Millaisen takan olette laittanut/laittamassa kivitaloonne? Itse etsin varaavaa mallia johon ostaisin takkasydämmen erikseen ja sitten muurattais/"rapattais" takka valkoiseksi.
Suositelkaa jotain hyviä malleja jos tiedätte.
Kiitos etukäteen.
Suositelkaa jotain hyviä malleja jos tiedätte.
Kiitos etukäteen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tässä olis yksi linkki
http://www.takkatuli.fi
muurattu varaava takka. Meille tosin tulee tällä kertaa Tiilerin funkis-Lauri alakertaan (valkoinen, slammattu) ja yläkertaan kaminatakka. Mielestäni molemmat sopii hyvin kivitaloon.
malleja mitä muurata? Eli jos haluan varaavan takan niin siihen pitäisi löytää takkasydän (joka käy varaavaan malliin).
Osaako kukaan suositella takka muuraria/firmaa pääkaupunkiseudulla?
Edellinen takka oli paperinpalalle luonnosteltu ja kaupasta haettiin tavarat muurarin antaman listan mukaan. Meillä oli muurattu tulipesä ja pelkkä luukku, luulen että tuo sydän estää sen varaamisen. Meillä oli tehty kanavat muurauksen aikana rungon sisään ja muurari teki sitten kesäpellin jolla saattoi säätää varasiko takka vai ei. Malleja voit katsella kaikkien takkavalmistajien sivuilta, sisustuslehdistä, kirjoista..... vain mielikuvitus rajana.
Hyviä muurareita löytyy mm Tiileriltä saatavasta listasta. Sieltä meilläkin molemmat.
Takkasydämiä laitetaan avotakkoihin, kun halutaan saada niistä edes jotakin lämpöä. Muurattu varaava takka ei moisia tarvitse. Meillekin muurari muurasi Tiilerin Funkkiksen mallin mukaisen Laurin.
Takkasydän on "erilainen" tapa toteuttaa varaava tulisija. Sillä ei ole (tietääkseni) mitään tekemistä avotakkojen kanssa.
Esim. tiilivuoratun takan sydämen voi tehdä tiilestä tai takkasydämmellä.
kts. 1. kommentti & sieltä löytyvä linkki.
Olen kyllä takkasydämen kannalla siitä syystä että olen monta takkaa nähnyt josta on tiiliä irronnut tulipesästä jo jopa romahtanut sisukset alas aiheuttaen hiilipölyn koko taloon. (en ota kantaa onko ne huonosti tehty/muurattu ym. vastaavaa, vaan totean mitä on tapahtunut.
Muut saavat pohtia syitä)
Sulla on siinä takan ympärillä varaavaa massaa kymmeniä tonneja. Peltikaminalla saat saman vaikutuksen kuin varaavalla tulisijalla. Sen peltikamiinan voi sitten "naamioida" esim. tiilillä, jos siltä tuntuu.
Jusa
Jos haluaa lämpöä enemmän heti niin silloin peltikamina.
Jos sitä lämpöä ei tartte heti saada (luukun kautta tuleva lämpösäteily riittää) voi tulisija olla kivestä.
Lämpöhukka huoneen ylilämpenemisen seurauksena on kivitalossa (ja massiivihirsitalossa) kevyttä puutaloa pienempää koska rakenteet varaa. Mutta kyllä sitä hukkaa tulee kivitalossakin. Peltikaminalla varmasti saa asteen pari sisälämpöä nostettua kaminan polttelun ajaksi kivitalossakin, silloin hukka kasvaa ei-massiivisten pintojen kuten ikkunoiden kautta. Eli jos lämpötalous on supertärkeä kriteeri niin peltikamiina on hieman kivitulisijaa huonompi.
Kivitulisijaan jos päätyy niin sen ei tarvitse olla luokkaa "massiivinen" kivitalossa. (mutta se saa olla, jos väkisin haluaa)
Taitaa lämpöhukkaero huoneen ylilämpenemisestä kiertoilmatakka / varaavatakka vertailussa olla samaa suuruusluokkaa kuin lämpöhukkaero toisinpäin, jos pellin kiinni laittaminen myöhästyy varaavasta takasta viisi minuuttia optimiajankohdasta. Eli toisin sanoen teoreettinen. Käytännön merkitystä tällä ei ole.
Hukkaa se kaminakin lämpöä sen samaisen 5 minuutin aikana. Sen lämmön johtavuuskin kun on suurempi.
Mutta ei niillä tosiaan suurta eroa energiataloudellisesti kivitalossa ole.
