Kopion Kauppalehden artikkelin koska linkki vaatisi rekisteröinnin ja kaikilla lukijoilla ei ole tunnuksia. Pyytäisin ylioppilasta olemaan hekumoimatta viimeisella kappaleella!
Ammattikoulutuksen taso ei riitä yrityksille
Ammattikorkeakoulujen opetuksen taso ei vastaa työelämän tarpeita. Näin sanovat Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen ja yrittäjyys- ja osaamisasioista vastaava johtaja Pekka Pokela (kuvassa).
- Yrityksistä tulee viestiä, että amk-insinöörit pitää panna jopa vuodeksi lisäkoulutukseen ennen kuin heidät voi pistää suunnittelutehtäviin, sanoo Koponen.
EK-johtajien mielestä tason lasku johtuu ammattikorkeakoulujen paisuneesta työmäärästä. Ammatillisen koulutuksen lisäksi niiden vastuulla on paljon alueellisia kehityshankkeita. Niiden rahoitus tulee usein EU:n rakennerahastosta ja vaatii runsaasti byrokratiaa.
- EU-hankkeissa yritysten rooli on usein aika vaatimaton. Ne eivät synnytä uusia työpaikkoja ja ne syövät opetusresursseja, Pokela sanoo.
Koponen ja Pokela arvostelevat sitä, että ammattikorkeakoulujen voimavarat eivät ole kasvaneet tehtävien mukaisesti.
Joissakin kunnissa koulutustehtäviin tarkoitetut resurssit ovat jo pienemmät kuin kehitystehtäviin suunnatut varat.
- Kurssikoot ovat kasvaneet ja käytännön harjoittelua, kuten laboratoriotyöskentelyä, on vähennetty. Kaikki tämä johtaa ammattiosaamisen laskuun, sanoo Markku Koponen.
EK-johtajien mielestä joidenkin ammattikorkeakoulujen läpäisyasteet ovat huolestuttavan alhaisia. Esimerkiksi Stadian tekniikan ja liikenteen koulutusohjelman läpäisee vain puolet opiskelijoista.
Valtio-omistajuus olisi viimeinen niitti
Opetusministeri Antti Kalliomäki esitti loppuvuodesta ammattikorkeakoulujen valtiollistamista. Koposen ja Pokelan mielestä se johtaisi entistä huonompaan opetuksen tasoon.
Heidän mielestään ammattikorkeakoulujen siirtäminen valtion omistukseen on tarpeetonta, koska valtiolla on jo käytössään tarpeeksi tehokkaita koulutusta ohjaavia välineitä, kuten korkeakoulujen tulosrahoitus.
- Korkeakouluverkon tiivistäminen on välttämätöntä - siitä olemme kaikki yhtä mieltä, mutta nyt pitäisi etsiä tehokkaimmat keinot asiapohjalta eikä poliittisin perustein, Pokela sanoo.
- Ammattikorkeakoulujen hyvä puoli on niiden dynaamisuus. Niiden ei pidä muuttua valtio-omisteiseksi, kuten yliopistot. Jäykkyytensä vuoksi yliopistot menettävät paljon yritysprojekteja, joihin pitäisi tarttua nopeasti, hän lisää.
Suomessa on 31 ammattikorkeakoulua. Osa niistä on yksityisten säätiöiden omistuksessa, osan omistaa kunta tai kuntayhtymä suoraan tai osakeyhtiön kautta.
- Osakeyhtiömuotoisilla ammattikorkeakouluilla on tiiviimpi linkki elinkeinoelämään. Ne ovat laadullisesti ja tuloksellisesti muita menestyneempiä, sanoo Pekka Pokela.
Elinkeinoelämä rekrytoi vuodessa 15 000 ammattikorkeakoulun suorittanutta. EK-johtajien mielestä he ovat työelämän kantava voima ja heitä pitäisi lähestyä realistisesti. Nyt ammattikorkeakoulut syyllistyvät heidän mukaansa harhaanjohtavaan markkinointiin.
- Ammattikorkeakoulut ovat halunneet profiloitua liikaa yliopistojen kaltaisiksi. Valmistujilla on väärät odotukset: he luulevat valmistuvansa korkeiksi asiantuntijoiksi tai esimiehiksi, Markku Koponen sanoo.
Ammattikoulutuksen taso ei riitä yrityksille
Ammattikorkeakoulujen opetuksen taso ei vastaa työelämän tarpeita. Näin sanovat Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen ja yrittäjyys- ja osaamisasioista vastaava johtaja Pekka Pokela (kuvassa).
- Yrityksistä tulee viestiä, että amk-insinöörit pitää panna jopa vuodeksi lisäkoulutukseen ennen kuin heidät voi pistää suunnittelutehtäviin, sanoo Koponen.
