Luin noita toisten kirjottamia juttuja. Enkelille vähän nyt puran sydäntäni ( tai kuka sit ootkaan). Mä en jaksa enää kuunnella noita höpötyksiä "oon niiiiiin lihava. Mun pitää laihduttaa. Painan 40kg(ja pituus jotain 165) ja oon kauheen läski ja kaikkee". Miettikää vähän joitain ketkä on OIKEESTI lihavii tai ehkä jotkut ihan sopivankin painoset ja sitte kun ne lukee nä teidän jutut ni ne masentuu ja tappaa ittes. Kyllä teidän kannattais hei syödä ja pitää painonne sopivina. Tarkotan todellaki SOPIVINA!! Ei 40g 165 cm.
Menkää joskus vuodeks jonnekki Afrikkaan ja olkaa siellä niinku ne jotkut lapset ketkä ei vaan kertakaikkiaan saa mistään ruokaa ja niillä on sen takia kaikkia tauteja sun muita juttuja. Niin varmana heti ku pääsette lentokoneella sieltä pois ni ryntäätte kotiin ahmimaan ittenne sopivan painosiksi. Ellette oo sit jo kuolleet siellä jossain.
Suomessa sentään saa ilmasta ruokaa koulussakin ja ei kukaan täällä kotimaassa varmaan niin köyhä oo ettei vois ostaa itelleen ruokaa..Sorry ku nyt näin marmatin.
Ootte varmaan kyllä jo kurkkua myöten tätä samaa puhetta sun muuta mut en kestä katella teitä alipainosia raukkoja..´:,(
Menkää joskus vuodeks jonnekki Afrikkaan ja olkaa siellä niinku ne jotkut lapset ketkä ei vaan kertakaikkiaan saa mistään ruokaa ja niillä on sen takia kaikkia tauteja sun muita juttuja. Niin varmana heti ku pääsette lentokoneella sieltä pois ni ryntäätte kotiin ahmimaan ittenne sopivan painosiksi. Ellette oo sit jo kuolleet siellä jossain.
Suomessa sentään saa ilmasta ruokaa koulussakin ja ei kukaan täällä kotimaassa varmaan niin köyhä oo ettei vois ostaa itelleen ruokaa..Sorry ku nyt näin marmatin.
Ootte varmaan kyllä jo kurkkua myöten tätä samaa puhetta sun muuta mut en kestä katella teitä alipainosia raukkoja..´:,(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mä oon sun kans täysin samaa mieltä! Sais vaan taottua järkeä noitten aliravittujen päihin. Minkä ihmeen takia, niin moni nuori ihannoi laihuutta. Mitä hienoa on olla laiha?, kun se ei useimpien mielestä ole edes kaunista. Miksi rääkätä itseään olemalla syömättä? Miksi liikkua enemmän kuin jaksaisi, tai olisi suositeltavaa?
Miksi tuijottaa elintarvikkeiden kaloritaulukoita? Miksi ei vaan voi syödä, niin, että on kylläinen ja vahva olo? Miksi ei voi elää terveellisesti ja nauttia elämästä? Niin paljon kysymyksiä herää mielessä, kun asettaa itsensä syömishöiriöisen asemaan. Enhän minä sitä voi ymmärtääkään, kun itsellä ei kyseistä ongelmaa ole. Käy kyllä sääliksi syömishäiriöisiä, sillä he eivät ymmärrä miten ihanaa elämä voisi olla. Ja he leikkivät tuolla tavalla terveydellään, vaikka on ihmisiä, jotka eivät saa ruokaa, vaikka kuinka haluaisivat. Meillä on erittäin runsas valikoima mitä voimme syödä, toisin kuin joissakin maissa. On ihmisiä jotka sairastavat syöpää tms. jolle eivät oikeasti voi mitään. Toivon niin, että jokin loksahtaisi syömishäiriöisen päässä, ja tajuaisi, kuinka hölmöä tuollainen itsensä rääkkääminen on!!!
Kyseessä on ENKULI en siis minä enkeli. Oman tunnukseni olen luonut aika päiviä sitten,joten harmittaa jos minut sotketaan moiseen ylpeilijään.Mä en ole ylpeä anoreksiastani ja olen onneksi toipumisen tiellä.
haukkua kun ei sairasta
Ja mä olen kyllä jo lopen kyllästynyt tuohon vertaukseen Afrikasta ja sen nälkiintyneistä lapsista. Jos minä en syö, ei se kai ole kenenkään toisen ruuista pois vai onko? Mutta toivoisin tietenkin, että kaikilla maailman ihmisillä olisi ruokaa ja hyvät elinolosuhteet...
Niin, ja miksi sitten rääkkään itseäni syömättömyydellä ja tolkuttomalla liikunnalla? Ehkä se vaan on minulle ainoa keino hallita elämää. Ehkä se on ainoa keino päästä eroon psyykkisestä tuskasta ja ahdistuksesta. En tiedä, mutta jos jonain päivänä vastauksen kysymykseen keksin, niin ehkäpä minustakin vielä tulee onnellinen.
minun pienokaiseni varmaan myös tunsi hallitsevansa elämää olemalla syömättä: 14v, 170cm ja 44kg. Jäi tänään sairaalaan, huomenna nenä-maha letkut... Kunpa hänelläkin tuska ja ahdistus helpottaisi ja saimme hänet kotiin tervehtyneenä ja uusin ajatuksin...syömisestä.