Hulluvillejä mietiskelyjä....
Kun tulee pakkasta tänään:
- kivitalo tarvitsee lisälämpöä huomenna/ylihuomenna
- tiilitakka kerkiää sopivasti vastata tarpeeseen (kun polttaa puuta tänään)
- peltikaminaa voi lämmittää tänään tai huomenna, vaikutus melkein sama suhteessa niihin pakkasiin
kun huomenna lauhtuu:
- kivitalo tarvitsee lisälämpöä vielä seuraavana päivänä
- tiilitakka lämmittää seuraavallekin päivälle
- kaminaa pitää lämmittää seuraavanakin päivänä
?
Meillä muuten siporex-talo ja pintalaatta (vesikiertoinen lattialämmitys) lattioissa ovat tasan yhtä hitaita. Sisälämpötilassa ei huomaa vaikka ulkona lauhtuu tai pakastuu, hitaasti tai nopeasti.
Siis päässälaskettuna/arvattuna valubetonin varauskyky pitäisi sopia yksiin siporex rungon kanssa. Siksi minä alunperin aloin ihmetellä kun ihmiset valittaa että sipossa paleltaa kun pakkanen lauhtuu...
Olkoon miten on. Odotan kun pääsen kokemaan omassa bunkkerissa asutun talven.
Kiertoilmatakka hukkaa muuten huomattavasti vähemmän energiaa jos peltiä ei laiteta ajoissa kiinni, verrattuna varaavaan takkaan.
Jos varaavan takan pellin jättää auki takan lämpö puhaltaa ilmaa hormista kunnes takka on kylmä eikä lämpöä juuri hyötykäyttöön jää.
Kiertoilmatakalla sama ilmiö mutta se takan varaama lämpö ei kauaa ilmaa kierrätä. Sen jälkeen ilmanvaihto pyrkii mieluummin vetämään hormista ilmaa sisään. Lämpöhän on varastoitunut talon sisäpintoihin jo aiemmin. Tämä on yksi iso käyttömukavuus asia kiertoilmatakoissa.
Varaavan takan ongelma on se että siellä pitää polttaa iso mälli kerralla ja sulkea sitten luukut. Tämän "roihupolton" seurauksena luukun kautta säteilevä lämpö on lähes epämiellyttävän kova ainakin lähellä olevalle. Paljon kivempaa olisi pitää pikkutulta peltitakassa pitempään.
Eli kivitalossa peltitakkaa voi poltella pitkällä kaavalla. Varaavassa stressaavaa on varoa äkkilämmitystä (tiilihormi) ja se että varaava on pidettävä lämpimänä koko talven.
Kivitaloon "peltikamina" ja teräspiippu niin äkilliset mielenhäiriöt (emännän hyväily takan edessä poron taljalla) ovat helpommin toteutettavissa :-)
>Kiertoilmatakka hukkaa muuten huomattavasti vähemmän energiaa jos peltiä ei laiteta ajoissa kiinni, verrattuna varaavaan takkaan.
Kyse oli 5 minuutista. (minä en sitä keksinyt)
Taitaa peltitakka luovuttaa koko varastoituneen lämpöenergiansa tuossa 5 minuutissa, etenkin koska se johtaa lämpöä niin hyvin.
>Jos varaavan takan pellin jättää auki takan lämpö puhaltaa ilmaa hormista kunnes takka on kylmä eikä lämpöä juuri hyötykäyttöön jää.
Pitemmällä aikajaksolla juuri näin. Ei 5 minuutissa.
>Kiertoilmatakalla sama ilmiö mutta se takan varaama lämpö ei kauaa ilmaa kierrätä. Sen jälkeen ilmanvaihto pyrkii mieluummin vetämään hormista ilmaa sisään.
Tuskinpa se piippuilmiö loppuu ennen kuin piippu on kylmä. Eli se imu ei lopu ennen kuin juhannuksena.
>Lämpöhän on varastoitunut talon sisäpintoihin jo aiemmin. Tämä on yksi iso käyttömukavuus asia kiertoilmatakoissa.
Eli sallii huolettomuuden/huolimattomuuden savupellin käytössä. Kyllä.
Ei haittaa yhtä paljoa jos pelti jää esim puoleksi tunniksi auki hiilloksen sammumisen jälkeen.
Minun mielestäni se ei ole iso käyttömukavuusasia koska se pelti pitää kuitenkin muistaa laittaa kiinni ennemmin tai myöhemmin.
meillä on 1320 kg tiiliä piipussa lämmöneristeen alapuolella, eli siihen varautunut energia karkaa myös peltitakan tapauksessa jos pelti jää auki...