EK-johtajien mielestä tason lasku johtuu ammattikorkeakoulujen paisuneesta työmäärästä. Ammatillisen koulutuksen lisäksi niiden vastuulla on paljon alueellisia kehityshankkeita. Niiden rahoitus tulee usein EU:n rakennerahastosta ja vaatii runsaasti byrokratiaa.
- EU-hankkeissa yritysten rooli on usein aika vaatimaton. Ne eivät synnytä uusia työpaikkoja ja ne syövät opetusresursseja, Pokela sanoo.
Koponen ja Pokela arvostelevat sitä, että ammattikorkeakoulujen voimavarat eivät ole kasvaneet tehtävien mukaisesti.
Joissakin kunnissa koulutustehtäviin tarkoitetut resurssit ovat jo pienemmät kuin kehitystehtäviin suunnatut varat.
- Kurssikoot ovat kasvaneet ja käytännön harjoittelua, kuten laboratoriotyöskentelyä, on vähennetty. Kaikki tämä johtaa ammattiosaamisen laskuun, sanoo Markku Koponen.
EK-johtajien mielestä joidenkin ammattikorkeakoulujen läpäisyasteet ovat huolestuttavan alhaisia. Esimerkiksi Stadian tekniikan ja liikenteen koulutusohjelman läpäisee vain puolet opiskelijoista.
Valtio-omistajuus olisi viimeinen niitti
Opetusministeri Antti Kalliomäki esitti loppuvuodesta ammattikorkeakoulujen valtiollistamista. Koposen ja Pokelan mielestä se johtaisi entistä huonompaan opetuksen tasoon.
Heidän mielestään ammattikorkeakoulujen siirtäminen valtion omistukseen on tarpeetonta, koska valtiolla on jo käytössään tarpeeksi tehokkaita koulutusta ohjaavia välineitä, kuten korkeakoulujen tulosrahoitus.
- Korkeakouluverkon tiivistäminen on välttämätöntä - siitä olemme kaikki yhtä mieltä, mutta nyt pitäisi etsiä tehokkaimmat keinot asiapohjalta eikä poliittisin perustein, Pokela sanoo.
- Ammattikorkeakoulujen hyvä puoli on niiden dynaamisuus. Niiden ei pidä muuttua valtio-omisteiseksi, kuten yliopistot. Jäykkyytensä vuoksi yliopistot menettävät paljon yritysprojekteja, joihin pitäisi tarttua nopeasti, hän lisää.
Suomessa on 31 ammattikorkeakoulua. Osa niistä on yksityisten säätiöiden omistuksessa, osan omistaa kunta tai kuntayhtymä suoraan tai osakeyhtiön kautta.
- Osakeyhtiömuotoisilla ammattikorkeakouluilla on tiiviimpi linkki elinkeinoelämään. Ne ovat laadullisesti ja tuloksellisesti muita menestyneempiä, sanoo Pekka Pokela.
Elinkeinoelämä rekrytoi vuodessa 15 000 ammattikorkeakoulun suorittanutta. EK-johtajien mielestä he ovat työelämän kantava voima ja heitä pitäisi lähestyä realistisesti. Nyt ammattikorkeakoulut syyllistyvät heidän mukaansa harhaanjohtavaan markkinointiin.
- Ammattikorkeakoulut ovat halunneet profiloitua liikaa yliopistojen kaltaisiksi. Valmistujilla on väärät odotukset: he luulevat valmistuvansa korkeiksi asiantuntijoiksi tai esimiehiksi, Markku Koponen sanoo.
Vastaukset 38
Vanhimmat
insinöörien kannalta. Huonoa palautetta on tullut jo monelta taholta.
Vai oletko vain samaa mieltä? Copy-paste, Iisii ;)
Rigor
Samassa lehdessä vielä:
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajan Pentti Rauhalan mielestä ammattikorkeakoulujen tasoa arvosteleva elinkeinoelämä on osasyyllinen tilanteeseen.
- Ammattikorkeakoulut eivät ole lisänneet koulutuksen määrää itse, vaan elinkeinoelämän ja valtiovallan toiveita noudattaen. Nykyinen insinöörikoulutus on 90-luvun tietotekniikkabuumin tulosta. Nyt kun kasvu ei enää jatku, insinöörikoulutusta olisi syytä supistaa, sanoo Laurean rehtorina toimiva Rauhala.
Hän tyrmää EK:n väitteet siitä, että yksityisomisteiset ammattikorkeakoulut olisivat muita tehokkaampia. Rauhalan mielestä yksittäisten ammattikorkeakoulujen alhaisia läpäisyasteita tai koulutuksen laatuongelmia ei pitäisi yleistää koko ammattikorkeakouluverkkoa koskevaksi ongelmaksi.
- Resurssit eivät ole kasvaneet samaa tahtia kuin volyymit. Uudet tehtävämme eli aluekehitys ja tutkimustoiminta kirjattiin lakiin vuonna 2003. Ne vievät kuudenneksen ammattikorkeakoulujen vuosittaisista miestyövuosista, Rauhala kertoo.
