää laatuvaatimukset. Spesifisten IgG-vasta-ainemääritysmenetelmien laatu tulee varmistaa, lisäksi IgG-vasta-aineiden merkityksen selvittämiseksi kaivataan viitearvoja. Lasten oirekyselylomakkeita tulee kehittää. Terveystaloudellisia selvityksiä kaivataan päätöksenteon tueksi. KIRJALLISUUTTA Potilaan haastattelu Homevaurioon viittaavia seikkoja voidaan selvittää jo vastaanotolla potilasta haastattelemalla. Seuraavat kysymykset auttavat muodostamaan käsityksen mahdollisesta kosteusvauriomikrobiperäisestä terveyshaitasta. Kysymykset on muotoiltu koskemaan asuntoa, mutta ne pätevät yhtä hyvin esimerkiksi koulu- tai toimistorakennukseen. 1) Onko tiedossanne kosteusvaurioita, joista näkyviä merkkejä ovat vuotojäljet, pintamateriaalin irtoaminen, kattovuodot, parketin tai paneelin tummuminen? 2) Onko tiedossanne vesivahinkoja, kuten putkistoon, pesu- tai astianpesukoneeseen, lämminvesivaraajaan tai kylmäkalusteisiin liittyviä vuotoja? 3) Esiintyykö asunnon pinnoilla näkyvää hometta? 4) Esiintyykö asunnossa homeenhajua, maamaista tai kellarimaista hajua? 5) Lievittyvätkö tai häviävätkö oireet muualla ollessa? 6) Esiintyykö oireita tai sairauksia useammalla kuin yhdellä asukkaalla? 7) Kuinka usein eri perheenjäsenet ovat käyneet lääkärissä hengitystievaivojen takia viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana? Sisäilmaongelmien ja korjausvastuiden selvittämisessä voivat auttaa myös seuraavat kysymykset: 8) Minkälainen ja minkäikäinen rakennus on kyseessä? Omistus- vai vuokra-asunto? Tupakoidaanko asunnossa? Onko asunnossa lemmikkieläimiä? 9) Minkälainen on asunnon ilmanvaihtojärjestelmä? Käytetäänkö ilmanvaihtokonetta? Ovatko tulo- ja poistoilmaventtiilit auki ja onko niitä puhdistettu viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana? Miten korvausilman tulo on järjestetty? Onko ilmanvaihtojärjestelmää puhdistettu ja säädetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana? 10) Minne asukas on ollut yhteydessä? Yhteydenottojärjestyksen tulisi olla A) isännöitsijä tai vuokra-asunnon ollessa kyseessä omistaja, B) terveystarkastaja tai työpaikan ollessa kyseessä työterveyshuolto tai työsuojeluorganisaatio, C) vaurioiden arviointiasiantuntija, D) korjaussuunnitelman tekijä, E) korjausten toteuttaja. Kosteusvaurioihin viittaavat mikrobit Mikrobeja ja homesienten itiöitä on kaikkialla. Rakennusten normaalilajistoon kuuluvat ulkoilman tavallisimmat homesienet Cladosporium, Aspergillus ja Penicillium, joista viimeksi mainittu on sisäympäristöjen yleisin homesieni. Kosteusvauriosta johtuvaan, haitalliseen mikrobikasvustoon viittaa tavanomaista suurempi mikrobipitoisuus tai epätavallisten mikrobilajien esiintyminen näytteissä (2). Kosteusvauriomikrobikasvustoon viittaa mm. seuraavien homesienten esiintyminen: Aspergillus versicolor, Fusarium, Phialophora ja Stachybotrys sekä maaperän bakteereista aktinomykeetit eli sädesienet (esimerkiksi Streptomyces). Korjaustoimenpiteiden periaatteet 1) Vaurion syy ja laajuus on selvitettävä ennen korjaustoimiin ryhtymistä. Rakenteita avataan riittävästi, jotta vaurioiden laajuus saadaan varmistetuksi. Selvitysten tekeminen edellyttää rakennus- ja LVI-tekniikan ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä vaurioselvityksiin. 2) Vaurion aiheuttanut syy poistetaan. Vaurioiden rakennustekniset syyt ovat aina selvitettävissä ja korjattavissa, mutta joskus kustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi. Tämän vuoksi korjausten toteutustapa harkitaan tapauskohtaisesti. Korjaussuunnitelman laatimisessa tulee käyttää korjausrakentamiseen erikoistunutta asiantuntijaa. 3) Purku- ja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan. Korjaus- ja erityisesti purkutöiden aikana altistutaan homepölylle, joten asukkaiden olisi syytä oleskella muualla. Korjattavat tilat erotetaan muista tiloista ennen rakenteiden avaamista ja tila alipaineistetaan, jos mahdollista. Purku- ja korjaustyön tekijöiden tulee huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta. 4) Mikrobikasvusto poistetaan. Altistuslähteen poistamiseksi uusitaan kaikki vaurioituneet ja kontaminoituneet materiaalit. Materiaalit ja rakenteet, joita ei voida uusia (esim. kantavat rakenteet), kuivatetaan ja mikrobikasvusto poistetaan esimerkiksi höyläämällä, hiomalla tai harjaamalla. Puhdistettavat pinnat pestään yleispuhdistusaineella. Rakenteiden kuivuus tarkastetaan mittauksin ennen niiden peittämistä. 5) Kemiallisen torjunnan keinot, kuten desinfiointi- ja homeenestoaineet, eivät korvaa edellä esitettyjä toimenpiteitä. Niitä voidaan käyttää täydentävänä käsittelynä erikoistilanteissa, esimerkiksi jos vaurioitunutta pintaa ei voida poistaa. Aineiden käyttöohjeet ja käyttöturvallisuustiedotteet on syytä tuntea tarkoin. 6) Loppusiivouksen on oltava perusteellinen. Purkutöiden yhteydessä ilmaan leviää runsaasti mikrobeja. Siksi korjatuissa tiloissa tulee tehdä perusteellinen loppusiivous kaikille pinnoille, jotta mikrobijäämät saadaan poistetuksi, ennen kuin tilat otetaan uudelleen käyttöön. Kosteusvaurioaltistuksen aiheuttamat oireet Epidemiologisissa tutkimuksissa (ks. Mussalo-Rauhamaa ym., tässä numerossa) kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa oleskelleilla on todettu muita enemmän - nenän tukkoisuutta - nuhaa - limaneritystä - pitkittynyttä yskää - hengenahdistusta - hengityksen vinkunaa - silmäoireita - ylähengitystieinfektioita Kliinisten kokemusten mukaan kosteusvauriomikrobialtistumiseen voi myös liittyä A) ärsytysoireina - äänen käheys - painon tunne rintakehällä tai kipu hengitysteissä - nenän kuivuus ja karstaisuus - ihon punoitus, kutina ja kuumoitus B) yleisoireina - poikkeuksellinen väsymys - päänsärky - lievä lämpöily, kuume - pahoinvointi - jäsensäryt Lasten oireet Kliinisten kokemusten mukaan lapsilla oireet ovat samanlaisia kuin aikuisilla, mutta heillä yskä ja hengitysteiden limaisuus korostuvat. Alle kouluikäisillä ylähengitystieinfektiot ovat muutoinkin yleisiä, mutta sairastavuuden muutokset ovat merkittäviä. Erityisesti huomattavaa , Oireet ovat luonteeltaan epäspesifisiä, eikä niistä voida päätellä oireen aiheuttajaa. , Vain osa altistuneista saa oireita. , Oireiden ilmeneminen liittyy vaurioituneessa rakennuksessa oleskeluun ja helpottuu yleensä sieltä poissa ollessa. , Annos-vastesuhteesta on vain alustavia tietoja. , Riittävää tietoa siitä, saavatko atoopikot muita herkemmin oireita, ei ole. , Kosteusvauriomikrobeille altistuminen voi olla astman puhkeamista edistävä tekijä, ja se usein pahentaa ennestään astmaa tai muuta kroonista keuhkosairautta sairastavien tautia. Oirekysely Oireita voidaan kartoittaa oirekyselyillä , MM-40 (ns. Örebro-kysely eli Työterveyslaitoksen sisäilmakysely) on kehitetty työterveyshuollon käyttöön. Lomake soveltuu erityisesti oireseurantaan ryhmätasolla. Lomakkeesta puuttuvat mm. infektiotauteja koskevat kysymykset. Toimistoympäristöissä tehtyjen kyselyjen perusteella tavanomaisissakin tilanteissa viikoittain toistuvia työympäristöön liittyviä haittoja raportoi 20-30 % ja viikoittain toistuvia työympäristöön liittyviä oireita alle 20 % työntekijöistä. Näitä yleisempiä ympäristöhaittoja ja oireita pidetään poikkeavana. , Muiden oireita saavien ryhmien tutkimiseen on käytettävissä mm. Tuohilampi-kyselylomakkeisto, jota saa Kansanterveyslaitoksesta ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta. , Lapsia varten on laadittu omia lomakkeita (Kansanterveyslaitos). Tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että työyhteisön kriisit ja henkinen jaksaminen voivat muokata oireita. Kyselyn analysointi ja tulkinta vaatii osaamista ja asiantuntemusta. IgE- ja IgG-vasta-aineet , Ihopistotesteistä ja spesifisen IgE:n määrityksistä on apua tyypin 1 allergian (silmien sidekalvotulehdus, allerginen nuha ja astma) diagnostiikassa. , IgG-vasta-aineiden määrittämistä ei suositella käytettäväksi perusterveydenhuollossa yksilötason tutkimuksena. , Ryhmätason tutkimuksena mikrobispesifisten IgG-vasta-aineiden määrityksestä voi olla apua. Tulosten tulkinta vaatii vielä lisäselvityksiä. , Vasta-ainemääritystä ei tule käyttää korjaustoimien onnistumisen seurannassa. Oireita lievittäviä hoitoja , Nuhaoireet Nuhan yleiset hoitoperiaatteet pätevät myös kosteusvaurion aiheuttamiin nuhaoireisiin, ja hoito suunnitellaan kliinisen kuvan perusteella. Anti-inflammatoriset lääkkeet (kromonit ja nenästeroidit) rauhoittavat tulehdusta vähentäen limakalvoturvotusta ja eritystä, mutta ne voivat pahentaa limakalvon kuivumista ja karstaisuutta. Nenän tukkoisuutta voidaan helpottaa limakalvoja supistavilla lääkkeillä. Verisuonia supistavia paikallisesti käytettäviä aineita suositellaan kuitenkin vain tilapäiseen tai lyhytaikaiseen käyttöön. Kostuttavat valmisteet ja öljypohjaiset A-vitamiinitipat rauhoittavat ärtynyttä ja kuivaa nenää. Allergiaoireisiin voidaan käyttää myös antihistamiineja. Sivuontelotulehdusten hoitona ovat märkäisessä vaiheessa poskiontelohuuhtelut ja tarvittaessa antibiootit. , Käheys Käheyden perushoitona on äänen lepo. , Silmäoireet Silmäoireiden ensisijaisena hoitona ovat kromoglikaatti ja muut syöttösolujen vakauttajat. Toissijaisena lääkityksenä ovat paikallinen antihistamiini, levokabastiini ja silmää kostuttavat valmisteet, joista viimeksi mainitut ovat käsikauppavalmisteita. Lyhytaikaisessa altistustilanteessa voi käyttää verisuonia supistavia aineita, joita suositellaan vain tilapäiseen käyttöön. Antihistamiini-vasokonstriktoriyhdistelmää suositellaan vain tilapäiseen käyttöön eikä lainkaan glaukoomapotilaille. Steroiditippoja suositellaan käytettäväksi vain erikoislääkärin määräyksestä ja silloinkin lyhytaikaisesti tai pulssihoitona. Oireisessa vaiheessa potilaan ei pidä käyttää piilolinssejä, koska nämä voivat ylläpitää silmien ärsytystä. Lieviin allergiaoireisiin ja kuivasilmäisyyteen kosteuttavat tipat auttavat. , Astman kaltainen tulehdus ja astma Aikuisen pitkittynyt yskä, astmankaltainen tulehdus ja astma hoidetaan tavanomaisilla astmalääkkeillä, kuten steroideilla, kromoneilla ja keuhkoputkia laajentavilla lääkkeillä. Lasten astman diagnoosi ja hoidon aloitus kuuluu erikoislääkärille. , (Alkava) alveoliitti ja ODTS Alveoliittia epäiltäessä potilas tulee pikaisesti lähettää erikoislääkäritason tutkimuksiin, jotta diagnoosi ja hoito eivät viivästyisi. 1 Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, tilaajan ohje, suoritusohje, malliraportti. KH 90-00182, KH 90-00183, KH 90-00184. Rakennustieto Oy, Rakennustietosäätiö 1993. 2 Sisäilmaohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1, Helsinki 1997. 3 Sisäilmaston kuntotutkimus, Ruotsalainen R, Palonen J, Jokiranta K ym. Suomen LVI-yhdistysten Liitto, julkaisu 4. Helsinki 1997. 4 Aurola R, Välikylä T ym. Asumisterveysopas. Asuntojen terveydelliset olosuhteet. Pori: Ympäristö ja terveys-lehti 1997. 5 Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden suositus syy-seuraussuhteiden arvioinnista lääketieteessä. 6 Kinnunen H, Kuhanen P. Hometalo - kuka vastuussa? Ympäristöministeriö, Suomen Kiinteistöliitto. Joutsa: Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd 1997. 7 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, Helsinki: Ympäristöministeriö, 1997. 8 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöopas 29, Helsinki: Ympäristöministeriö, 1997. 9 Kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden purku, turvalliset työmenetelmät. Ratu-kortti 82-0088, Rakennustieto Oy 1997.



        Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn
        Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

        Vsk. 53 • Nr: 18 - 19 / 1998 • s. 2147

        Osasto: Yleiskatsaus

        Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja. Vaikka ongelman lähtökohta on puhtaasti rakennuksen epäkohdissa ja korjaustoimenpiteet ovat teknisiä, kosteusvaurioiden selvittämisessä turvaudutaan suuressa määrin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Koska paljon tutkimuksiin pohjautuvaa perustietoa puuttuu, terveydenhuollon asiantuntijat ovat olleet huonosti varustautuneita selvittämään ja tutkimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saavia ihmisiä. Selvitys- ja tutkimustavoissa esiintyykin kirjavuutta. Oireita saaneita henkilöitä lähetetään herkästi perusteellisiin kliinisiin selvityksiin ja heidän ympäristöään tutkitaan usein kalliisti ja seikkaperäisesti, vaikka vesivahinkojen korjaaminen riittäisi. Suuri osa oireista, kuten ärsytys- ja yleisoireet sekä infektioalttius, lähes aina katoaa, kun altistuminen päättyy. Tilanteen selkiinnyttämiseksi 30 terveydenhuollon ja terveydensuojelun edustajaa kutsuttiin 1.-2.9.1997 Majvikin kurssikeskukseen pohtimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saaneiden henkilöiden hoitoon ohjausta ja tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia. Suosituksia viimeisteltiin vielä jatkokokouksessa 2.11.1997. Tähän Suomen Lääkärilehden numeroon on koottu terveydenhuollon henkilöstön avuksi suositukset ja Majvikin kokouksen keskustelujen pohjaksi laaditut alustuspaperit. Suosituksesta on poimittu erityisesti lääkäreitä koskevat käytännön ohjeet laatikoihin, ja muu teksti kattaa yleisempiä perusteluja. Lähivuosina tutkimuksen odotetaan tuovan aiheesta uutta tietoa Suomen Akatemian ja muiden rahoittajatahojen keväällä 1998 tekemän huomattavan tutkimuspanostuksen vuoksi. Majvikin kokoukselle onkin sovittu pidettävän seurantakokous, jonka tuloksista raportoidaan myöhemmin. Haluamme myös kiittää ALK:ta (Allergologisk Laboratorium, Helsinki) avusta kokouksen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Majvikin suosituksen laatinut asiantuntijaryhmä: Peter Elg HYKS laboratorio Pertti Forss Helsingin kaupungin ympäristökeskus Tari Haahtela HYKS Eeva-Liisa Hintikka EELA Maija-Riitta Hirvonen KTL, Kuopio Tuula Husman KTL, Kuopio Maija Hytönen HYKS Kaisu Juntunen-Backman HYKS Osmo Kari HYKS Helena Keskinen TTL, Helsinki Kirsti Kiviranta HYKS Antti Koivikko TYKS Pirkko Koukila-Kähkölä HYKS-Diagnostiikka Aarne Laakkonen Espoon kaupungin työterveyshuolto/ TTL, Helsinki Helena Mussalo-Rauhamaa HYKS Soili Mäkinen-Kiljunen HYKS Aino Nevalainen KTL, Kuopio Aila Niinimäki OYKS Henrik Nordman TTL, Helsinki Eero Palomäki Tampereen aluetyöterveyslaitos Anneli Poukkula OYKS Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Marjut Reiman Kuopion aluetyöterveyslaitos Pirkko Ruoppi KYKS Risto Ruotsalainen Allergia- ja Astmaliitto ry Kristiina Saarela VTT Erkki O. Terho TYKS Jukka Uitti Tampereen aluetyöterveyslaitos Erkki Vesterinen TYKS Risto Voutilainen TTL, Helsinki Henrik NordmandosenttiTyöterveyslaitos, HelsinkiHelena Mussalo-RauhamaadosenttiHYKS, Iho- ja Allergiasairaala

      • Homeherkkä
        nisuiisu kirjoitti:

        lymfosyytit rientää paikalle vasta parin vuorokauden kuluttua, niin se tarkoittaa terveen henkilön uutta sairautta.

        Mutta niin Sinäkin, kuin minäkin olemme jo sairaita. Tiedän, että olet todella hyvin sairas ja että olet joutunut olemaan homeisessa valtion työpaikassa vähintään 10 vuotta. Tiedän, että diffuusiokapasiteettisi on ollut ja on yhä erittäin alhainen ja että Sinulla on aivan varmasti allerginen alveoliitti, mutta sitä ei ole diagnosoitu tämän todella kieroituneen yhteiskunnan toimesta. Tiedän myös, että koko immuunipuolustusjärjestelmäsi on luhistunut. Sinulla saattaa olla pikapuoliin kaikki mahdolliset sairaudet.

        Me, jotka olemme sairastuneet työpaikkamme tai asuntomme homepölystä, niin osa meidän homeitiön (tai minkä tahansa antigeenin) tunnistaneista lymfosyyteistä muuttuu MUISTISOLUIKSI, jotka aktivoituvat erittäin nopeasti uuden homeitiökosketuksen jälkeen. Tämä kuuluu luojamme keksimään immuunipuolustusjärjestelmään. Me olemme lopun ikäämme sairaita yksilöitä. Olemme valitettavasti tämän ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelmajätettä. Olen aivan varmasti vakuuttunut myös siitä, että ei edes presidenttimme ole kiinnostunut meidän tilastamme. Toivon kuitenkin, että olisin väärässä!

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        Vietin homeisella työpaikalla 26 vuotta, joista oireilin kymmenisen vuotta.
        Lopputuloksena irtisanoutuminen.

        Tuosta sairaus-käsitteen mystiikasta.

        Mitä diffuusiokapasiteettiini tulee, se oli työpaikka-altistuksen jälkeen 9 kk:n päästä mitattuna 66 %. Ja siitä 9 kk:n kuluttua TTL:n mittaamana (ennen altistusta) 72 %.
        Olisi mielenkiintoista tietää mitä ko. arvot olisivat olleet työpaikkaaltistuksen viimeisenä kuukautena tai TTL:n Asbergillus-altistuksen jälkeen vaikkapa parin viikon päästä.