Vaikuttaisi siltä, että osa oikeasti on masentuneita ja ahdistuneita, heitä kohtaa tunnen itse ainakin myötätuntoa. Mutta sitten on näitä "Wanna-be-laiha -ja -kaunis"-tyyppejä, joille voisin sanoa, että ehkäpä elämä kolauttaa vielä niin pahasti, että arvota menevät uusiksi. Siis näitä, ketkä eivät tosiaan ole milläänlailla masentuneita, vaan suorastaan YLPEITÄ siitä etä heillä on sairaus nimeltä anoreksia. Sairaus ei ole silloin anoreksia, vaan narsismi. Ja siis ne nyt tarkoita , että kaikki kuuluisi tähän ryhmään! He keitä OIKEASTI ahdistaa ja masentaa ja vaivaa itseinho, niin se ei ole helppoa. Mutta enpä usko kaikkien anorektikkojen tähän ryhmään kuuluvan...
Näköjään pukkas vähän kirj.virheitä, eli" en nyt tarkoita.."ja jotain muutakin näkyi olevan :)
oon niin täyttä tollasta jankuttamista! "muista niitä pentuja afrikassa jotka ei saa ikinä ruokaa. blaa blaa blaa!"
ärh.
"Menkää joskus vuodeks jonnekki Afrikkaan ja olkaa siellä niinku ne jotkut lapset ketkä ei vaan kertakaikkiaan saa mistään ruokaa ja niillä on sen takia kaikkia tauteja sun muita juttuja. Niin varmana heti ku pääsette lentokoneella sieltä pois ni ryntäätte kotiin ahmimaan ittenne sopivan painosiksi. Ellette oo sit jo kuolleet siellä jossain."
etkö sinä jumalauta tajua että anoreksia on SAIRAUS! ei tommonen syyllistäminen mitään auta! tottahan toi tavallaan on, mut ei anoreksia oo mikään valinta. ihan samalla tavalla kun ei mikään muukaan sairaus. jos ei ole ite sairastanu, niin on vaikee ymmärtää. mut onko sitä pakko tulla tänne haukkumaan ja syyllistämään?
"Miettikää vähän joitain ketkä on OIKEESTI lihavii"
jep, sä et tosiaankaan ymmärrä anoreksiaa. anoreksiassa kehon kuva vääristyy ja anorektikko tosiaan näkee itsensä lihavana! ei hän kuitenkaan ajattele muista niin.. kehonkuvan vääristyminen liittyy vain omaan itseen.
"Kyllä teidän kannattais hei syödä ja pitää painonne sopivina."
kannattais? *huokaus* "kyllä sun kannatais parantua tosta syövästä, sä kuolet siihen" äläkä valita siitä että rinnastan anoreksia ja syövän. kumpikin ovat sairauksia ja kumpaankin voi kuolla, vaikka haluaisikin parantua ((esim. caron carpenter (googleta jos et tunne tapausta).
se on täysin ymmärrettävää, että terveen on vaikea ymmärtää anoreksiaa (kokemusta on: omat ystävät). mä hyväksyn sen. mutta sitä mun on tosiaan vaikea käsittää, että onko anorektikoita pakko yrittää syyllistää ja mollata joka paikassa? se ei auta sairaita YHTÄÄN. Sellaisiakin olen tavannut, jotka haluaisivat parantua ja kertoa sairaudestaan, mutta eivät uskalla, koska tietävät ystäviensä suhtautuvan samalla tavalla kuin sinä. puhutko usein anoreksiasta tuohon sävyyn ystävillesi ja läheisillesi? mitä jos joku heistä onkin sairas? jos on, niin ei varmasti tee enää mieli kertoa ainakaan sinulle siitä. seuraavan kerran kuin haluat vuodattaa noita tunteita, mieti kaksi kertaa ennen kuin avaat suusi. saatat satuttaa jotakuta ja PAHASTI.
olen "afrikasta" (teillä kun on tapana kutsua afrikkaa maaksi) ja anorektikko. tunnenpa hyvinkin paljon siellä asuneita ja sikäläisiä jotka ovat sairastuneet.
Sä et mene syöpäpotilaallekaan sanomaan ettet enää jaksa kattella sen sairastamista, tai kenellekään muullekaan jolle on vakava (hengenvaarallinen) sairaus. Toi ajattelutapa on kuin monien keski-ikäisten isien ajattelutapa, kun saavat tietää tyttärensä anoreksiasta. Mitä luulet, jos kerran syömällä pysyy terveenä ja ruokaa riittää, niin mistä nämä kaikki anorektikot tulevat? Anoreksia on mielen sairaus, joka ilmenee erityisesti fyysisesti mutta myös henkisellä tasolla. Minäkin olen kyllästynyt kun terveet, joilla ei ole ollut anoreksiaa eivät voi tajuta tätä asiaa. Itse siis olen nykyisin täysin parantunut.
Afrikassa tuskin tyrkytetäänkään joka tuutista Länsimaista kuvaa "täydellisestä laihasta (nais)vartalosta".
Anoreksia on SAIRAUS.