Pentti Rauhala muistuttaa, että opiskeluajan rajoittaminen lisää keskeyttämisiä.
Ammattikorkeakoulujen menestystä mitataan noin 20 mittarilla, joita ovat esimerkiksi tutkintojen määrä, läpäisyaste, valmistumisaika, opetuksen laatu ja aluekehitys.
Suomen huippua ovat Hämeenlinnan ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, jotka on valittu huippuyksiköiksi kolme kertaa. Kaksi kertaa huippuyksiköiksi on valittu Lahden ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Laurea.
Noin puolet ammattikorkeakouluista on valittu kerran huippuyksiköksi.
Ja Rigor: Olen etupäässä huolissani kuten elinkeinoelämä mutta tuen myös ARENEn kantaa että elinkeinoelämä ei voi olettaa vastavalmistuneiden olevan neljän vuoden kokemuksella varustettuja!
Missä oli Rigorin oma mielipide? Vai koskiko oma mielipiteesi vain kopionnin helppoutta?
Amk:n opinto-oppaat pitäisi viedä markkinointioikeuteen totuuden vastaisina, jos amk:t pyrkivät markkinoimaan itseään laitoksina, joista valmistuu korkeita asiantuntijoita ja johtajia.
hyvin vähän insinöörien tilanteesta, joten en halua siitä kommentoida. Tradenomitutkintoon olen ollut tyytyväinen, kuten ovat myös työnantajani.
Kieltämättä julkinen kampanjointi ammattikorkeakouluja vastaan harmittaa. Tästä kärsivät suunnattomasti opintonsa tunnollisesti hoitavat opiskelijat. Tosin julkisuudessa on puhuttu pääasiassa insinööreistä.
Opinto-oppaiden sisällöt ovat vastanneet hyvin kurssien sisältöä. Jos jokin asia jää epäselväksi, se tulee mielestäni selvittää omatoimisesti. Tämä jää valitettavasti joiltakin helposti tekemättä. Opiskelu ei muutenkaan eroa kovinkaan paljoa yliopisto opiskelusta, joten omatoimisuus tärkeä piirre, jotta opiskelija saavuttaisi tutkinnon edellyttämän osaamisen.
Rigor M
"Opiskelu ei muutenkaan eroa kovinkaan paljoa yliopisto opiskelusta"
Siis se eroaa aivan mielettömän paljon ainakin sen perusteella mitä muutamilta tuttaviltani olen udellut. Sairaanhoitaja-oppilaana ollut kaverini tyttöystävä kertoi sairaanhoitajaopinnoista ja vaatimuksista joita siihen liittyy esim. tiedonhaun suhteen, tietokantojen käytön suhteen, hallittavan ja opiskeltavan kirjallisuuden suhteen, perustieteiden hallinnan suhteen, ongelmanratkaisun kehittämisen suhteen, tieteellisyyden suhteen, kansainvälisten julkaisujen artikkelien lukemisen ja analysoinnin suhteen, tieteen filosofian opiskelun suhteen, tilastollisten menetelmien hallinnan suhteen, epidemiologisten ajattelumallien suhteen, käytännössä vaadittavien taitojen suhteen... todella valtava ero vaadittavissa ja hallittavissa asioissa yliopistossa ja AMK:ssa, tässä nyt vertailuna terveydenhuolto-ala eli AMK-sairaanhoitaja-oppilas ja lääketieteen ylioppilas/kandidaatti.
Samat suuntaviivat asiassa ovat myös insinöörioppilaalla ja tekniikan ylioppilaalla.
"Jos jokin asia jää epäselväksi, se tulee mielestäni selvittää omatoimisesti. Tämä jää valitettavasti joiltakin helposti tekemättä. Opiskelu ei muutenkaan eroa kovinkaan paljoa yliopisto opiskelusta,---"
Eli yliopistossakin pärjää jättämällä itsenäisesti opiskelematta ja selvittämättä ne asiat, joita ei opettaja tarjoa valmiiksi pureskeltuina? Ei meillä ainakaan. Jollei opi omatoimiseksi tiedonhankinnassa, ei yliopistossa pitkälle pötki. SIINÄ juuri on se ero.
Kun kirjoitat otsikon "Minä tiedän" alla tuommoista, tulee väistämättä mieleen kysyä, että TIEDÄTKÖ varmasti vaiko LUULETKO vain TIETÄVÄSI? Oletko opiskellut yliopistossa?
tarkoitus olla paskaa. Terveydenhuolto on myös alana minulle melko tuntematon, joten senkään suhteen en viitsi alkaa arvailemaan.
Sinulla on onneksi tietoa alasta kuin alasta ;) Taidat olla samanlainen moniosaaja kuin mitä naapurissani asuu (mustalaisperhe) monin kappalein.
joten tiedän. Yliopistosta selviää varsin hyvin laiskottelemalla, jos siis myös heikommat arvosanat kelpaavat. Graduissakaan ei välttämättä ole muuta eroa kuin lähteiden määrä.