        Mitä tuohon arvoon tulee, sen palautumisnopeuden normaaliksi sanotaan kestävän kahdesta kymmeneen vuotta ilman uutta KEUHKORAKKULOIHIN ASTI ULOTTUVAA TULEHDUSREAKTIOTA.
        Ja näitä keuhkorakkuloihin asti ulottuvia tulehdusreaktioita minulla on ollut VAIN kolme kertaa.
        Ja siihen liittyy alkuvaiheessa voimakas rasitushengenahdistus jo kymmenenkin metrin kävelyn seurauksena, joka hengenahdistus pikkuhiljaa lievenee tulehduksen parantumisen myötä.
        Ja kuviossa on aina mukana rasitusliikekivut joissakin nivelissä, joissa ei ole särkyä eikä turvotusta, jotka nekin lievenevät pikkuhiljaa.
        Sanoisin, että on kysymys lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien kiputilasta, myös lihasjäykkyydestä, eli sidekudos-reagoinnista.
        Ja TÄTÄKIN allergisen reaktion aiheuttamaa sidekudosoireilua lääkäreillämme on tapana nimittää fibromyalgiaksi.

        Akuutin keuhkorakkuloihin asti ulottuvan homereaktion aikana olen yhtä sairas kuin konsanaan infuessapotilas erotuksella, että influessa ohittuu lihas-nivelkipuineen muutamassa päivässä, eikä siihen liity rasitushengenahdistusta.

        Olen tällä hetkellä vielä HEKTINEN ALVEOLIITIKKO, en KROONIKKO.
        Ja keuhkoahtaumataudin suhteen se tarkoittaa sitä, että homeen aiheuttama keuhkotulehdus ei ole aiheuttanut VIELÄ pysyviä keuhkoputki-keuhkorakkulavaurioita.

        Mitä tulee immuunipuolustusjärjestelmäni luhistumiseen, homeiden lisäksi se kremppaa lisä-ja säilöntäaineille, sulfalle, antibiooteille, parille kortisonilajille, asperiinille, muutamalle hajusteelle, juustonjuoksuttimen bakteerille ja maidolle.

        Eli homeallergikosta on tullut moniallergikko.
        Ja kun kohdallani näitä allergeenejä on laputettu ja LAPUTUKSELLA Coombs/Gell:n ja NYKYLÄÄKETIETEENKIN mukaan OSOITETAAN SOLUVÄLITTEINEN ALLERGIA ja kun kohdallani laputus ei toimi, niin reaktiotyyppini ei ole soluvälitteinen reaktiotyyppi.

        Ongelmäjäte-määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Siihen luokkaan nykySuomessa määritellään kuuluvaksi kaikki, jotka eivät pysty itse ansaitsemaan elantoaan, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja vanhukset.

        Muistan hyvin kun hakeuduin kahden työpaikkalääkärimme hoivista keuhkoläkärin vastaanotolle, joka oli keskussairaalamme keuhko-osaston ylilääkäri (nykyisin hallintoylilääkäri) vaatien häntä antamaan lähetteen TTL:lle sanoen, että jos et anna lähetettä hakeudun sinne itse ja maksan kustannukset itse ja hän sanoi minulle, että homeallergiaan sairastuu vain murto-osa homealtistetuneista.
        Hän oli tietoinen työpaikkani kattovuodoista ja sen aiheuttamasta ammattitautitapauksesta.
        Sain lähetteen hänen määräämänsä työpaikka-altistuksen (pef-mittaus) jälkeen keskussairaalaan, mutta hän ei jatkanut sairaslomaa, vaikka hän totesi oma-alotteisen työpaikkakäyntini jälkeen vielä parin viikon kuluttua pienirakkulaisia rahinoita keuhkoissani.
        Nivelkipuihin hän ei ottanut mitään kantaa.

        Vastaanottokäynnin kuluessa aloin tuntea itseni spitaaliseksi hänen ystävällisyydestään huolimatta.

        Tunnen itseni yhä tämän yhteiskunnan spitaaliseksi jäseneksi, eli yhteiskunnan yhteisöstään karkoittamamaksi jäseneksi.
        Tunnen itseni myös eläkelainsäädäntömme elättämäksi loiseläjäksi.

        Omgelmajäte-spitaali. Tunnetilamme on yhtäläinen.

        Ongelmajäte-spitaalireagointimme on myös yhtäläinen. Syvä viha sen aiheuttajia kohtaan.
        Ja viha pohjautuu ikivanhaan totuuteen: silmä silmästä ja hammas hampaasta.
        Lainsäädäntömmme näyttää toimivan tänä päivänä siten, että jos yksittäinen kansalainen vaurioittaa toisen kansalaisen terveyttä, hän joutuu siitä korvausvastuuseen.
        Mutta kun julkinen valta vaurioittaa kansalaisen terveyttä homeitiöpakkohengityksellä, MIKÄÄN TAHO EI OLE SIITÄ KORVAUSVELVOLLINEN.

        Ja näin sanotaan: mitä ISOT EDELLÄ (julkinen valta), SITÄ PIENET PERÄSSÄ.

        Lähden tässä kolaamaan lumia.
        Tosisairashan ei siihen pysty.

      • Pahatuuli
        Homeherkkä kirjoitti:

        Vietin homeisella työpaikalla 26 vuotta, joista oireilin kymmenisen vuotta.
        Lopputuloksena irtisanoutuminen.

        Tuosta sairaus-käsitteen mystiikasta.

        Mitä diffuusiokapasiteettiini tulee, se oli työpaikka-altistuksen jälkeen 9 kk:n päästä mitattuna 66 %. Ja siitä 9 kk:n kuluttua TTL:n mittaamana (ennen altistusta) 72 %.
        Olisi mielenkiintoista tietää mitä ko. arvot olisivat olleet työpaikkaaltistuksen viimeisenä kuukautena tai TTL:n Asbergillus-altistuksen jälkeen vaikkapa parin viikon päästä.

        Mitä tuohon arvoon tulee, sen palautumisnopeuden normaaliksi sanotaan kestävän kahdesta kymmeneen vuotta ilman uutta KEUHKORAKKULOIHIN ASTI ULOTTUVAA TULEHDUSREAKTIOTA.
        Ja näitä keuhkorakkuloihin asti ulottuvia tulehdusreaktioita minulla on ollut VAIN kolme kertaa.
        Ja siihen liittyy alkuvaiheessa voimakas rasitushengenahdistus jo kymmenenkin metrin kävelyn seurauksena, joka hengenahdistus pikkuhiljaa lievenee tulehduksen parantumisen myötä.
        Ja kuviossa on aina mukana rasitusliikekivut joissakin nivelissä, joissa ei ole särkyä eikä turvotusta, jotka nekin lievenevät pikkuhiljaa.
        Sanoisin, että on kysymys lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien kiputilasta, myös lihasjäykkyydestä, eli sidekudos-reagoinnista.
        Ja TÄTÄKIN allergisen reaktion aiheuttamaa sidekudosoireilua lääkäreillämme on tapana nimittää fibromyalgiaksi.

        Akuutin keuhkorakkuloihin asti ulottuvan homereaktion aikana olen yhtä sairas kuin konsanaan infuessapotilas erotuksella, että influessa ohittuu lihas-nivelkipuineen muutamassa päivässä, eikä siihen liity rasitushengenahdistusta.

        Olen tällä hetkellä vielä HEKTINEN ALVEOLIITIKKO, en KROONIKKO.
        Ja keuhkoahtaumataudin suhteen se tarkoittaa sitä, että homeen aiheuttama keuhkotulehdus ei ole aiheuttanut VIELÄ pysyviä keuhkoputki-keuhkorakkulavaurioita.

        Mitä tulee immuunipuolustusjärjestelmäni luhistumiseen, homeiden lisäksi se kremppaa lisä-ja säilöntäaineille, sulfalle, antibiooteille, parille kortisonilajille, asperiinille, muutamalle hajusteelle, juustonjuoksuttimen bakteerille ja maidolle.

        Eli homeallergikosta on tullut moniallergikko.
        Ja kun kohdallani näitä allergeenejä on laputettu ja LAPUTUKSELLA Coombs/Gell:n ja NYKYLÄÄKETIETEENKIN mukaan OSOITETAAN SOLUVÄLITTEINEN ALLERGIA ja kun kohdallani laputus ei toimi, niin reaktiotyyppini ei ole soluvälitteinen reaktiotyyppi.

        Ongelmäjäte-määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Siihen luokkaan nykySuomessa määritellään kuuluvaksi kaikki, jotka eivät pysty itse ansaitsemaan elantoaan, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja vanhukset.

        Muistan hyvin kun hakeuduin kahden työpaikkalääkärimme hoivista keuhkoläkärin vastaanotolle, joka oli keskussairaalamme keuhko-osaston ylilääkäri (nykyisin hallintoylilääkäri) vaatien häntä antamaan lähetteen TTL:lle sanoen, että jos et anna lähetettä hakeudun sinne itse ja maksan kustannukset itse ja hän sanoi minulle, että homeallergiaan sairastuu vain murto-osa homealtistetuneista.
        Hän oli tietoinen työpaikkani kattovuodoista ja sen aiheuttamasta ammattitautitapauksesta.
        Sain lähetteen hänen määräämänsä työpaikka-altistuksen (pef-mittaus) jälkeen keskussairaalaan, mutta hän ei jatkanut sairaslomaa, vaikka hän totesi oma-alotteisen työpaikkakäyntini jälkeen vielä parin viikon kuluttua pienirakkulaisia rahinoita keuhkoissani.
        Nivelkipuihin hän ei ottanut mitään kantaa.

        Vastaanottokäynnin kuluessa aloin tuntea itseni spitaaliseksi hänen ystävällisyydestään huolimatta.

        Tunnen itseni yhä tämän yhteiskunnan spitaaliseksi jäseneksi, eli yhteiskunnan yhteisöstään karkoittamamaksi jäseneksi.
        Tunnen itseni myös eläkelainsäädäntömme elättämäksi loiseläjäksi.

        Omgelmajäte-spitaali. Tunnetilamme on yhtäläinen.

        Ongelmajäte-spitaalireagointimme on myös yhtäläinen. Syvä viha sen aiheuttajia kohtaan.
        Ja viha pohjautuu ikivanhaan totuuteen: silmä silmästä ja hammas hampaasta.
        Lainsäädäntömmme näyttää toimivan tänä päivänä siten, että jos yksittäinen kansalainen vaurioittaa toisen kansalaisen terveyttä, hän joutuu siitä korvausvastuuseen.
        Mutta kun julkinen valta vaurioittaa kansalaisen terveyttä homeitiöpakkohengityksellä, MIKÄÄN TAHO EI OLE SIITÄ KORVAUSVELVOLLINEN.

