Kannattaako vesikiertoiseen laattialämmitykseen laittaa huonekohtaisia termostaatteja (betonilattia). LVI-valvojan mukaan ei kattaisi laittaa, vaan jokaiselle piirille oma manuaalinen säätö.
Termostaatit
laittaako vai ei
2710106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Voi toteuttaa termostaateilla tai ilman.
Jos ei ole termostaatteja on huonekohtainen säätäminen hieman hankalampaa. Ja esim. tulisijaa käytettäessä voi tulla herkemmin ylilämpöä (kivitalossa ei juuri mitään väliä). Toisaalta huonetermostaatti voi vaatia kaverikseen lattiatermostaatin jne...
Yksi vaihtoehto olisi laittaa putkitukset ja rasiat kaikille mahdollisille termostaateille valmiiksi ja ostaa & asentaa ne termostaatit jälkeenpäin jos on tarvis. (esim wirsbon kamaa saapi tukusta ihan irtona myös jälkeenpäin)
Aiheesta jappastu mm täällä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonjako
- raksaaja
huoneisiin johon aurinko pääsee lämmittämään,kannattaa laittaa.muuten ei tarvitse.kokemusta 9v.nereus jarjestelmä.
Kyllä kannattaa niinkuin edellä on mainittu ilman termostaatteja ilmaisenergioiden (takka, aurinko) hyötykäyttö on vaikeampaa.
Omakotitalossa termostaattien takaisinmaksuaika on 5% korolla noin 7-10 vuotta.
Termostaattien avulla voi säätää huonekohtaisesti lämpötilaa. Tämä on mukavuustekijä (jos esim anoppi tulee kylään voi laittaa huoneen vähän kylmemmällä ja anoppi käy harvemmin kylässä)
"huoneisiin johon aurinko pääsee lämmittämään,kannattaa laittaa."
Jos huoneessa takka, sama homma (energiatalouden kannalta).
MUTTA molemmissa tapauksissa pitäisi sitten lisäksi olla lattiatermostaatti jolla estetään lattialaatan pääseminen liian kylmäksi. Erityisen merkittävä juttu laattalattian osalta.
Mielestäni termostaatti tekee sen, mitä muuten joutuisit tekemään käsin - siis kannattaa. Jos et laita niin laita varalle ainakin sähköputket ja rasiat, ne ei maksa käytännössä mitään.
Mutta usein vähemmälläkin termostaattimäärällä pärjäisi. Tulee mieleen tuttavan avoin alakerta, jossa on kolme termostaattia muutaman metrin päässä toisistaan. Siinä olis riittänyt yksi..
jos huonetermareita on samassa avoimessa tilassa menee säätäminen hankalaksi ja toimintakin voi olal ihan mitä sattuu, etenkin jos lattiapinnoitteetkin on erit.
Jos teille on kuulunut kauppaan 24v termostaatit, niin toimittiko lattialämmitysjärjestelmän toimittaja muuntajat järjestelmän mukana?
Minulla ainakin Lämpötalon PRIMEX:iin ei MUKA kuulu muuntajat mukaan!
Eli pitää itse hommata!
Mites muilla toimittajilla(nereus,wirsbo,warmia...)?
oho
Luulin että lämpötalo myy "avaimet käteen".
ekana talvena ei ollut ternareita vaan käsisäädöllä haettiin lämpötila. Tai sisi olihan ne mutta paketissa odottamassa inspiraatiota ja sähkäriä.. Lämmityskuluissa huomattava muutos heti asennuksen jälkeen. Vesikiertoisessahan on se ongelma että pakastaessa kestää tovin ennekuin lämpö nousee ja toisinpäin hetken voi olla aika kuumaa.
"Vesikiertoisessahan on se ongelma että pakastaessa kestää tovin ennekuin lämpö nousee ja toisinpäin hetken voi olla aika kuumaa."