Tämä on ainut totuus.
RM
Niin että missä opiskelet? Amiskassako?
Tämän perusteella...
"Tämä on ainut totuus."
...et kuulosta siltä kuin olisit koskaan saavuttanut korkeakoulukypsyyttä. Ainoat yliopiston käyneet, joilla olen tuollaisia asenteita tavannut, ovat niitä onnettomia oikeaan työelämään kelpaamattomia raakkeja, jotka ovat päätyneet AMK-opettajiksi.
Itse olen AMK:n käynyt, ja nyt opiskelen yliopistossa. Minun kokemukseni ja näkemykseni mukaan ero on todellakin melkoinen. MINÄ en kuitenkaan väitä, että otokseni on kattava ja minun näkemykseni ainoa oikea totuus.
MINUN kokemukseni mukaan yliopistossa koulutetaan etsimään ja tuottamaan luotettavaa tietoa, kun taas AMK:ssa opetetaan kyseenalaistamatta uskomaan (opettajan esittämiä) perusteettomia väitteitä ja luomaan MuTu-pohjalta uusia. Tämä palsta on täynnä surullisia esimerkkejä tuloksista.
AMK:n pääasiallinen tehtävä tuntuu olevan peitellä totuutta siellä annettavan opetuksen todellisesta tasosta ja höynäyttää sinne lisää ihmisiä uskomaan olevansa kovastikin korkeakoulutettuja.
Amiskasta en tiedä mitä sillä tarkoitat.
"MINUN kokemukseni mukaan yliopistossa koulutetaan etsimään ja tuottamaan luotettavaa tietoa, kun taas AMK:ssa opetetaan kyseenalaistamatta uskomaan (opettajan esittämiä) perusteettomia väitteitä ja luomaan MuTu-pohjalta uusia."
Ihmettelen miten joku voi tuollaista väittää. Et ole tainnut olla kovinkaan lahjakas oppilas.
"Tämä on ainut totuus."
Tällä lauseella oli tarkoitus herättää mietteitä. Moni täällä kirjoittaa täyttä soopaa totena. Minä en onneksi kuulu tähän joukkoon.
"Amiskasta en tiedä mitä sillä tarkoitat. "
Amiska (puhekielinen ilmaus) = 1) ammattikorkeakoulu tai 2) siellä opiskeleva.
"Tämä on ainut totuus.
Tällä lauseella oli tarkoitus herättää mietteitä. Moni täällä kirjoittaa täyttä soopaa totena. Minä en onneksi kuulu tähän joukkoon."
Etpä tosiaan kuulu. Sinä kirjoitat omia näkemyksiäsi AINOANA totuutena. Ihmettele sinä mitä ihmettelet - minä puolestani ihmettelen kuvitteletko sinä tosissasi tuommoisten puheiden jälkeen kenenkään oikesti yliopistossa olleen tai olevan uskovan sinun käyneen oikeata korkeakoulua lähelläkään.
"Et ole tainnut olla kovinkaan lahjakas oppilas."
Olen tietenkin jäävi arvioimaan omaa lahjakkuuttani. Arvosanathan eivät sitä suoraan kerro, mutta jos ne auttavat sinua tekemään päätelmiä, niin AMK:ssa sain (vain) nelosia ja viitosia, ja yliopistossa sama linja on (toistaiseksi) jatkunut.
amk:ssa sairaanhoitajaksi opiskelevaa ei pidä verrata lääketieteen opiskelijaan, vaan hoitotieteen opiskelijaan!!!!! STUPID DUMN-ASS!!!
Amiska on ammattikoulu. Tuus tännepäin jutteleen, niin tiät mistä puhutaan.
Ihmetyttää tämä yökköjen termien muunteleminen. Amiska on amis ja on aina näin ollut.
Ei se asia päivänvalossakaan muuksi muutu. Kyllä meilläpäin
AMIS = ammattikoulu tai ammattikoulun oppilas
AMISKA = ammattikorkeakoulu tai sen oppilas
Amiskat yrittävät näköjään luoda hajurakoa amiksiin ja esiintyä mieluummin "Universityinä" kuin amiskoiden mielestä liikaa ammattikoulut mieleen tuovina amiskoina. Mutta puhekieli elää omaa elämäänsä ja heijastaa todellisuutta riippumatta ARENEn yrityksistä harhaanjohtavilla nimityksillä sumentaa tosiasioita.
Minä kutsun AMKkeja AMK-oppilaita amiskoiksi ja ammattikouluja oppilaineen amiksiksi. Niin tekevät muutkin täällä päin. Ja sillehän amiskat eivät mahda mitään.