        Ja näin sanotaan: mitä ISOT EDELLÄ (julkinen valta), SITÄ PIENET PERÄSSÄ.

        Lähden tässä kolaamaan lumia.
        Tosisairashan ei siihen pysty.

        On hirveää lukea mitä täällä kirjoittavat ovat kokeneet lääkäreiden ja muiden päättävien henkilöiden taholta. Aivan kuin sairastuminen ei olisi riittävän järkyttävää, kohtelusta on tehty aivan epäinhimillistä.

        Itse olen tieni alussa, joka näyttää paljon helpommalta kuin täällä kirjoittaneilla. Se mihin kaikki kääntyy on vielä auki, mutta kohteluni on työpaikkalääkärin, työterveysaseman ja esimiesteni kohdalla ollut asiallista ja auttavaa. Silti asiat etenevät hitaasti ja ehdit altistua turhaan. Se mitä oman asian etenemisen eteen voi tehdä on täysi mysteeri. Olet täysin muiden armoilla. On järkyttävää lukea, että ainoaksi keinoksi jää irtisanoutuminen! Näin ei pitäisi olla - osa täällä on yrittänyt lähestyä erilaisia päättäjiä, mutta vielä ainakin varsin vähän on asiat edenneet. Tai ne eivät ainakaan ole edenneet julkisesti. Mitä pinnan alla tapahtuu sitähän ei meille kerrota. Näin ollen uskon vakaasti, että vain jatkuva "taistelu" oikeuksien puolesta ja epäkohtien esilletuominen on se oikea tie.

        Jaksamista kaikille.

      • nisuiisu
        Homeherkkä kirjoitti:

        Vietin homeisella työpaikalla 26 vuotta, joista oireilin kymmenisen vuotta.
        Lopputuloksena irtisanoutuminen.

        Tuosta sairaus-käsitteen mystiikasta.

        Mitä diffuusiokapasiteettiini tulee, se oli työpaikka-altistuksen jälkeen 9 kk:n päästä mitattuna 66 %. Ja siitä 9 kk:n kuluttua TTL:n mittaamana (ennen altistusta) 72 %.
        Olisi mielenkiintoista tietää mitä ko. arvot olisivat olleet työpaikkaaltistuksen viimeisenä kuukautena tai TTL:n Asbergillus-altistuksen jälkeen vaikkapa parin viikon päästä.

        Mitä tuohon arvoon tulee, sen palautumisnopeuden normaaliksi sanotaan kestävän kahdesta kymmeneen vuotta ilman uutta KEUHKORAKKULOIHIN ASTI ULOTTUVAA TULEHDUSREAKTIOTA.
        Ja näitä keuhkorakkuloihin asti ulottuvia tulehdusreaktioita minulla on ollut VAIN kolme kertaa.
        Ja siihen liittyy alkuvaiheessa voimakas rasitushengenahdistus jo kymmenenkin metrin kävelyn seurauksena, joka hengenahdistus pikkuhiljaa lievenee tulehduksen parantumisen myötä.
        Ja kuviossa on aina mukana rasitusliikekivut joissakin nivelissä, joissa ei ole särkyä eikä turvotusta, jotka nekin lievenevät pikkuhiljaa.
        Sanoisin, että on kysymys lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien kiputilasta, myös lihasjäykkyydestä, eli sidekudos-reagoinnista.
        Ja TÄTÄKIN allergisen reaktion aiheuttamaa sidekudosoireilua lääkäreillämme on tapana nimittää fibromyalgiaksi.

        Akuutin keuhkorakkuloihin asti ulottuvan homereaktion aikana olen yhtä sairas kuin konsanaan infuessapotilas erotuksella, että influessa ohittuu lihas-nivelkipuineen muutamassa päivässä, eikä siihen liity rasitushengenahdistusta.

        Olen tällä hetkellä vielä HEKTINEN ALVEOLIITIKKO, en KROONIKKO.
        Ja keuhkoahtaumataudin suhteen se tarkoittaa sitä, että homeen aiheuttama keuhkotulehdus ei ole aiheuttanut VIELÄ pysyviä keuhkoputki-keuhkorakkulavaurioita.

        Mitä tulee immuunipuolustusjärjestelmäni luhistumiseen, homeiden lisäksi se kremppaa lisä-ja säilöntäaineille, sulfalle, antibiooteille, parille kortisonilajille, asperiinille, muutamalle hajusteelle, juustonjuoksuttimen bakteerille ja maidolle.

        Eli homeallergikosta on tullut moniallergikko.
        Ja kun kohdallani näitä allergeenejä on laputettu ja LAPUTUKSELLA Coombs/Gell:n ja NYKYLÄÄKETIETEENKIN mukaan OSOITETAAN SOLUVÄLITTEINEN ALLERGIA ja kun kohdallani laputus ei toimi, niin reaktiotyyppini ei ole soluvälitteinen reaktiotyyppi.

        Ongelmäjäte-määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Siihen luokkaan nykySuomessa määritellään kuuluvaksi kaikki, jotka eivät pysty itse ansaitsemaan elantoaan, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja vanhukset.

        Muistan hyvin kun hakeuduin kahden työpaikkalääkärimme hoivista keuhkoläkärin vastaanotolle, joka oli keskussairaalamme keuhko-osaston ylilääkäri (nykyisin hallintoylilääkäri) vaatien häntä antamaan lähetteen TTL:lle sanoen, että jos et anna lähetettä hakeudun sinne itse ja maksan kustannukset itse ja hän sanoi minulle, että homeallergiaan sairastuu vain murto-osa homealtistetuneista.
        Hän oli tietoinen työpaikkani kattovuodoista ja sen aiheuttamasta ammattitautitapauksesta.
        Sain lähetteen hänen määräämänsä työpaikka-altistuksen (pef-mittaus) jälkeen keskussairaalaan, mutta hän ei jatkanut sairaslomaa, vaikka hän totesi oma-alotteisen työpaikkakäyntini jälkeen vielä parin viikon kuluttua pienirakkulaisia rahinoita keuhkoissani.
        Nivelkipuihin hän ei ottanut mitään kantaa.

        Vastaanottokäynnin kuluessa aloin tuntea itseni spitaaliseksi hänen ystävällisyydestään huolimatta.

        Tunnen itseni yhä tämän yhteiskunnan spitaaliseksi jäseneksi, eli yhteiskunnan yhteisöstään karkoittamamaksi jäseneksi.
        Tunnen itseni myös eläkelainsäädäntömme elättämäksi loiseläjäksi.

        Omgelmajäte-spitaali. Tunnetilamme on yhtäläinen.

        Ongelmajäte-spitaalireagointimme on myös yhtäläinen. Syvä viha sen aiheuttajia kohtaan.
        Ja viha pohjautuu ikivanhaan totuuteen: silmä silmästä ja hammas hampaasta.
        Lainsäädäntömmme näyttää toimivan tänä päivänä siten, että jos yksittäinen kansalainen vaurioittaa toisen kansalaisen terveyttä, hän joutuu siitä korvausvastuuseen.
        Mutta kun julkinen valta vaurioittaa kansalaisen terveyttä homeitiöpakkohengityksellä, MIKÄÄN TAHO EI OLE SIITÄ KORVAUSVELVOLLINEN.

        Ja näin sanotaan: mitä ISOT EDELLÄ (julkinen valta), SITÄ PIENET PERÄSSÄ.

        Lähden tässä kolaamaan lumia.
        Tosisairashan ei siihen pysty.

        allergia eli ns. viivästynyt soluvälitteinen allergia todetaan tutkimalla lymfosyytti CD4- ja CD8-alaluokat, joko BAL-keuhkohuuhtelu-nesteestä tai niin kuin kanadalaiset tekevät, verestä.

        Tiedossani on, että myös Työterveyslaitos tutkii sairastuneen verestä nämä alaluokat ja vertaa niitä sitten BAL-huuhtelunesteen arvoihin. Uskon, että korrelaatio on varsin hyvä, koska kanadalaisille riittä pelkkä sairastuneen veren analysointi.

        Tämä on todella ja varma luotettava tapa saada selville se, että onko henkilö sairastunut homepölykeuhkoon eli keuhkorakkulatulehdukseen eli allergiseen alveoliittiin.

        Sanomattakin on selvää, että jos on jokin virusinfektio päällä, niin silloin ei kannata alveoliitti-tutkimusta tehdä. Ylipäätään ei TTL:llakaan suoriteta mitään tutkimuksia jos on virusinfektio päällä.

        Terveellä ihmisellä tämä CD4 /CD8-suhde on yli 1,5. Minulla se oli niinkin alhainen kuin 0,4 BAL-huuhtelunesteestä otettuna. Koska suhdeluku on paljon pienempi kuin nolla, niin minulla oli näitä CD8 positiivisia soluja huomattavasti enemmän kuin CD4 -soluja. Tämä kertoo juuri sen, että kyseessä on alveoliitti. Tottakai täytyy olla myös korostunut lymfosyyttien osuus kokonaissolumäärästä.

        Mitä opimme tästä? Allerginen alveoliitti on TODELLA erittäin HELPPO diagnosoida! Siitä vaan lähimpään terveyskeskukseen. Ai juu, mutta keneltä saan lähetteen?

        Lähteenä olen käyttänyt tätä:
        http://www.positiiviset.fi/osa8/osa8_sanasto.htm
        ja tätä
        http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26
        sekä keskustelua erään huippuluokan homesairaustutkijan kanssa. Hänen laitoksessaan on jo tutkittu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2300 tapausta, joten pidän hänen antamiaan tietoja tässä asiassa erittäin luotettavina. Astman määritelmässä hänen kanssaan ei kyllä pääse yhteisymmärrykseen niin sitten millään. Hän ei usko minun puhettani, että astma on VIRALLISESTI Th2-lymfosyytti-välitteinen allergia, johon myös IgE-vasta-aineet osallistuvat.

        hometerveisin
        Pekka Nikkola
        homeallergikko

      • homeahdistus
        Pahatuuli kirjoitti:

        On hirveää lukea mitä täällä kirjoittavat ovat kokeneet lääkäreiden ja muiden päättävien henkilöiden taholta. Aivan kuin sairastuminen ei olisi riittävän järkyttävää, kohtelusta on tehty aivan epäinhimillistä.

