mikä teitä vanhempia nykyään vaivaa? Oikein etsimällä etsitään omituisia ja erikoisia nimiä jotka erittäin huonosti sopivat suomalaiseen suuhun ja sukunimiin.
Vai miltä mielestänne näyttää nimi Charlotte Cecilia yhdistettynä vaikka sukunimeen Möttönen tai Virtanen tai Peltonen? Sellaistakin näkee...
Vai miltä mielestänne näyttää nimi Charlotte Cecilia yhdistettynä vaikka sukunimeen Möttönen tai Virtanen tai Peltonen? Sellaistakin näkee...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Charlotte Cecilia ei kyllä taida olla mitään omituinen eikä erityinen nimi. Ja se, että on suomalainen sukunimi, ei taida tarkoittaa sitä että lapselle tulisi antaa nimeksi vaikkapa Jukka Valtteri tai joku muu sukunimeen "sopiva". Omalle lapsellekin nimi tulee ruotsinkielisestä kalenterista, siitä huolimatta, että sukunimi on suomalainen.
vaan ihan tavallinen. Eri asia on sitten miten se käy suomenkielisen sukunimen kanssa. Mutta makuasioista ei kannata kiistellä. Jokainen panee lapselleen sellaiset nimet kuin haluaa. Ruotsalaisessa almanakassa on paljon suomenkielisenkin sukunimen kanssa sopivia nimiä. Legendaarinen nimi oli esim Ringa Ropo.
Jaa-a. Jos se johtuu kraanavedestä? Ja voin vakuuttaa, että vähemmän niitä erikoisia nimiä lapsille annetaan kuin erikoisia. Ainakin jos katsotaan tilastoja lähivuosilta.
tätä samaa jaksetaan aina jauhaa. Eiköhän anneta kaikki nimetä lapsensa niin kuin itse haluaa. Kauneus on katsoja silmissä... ja korvissa. Kuinka tylsä paikka tämä maailma olisikaan jos kaikilla olisi sama nimi. Olisi se sitten Maija tai Charlotte-Cecilia.
Hyvää illan jatkoa kaikille tasapuolisesti!
"Eiköhän anneta kaikki nimetä lapsensa niin kuin itse haluaa."
Noinhan asian pitäisi olla, mutta valitettavasti kaikki vanhemmat eivät osaa antaa lapselleen sopivaa nimeä. Kylä nimenannossa tarvitaan asiantuntemusta. Jos sitä ei ole, on parasta kulkea joukon mukana ja antaa turvallisia tavanomaisia nimiä, niin kuin valtaosa vanhemmista tekeekin
Huvitti, kun pikku miehelle näkyi olevan annettu nimeksi Mico Väinö ...! Siinä haluttiin kai olla hienoja.
Kun Mico joskus menee Don Quijoten maahan, niin kyllä espanjalaiset nauravat, mico kun tarkoittaa siellä mm. erästä apinalajia.
Nykyään on muotia antaa erikoinen nimi. Toisin sanoen erikoinen nimi on tavallinen. Kaimoja ei toki paljon ole, mutta noissa Charloteissa sun muissa ei ole mitään erikoista. Lisäksi kun joku keksii näpsäkän nimen, alkaa se levitä kulovalkean tavoin. vrt. Jenna, Jesse, Sara, nimet jotka olivat erikoisia vielä 80-luvulla, nyt joka paikassa.
Kannattaa muistaa, että nimi tulee lapsen käyttöön loppuelämäksi. Lapsen nimi ei ole vanhempia varten. Minua huvittaa nämä "kansainvälisestikin pärjää" -ajatukset. Mm. suvustani löytyy erittäin supisuomalainen ja kansainvälisesti todella vaikeasti lausuttava nimi ja onpa vaan pärjännyt suomalaisella nimellään mainiosti.
Jotenkin surullista, kun yksi tällainen pieni "Charlotte", (nimi muutettu, mutta sinne päin), jonka piti kansainvälisesti pärjätä ja vanhemmilla suuret toiveet, ei vauvana kehittynytkään odotetusti vaan osoittautuikin vaikeavamaiseksi.
Niin tulipa mieleen, että onpa täällä Suomessa pärjätty aika erinomaisesti mm. nimellä Jorma.
Jos erikoisiin, vaikeasti lausuttaviin nimiin kuuluu esim. Alice, Charlotte, Aurelia yms. niin mitä mieltä olette sellaisista "erikoisista" nimistä, jotka käy erittäin hyvin suomalaiseen suuhun, kuten esim. Titta, Nikke, Totte, Vanttu, Vinski, ja muut tämän tapaiset, jotka ovat kutsumanimien kautta tulleet oikeiksi nimiksi? Onhan esim. Kallen alkuperä Kaarlosta, ja Villen Vilhelmistä? Eikö ole järkevää laittaa lapselle nimeksi se nimi, miksi häntä kutsutaan?
kuulostavan koiralta, käy nimet nikke ja totte oikein hyvin. Ja jos annat pojalle nimeksi Väiski kun ennakoit, että Väinö siksi kuitenkin vääntyy, ei se välttämättä ole niin. Saataa olla että Väinöstä tuleekin kutsumanimeltään Väänä, Väinämö, Vässi, Vessi, Vänni, Väini.... ja yhtälailla kaikki taas koiran nimiä.
Mulla on ystäväpiirissäni erittäin paljon koiran omistajia. Suurimmalla osalla koirista on ihan tavallinen ihmisen nimi. Joukossa on Nellaa, Bellaa, Nikoa, Veeraa, Ritaa, Minttua, Viiviä, Amandaa, Roopea, Ronjaa, Eetua, Sirua, Suloa, Topia, Tyyneä, Oskaria, Samia, Tomia, Minnaa, Taavia, Helmiä ... SIIS IHAN PERINTEIÄ IHMISEN NIMIÄ. Kait sitä haluaa koiralleen antaa mahdollisimman kivan nimen, ihan niin kuin lapselleenkin.
Ja Väinö-nimistähän todella voidaan kutsua monellakin lempinimellä, mutta jos nimi on Väiski, niin siitä harvemmin enää tulee muunnoksia.
"Titta, Nikke, Totte, Vanttu, Vinski"
hyi kamala. Anteeksi siis kaikki tämän nimiset, mutta omaa lastani en noilla nimillä kutsuisi edes lempinimeltä.
Alice tai Aurelia ei kyllä minusta kuulu vaikeasti lausuttaviin ([alis], [aurelia]) mutta charlottessa on tuo ch-äänne. Helppoja lausua on myöskin Dominique, Adele ym, mutta kirjoitusasu on hankala. Angelique sitä vastoin on jo hankala kielitaidottoman lausuakin.
Kyllä minusta nämä kaikki sopii toiseksi nimeksi, mutta ensimmäisen (tai kutsumanimen) pitäisi olla helposti sanottava ja kirjoitettava.
Terveisin ihminen joka joutuu aina sanomaan nimensä useampaan kertaan
Titta ei kyllä mikään erikoinen nimi ole. Titta jokinen, ex-työkaverin lapsi, yksi aikuinen tuttavani tulee nyt ainakin mieleen. Jos heti tulee kolme, niin tuskin kyse on kovin erikoisesta nimestä. 1534 löytyy väestörekisteristä.
Täällä etsitään nimiä ja kriteereiksi mainitaan joku "erikoinen" ja "persoonallinen". Mitä erikoista siinä on, jos jokaisella on nykyään outo nimi, jota kastetaan alle 10 vuodessa? Erikoista olisi laittaa lapselle nimi Sari, Päivi tm, koska NIITÄ kastetaan myös alle 10 nykyään vuositasolla.
Mutta oikein etsimällä etsitään kummallisia väännöksiä Neera, Neela, Miklas...
Miksi haluatte lapselle oudon nimen? Että oltaisiin erikoisia ja persoonallisia? Teinien touhuja, sanon minä.