"AMIS = ammattikoulu tai ammattikoulun oppilas
AMISKA = ammattikorkeakoulu tai sen oppilas"
Näin minäkin olen monesti kuullut sanottavan, tosin ammattikorkeakoulun oppilaita olen amiksiksi myös kuullut sanottavan. Tämähän nimenomaan kertoo siitä, että kansalaiset mieltävät sen, että amk on lähempänä entisiä opistoja kuin yliopistoja.
muualla kuin täällä, joten mistää kansalaisista on turha puhua. Puhun yleensä hieman fiksumpien ihmisten kanssa, kuin sellaisten jotka saattaisivat käyttää kyseistä sanaa.
Entäs sitten, vaikka SINÄ et ole kuullut? Sinunko suppean tuttavapiirisi (joka oletettavasti koostuu amiskan opettajista ja oppilaista) kielenkäytön mukaan koko Suomen pitäisi puhua? Kasva jo ulos sieltä tynnyristä ja ala ajatella omilla aivoillasi.
"mistää kansalaisista on turha puhua."
Niin että MUIDENKO on turha puhua? Mutta sinä ilmeisesti voit vaatia oman kuppikuntasi puheenparren julistamista ainoaksi ja oikeaksi ja kaikille pakolliseksi? Vai ajattelitko vaatia kansalaisoikeuksien poistamista niiltä, jotka eivät puhu niin kuin sinä haluat. Puhekieli elää ja kehittyy koko ajan, ja puhekielessä asioita kutsutaan usein niiden "oikeilla" eli nasevan kuvaavilla nimillä. Riippumatta siitä miksi itseään ylentävät hienostelijat niitä haluaisivat kutsuttavan. Kieltä ei voi pakottaa, se syntyy ja kehittyy spontaanisti puhujiensa keskuudessa.
Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, MIKSI sinua ärsyttää se, että AMK:sta ja sen opiskelijoista käytetään nimitystä amiska?
Kerropa! Mikä siinä ärsyttää? Ihan oikeasti - osaatko sanoa itsekään?
Jos yleiseen käyttöön leviäisi jokin vastaava yliopistoa tarkoittava lemppari/nimiväännös (yliskä, ypiskä, ystö, yöstö - tai peräti ylpiskä, ylpistö tai yökkis) niin mitenkähän ylioppilaat reagoisivat. Eivät takuulla mitenkään. Virallisesta nimestä väännetty puhekielinen lyhenne tuskin herättäisi vahvoja tunteita - edes niissä tapauksissa, joissa se saattaisi tuottaa negatiivisia mielleyhtymiä (kuten esim. ylpistö tai yökkis). Eikä sen tietysti pitäisikään herättää. Eihän se koulu tai sitä kohtaan tunnettu arvostus siitä muutu, jos koulun puhekieleen turhan pitkää nimeä väännellään suuhun sopivaksi - niinhän puhekielessä aina tehdään.
Mutta miksi AMISKA on sellainen punainen vaate amiskoille?
Siksikö, että se on väännös koulun oikeasta nimestä ja heijastelee sen todellista tasoa? Et kai sinä häpeä kouluasi? Ei suinkaan kyse ole siitä, että ajattelet mieluummin olevasi Universityssä kuin AMMATTIkorkeakoulussa? Jos häpeät kouluasi ja haluat opiskella sellaisessa koulussa, joka tosiaan mielletään yliopistoksi, niin mene yliopistoon. Ei jostakin asiasta käytetty nimitys määrää asiaa kohtaan tunnettua arvostusta, vaan ko. asian arvostus määrää sen, millaisia mielikuvia sen nimityskin alkaa herättää. Tämä pätee myös amiskoihin. Jos ne (koulut) tai he (AMK:n oppilaat tai sieltä valmistuneet) osoittautuvat aidosti arvostettaviksi, muuttuu myös nimitys "amiska" ajan kanssa kunnioitusta herättäväksi nimitykseksi. Jos ne/he taas osoittautuvat suuria puheitaan heikommiksi tasoltaan, muuttuu "amiska" haukkumasanaksi. Nyt se on neutraali väännös koulun nimestä, ja on amiskoista itsestään kiinni millaisiksi nimityksen "amiska" herättämät mielikuvat ajan oloon muotoutuvat. Sitä tutkainta vastaan on turha pullikoida. Puhekieli on armoton, muttei epäreilu. Se vain heijastelee sitä mitä ihmiset ajattelevat.
Insinöörit sitten murskataan kokonaan. Huvittavin kommentti oli kyllä tuo viimeinen kappale, "he luulevat valmistuvansa korkeiksi asiantuntijoiksi tai esimiehiksi". Tyylikkäästi aseteltu niin, ettei AMK:sta valmistuvilla muka ole edes valmiuksia sellaiseen.
Ja taas kaikki ammattikorkeakouluista valmistuneet paketoitiin samaan looraan - vaikka jutussa puhuttiin vain insinööreistä. Jotenkin on alkanut tuntua siltä, että tietyt tahot pyrkivät saamaan AMK:sta valmistuneiden palkat alas...