        Itse olen tieni alussa, joka näyttää paljon helpommalta kuin täällä kirjoittaneilla. Se mihin kaikki kääntyy on vielä auki, mutta kohteluni on työpaikkalääkärin, työterveysaseman ja esimiesteni kohdalla ollut asiallista ja auttavaa. Silti asiat etenevät hitaasti ja ehdit altistua turhaan. Se mitä oman asian etenemisen eteen voi tehdä on täysi mysteeri. Olet täysin muiden armoilla. On järkyttävää lukea, että ainoaksi keinoksi jää irtisanoutuminen! Näin ei pitäisi olla - osa täällä on yrittänyt lähestyä erilaisia päättäjiä, mutta vielä ainakin varsin vähän on asiat edenneet. Tai ne eivät ainakaan ole edenneet julkisesti. Mitä pinnan alla tapahtuu sitähän ei meille kerrota. Näin ollen uskon vakaasti, että vain jatkuva "taistelu" oikeuksien puolesta ja epäkohtien esilletuominen on se oikea tie.

        Jaksamista kaikille.

        Ainakin minulle irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto (esimieheni ei muuta tarjonnutkaan). Talon vanhoja tutkimustuloksia en koskaan saanut, tiedän että sieltä on takavuosina saatu useita ammattitautidiagnooseja.

        Meidän kotona on ollut ihan järkyttävä toksinen homeinvaasio keittiössä astianpesukonevuodon takia (sairastuvuus 100%, myös hyvin lyhyessä altistuksessa, kukaan ei kestänyt olla keittiössä puolta tuntia kauempaa, kun homekohta aukaistiin). En viitsi laittaa homeanalyysiraporttia tähän, mutta se oli sellainen, että kaikilta sen lukeneilta nousi tukka pystyyn. Pisti sitten lääkäreihinkin vauhtia lopulta, kun minun kertomustani ei koskaan oikein otettu todesta.

        Tästä huolimatta itse asiassa paranin tässä hometalossa aina, kun olin sairauslomalla töistä, joka oli joka toinen viikko viime vuonna.

        Töissä tehtiin pikaremontti heti örebro-kyselyn jälkeen. Minut siirrettiin siksi ajaksi pitkälle sairauslomalle. Sairastuin remontin jälkeen välittömästi uudelleen, kun palasin töihin. Ääni meni kahdessa tunnissa, yskin koko ajan, kuumetta, hengenahdistusta. Jäin pitkälle sairauslomalle, sitten sanoin itseni irti. Kun on tosi huonossa kunnossa, ei jaksa enää pitää kiinni niistä oikeuksistaan, sitj

      • homeahdistus
        homeahdistus kirjoitti:

        Ainakin minulle irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto (esimieheni ei muuta tarjonnutkaan). Talon vanhoja tutkimustuloksia en koskaan saanut, tiedän että sieltä on takavuosina saatu useita ammattitautidiagnooseja.

        Meidän kotona on ollut ihan järkyttävä toksinen homeinvaasio keittiössä astianpesukonevuodon takia (sairastuvuus 100%, myös hyvin lyhyessä altistuksessa, kukaan ei kestänyt olla keittiössä puolta tuntia kauempaa, kun homekohta aukaistiin). En viitsi laittaa homeanalyysiraporttia tähän, mutta se oli sellainen, että kaikilta sen lukeneilta nousi tukka pystyyn. Pisti sitten lääkäreihinkin vauhtia lopulta, kun minun kertomustani ei koskaan oikein otettu todesta.

        Tästä huolimatta itse asiassa paranin tässä hometalossa aina, kun olin sairauslomalla töistä, joka oli joka toinen viikko viime vuonna.

        Töissä tehtiin pikaremontti heti örebro-kyselyn jälkeen. Minut siirrettiin siksi ajaksi pitkälle sairauslomalle. Sairastuin remontin jälkeen välittömästi uudelleen, kun palasin töihin. Ääni meni kahdessa tunnissa, yskin koko ajan, kuumetta, hengenahdistusta. Jäin pitkälle sairauslomalle, sitten sanoin itseni irti. Kun on tosi huonossa kunnossa, ei jaksa enää pitää kiinni niistä oikeuksistaan, sitj

        tämä uusi kannettava tietsikkani tökkii jotenkin, lause jäi kesken. Piti sanomani että sitä vain haluaa äkkiä pois, haluaa terveytensä takaisin, ja entisen elämänsä (joka sitten sekin katosi jonnekin, nyt olen ilman taloa, tavaroita, aviomiestä ja terveyttäkään ei ole vielä löytynyt.) Mutta hengissä!

      • Elohiiri
        Pahatuuli kirjoitti:

        On hirveää lukea mitä täällä kirjoittavat ovat kokeneet lääkäreiden ja muiden päättävien henkilöiden taholta. Aivan kuin sairastuminen ei olisi riittävän järkyttävää, kohtelusta on tehty aivan epäinhimillistä.

        Itse olen tieni alussa, joka näyttää paljon helpommalta kuin täällä kirjoittaneilla. Se mihin kaikki kääntyy on vielä auki, mutta kohteluni on työpaikkalääkärin, työterveysaseman ja esimiesteni kohdalla ollut asiallista ja auttavaa. Silti asiat etenevät hitaasti ja ehdit altistua turhaan. Se mitä oman asian etenemisen eteen voi tehdä on täysi mysteeri. Olet täysin muiden armoilla. On järkyttävää lukea, että ainoaksi keinoksi jää irtisanoutuminen! Näin ei pitäisi olla - osa täällä on yrittänyt lähestyä erilaisia päättäjiä, mutta vielä ainakin varsin vähän on asiat edenneet. Tai ne eivät ainakaan ole edenneet julkisesti. Mitä pinnan alla tapahtuu sitähän ei meille kerrota. Näin ollen uskon vakaasti, että vain jatkuva "taistelu" oikeuksien puolesta ja epäkohtien esilletuominen on se oikea tie.

        Jaksamista kaikille.

        Mitä lääkäreiden kohteluun tulee PÄÄSTESSÄNI ammattitautilan mukaiseen "hometutkimusputkeen" kaikki kohtaamamani kaksitoista lääkäriä OVAT OLLEET ERITTÄIN YSTÄVÄLLISIÄ. Myös mainitsemani keuhkoläkäri. Hän vain oli sitä mieltä, että tutkimukset kohdallani ovat tarpeettomia.

        Näistä kymmenen vain kertoi, että homeitiöiden terveysvaikutuksista ei tiedetä yhtään mitään, niitä tutkitaan kaiken aikaa.

        Perehtyessäni homeiden terveysvaikutuksiin havaitsin, että niistä on tiedetty jo yli parisataa vuotta niin ihmisten kuin eläintenkin kohdalla.
        Ja vain kahdella kohtaamistani lääkäreistä on ollut tämä tieto hallussaan.

        Niinpä, kuten totesit, kohdallasi kaikki on vielä auki.
        Jos vain muutama prosentti lääkärikunnastamme on sitä mieltä, että homeitiöt allergisoivat muutoinkin kuin IgE-välitteisesti, ja tämä allergia pystytään vielä toteamaan kohdallasi ENNEN SEN TUOTTAMIA PYSYVIÄ KEUHKOVAURIOITA, iloitsen kanssasi.

        Paljon iloisempi olisin jos sinä, eikä kukaan muukaan maassamme allergisoituisi homeitiöille, joka on kuin avoin ovi muillekin allergioille.

        Kaikkea hyvää sinulle.

      • Pahatuuli
        nisuiisu kirjoitti:

        allergia eli ns. viivästynyt soluvälitteinen allergia todetaan tutkimalla lymfosyytti CD4- ja CD8-alaluokat, joko BAL-keuhkohuuhtelu-nesteestä tai niin kuin kanadalaiset tekevät, verestä.

        Tiedossani on, että myös Työterveyslaitos tutkii sairastuneen verestä nämä alaluokat ja vertaa niitä sitten BAL-huuhtelunesteen arvoihin. Uskon, että korrelaatio on varsin hyvä, koska kanadalaisille riittä pelkkä sairastuneen veren analysointi.

        Tämä on todella ja varma luotettava tapa saada selville se, että onko henkilö sairastunut homepölykeuhkoon eli keuhkorakkulatulehdukseen eli allergiseen alveoliittiin.

        Sanomattakin on selvää, että jos on jokin virusinfektio päällä, niin silloin ei kannata alveoliitti-tutkimusta tehdä. Ylipäätään ei TTL:llakaan suoriteta mitään tutkimuksia jos on virusinfektio päällä.

        Terveellä ihmisellä tämä CD4 /CD8-suhde on yli 1,5. Minulla se oli niinkin alhainen kuin 0,4 BAL-huuhtelunesteestä otettuna. Koska suhdeluku on paljon pienempi kuin nolla, niin minulla oli näitä CD8 positiivisia soluja huomattavasti enemmän kuin CD4 -soluja. Tämä kertoo juuri sen, että kyseessä on alveoliitti. Tottakai täytyy olla myös korostunut lymfosyyttien osuus kokonaissolumäärästä.

        Mitä opimme tästä? Allerginen alveoliitti on TODELLA erittäin HELPPO diagnosoida! Siitä vaan lähimpään terveyskeskukseen. Ai juu, mutta keneltä saan lähetteen?