Hyvä että kullekin löytyy mieleisensä!
>Varaavan takan ongelma on se että siellä pitää polttaa iso mälli kerralla ja sulkea sitten luukut. Tämän "roihupolton" seurauksena luukun kautta säteilevä lämpö on lähes epämiellyttävän kova ainakin lähellä olevalle.
En ole koskaan vielä moista havainnut?
Miksi varaavassa takassa olisi "pakko" polttaa sitä roihutulta??
Polttelee pelkällä toisioilmalla pikkutulta??
>Paljon kivempaa olisi pitää pikkutulta peltitakassa pitempään.
>Eli kivitalossa peltitakkaa voi poltella pitkällä kaavalla.
Mutta jos tulisijalla on tarkoitus lämmittää niin peltitakkaanhan joutuu syöttämään sitä pikkutulta koko ajan tai jos lataa "ison mällin" niin se hohkaa niin maan hemletisti (kts. "luukun kautta säteilevä lämpö on lähes epämiellyttävän kova ainakin lähellä olevalle").
>Varaavassa stressaavaa on varoa äkkilämmitystä (tiilihormi) ja se että varaava on pidettävä lämpimänä koko talven.
Eihän tuo ole varaavan vika!
Olen 99.99% varma että peltitakassa savukaasujen lämpötila on korkeampi ja ne kuormittavat tiilihormia huomattavasti rajummin.
>Kivitaloon "peltikamina" ja teräspiippu niin äkilliset mielenhäiriöt (emännän hyväily takan edessä poron taljalla) ovat helpommin toteutettavissa :-)
Sen uskon että peltitakka vois lattian rajaan, poron taljalle lämmittää nopeammin/paremmin. Vaan siihenhän ois kaikkein paras semmonen avotakka? ;)
Teräspiippu ja valmispiiput menevät hankalaksi jos tulisijoja on kaksi-kolme tai enemmän.
tulee molemmat. Voidaan sitten lämmitellä taljalla äkkiseltään kaminatakan lämmössä tai pitkällä kaavalla muuratun takan kyljessä.... edellyttäen että lapset ei ole kotona:D
"Miksi varaavassa takassa olisi "pakko" polttaa sitä roihutulta??
Polttelee pelkällä toisioilmalla pikkutulta??"
Puun käytöllisesti (hyötysuhde) huono vaihtoehto. Peltitakassa taas pikkutulta pitääkin poltella pitemmän aikaa. Ei tässä mitään sen ihmeellisempää ole, itselläkin kaksi massiivista tulisijaa 12 tonnia tiiliä ja 3 tonnia laastia yms. muurattuna hormeineen kivitalossa. 500 euron peltikaminalla olisi säästynyt myös 4-5m2 lattipinta-alaa (a´ väh. 1000?/m2).
Kuules jannu!! Ei siinä kesken puuhien lisäillä klapia pönttöön ja sitten "tunnelman viilennettyä" aleta taas lämmittämään rouvaa tikkuisilla ja likaisilla sorkilla!!
Kyllä kuule kun tulikiven takkaan heittää ison mällin klapia ja alkaa "hoitamaan parisuhdetta", niin lämpöä riittä vielä jälkipeleissäkin ihan tuutilullaan asti.
Ei silti, itelle riittäisi 5 minuutin roihut, mutta nää naiset tarttis varaavaa mallia olla. Niin tai niin no naiset ja tulisijat :)
Kerro mullekin sillä kyllä Roltraden ja Niben kaminatakat maksaa lähemmäs 3 tonnia ilman piippua - ovat suhteessa kalliimmat kuin muurattavat
Vaimo piirsi kuvan (no aika yksinkertainen tuli, semmoinen laatikko).
Se on 2m korkea, 2m leveä ja metrin syvä. Ei ole takkasydäntä. Yks kotkalainen kaveri kävi muuraamassa. Hissiluukku.
Tavarat oli 800, muuraus 800 ja hissiluukku 1500. Jotenkin pakkas tuo suhde huvittamaan.
Rappari rappasi, laattamies laittoi "katolle" laattoja, siinä se.
Mutta jos hyviä malleja kaipaat, niin minusta JSP-sydänmuurauksen kuvat on kauniita. Osaa niitä muutkin muurata.
Mistä löytäisi hissiluukkuja?Takkakeskuksesta kysyin mutta eipä ollut valikoimissa.Vinkistä kiitollinen.
http://www.tapanipuosi.fi/index2001.htm
Toimiva, mutta kallis.
maksaa saman verran kuin takkapaketti tavallisella luukulla....
kuulostaa samalta kuin meille tullee, mista sait tarvikkeet ja hissiluukun. konsestus tuntuu olevan 2500-3500€.