Minusta tuo ongelma koskee kaikkia lattialämmityksiä. Paksu betonilattia on vain niin hidas lämmönluovuttaja. Vaikka lämmöt katkaistaan kokonaan lämmitys jatkuu tunteja. Samoin jos lämmöt laitetaan täysille niin lämpöä alkaa irrota vasta tuntien päästä.
Joissakin sunteissa on säädettävä viive ulkolämpötilan mittauksessa. Jos sinulla tuntuu olevan liikaa viivettä niin tuota arvoa kannattaisi pienentää mnikäli sellainen on. Sama ongelma voi ilmetä kivitaloissa, mutta toisin päin(kuten aiemmin tällä palstallakin on juteltu). Kivitaloissa voidaan käyttää suurempaa viivettä.
puutalo lattialämpö vaatii sään ennustajan jotta se toimisi "täydellisesti" ilman aaltoilua tai että lattia antaa vain peruslämmön ja loppusäätö tapahtuu seinäpattereissa tms.
Asia riippuu puutalon massiivisuudesta. Joissakin taloissa on kiviseiniä ja tulisijaa yms. Nämäkin toimivat tasaajina. Myös ilmanvaihto tasaa hieman lämmönvaihtelua. Ilmiön voimakkuus riippuu kolmesta asiasta energian tarpeesta, lämmittimen(lattian) massasta ja rakennuksen varauskyvystä.
Ongelma on pahimmillaan talossa jossa on pieni energiantarve, rakennuksella pieni massa ja lattia on paksu. Suunnitteluvaiheessa voi noista poissulkea kaksi ja ongelmaa ei pitäisi olla. (Energian tarvetta ei kannattane kasvattaa)
Omat ratkaisuni tulee olemaan: Lattia(ei kantava) vain 6cm ja tasaavaa lämmitystä sekä kiviväliseiniä(puutalo).
Mikäli sinulla on ulkolämpötilan mukaan lämpökäyrää seuraava järjestelmä (esim. ouman) niin et tarvitse termostaatteja. Lattialämmityspiirit säädetään (ja asuessa säädetään lisää) sopiva virtaus niin että esim. makuuhuoneissa on hieman viileämpää.
Jos poltat takkaa talvella niin säädät sen tilan piirit hieman pienemmälle. Koska yleensä rakennetaan varaavia tulisijoja ja tulta pidetään säännööllisesti niin ne piirit saa olla vähän pienemmällä koko talven.
Jos talo on yksikerroksinen niin saman voi tehdä esim. OUMAN:ta valitsemalla lämpötilapudotuksen koko kerrokselle. Tämän saat yhden katkaisimen taakse, jota voit käyttää myös "kotona-poissa" kytkimenä.
Sisälle paistavaan aurinkoon sanoisin että laita sälekaihtimet kiinni. Auringon UV-säteily tekee tepposensa sisustuksen pinnoille, eikä kukaan järkevä anna auringon tohotttaa suoraan sisään. Kun ulkoilman lämpötila nousee niin lämpökäyrä seuraa perässä -> ei ongelmaa.
Jos joku väittää että termostaatit säästävät OIKEASTI itsensä takaisin verrattuna OIKEIN säädettyyn lämmitysjärjestelmään ilman termostaatteja -> puhuu paskaa. Laske kaikki kulut mitä termostaateista tulee kaikkineen: putkitukset, reiänteot, sähkökaapelit, jakoboksit toimilaitteiden sähkönsyöttöön, kytkentä, mahdolliset ukkosvauriot.
Siis huonoiten käytettyä rahaa raksaprojektissa saavutettuun hyötyyn nähden. Huomioi kuitenkin mitä urakkaan on sovittu - ettei sua kuseteta rahallisesti.
Sen takan/auringon voit kompensoida myös sisätila-anturilla, joka ohjaa lämpökäyrää.
Jos termostaatteja haluat niin laita sähkölämmitys...
Jusa
Tuo oli mielestäni liikaa yleistetty.
> Mikäli sinulla on ulkolämpötilan mukaan lämpökäyrää seuraava järjestelmä (esim. ouman) niin et tarvitse termostaatteja. >Lattialämmityspiirit säädetään (ja asuessa säädetään lisää) sopiva virtaus niin että esim. makuuhuoneissa on hieman viileämpää.
Ja jos muutosta haluaa myöhemmin (esim vieraille vierashuoneeseen) niin joutuu säätämään jakotukilta.
Mielestäni ei ollenkaan kätevää.
>Jos poltat takkaa talvella niin säädät sen tilan piirit hieman pienemmälle. Koska yleensä rakennetaan varaavia tulisijoja ja tulta pidetään säännööllisesti niin ne piirit saa olla vähän pienemmällä koko talven.
Ei kai kukaan nuin tee? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Esim maalämpö on edullisenpaa kuin ostettu puulämpö.
Ja kun puulla haluaa osatehopumppua auttaa vain huippupakkasilla tai vain tunnelmoida niin energianhukkaa ja ylilämpöä tulee (hieman enemmän) jos ei ole termareita.
(kivitalossa tai kamiinalämmityksessä melko samantekevää, kivitalossa se lämmön nousu on niin pieni ja kamiinalämmityksessä lämpö pomssahtaa niin nopsaan ettei lattia kerkiä kuitenkaan reagoida)
>Jos talo on yksikerroksinen niin saman voi tehdä esim. OUMAN:ta valitsemalla lämpötilapudotuksen koko kerrokselle. Tämän saat yhden katkaisimen taakse, jota voit käyttää myös "kotona-poissa" kytkimenä.
Muissa huoneissa joissa ei ole tulisijaa tulee vilu. Ei siis hyvä.
>Sisälle paistavaan aurinkoon sanoisin että laita sälekaihtimet kiinni. Auringon UV-säteily tekee tepposensa sisustuksen pinnoille, eikä kukaan järkevä anna auringon tohotttaa suoraan sisään.
Kerro se motivalle. ;-)
Me ollaan sen verran tyhmiä että tammikuusta toukokuuhun paistaa etelän aurinko sisään, luullaan saavamme passiivista lämmitystä?
>Jos joku väittää että termostaatit säästävät OIKEASTI itsensä takaisin verrattuna OIKEIN säädettyyn lämmitysjärjestelmään ilman termostaatteja -> puhuu paskaa....
Ok. Parempi etten väitä. ;)
>Siis huonoiten käytettyä rahaa raksaprojektissa saavutettuun hyötyyn nähden.
Ehkä.
>Sen takan/auringon voit kompensoida myös sisätila-anturilla, joka ohjaa lämpökäyrää.
Ei voi. Ellei koko talo ole yhtä hallia.
Olet oikeassa siinä että termostaatit usein vain korjaavat väärän säädön/mitoituksen. Termostaatti voi kuitenkin oikein ajateltuna olla ihan hyödyllinen.
Sisätila-anturi ei tee muuta kuin tiputtaa menoveden lämpötilaa. Tällöin makuuhuonekin viilenee jos lämmitetään takkaa olohuoneessa. Fiksumpaa olisi laittaa yksi(tai kaksi) termostaatti, niiden huoneiden piireihin joihin takan lämpö leviää. eli piirejä voi olla useampi mutta termostaatteja tarvitaan vain yksi. Sama juttu auringon kanssa eteläpuolen piirejä kuristaa yksi termostaatti tarvittaessa. Tämä riippuu talosta, kuinka paljon ikkunoita on etelään päin.
"Sisälle paistavaan aurinkoon sanoisin että laita sälekaihtimet kiinni. Auringon UV-säteily tekee tepposensa sisustuksen pinnoille, eikä kukaan järkevä anna auringon tohotttaa suoraan sisään. Kun ulkoilman lämpötila nousee niin lämpökäyrä seuraa perässä -> ei ongelmaa. "
Nykylasit suodattavat UV-valosta suurimman osan pois, jopa 95%. Kevätaurinko vähentää lämmitystarvetta yllättävän paljon. Olikohan niin että hyöty on etelään suunnattuissa ikkunoissa 300kWh/vuosi/ikkunaneliö (muistin varasta). Tämä voi käytännössä vähentää lämmitystä useita tuhansia kWh. Kannattaa pitää ne sälekaihtimet auki (vaikka lämpenee se ikkuna vaikka olisikin kaihtimet). Kesällä asia on tietysti toisin mutta silloin aurinko paistaakin ylempää ja hyvin suunnitellussa talossa on katos/lippa/räystäs joka suojaa paahteelta.
"Ja jos muutosta haluaa myöhemmin (esim vieraille vierashuoneeseen) niin joutuu säätämään jakotukilta.
Mielestäni ei ollenkaan kätevää."
Koska on taloudellista pitää kierrossa oleva vesi mahdollisimman kylmänä niin mikäli vieraat pitävät lämpimämmästä huoneilmasta niin koko 99,7% ajanko pidät lämpökäyrää "liian korkeana" (ja tuhlaat energiaa). Mikäli pitävät viileämmästä niin avatkoon ikkunan tai nukkukoot peiton päällä.
"Ei kai kukaan nuin tee? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Esim maalämpö on edullisenpaa kuin ostettu puulämpö.
Ja kun puulla haluaa osatehopumppua auttaa vain huippupakkasilla tai vain tunnelmoida niin energianhukkaa ja ylilämpöä tulee (hieman enemmän) jos ei ole termareita."
Osatehopumpusta loppuessa puhti niin "lämpökäyrä" laskee ihan itsekseen ilman termostaattiakin (kunhan muistat ottaa vastuksen pois käytöstä) -> puita takkaan. Ylilämpöä ei juurikaan tule koska ilman lämmetessä lattia ei enää luovuta lämpöä. Siirtyminen tapahtuu jopa toisinpäin. Termostaatti tekee ilmasta mitatessaan lattiat kylmiksi -> ilman termostaattia toimii paremmin. Hifistelijä voisi laittaa lattiatermostaatin...jolloin päätyy samaan tilanteeseen YLILÄMPÖ! Parempi siis säätää jakotukilta.
"Muissa huoneissa joissa ei ole tulisijaa tulee vilu. Ei siis hyvä."
Ei käytännön merkitystä. Huoneiden lämpötilat tasaantuvat, huomaat kun muutat.
"Me ollaan sen verran tyhmiä että tammikuusta toukokuuhun paistaa etelän aurinko sisään, luullaan saavamme passiivista lämmitystä?"
Saatte ihan varmaan. Ekan kevään jälkeen ei sitten laminaatti JA VARSINKAAN parkettipinnoilla olleita mattoja enää siirretäkkään mihinkään, koska niiden kuviot on lattiassa. Samoin kannattaa päättää ne lopulliset taulunpaikat heti muuttopäivänä :)
Miksi sitä auringon lämpöä ei voi ottaa miellyttävämmällä tavalla talteen? Kuollut idea tuo ikkunoiden kautta lämmittäminen, voi toimia kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella, mutta ei asuintiloissa. VARSINKAAN kivitalossa termostaatti ei kerkeä kissaa sanomaan kun kämppä on jo liian kuuma. Mitään ei tapahdu ekaan 3 tuntiin kun katkaiset vedenkierron lattiasta.
Jos kerran meinaa "lämmittää ikkunoiden kautta (lue: kärsiä paahteesta)" niin miksi ei sitten laita aurinkoanturia lämmönsäätöjärjestelmään ja ohjelmoi lämpötilapudotusta sääennusteen mukaan alkamaan jo klo 7 aamulla.
Minäpä kerron: siksi että asian voi tehdä minun esittämällä tavalla paljon halvemmalla, yksinkertaisemmin, toimintavarmemmin jne. vetämällä lämmönsäätöjärjestelmään yhden kaapelin ja laittamalla siihen yhden katkaisimen, josta napasautat kun lämmität takkaa tai herättyäsi huomatessasi että tulee kaunis päivä ulkona. Vain napin painallus, SIKSI.
Mikään betonilaattalattialämmitys ei kerkeä tuohon mukaan. Älyvapaa idea yrittää lämmittää sisäänpaistavalla auringolla. Epämukavaa.
Miksei sitten samantien sisätermostaatin ohjaamia markiiseja?
Suodattaa ne ikkunat vaikka 95% UV-valosta (yeah sure), niin se on 5% liian vähän.
>"Koska on taloudellista pitää kierrossa oleva vesi mahdollisimman kylmänä niin mikäli vieraat pitävät lämpimämmästä huoneilmasta niin koko 99,7% ajanko pidät lämpökäyrää "liian korkeana""
Kyllä koska talossani on pesutilat ja sinne tarvitaan sitä "liian korkean" lämpöistä vettä.
>"(ja tuhlaat energiaa)"
kts. edellinen. En tuhlaa.
> Mikäli pitävät viileämmästä niin avatkoon ikkunan tai nukkukoot peiton päällä.
Säätäköön termaria, kätevää, säästävää.
>>"Ei kai kukaan nuin tee? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Esim maalämpö on edullisenpaa kuin ostettu puulämpö.
Ja kun puulla haluaa osatehopumppua auttaa vain huippupakkasilla tai vain tunnelmoida niin energianhukkaa ja ylilämpöä tulee (hieman enemmän) jos ei ole termareita."
>Osatehopumpusta loppuessa puhti niin "lämpökäyrä" laskee ihan itsekseen ilman termostaattiakin
Hmm... tuossa kyllä on perää.
>Ylilämpöä ei juurikaan tule koska ilman lämmetessä lattia ei enää luovuta lämpöä.
Lattian lämmön luovutus loppuu vasta kun huoneilma saavuttaa lattian lämpötilan (esim 25-27 astetta).
>Siirtyminen tapahtuu jopa toisinpäin.
Älä viitsi vitsiä vääntää. Lattia on lattialämmitystalossa reippaasti huoneilmaa lämpimänpi. (muutoin se tuntuisikin jääkylmältä, kuten huoneen lämpöinen kiviseinä)
> Termostaatti tekee ilmasta mitatessaan lattiat kylmiksi -> ilman termostaattia toimii paremmin. Hifistelijä voisi laittaa lattiatermostaatin...jolloin päätyy samaan tilanteeseen YLILÄMPÖ! Parempi siis säätää jakotukilta.
Saapa nähdä miten käytännössä toimii, mutta sen ei pitäisi toimia kuten kuvasit.
Vaan: jos kovalla pakkasella lattian lämpötila on 30 astetta ja aletaan lämmittää takkaa, huonetermari katkaisee lämmöns yötön lattiaan kunnes lattiatermostaatti taas avaa lämmönsyötön esim 25 asteessa, tällöin lattia ei vielä ole jääkylmä mutta sen lämmitysteho on alle lämmitystarpeen.
Tästä en rautalankaa enempää viitsi vääntää. Jos ei tunnu ymmärrettävältä niin ei sitten.
>>"Muissa huoneissa joissa ei ole tulisijaa tulee vilu. Ei siis hyvä."
>Ei käytännön merkitystä. Huoneiden lämpötilat tasaantuvat, huomaat kun muutat.
No senpä näkee sitten. Ei (kaikilla) tuttavilla ainakaan tasaannu. Monethan haluavat pitää esim makkarit viileänpinä ja se onnistuu. Mut ei mun vaimo, päinvastoin.
Kivitalossa varmaan helpommin. Mutta jos väliseinissä on äänieristeenä villa ja ovia pidetään kiinni niin eihän se tasaannu.
Jotkut jopa valittavat viimaa silloin kun huoneet on erilämpöiset... (jos termostaatilla tai tulisijalla jokin huoneista on saatettu eri lämpöiseksi...) Makuasiaoita.
Olenpa ällikällä lyöty jos en saa pidettyä huonekohtaisia lämpötiloja sellaiseina kuin haluan. Mutta näen aikanaan, kuten sanoit.
>>"Me ollaan sen verran tyhmiä että tammikuusta toukokuuhun paistaa etelän aurinko sisään, luullaan saavamme passiivista lämmitystä?"
>Saatte ihan varmaan. Ekan kevään jälkeen ei sitten laminaatti JA VARSINKAAN parkettipinnoilla olleita mattoja enää siirretäkkään mihinkään, koska niiden kuviot on lattiassa. Samoin kannattaa päättää ne lopulliset taulunpaikat heti muuttopäivänä :)
Laminaattia ja parkettia ei tule, mutta seiniä sitten ehkä maalaillaan jos tauluja siirrellään... (tähän asti on aina annettu luonnon valon tulla sisään silloin kun sitä on saatavilla, paitsi jos se käy silmiin, tuskin muutetaan tapoja tulevaisuudessakaan, esim kukat ei menesty jos verhot on aina kiinni)
>Miksi sitä auringon lämpöä ei voi ottaa miellyttävämmällä tavalla talteen? Kuollut idea tuo ikkunoiden kautta lämmittäminen, voi toimia kasvihuoneessa tai lasitetulla parvekkeella, mutta ei asuintiloissa.
Kyllä se valitettavasti toimii. Ja äärimjmäisen hyvällä hyötysuhteella. Kannattaa perehtyä aiheeseen.
>VARSINKAAN kivitalossa termostaatti ei kerkeä kissaa sanomaan kun kämppä on jo liian kuuma.
Kannattaa perehtyä myöskin kivitaloihin ja fysiikkaan.
>Mitään ei tapahdu ekaan 3 tuntiin kun katkaiset vedenkierron lattiasta.
Se on hyvä niin, etenkin kivitalossa jossa ei mitään tapahdu ensimmäiseen 24 tuntiin.
>Minäpä kerron: siksi että asian voi tehdä minun esittämällä tavalla paljon halvemmalla, yksinkertaisemmin, toimintavarmemmin jne. vetämällä lämmönsäätöjärjestelmään yhden kaapelin ja laittamalla siihen yhden katkaisimen, josta napasautat kun lämmität takkaa tai herättyäsi huomatessasi että tulee kaunis päivä ulkona. Vain napin painallus, SIKSI.
Halpa, kyllä.
Toimintavarma, luultavasti.
Mutta tuo ei toimi niin kuin haluan.
Lattialämmityksen viiveen huomioiminen vaatii melkoista tiedettä ellei ole kivitaloa. Jos se toimii sinulle niin hyvä niin. Koetan tavoitella systeemiä jossa ei tarvitse säätää ja napsutella JOS EI HALUA.
>Mikään betonilaattalattialämmitys ei kerkeä tuohon mukaan.
Massiivirakenteisessa talossa helpommin kuin kevytrakenteisessa.
>Älyvapaa idea yrittää lämmittää sisäänpaistavalla auringolla.
Olet ehkä yksin älyvapaa.
kts. esim. Motiva
>Epämukavaa.
Mukavaapas. (makuasia!)
Ilmaista.
>Miksei sitten samantien sisätermostaatin ohjaamia markiiseja?
Kyllä tuontapaisiakin ratkaisuja on ostettavissa. Kallista.
>Suodattaa ne ikkunat vaikka 95% UV-valosta (yeah sure), niin se on 5% liian vähän.
Käytännössä, OIKEASSA elämässä se poistaa maalipintojen haalistumisilmiön. Maalipinta pitänee kulumisen vuoksi uusia ennen kuin se on haalistunut.
(huomattavaa toisaalta sekin että tuo UV suoja poistaa myös lämpösäteilöystä 70% siksi me laitettiin UV suoja vain niihin ikkunoihin joissa halutaan estää myös kesäistä lämpösäteilyä)
(((meitä viirupäitä on kyllä moneen lähtöön...)))
Raksaaja kertoikin jo lähes saman mitä minulla mielessä.
Tuosta UV-suojasta. Piti oikein tarkistaa tekniset tiedot ikkunoista. Tyypillisessä ikkunassa uv-valosta pääsee läpi 20-30%. UV-suojalasissa vain 4%. Jos on oikein valonarka niin ei kannata pitää sälekaihtimia ollenkaan auki, sillä uv-valon voimakkuus on pilvisellä säälläkin lähes yhtä suuri kuin paisteella.
Betoni lattia on kyllä hidas reagoimaan, mutta hidaskin reaktio on parempi kuin ei reaktiota ollenkaan. Epämukavuus taitaa olla kiinni siitä mukautuuko lämmitys vai ei... Ja kysehän oli lähes vaakaan paistavasta kevätauringosta(ulkona alle +5), silloin lämmitystä tarvitaan muutenkin. Markiisit ovat hyvä suoja kesällä. (Paitsi ettei niitä tarvita kun on se optimaalinen räystäs :)
hyvin kun on jakotukki eli ei termareta tarvi kun yksi jolla voi säätää menoveden lämpötilan.
Sisäilmastoluokitus, S1 luokassa
"Lämpötilan huonekohtainen
säätömahdollisuus ±2 oC.
Huonelämpötilan tulee lämmitys-
tulee lämmityskauden
kauden aikana pysyä ±1 oC
tarkkuudella asetusarvossaan"
Noihin ei taideta päästä ilman huonetermostaatteja.
- raksaaja
"Noihin ei taideta päästä ilman huonetermostaatteja."
Ilman termostaatteja kyllä, mutta ei ikkunoilla lämmittämällä.
Onnistuukohan pelkällä lattialämmityksellävaikka olisi millaiset termostaatit. Ilman termostaatteja tilanne ei ole ainakaan parempi. Vai pitäisiköhän olla jotain tasaavaa lämmitystä.
Nykyisessä majassani on lattialämmitys ja huonelämpötilan vaihtelu on jopa 3 astetta. Tämä johtuu lattialämmityksen hitaudesta. Kun asuntoon laitetaan 5-6 ihmistä yhtäaikaa ja aletaan kokkaamaan niin lämpötila nousee varmasti. Samoin käy kun lämmitetään tulisijaa. Lämpö tasaantuu muutaman tunnin kuluttua.
Laitahan sinäkin lämpömittari niin huomaat jotain jota et haluaisi tietää..
edes yli-ihminen ei säädä 1 asteen tarkuudella jakotukilta ruuvaamalla huonekohtaista lämpöä
>Onnistuukohan pelkällä lattialämmityksellävaikka olisi millaiset termostaatit.
Muiden rakenteiden kuin lattian lämmönvaraus/tasauskyky pitäisi olla TÖRKEÄSTI lattiaa suurempi. (niitä harvahkoja oikeita plussapuolia betonitaloille)
tai...
>Vai pitäisiköhän olla jotain tasaavaa lämmitystä.
Juuri näin.
Lattiasta vain peruslämpö ja loppusäätö pitäisi tehdä termostaattipatterein tms. (etenkin siis jos talon rakenteet ei ole super raskaita)
Jos rakentaja haluaa/vaatii S1-luokan olosuhteet talolleen, se vaatii jo jäähdytyksen ja peruserityksiä paremmat seinät/katot/ikkunat !
Moniko on valmis rakentamisvaiheessa panostamaan 40% kalliimpaan rakentamiseen S1-luokan saavuttaakseen?
On muitakin luokkia S2 ja S3 joissa olosuhteet ovat 'normaaleja', mm.lämpötila ja ilmanvaihdon tehokkuus toki tuolloun poikkeaa S1-luokasta.