        Lähteenä olen käyttänyt tätä:
        http://www.positiiviset.fi/osa8/osa8_sanasto.htm
        ja tätä
        http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26
        sekä keskustelua erään huippuluokan homesairaustutkijan kanssa. Hänen laitoksessaan on jo tutkittu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2300 tapausta, joten pidän hänen antamiaan tietoja tässä asiassa erittäin luotettavina. Astman määritelmässä hänen kanssaan ei kyllä pääse yhteisymmärrykseen niin sitten millään. Hän ei usko minun puhettani, että astma on VIRALLISESTI Th2-lymfosyytti-välitteinen allergia, johon myös IgE-vasta-aineet osallistuvat.

        hometerveisin
        Pekka Nikkola
        homeallergikko

        "allergia eli ns. viivästynyt soluvälitteinen allergia todetaan tutkimalla lymfosyytti CD4- ja CD8-alaluokat, joko BAL-keuhkohuuhtelu-nesteestä tai niin kuin kanadalaiset tekevät, verestä. "

        Katsotaan nyt miten 9.2. tutkimukset ja 10.2. lääkärini tapaaminen tuo tullessaan. Otan, jos se näyttää tarpeelliselta tämän tekstisi mukaan lääkärille ja keskustelen hänen kanssaan siitä.

        Mikäli hän itse ehdottaa jotakin vastaavaa, tai tilanteeni muutoin on toinen - en lähde lääkäriä neuvomaan työssään, se on heistä usein varsin loukkaavaa. Tein sen rauta-arvojeni kohdalla, kun luin että rautavarastot ovat aivan toinen asia kuin hb. Otin netistä kirjoituksen mukaan ja kerroin, että haluan rautavarastojeni määrän tutkittavaksi - aivan tyhjä oli, nyt 14 - ja määrää voi vielä lisätä reippaasti. Rautataplettien syöntikielto 4 kk syönnin jälkeen siis poistui. Nyt vain tarkkaillaan miten varastot täyttyvät, hb on 121 kun se alhaisimmillaan oli 77. Hb ei ole noussut, vaikka rautavarastot ovatkin vähän täyttyneet. Hb:tä on nostettu tiputuksella sairaalassa.

        Mutta on hyvä kun täällä neuvotaan mitä ja miten asioita tulisi selvittää. Kyllä se on ankeaa lukea kun kaulan ohutneulanäytteissä neoplasiaan viittaavaa ei ole. Siis mitä? Googlettamalla sitten selvität itsellesi näitä lausuntoja. Ja sitten joku täälläkin sitäkin arvostelee - mitä muuta voit tehdä ja sen jälkeen kun saat yhteyden lääkäriisi kysyä onko asia niin. Et saa lääkäriä langanpäähän vastaamaan kysymyksiisi tuosta noin, joten ... näinhän me toimimme. Sitä pitää sitten vain varmistaa asia lääkäriltä, että onko asia niin - olenko tulkinnut tätä oikein. Parasta olisi jos lääkäri lausunnossa suomentaisi kaikki ammattitermit. Näin ei vain ole tapana toimia.

        Joten me googletamme ja kyselemme toisiltamme ja saamme vastauksia - ja vastaukset me varmistamme lääkäreiltämme.

      • nisuiisu
        Pahatuuli kirjoitti:

        "allergia eli ns. viivästynyt soluvälitteinen allergia todetaan tutkimalla lymfosyytti CD4- ja CD8-alaluokat, joko BAL-keuhkohuuhtelu-nesteestä tai niin kuin kanadalaiset tekevät, verestä. "

        Katsotaan nyt miten 9.2. tutkimukset ja 10.2. lääkärini tapaaminen tuo tullessaan. Otan, jos se näyttää tarpeelliselta tämän tekstisi mukaan lääkärille ja keskustelen hänen kanssaan siitä.

        Mikäli hän itse ehdottaa jotakin vastaavaa, tai tilanteeni muutoin on toinen - en lähde lääkäriä neuvomaan työssään, se on heistä usein varsin loukkaavaa. Tein sen rauta-arvojeni kohdalla, kun luin että rautavarastot ovat aivan toinen asia kuin hb. Otin netistä kirjoituksen mukaan ja kerroin, että haluan rautavarastojeni määrän tutkittavaksi - aivan tyhjä oli, nyt 14 - ja määrää voi vielä lisätä reippaasti. Rautataplettien syöntikielto 4 kk syönnin jälkeen siis poistui. Nyt vain tarkkaillaan miten varastot täyttyvät, hb on 121 kun se alhaisimmillaan oli 77. Hb ei ole noussut, vaikka rautavarastot ovatkin vähän täyttyneet. Hb:tä on nostettu tiputuksella sairaalassa.

        Mutta on hyvä kun täällä neuvotaan mitä ja miten asioita tulisi selvittää. Kyllä se on ankeaa lukea kun kaulan ohutneulanäytteissä neoplasiaan viittaavaa ei ole. Siis mitä? Googlettamalla sitten selvität itsellesi näitä lausuntoja. Ja sitten joku täälläkin sitäkin arvostelee - mitä muuta voit tehdä ja sen jälkeen kun saat yhteyden lääkäriisi kysyä onko asia niin. Et saa lääkäriä langanpäähän vastaamaan kysymyksiisi tuosta noin, joten ... näinhän me toimimme. Sitä pitää sitten vain varmistaa asia lääkäriltä, että onko asia niin - olenko tulkinnut tätä oikein. Parasta olisi jos lääkäri lausunnossa suomentaisi kaikki ammattitermit. Näin ei vain ole tapana toimia.

        Joten me googletamme ja kyselemme toisiltamme ja saamme vastauksia - ja vastaukset me varmistamme lääkäreiltämme.

        että olen Henkan (tutkimusprofessori), Ritvan (keuhkolääkäri) ja Helenan (työlääketieteenosaston johtaja) tuttu. Nämä erikoistuvat lääkärit ei tiedä minusta mitään.

        PN

      • Dula
        Homeherkkä kirjoitti:

        Vietin homeisella työpaikalla 26 vuotta, joista oireilin kymmenisen vuotta.
        Lopputuloksena irtisanoutuminen.

        Tuosta sairaus-käsitteen mystiikasta.

        Mitä diffuusiokapasiteettiini tulee, se oli työpaikka-altistuksen jälkeen 9 kk:n päästä mitattuna 66 %. Ja siitä 9 kk:n kuluttua TTL:n mittaamana (ennen altistusta) 72 %.
        Olisi mielenkiintoista tietää mitä ko. arvot olisivat olleet työpaikkaaltistuksen viimeisenä kuukautena tai TTL:n Asbergillus-altistuksen jälkeen vaikkapa parin viikon päästä.

        Mitä tuohon arvoon tulee, sen palautumisnopeuden normaaliksi sanotaan kestävän kahdesta kymmeneen vuotta ilman uutta KEUHKORAKKULOIHIN ASTI ULOTTUVAA TULEHDUSREAKTIOTA.
        Ja näitä keuhkorakkuloihin asti ulottuvia tulehdusreaktioita minulla on ollut VAIN kolme kertaa.
        Ja siihen liittyy alkuvaiheessa voimakas rasitushengenahdistus jo kymmenenkin metrin kävelyn seurauksena, joka hengenahdistus pikkuhiljaa lievenee tulehduksen parantumisen myötä.
        Ja kuviossa on aina mukana rasitusliikekivut joissakin nivelissä, joissa ei ole särkyä eikä turvotusta, jotka nekin lievenevät pikkuhiljaa.
        Sanoisin, että on kysymys lihasten ja jänteiden kiinnityskohtien kiputilasta, myös lihasjäykkyydestä, eli sidekudos-reagoinnista.
        Ja TÄTÄKIN allergisen reaktion aiheuttamaa sidekudosoireilua lääkäreillämme on tapana nimittää fibromyalgiaksi.

        Akuutin keuhkorakkuloihin asti ulottuvan homereaktion aikana olen yhtä sairas kuin konsanaan infuessapotilas erotuksella, että influessa ohittuu lihas-nivelkipuineen muutamassa päivässä, eikä siihen liity rasitushengenahdistusta.

        Olen tällä hetkellä vielä HEKTINEN ALVEOLIITIKKO, en KROONIKKO.
        Ja keuhkoahtaumataudin suhteen se tarkoittaa sitä, että homeen aiheuttama keuhkotulehdus ei ole aiheuttanut VIELÄ pysyviä keuhkoputki-keuhkorakkulavaurioita.

        Mitä tulee immuunipuolustusjärjestelmäni luhistumiseen, homeiden lisäksi se kremppaa lisä-ja säilöntäaineille, sulfalle, antibiooteille, parille kortisonilajille, asperiinille, muutamalle hajusteelle, juustonjuoksuttimen bakteerille ja maidolle.

        Eli homeallergikosta on tullut moniallergikko.
        Ja kun kohdallani näitä allergeenejä on laputettu ja LAPUTUKSELLA Coombs/Gell:n ja NYKYLÄÄKETIETEENKIN mukaan OSOITETAAN SOLUVÄLITTEINEN ALLERGIA ja kun kohdallani laputus ei toimi, niin reaktiotyyppini ei ole soluvälitteinen reaktiotyyppi.

        Ongelmäjäte-määrittelystä olen kanssasi samaa mieltä. Siihen luokkaan nykySuomessa määritellään kuuluvaksi kaikki, jotka eivät pysty itse ansaitsemaan elantoaan, kuten pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja vanhukset.

        Muistan hyvin kun hakeuduin kahden työpaikkalääkärimme hoivista keuhkoläkärin vastaanotolle, joka oli keskussairaalamme keuhko-osaston ylilääkäri (nykyisin hallintoylilääkäri) vaatien häntä antamaan lähetteen TTL:lle sanoen, että jos et anna lähetettä hakeudun sinne itse ja maksan kustannukset itse ja hän sanoi minulle, että homeallergiaan sairastuu vain murto-osa homealtistetuneista.
        Hän oli tietoinen työpaikkani kattovuodoista ja sen aiheuttamasta ammattitautitapauksesta.
        Sain lähetteen hänen määräämänsä työpaikka-altistuksen (pef-mittaus) jälkeen keskussairaalaan, mutta hän ei jatkanut sairaslomaa, vaikka hän totesi oma-alotteisen työpaikkakäyntini jälkeen vielä parin viikon kuluttua pienirakkulaisia rahinoita keuhkoissani.
        Nivelkipuihin hän ei ottanut mitään kantaa.

        Vastaanottokäynnin kuluessa aloin tuntea itseni spitaaliseksi hänen ystävällisyydestään huolimatta.

        Tunnen itseni yhä tämän yhteiskunnan spitaaliseksi jäseneksi, eli yhteiskunnan yhteisöstään karkoittamamaksi jäseneksi.
        Tunnen itseni myös eläkelainsäädäntömme elättämäksi loiseläjäksi.