Tässä komea takka! Meille sovellettuna pienin muutoksin. Linkki:
http://www.asuntomessuopas.fi/images.aspx?path=4;499;760&img=2156
JP-sydänmuuraus teki meille yksilöllisesti suunnitellun takan yläkertaan. Takka painaa noin neljä tonnia ja siinä on L-mallinen hissiluukku yhdellä kaarevalla lasilla.
Takka ja luukku maksoi molemmat aivan sikana ja lisäksi tuli vielä käsityönä pahvisapluunoiden mukaan tehdyt edus- ja reunakivet, jotka myös maksoi aivan tolkuttomasti. Tuo tiilikasa ei maksa itseään energiana ikinä takaisin, vaikka seisoisi siinä tuhat vuotta, mutta silti se on koko hintansa väärti.
Takkahuoneeseen tuli Hopealoimun varaava kulmatakka erkkeriluukulla. Otettiin vielä samaan pakettiin takan ympärille 5m2 liuskekiveä seinään. Hinnaltaan huomattavasti edullisempi ja sopii takkahuoneen ilmeeseen, kuin nenä päähän.
Meillä molemmat takat tuli kaikkinensa maksamaan noin 15k€, eikä silti ota yhtään päähän kallis investointi. Elämä on!
Niin ja ei ole kummassakaan takassa metallisydämiä.
Mies näki kovasti vaivaa, kun etsi takkamallia kivitaloomme. Halusi takasta varaavan ja massiivisen. Itse pidin tiukasti kiinni yksinkertaisesta ulkomuodosta, valkoisesta väristä ja hissiluukusta. Oheiseen päädyttiin:
http://www.kotiposti.net/mkumpu/takkahuone2.jpg
Mies löysi samantyylisen takan kuvan netistä ja ohjeistettiin se parilla muutoksella muurarille. Hyvin onnistui. Ainoana ongelmana on ilmastoinnin takia kellariin muodostuva alipaine. Kesähelteillä saatiin kerran savut ihan oikeasti silmille ja päädyttiin tekemään seinään "korvausilmaräppänä". Se auttoi ja nyt takka vetää hyvin.
Kivitaloon, jonka seinätkin varaa lämpöä ja jos vähänkin avarampi tila, niin kuumapintainen tulisija. On se sitten mikä vaan.
Lämminpintainen ei anna riittävästi potkua, ilman että omistaja joisi votkua.
Kokemusta on molemmista malleista, enkä enää harkitsisi lämminpintaista kaakelihärdelliä.
Miettikääpä sitä.
Meillä värkätään (omalla sulkupeltillä) kiertoilmakanavat leivinuuniin ja varaavaan takkaan.
Saapa nähdä vaikuttaako se lämmöntuottoon minkään vertaa...
((sähkökatkon aikana kumapintaisen tai kiertoilmatakan lämmöntuotto on parempi/suurempi))
Meillä se meni näin:
katsottiin sisustuslehdistä, millaisia takkoja nykyään tehdään ja luonnosteltiin lapulle. Lappu muurarille (oli työmaalla julkisivuhommissa) ja kysymään, että tekisikö. Teki se, tai oikeastaan sen kaveri, joka oli takkamuurari. Ja hyvä tuli. Ja yllättävän edullinen (ei jäänyt hinta mieleen, eli asia ei kaivele). Parasta tässä oli se, että takka on sopiva siihen tilaan, jossa se on. Tehdessä korotimme parilla varvilla, jottei näytä töpöltä korkeassa huoneessa. Samalla saatiin lisää massaa, jota muutenkin on "riittävästi".
Takka rapattiin ja maalattiin valkoiseksi, tuttujen kauhistelusta huolimatta ("nokeentuu"). Valkoinen se on edelleen, vaikka nyt on kolmas talvi tulet joka ilta.
Huonetermostaatti laitettiin tarpeeksi kauas takasta, jottei lattia mene kylmäksi, jos huone jo muuten lämmin. Tuntuisi toimivan, niin kuin pitää. Eikä se ylimääräinen lämpö minnekään karkaa, se varastoituu masssiivisiin tiiliseiniin ja kiertää (IV-koneen avulla/kautta) muihin huoneisiin.
Huonetilaa (kuutioita) meillä taitaa olla sen verran, ettei ilmanvaihdon kanssa ole ongelmia edes takkaa sytyttäessä.