Isäni, joka muuten on DI, naureskeli tuossa pari iltaa takaperin yritysten pakenemista omasta vastuustaan. Kuulemma ainakin hänen nuoruudessaan kaikki tärkeämpiin tehtäviin päässeet koulutettiin, ja parhaimmillaan jopa pari vuotta. Hän itsekin pääsi esimiestehtäviin muutaman vuoden työelämässä olleena, ja joutui kahdeksaksi kuukaudeksi koulutukseen.
Yrityksillä on nykypäivänä liian suuret luulot -itsestään-. Ei kaikissa oppilaitoksissa paneuduta sata-prosenttisesti juuri tämän yrityksen toimialaan. Mikäli valmistunut osaisi vain tietyn alan asiat, ei hänellä olisi tulevaisuudessa mahdollisuutta hakeakaan muualta töitä. Nyt siis puhun nimenomaan insseistä...
Yrityksillä on nykypäivänä liian suuret luulot -itsestään-. Ei kaikissa oppilaitoksissa paneuduta sata-prosenttisesti juuri tämän yrityksen toimialaan.
Tuontyyppisiä firmoja on mutta onneksi vähän. On kokemusta yhdestä kun olin haastattelussa. Onneksi en päässyt!
Itse työskentelen tehtävässä johon ei ole suoraa koulutusta lainkaan suomessa joten minä ja kollegat on koulutettu työn ohessa. Aloitimme helpoista ja pienistä projekteista ja pikkuhiljaa päädymme isompiin ja vaativimpiin projekteihin aina vastuulliseksi saakka. Aikaa siihen menee vuosia. Mielestäni yritysten olisi tärkeämpää olla kiinnostunut vastavalmistuneen sitoutumishalukkuudesta kuin olla huolissaan osaako tuo jo mitään vai joudummeko kouluttamaan.
Jonkun pitäisi varmaan selvittää kauppalehden kirjoittajille ammattikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ero. Kun sain lehden käteeni luulin, että kyseessä olivat ammatti-instituutit...
Siis kerran AMK:sta valmistuneet eivät mene esimies/korkeisiin suunnittelu töihin, vaan toimihenkilöiksi, niin ei siinä kovin isoa eroa ole, merkonomi kykenee tekemään monet toimihenkilötyöt, mihin nyt koulutetaan tradenomeja, tradenomi ei kuitenkaan käy ekonomin töihin.
Sinulla on siis myös vahva kokemus liike-elämästä vai oletko kaverilta kuullut nuo jutut?
Katsopas kun se ei ole niin yksioikoista että näitä töitä voi tehdä vain ja ainoastaan merkonomi ja näitä töitä ainoastaan maisteri, kuten terveydenhuollon puolella on. Esimerkki: KLT-kirjanpitäjiä ja HTM-tilintarkastajia löytyy niin merkonomeja, tradenomeja kuin kauppamaistereitakin.
Kuinka ollakaan, ei taaskaan mitään vastinetta. Kaveri lopettaa heti kun jää alakynteen ja availee uusia puita, joissa jankkaa samoja juttuja.
Ei omaa kokemusta suoraan, muuta kautta olen saanut tietoa: tv:stä, radiosta, netistä, julkaisuista, kavereilta, yliopiston julkaisuista.
On se sitten kumma, että tradenomin palkka toimihenkilönä on 1700 ja asiantuntijana 2200 ja ekonomin keskipalkka on yli 4000. Teoriassa muka johonkin samaan tehtävän kykenisi, muttei noin yleensä.
No, firmassa jossa isäni oli töissä, oli ainakin insinöörejä johtajina sekä päälliköinä. Nyt tosin kuulemma ovat vaihtaneet opisto-inssejä AMK-insseihin.
Että semmosta.
Itse olen jo niin vanha, että muistan tasan tarkkaan ammattikorkeakoulujärjestelmän synnyn (tälläkin palstalla on varmaan parikymppisiä, jotka eivät varmasti ole seuranneet koulutuspoliittista julkista keskustelua 1993-1995). Kun järjestelmää luotiin oli siinä kaksi kantavaa teemaa: siitä tulisi nimen omaan ammattilaisia tuottava järjestelmä ja opetuksen laatua sekä määrää nostettaisiin yritysyhteistyön avulla. Siis se korvaisi opistot nostamalla laatua, ei profiloitumalla uudestaan.
Tässä vaiheessa kun järjestelmää luotiin olin itse juuri aloittanut lukion ja kovin innoissani uudesta systeemistä. Se tuntui juuri oikealta lääkkeeltä Suomen sen hetkiseen tilanteeseen, koska a.) oli suuri tarve kouluttaa ammattilaisia ja esim. IT-tyyppien puutteesta puhuttiin jatkuvasti, ja b.) toisaalta oli tarve tuottaa "huippuosaajia", koska oli nähtävissä, että korkeateknologiasta tulee Suomen valtti.