        Omgelmajäte-spitaali. Tunnetilamme on yhtäläinen.

        Ongelmajäte-spitaalireagointimme on myös yhtäläinen. Syvä viha sen aiheuttajia kohtaan.
        Ja viha pohjautuu ikivanhaan totuuteen: silmä silmästä ja hammas hampaasta.
        Lainsäädäntömmme näyttää toimivan tänä päivänä siten, että jos yksittäinen kansalainen vaurioittaa toisen kansalaisen terveyttä, hän joutuu siitä korvausvastuuseen.
        Mutta kun julkinen valta vaurioittaa kansalaisen terveyttä homeitiöpakkohengityksellä, MIKÄÄN TAHO EI OLE SIITÄ KORVAUSVELVOLLINEN.

        Ja näin sanotaan: mitä ISOT EDELLÄ (julkinen valta), SITÄ PIENET PERÄSSÄ.

        Lähden tässä kolaamaan lumia.
        Tosisairashan ei siihen pysty.

        Sä osaat kirjottaa jotenkin mielenkiintosesti, eri tavalla. oisin voinu lukea sun tekstiä vaikka useamman sivun verran. kirjotapa eläkepäiviesi aikana kirja kokemuksistasi! aihe on tärkeä ja vaiettu! mä olen itse ollut töissä koululla joka on ihan homeessa, kukaan ei välitä korjata sitä, homeen haju on voimakas ja katossa valtava musta läikkä kun on vuotanut, eikä kukaan korjaa.Kun miettii niitä lapsia, siellä kaiket päivät..pahaa tekee!!!

      • hmmm.......
        nisuiisu kirjoitti:

        allergia eli ns. viivästynyt soluvälitteinen allergia todetaan tutkimalla lymfosyytti CD4- ja CD8-alaluokat, joko BAL-keuhkohuuhtelu-nesteestä tai niin kuin kanadalaiset tekevät, verestä.

        Tiedossani on, että myös Työterveyslaitos tutkii sairastuneen verestä nämä alaluokat ja vertaa niitä sitten BAL-huuhtelunesteen arvoihin. Uskon, että korrelaatio on varsin hyvä, koska kanadalaisille riittä pelkkä sairastuneen veren analysointi.

        Tämä on todella ja varma luotettava tapa saada selville se, että onko henkilö sairastunut homepölykeuhkoon eli keuhkorakkulatulehdukseen eli allergiseen alveoliittiin.

        Sanomattakin on selvää, että jos on jokin virusinfektio päällä, niin silloin ei kannata alveoliitti-tutkimusta tehdä. Ylipäätään ei TTL:llakaan suoriteta mitään tutkimuksia jos on virusinfektio päällä.

        Terveellä ihmisellä tämä CD4 /CD8-suhde on yli 1,5. Minulla se oli niinkin alhainen kuin 0,4 BAL-huuhtelunesteestä otettuna. Koska suhdeluku on paljon pienempi kuin nolla, niin minulla oli näitä CD8 positiivisia soluja huomattavasti enemmän kuin CD4 -soluja. Tämä kertoo juuri sen, että kyseessä on alveoliitti. Tottakai täytyy olla myös korostunut lymfosyyttien osuus kokonaissolumäärästä.

        Mitä opimme tästä? Allerginen alveoliitti on TODELLA erittäin HELPPO diagnosoida! Siitä vaan lähimpään terveyskeskukseen. Ai juu, mutta keneltä saan lähetteen?

        Lähteenä olen käyttänyt tätä:
        http://www.positiiviset.fi/osa8/osa8_sanasto.htm
        ja tätä
        http://www.ssm.fi/tietoa/uutinen.asp?id=26
        sekä keskustelua erään huippuluokan homesairaustutkijan kanssa. Hänen laitoksessaan on jo tutkittu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2300 tapausta, joten pidän hänen antamiaan tietoja tässä asiassa erittäin luotettavina. Astman määritelmässä hänen kanssaan ei kyllä pääse yhteisymmärrykseen niin sitten millään. Hän ei usko minun puhettani, että astma on VIRALLISESTI Th2-lymfosyytti-välitteinen allergia, johon myös IgE-vasta-aineet osallistuvat.

        hometerveisin
        Pekka Nikkola
        homeallergikko

        edellisestä:
        "Tottakai täytyy olla myös korostunut lymfosyyttien osuus kokonaissolumäärästä."

        näin siis suomalaiset ja kanadalaiset ja nisuiisummekin oppi tämän.

        Tosin hänen sairautensa vie muistin, niin myös tämä on unohtunut ja vääntynyt vastakkaiseksi teoriaksi ja taas kerran hän vannoo senkin olevan totta.


        hmmmm......

      • nyt ovat terveellisiä
        nisuiisu kirjoitti:

        asiasta monimutkaista.

        En minä voi sille mitään, jos kanadalaiset tiedemiehet pystyvät veren lymfosyyteista tutkimaan homesairauden. Täytyy myös muistaa se asia, että tiettävästi vain Quebeckin osavaltio Kanadassa altistaa alveoliitti-sairaita Suomen lisäksi. Sielläkin on joku ilmeisesti nostanut äläkän ja halunnut selvittää jonkun terveellisemmän keinon selvittää, että olisiko mahdollisesti homepölykeuhko!

        Katso uudelleen se minun kopioimani "patologin lausunto", jossa TTL:n patologi on tutkinut minun keuhkoista otetuista soluista nämä eri tyyppiset lymfosyytit. Ne on juuri samat lymfosyytit, jotka kanadalaiset tutkivat paljon helpommin sairastuneen verestä.

        Kyllä TTL on nämä arvot kaikista BAL-näytteistä kirjannut ylös. Heillä on todella paljon tietoa, mutta he EIVÄT kerro sitä. Kyllä he tietävät KAIKEN!

        Kysyit tässä hiljattain, että koska se reaktio näistä Aspergillus fumigatus-altistuksista oli pahimmillaan. Se tapahtui melko tarkkaan 10 tunnin kuluttua altistuksesta. Aluksi olin ikään kuin Siperian jääkylmällä arolla ja sitten nousi lähes 39 asteen kuume.

        Muista , että puhun nyt vain ja ainoastaan tästä meidän ENSISIJAISESTA sairaudesta. Ja kun se jatkuu ja jatkuu, niin sitten vasta HELVETTI pääsee irralleen. Sanon nyt vielä kerran: ystäväni kuoli näiden homeiden takia. Hänen immuunipuolustusjärjestelmän TUHOSI täysin kosteusvauriomikrobit. Häneen tuli kaikki mahdolliset taudit! Että kyllä tauteja riittää, mutta ei puhuta nyt niistä, koska se on loputon suo.

        hometerveisin
        Pekka Nikkola

        "Sanon nyt vielä kerran: ystäväni kuoli näiden homeiden takia. Hänen immuunipuolustusjärjestelmän TUHOSI täysin kosteusvauriomikrobit. Häneen tuli kaikki mahdolliset taudit!"


        Näinkö nopeasti unohdit mihin ystäväsi kuoli?

      • Henkalle terveisiä
        nisuiisu kirjoitti:

        että olen Henkan (tutkimusprofessori), Ritvan (keuhkolääkäri) ja Helenan (työlääketieteenosaston johtaja) tuttu. Nämä erikoistuvat lääkärit ei tiedä minusta mitään.

        PN

        hoh, hoijaa vai että tuttu. Näin sitä voi kokea olevansa jonkun tuttu ja tutun mielestä onkin pelkkä riesa.

      • sanoo ihan
        nyt ovat terveellisiä kirjoitti:

        "Sanon nyt vielä kerran: ystäväni kuoli näiden homeiden takia. Hänen immuunipuolustusjärjestelmän TUHOSI täysin kosteusvauriomikrobit. Häneen tuli kaikki mahdolliset taudit!"


        Näinkö nopeasti unohdit mihin ystäväsi kuoli?

        oikein, että hänen ystävänsä kuoli immuunipuolustusjärjestelmän tuhoutumisen vuoksi.

        Tuohon aikaan "nisuuisu" tosiaan luuli, että hänellä olisi kosteusvaurion aiheuttama homepölykeuhko. Nykyään homepölykeuhkoon ei usko kuin "Homeherkkä". Nisuiisulle tuo homepölykeuhko, kuten sadoille muillekin, syntyi TTL:n laittomien homeuutealtistuskokeiden johdosta. Muistakaa, että TTL kärähti virallisesti laittomista altistuskokeistaan vasta 9.3.2007 ilmestyneen Mediuutiset-lehden uutisen jälkeen. Heti tuon uutisen jälkeen myös TTL:n tiedemiehet (ei siis lääkärit) alkoivat tutkia bakteerimyrkky-valinomysiin tuhoavaa vaikutusta valkosoluihin. Tuloksetkin on jo saatu ja ne vahvistavat M S-S:n yli 10 vuotta sitten julkaisemat tulokset.

        Nisuiisu on kertonut, että hänen ystävänsä kuolinsyy oli kuumeeton keuhkokuume, joka oli myös ihan sama "Homeherkän" työtoverilla Lrannan kelan konttorista. Tosin "homeherkkä" laittaa sen tupakoinnin syyksi ja myös siksi, että tämä tupakoija kieltäytyi syömästä astma-lääkkeitä. Nämä astma-lääkkeet olisivat kuitenkin tehneet ihan samaa tuhoa, kuin nämä bakteerien tuottamat depsipeptidit, joista Haahtela-Terho kertovat ja varoittavat Allergologia-kirjassaan ja jota kohtaa "Homeherkkä" ei ole vielä suostunut lukemaan.

        Odotamme jännityksellä "Homeherkän" ehtimistä kirjansa luvussa tuohon kohtaan.

      • on ihan
        sanoo ihan kirjoitti:

        oikein, että hänen ystävänsä kuoli immuunipuolustusjärjestelmän tuhoutumisen vuoksi.

        Tuohon aikaan "nisuuisu" tosiaan luuli, että hänellä olisi kosteusvaurion aiheuttama homepölykeuhko. Nykyään homepölykeuhkoon ei usko kuin "Homeherkkä". Nisuiisulle tuo homepölykeuhko, kuten sadoille muillekin, syntyi TTL:n laittomien homeuutealtistuskokeiden johdosta. Muistakaa, että TTL kärähti virallisesti laittomista altistuskokeistaan vasta 9.3.2007 ilmestyneen Mediuutiset-lehden uutisen jälkeen. Heti tuon uutisen jälkeen myös TTL:n tiedemiehet (ei siis lääkärit) alkoivat tutkia bakteerimyrkky-valinomysiin tuhoavaa vaikutusta valkosoluihin. Tuloksetkin on jo saatu ja ne vahvistavat M S-S:n yli 10 vuotta sitten julkaisemat tulokset.

        Nisuiisu on kertonut, että hänen ystävänsä kuolinsyy oli kuumeeton keuhkokuume, joka oli myös ihan sama "Homeherkän" työtoverilla Lrannan kelan konttorista. Tosin "homeherkkä" laittaa sen tupakoinnin syyksi ja myös siksi, että tämä tupakoija kieltäytyi syömästä astma-lääkkeitä. Nämä astma-lääkkeet olisivat kuitenkin tehneet ihan samaa tuhoa, kuin nämä bakteerien tuottamat depsipeptidit, joista Haahtela-Terho kertovat ja varoittavat Allergologia-kirjassaan ja jota kohtaa "Homeherkkä" ei ole vielä suostunut lukemaan.

        Odotamme jännityksellä "Homeherkän" ehtimistä kirjansa luvussa tuohon kohtaan.

        hupia. kaveri viskaa jutun ja kohta vastaa siihen pokkana ettei mukamas ole tarinan aloittaja. hoh hoo

      • ku
        on ihan kirjoitti:

        hupia. kaveri viskaa jutun ja kohta vastaa siihen pokkana ettei mukamas ole tarinan aloittaja. hoh hoo

        sil ei ol enää YHTÄÄN KÄVERIA.

        Sitten on PAKKO ALKAA LEIKKIÄ ITE OMAA KAVERIA. Eiks yksinäiset pikkulapset tee samallalailla.

      • "nisuiisu"
        sanoo ihan kirjoitti:

        oikein, että hänen ystävänsä kuoli immuunipuolustusjärjestelmän tuhoutumisen vuoksi.

        Tuohon aikaan "nisuuisu" tosiaan luuli, että hänellä olisi kosteusvaurion aiheuttama homepölykeuhko. Nykyään homepölykeuhkoon ei usko kuin "Homeherkkä". Nisuiisulle tuo homepölykeuhko, kuten sadoille muillekin, syntyi TTL:n laittomien homeuutealtistuskokeiden johdosta. Muistakaa, että TTL kärähti virallisesti laittomista altistuskokeistaan vasta 9.3.2007 ilmestyneen Mediuutiset-lehden uutisen jälkeen. Heti tuon uutisen jälkeen myös TTL:n tiedemiehet (ei siis lääkärit) alkoivat tutkia bakteerimyrkky-valinomysiin tuhoavaa vaikutusta valkosoluihin. Tuloksetkin on jo saatu ja ne vahvistavat M S-S:n yli 10 vuotta sitten julkaisemat tulokset.

        Nisuiisu on kertonut, että hänen ystävänsä kuolinsyy oli kuumeeton keuhkokuume, joka oli myös ihan sama "Homeherkän" työtoverilla Lrannan kelan konttorista. Tosin "homeherkkä" laittaa sen tupakoinnin syyksi ja myös siksi, että tämä tupakoija kieltäytyi syömästä astma-lääkkeitä. Nämä astma-lääkkeet olisivat kuitenkin tehneet ihan samaa tuhoa, kuin nämä bakteerien tuottamat depsipeptidit, joista Haahtela-Terho kertovat ja varoittavat Allergologia-kirjassaan ja jota kohtaa "Homeherkkä" ei ole vielä suostunut lukemaan.

        Odotamme jännityksellä "Homeherkän" ehtimistä kirjansa luvussa tuohon kohtaan.

        kyllä jokainen tietää että sinä nisuiisu kirjoitat tässä ihan itse.

        Mee nyt lukee niitä "tuttujen" (Henkka,Haahtela jne) kirjoittamia kirjoja sekä
        pääpakkomielteesi Putuksen joka on ihan oikeasti lääkärikin. Heillä on näkemys kuten M Salkinoja-Salosella myös siitä että homeet kosteusvauriorakennuksessa voivat aiheuttaa allergisen alveoliitin. Sinähän jaoit sitä cd:tä jokunen vuosi sitten oikein innolla jossa olit löytänyt (muident tutkimuksista) todisteita JUURI ALLERGISEN ALVEOLIITIN PUOLESTA.

        Nyt jauhat miniaidsin ja immuunikadon jälkeen pepsiineitäsi, uusi innostus ja TÄYTTÄ TOTTA kuten kaikki muukin kunnes korttipakkasi taas romahtaa.

      • aloittanut
        Dula kirjoitti:

        Sä osaat kirjottaa jotenkin mielenkiintosesti, eri tavalla. oisin voinu lukea sun tekstiä vaikka useamman sivun verran. kirjotapa eläkepäiviesi aikana kirja kokemuksistasi! aihe on tärkeä ja vaiettu! mä olen itse ollut töissä koululla joka on ihan homeessa, kukaan ei välitä korjata sitä, homeen haju on voimakas ja katossa valtava musta läikkä kun on vuotanut, eikä kukaan korjaa.Kun miettii niitä lapsia, siellä kaiket päivät..pahaa tekee!!!

        sen kirjan teon jo vuosia sitten. Sen nimeksi piti tulla homepölykeuhko ja jotain... Mutta sitten se piti aloittaa alusta, kun se päättikin, että homeet ovatkin terveellisiä... Sitten se taas päätti, että meillä kaikilla onkin kaseiinialveoliitti, josta kuitenkin tuli yhtäkkiä betonialveoliitti. Välillä se perusti yhdistyksenkin, jonka teemana oli, että sairautemme on aina allerginen alveoliitti. No se nyt sitten taas muuttui aidsiakin pahemmaksi immuunikadoksi ja se taas sitten vähitellen miniaidsiksi. Ens viikolla voi taas olla jotain muuta. Eli tota menoa sen kirjan valmistuminen saattaa olla melkolailla aikaa vievää......

    • Sirkkaaja

      Tässä hiljattain kuoli eräs hyvä tuttavani, hän ei saanut enää ilmaa keuhkoihin

    • sairastansairastan

      Itse sairastuin vakavasti sisäilmaongelmien takia,ja kävin yksityisen allergologin vastaanotolla ottaakseni verikokeita joilla olisisn todistanut sairastumiseeni johtuvia syitä,mutta hän sanoi ettei niitä kannata ottaa,menee vain rahat hukkaan1Muutoinkin vähätteli sairauttani,vaikka kotoani löytyi sitä lajia joka aiheuttaa tätä sairautta.Lupasi kirjoittaa todistuksen,joka oli niin väärin kirjoitettu,että sytytin sillä pesän!En saanut mitään korvauksia vuokranantajaltani,enkä vakuutusyhtiöltä,vaikka on kotivakuutus.

    • PianTämäTästä

      " Lipposen hallitus määräsi vuonna 1995 lääkärit kirjoittamaan hinnalla millä hyvänsä työpaikastansa tai vuokra-asunnosta sairastuneelle astma-diagnoosin. Lipposella oli tosiaan hyvä neuvonantaja, allergisesta alveoliitista totoriksi väitellyt Sinikka Mönkäre. Ajatelkaa hän on vielä vapaalla jalalla! Mutta onneksi meillä on edelleen sama ihmisoikeuksista kiinnostunut presidentti!"

      Rakentamisesta tullut ongelma on niin iso ettei siihen voi kajota. Se on kiellettävä. Vastuutahan ei mikään taho jaksaisi ottaa vaikka haluaisi. No halua ei varmsti ole yhtään.

      1950- luvulla sairastin maatilalla eläinallergiaa (ei silloin tiedetty mitä) ja minun luultiin kuolevan. 15- vuotiaana huomasin itse ympäristön sopimattomaksi ja lähdin 16- vuotiaana töihin kaupunkiin vaikka isä vaati jäämään kotitöihin.
      Sain sitten myöhemmin n. sadasosan minulle kuuluvasta perinnöstä eli maatila ja elinkeino meni herkkyyteni myötä.

      Myöhemmin vaihdoin työpaikkoja pölyn, tupakansavun ja kokolattiamattojen vuoksi. 61- vuotiaana lattiavahat ja tilojen tuuletusongelmat edesauttoivat lähtemistäni eläkkeelle. Lapsia en hankkinut koska en halunnut kenellekään kokemaani elämää.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persut romahti Haapaveellä, kiitos Ilkka!

      Persut saivat historiallisen tappion haapaveellä! Kiitos Ilkka!
      Haapavesi
      85
      1818

    2. Hyvää yötä, olen rakastunut suhun

      Sanon tämän kyllä vielä sulle henkilökohtaisestikin. 😘
      Ikävä
      82
      1660

    3. Tiedätkö et olet

      Ärsyttävän hyvännäköinen.
      Ikävä
      49
      1322

    4. Nyt tiedän

      Että joku on lahjonut jonkun tai olemme idiootteja. Nuo kokkareiden päsmärit tuli valituksi valtuustoon. Onnea vaan kai
      Sysmä
      47
      1255

    5. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      48
      1172

    6. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      115
      1126

    7. Teki mieli

      Huutaa meidän nimet tänne, niin ei jäisi epäselvyyttä. Ikävä sinua urpo.
      Ikävä
      39
      935

    8. Kepun hegemonia jatkumassa vankkana Puolangalla

      Tuuliviirien vallankumous jäi pahasti piippuun!
      Puolanka
      23
      932

    9. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      59
      912

    10. Paraneeko ilmapiiri nyt?

      Paraneeko kunnallispolitiikan ilmapiiri nyt kun persuilla meni vaalit päin pers3ttä ja änkyräpersut tipahtivat vilttiket
      Hyrynsalmi
      23
      893
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt