Ollessani omakotirakennuksella"lautapoikana" törmäsin tähän laatuasiaan.Työikäni tuolla metsässä viettäneenä,ja asioita seuranneena mieltäni askarruttaa tämän tehokasvatuksen vaikutus laatuun.Varsinkin 70-80 luvuillahan ei männynkään luontaista uudistamista hyväksytty,vaan uudistaminen tapahtui ainoastaan istuttaen,asiansa täydellisesti hallitsevat neuvojat ! jopa hakkuuttivat luontaisen taimiaineksen maahan.Metsänhoitajatason perustelut olivat eräässäkin koulutustilaisuudessa Päijänteen rantakankaalla,että olemassaoleva huippulaatuinen tukkimetsä on muinoin mahdollisesti harsittu ja täten perimä tulee olemaan heikkolaatuinen,siispä istutetaan oman taimitarhan tuotteilla.Nyt sahat alkavat valitella hyvän raaka-aineen puutetta,KYSYNKIN mentiinkö jossain METSÄÄN.Sitten sinne rakennukselle,raaka-aine oli tälläistä "räkä"mäntysahatavaraa ja kirvesmies kiroili niin rungonteko kuin panelointivaiheessakin huonolaatuisen ja nopeakasvuisen ulkokuivan puutavaran "kieroutta" ja heikkoa lujuutta,mielestäni oli hyvä kirvesmies ja teki huonoista tarpeista hyvän talon.
SAHAPUUN LAATU
VARSINKIN MÄNTY
121428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä mentiin ja rajusti. Taimitarhoilla kasvatettu männyntaimi saa liian voimakkaat eväät kasvuun ja istutus tiheydet ovat liian harvat. Seurauksena tästä on nyt nähtävillä ns. räkämäntyinä.
Kasvu on ollut liian nopeaa, liikaa valoa, kun tiheys liian harva joten oksa kasvu mahdoton.
Männiköt kasvatetaan kohtuullisen tiheässä, jolla varmistetaan laatu
Muuan tehometsätalousasiantuntija kertoi, että homma menee siinä pieleen, että istutustaimia on käytetty liian vähän hehtaarille. Yleisesti suositaan tuollaista n. 2000 kpl/ha, oikea määrä lähenee 4000-4500 kpl/ha.
näin on
Jos laitta männyntaimia tuplaten suositukseen, niin onko siinä järkeä? Tulee tuplavahingot, kun hirvet ne syö. Minulla on vierekkäin hirvien kulkureitilla kaksi aukkoa. Toinen on istutettu pottitaimilla ja toinen uusiutui siemenpuista + äestyksen yhteydessä 100 g/ha siementä. Istutettu alue on hirvien toimesta syöty viallliseksi noin 30-40 %:sti. Luontainen taimikko on ollut vapaa hirven puremista. Luulisin, että istutustaimissa on sen verran makeampaa makua, että sitä syödään mieluummin. Kun mänty kasvaa karummillla mailla, niin miksiköhän ei suosita luontaista uudistumista. Heinätkään ei vaivaa, horsmat kyllä.
Jos metsäalue on hirvitiheydeltään todistettavasti riskejä täynnä uudistamisen kannalta kannattaa ilman muuta hyödyntää luontaista uudistamista. Itse kannatan tehometsätaloutta, jossa uudistetaan isoja pinta-aloja, olen varma että tulevaisuudessa kirotaan pikkuaukot. Vähintään 10-15 ha aukkohakkuut ovat paikallaan okoon tila sitten 20 tai 200 ha alaltaan.
Hirvituhoalueilla edelleen käytetään istutustaimia,vaikka hyvin tiedetään että hirville hyvin maistuvat.Sanomalehdessä oli kerran juttu,että isännän istutustaimikossa oli käynyt täystuho,hirvet olivat syöneet ja katkoneet latvat.Lähistöllä sijainneessa luontaisesti syntyneessä taimikossa oli taimet saaneet olla ihan rauhassa.
Näin on, että taimia jätetään mm. taimikonhoidossa aivan liian vähän hehtaarille. Ongelma on, etteivät neuvojat itsekään ymmärrä sahaamisesta ja sahapuun kasvatuksesta.
Jos itselle kasvattaisin sahapuuta, jättäisin hehtaarille taimia 3000-4000.
Tietenkään asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Jos jättää paljon taimia, on varauduttava ainakin yhteen ylimääräiseen harvennukseen. Mutta parinkin ylimääräisen harvennuksen kustannukset tulee peitettyä paremmalla arvosaannolla.
ja yhden totuuden talous ei pysty vastaamaan LAADUN vaatimuksiin.
Putkesta putkahti asiaa :)
Muutaman vuosikymmenen tässä katsellut noita rakentamisia ja metsän kasvattamisia. Hieman sekaantunut niihin itsekin.
Yhden totuuden taloudella on yksi aivan pieni ongelma: tukkipuu ei ehdi kasvaa kvarttaalissa. Toinen ei mitenkään ongelma, mutta myöhemmin ilmi tuleva hienoinen seikka - alkuvoitto on koiran voittoa. Jos joku metsäteollisuuden vaikuttaja huomaisi paneutua siihen, miten metsä "toimii", voisi olla emmeitä siirtyä tulosta tuottavaan metsätalouteen. Monikohan noista nykyisistäkin metsäalan pörsiyhtiöiden huipuista edes tietää, mikä on mykoritsa?
Itsekin keräsin 1950 puolivälissä männynkäpyjä männyistä joissa oli leveyttä samanverran kuin pituutta, niissä oli hyvä kiivetä?
Ei pakko puuhoidon ammattilaisilla ollut mitään ohjeita käsitystä mitä niistä tulee "isona".
Siksi minua ottaa joskus päähän, kun jotkut täälläkin puolustaa henkeen ja "vereen" kuin typeriä metsänomistajat ovat ja he tietää kaiken..
Yhden tiedon mukaan paras männyn perimä ja laatu on Onkamon seudulla. Niiden siemenistä kasvaa kunnon puita. Vilkaiskaa metsää kun ajatte ohi, niin on hyvää laatua, mutta ei lainsäätäjillä ole ollut siihen osaa eikä arpaa:))
Mänty ristipölytteisenä kasvina muodostaa paikallisia kantoja. Puu, joka menestyy täällä märiässä nevassa, ei menesty tuolla 10km päässä olevalla korkiammalla pohojankankaalla. Ja toisinpäin. Puukanta on jalostunut kasvupaikkaansa tuhansien vuosien aika, uudistuen.
Kylvämisestä on pienin haitta metsän uudistumisessa. Ja uudistumisessa, ei uudistamisessa.
Satoja kilometrejä siirrettyjä taimia voi istuttaa ja pakkasessa voi kusta housuihinsa lämpimikseen. Yhtä hyödyllistä toimintaa kumpikin.
Huomaakohan nuo "tehometsätalouden" tekijät ikänään, että kannattaisi joskus oikein opiksi käydä siellä metsässä? Taitavat pelätä susia ja karhuja liikaa... ;D