Mitä sitten käytännössä tapahtui? AMK-järjestelmä ei halunnutkaan korvata opistoja paremmalla laadulla, vaan se halusi profiloitua kokonaan uudestaan. Se halusi kilpailla yliopistojen kanssa, vaikka sen olisi pitänyt luoda oma imagonsa nimen omaan käytännön osaajia houkuttelevana järjestelmänä. Alkoi aggressiivisen markkinoinnin periodi, joka ei ole vieläkään loppunut. Aikaisemmin ei Helsingin Sanomissa ollut julkaistu ilmoituksia kouluista, ja yhtäkkiä olikin silmien edessä toinen toistaan hienompia koko sivun värimainoksia, joissa luvattii monta hyvää ja kymmenen kaunista. Sen sijaan, etä olisi korostettu sitä, että "meillä sinä opit tekemään työsi hyvin" mainoksissa luvattiin, että "meillä sinä opit kansainvälisyyttä, löydät omat vahvuutesi ja saat mainiot edellytykset toimia johtotehtävissä". Siis etäännyttiin täysin siitä ajatuksesta, että tarkoitus olisi kouluttaa ammatti-ihmisiä yritysten tarpeisiin; niitä, jotka osaavat vaikka rakentaa auton.
Tämä kaikki ei olisi välttämättä ollut niin turmiollista, jos ei samanaikaisesti olisi epäonnistuttu niissä muissakin tavoiteissa. Yritysyhteistyö on todellisuudessa vähentynyt jatkuvasti ja samaan aikaan on opetuksen määrää vähennetty. Ammattikorkeakoulujen profiiliin ei enää sopinutkaan se, että olisi tehty käytännön duunia jollain pikkupajalla, vaan korkeakoulun imagon mukaisesti yhteistyökumppanien piti olla Nokioita ja vastaavia suuria yrityksiä. Näin sitten katkaistiin suhteet metallipuolen firmoihin ja samalla menetettiin kosketuspinta työelämään. Insinöörit alkoivatkin suorittaa työharjoitteluaan jossain ihan muualla kuin oman alansa firmoissa, eikä kukaan pitänyt tätä oireellisena.
No nyt on onneksi herätty siihen tosiasiaan, että Suomi ihan oikeasti tarvitsee niitä ammattilaisia nyt ja tulevaisuudessa. Osaajia, jotka tietävät mitä käytännössä pitää tehdä. Toivottavasti tämä kymmenen vuotta vanha tarkoitus saadaan vielä toteutettua ja AMK-järjestelmä palautettua juurilleen opistojen kaltaiseksi "korkeamman tason ammattikouluksi". Nykyisen kaltainen kehitys ei johda ainakaan hyvään lopputulokseen, vaan ainoastaan siihen, että työpaikat tulevat siirtymään sinne, mistä löytyy työntekijöitä.
Toisaalta ymmärrän AMK:ja. Nokiat ja muut isot pajat joilla on omia tuotteita ja suuremmat kuviot työllistävät enemmän kuin pienet yritykset. Inssin palkkaaminen on kiinteä kulu. AMK:n tulee suhtautua yrityksiin asiakkaina. Vaikka Nokia ja muutama muu iso firma veisi 80% valmistuneista, 20% päätyy muihin pienempiin. Siksi heidätkin olisi huomioitava.
PK-sektori on sekä isoin työllistäjä Suomessa että myös nopeiten kasvava. Suurten pörssiyritysten osuus työpaikoista on loppujen lopuksi hyvin pieni, muutamia prosentteja, Nokia mukaan lukien. Tässä juuri hyvin näkyy se vääristymä, jonka AMK-järjestelmä on onnistunut luomaan ihmisten mielikuviin: oppilaat kuvittelevat, että heistä 80% prosenttia menee Nokian tai vastaavan palvelukseen ja näin ollen uramahdollisuudet ovat mitä mainioimmat. Totuus on kuitenkin se, että 80% prosenttia tulee tekemään uransa Villen ohjelmapajassa, Möttösen ATK-huollossa tai Pertunrinteen koneteollisuudessa. Näin se menee, ja juuri siitä syystä olisi ensiarvoisen tärkeää, että AMK:t tekisivät yhteistyötä yllä mainittujen tahojen kanssa sen sijaan, että yrittäisivät nuolla Nokian persettä ja järjestäisivät yritysvierailuja vain sinne. AMK-järjestelmän idea ja ydin on käytäntö ja sen osaaminen. Käytäntö on paljon muutakin kuin pari pörssiyhtiötä.
"Toivottavasti tämä kymmenen vuotta vanha tarkoitus saadaan vielä toteutettua ja AMK-järjestelmä palautettua juurilleen opistojen kaltaiseksi "korkeamman tason ammattikouluksi"."
Erittäin hyvin kirjoitettu. Nimenomaan sitähän ne ovat ja pitäisi olla. Siis ei mitään korkeampiin tehtäviin kouluttavia kouluja tai todellakaan "yliopistomaisia". Ne ovat lähempänä ammattikoulua ja kuuluukin olla, sitten alkavat rehtorit leikkiä yliopistoa siellä... voi helvetti!
Itse kiinnitin hyvin samoihin asioihin huomiota.matemaattisten valmiuksien sijaan opinnoissa painotettiin enemmän sosiaalista kansainvälistymistä ammattiopintojen kustannuksella..Koulutusta myyytiin nuorisolle värikuvilla jossa sliipatut nuoret puvuissa hymyilivät kännykkä korvassa ja läppäri kädessä...insinööreistä tulikin merkonomeja.
Yllätys, olen itse ammattkorkeakoulu opiskelija.
Ja silti olen samaa mieltä siinä, että ei ne paperit tee insinööristä/tradenomista yms. osaajaa.
Kouluaikana on työharjoittelua. Se pitäisi mielestäni hyödyntää siten, että yritys saisi tästä harjoittelijasta tulevaisuudessa työntekijän, jota ei tarvitse "opettaa talon tavoille".
Tässä kulkisi rinnakkain vanha kunnon "oppisopimus" -meininki ja tämä superhohdon saanut "korkeakoulu" -meininki.
Miksi näistä asioista ei kysytä työnantajilta, siis mikä mättää esim. valmistuneissa insinööreissä, heidän taidoissaan, että siltä pohjalta voitaisiin rakentaa taas uudestaan koko systeemi uusiksi.
Itse miellän, vaikka opiskelija olenkin, ammattikorkeakoulut vanhoiksi "kauppaopistoiksi" ja "tekuiksi", näissä on nyt vaan sitä "vapautta", jota yliopistomaailmasta ihannoidaan.
Läheltä olen seurannut erästä insinööriä. Odotti niin kauan, että sai valmistumispaperit käteen, ennen kuin haki töitä! Ei ne työnantajat odota niitä papereita...jos olisi ollut viisas insinööri, niin olisi kopaissut eri firmoja jo vuosi sitten esimerkiksi ja kertonut kys.firmoille tilanteen, että valmistumassa ollaan, että voisitteko olla kiinnostuneita ja siis sitä aktiivisuutta. Omaan jakeluuni ei vaan mene se, että odotetaan niin kauan kunnes on ne paperit kädessä!!!!, kyllä sen valmistumisen olisi voinut suorittaa ja neuvotella firman kanssa aloittamisesta.
Vaikeaa olla hekumoimatta tuosta loppuosasta, selväähän se, mutta mukavalta tuntuu, että arvovaltaisen julkaisun arvovaltaisessa artikkelissa kirjoitetaan tekstiä, joka alleviivaa niin hyvin sitä, mitä olen valistanut AMK-oppilaille täällä.
Mielestäni suuri osa oppilaista on laiskoja ajantappajia, joita ei paljoakaan kiinnosta muu kuin se ettei tarvitsisi töihin mennä. Itse opiskelen ammattikorkeassa toista vuotta ja olen todella tyytyväinen koulutussisältöön. Tosin opettajien rekrytoinnissa on yllättävän suurella prosentilla epäonnistuttu ja n. 35 opiskelijaa ohjelmoinnin lähiopetuksessa yhden opettajan voimin on aika erikoinen kokemus. Itsestä on paljon kiinni tuo ammattikorkeakoulussa menestyminen ja työllistyminen sen jälkeen. Jos ei ihmisiä kiinnosta koulun käynti niin lähiopetus passivoi heitä entuudestaan.
Onko vika siis sittenkin nuorisossa?=)
Luokallani on n.30 opiskelijaa ja jos pitäisi itseni kuvitella työnantajan paikalle, voisin kuvitella palkaavani heistä maksimissaan 5.
Suurin vika lopuissa 25:ssä on asenne työntekoon ja opiskeluun.
Jos nimittäin väität että KL on arvovaltainen julkaisu. Joka numero sisältää jopa tradenomin havaittavissa olevia asiavirheitä ja esim. sijoittajat pyyhkivät siihen ainoastaan perseensä.
Rigor M
"valistanut" heh! Mitä kaikki Suomen ihmiset tekisivätkään ilman tämän lapsukaisen valistusta.
Ylioppilas menehän ottamaan lääkkeesi välillä. Käy myös huomenna työkkärissä ilmoittautumassa, ettei tule karenssi.
työnantajat tekee kaikkensa koulutusjärjestelmämme alasajamiseksi..tänä päivänä työntekijät kyllä vaatii paljon mutta tarjoavat vähän eivätkä juuri itse panosta työntekijöidensä koulutukseen tai hyvinnvointiin vaan se katsotaan yhteiskunnan tehtäväksi (rahoittamaksi)...insinöörityöpaikat(AMK) ovat ainakin suunnittelitoimistoissa todella huonosti palkattuja ja työsuhde on katkolla kun jokin projekti valmistuu ja työnantajilla on kiire lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöä...