ihmetellyt monesti näitä yliopistojen tenttiarkistoja, kun kauppatieteiden maistereilla aivan samoja tenttikysymyksiä kokeissa mitä tradeilla, niin laskenta-aineiden kuin esim. kansantaloudenkin suhteen. Huvittavaa sinäänsä sekin että yliopistolaisilla on ylipäätään tenttiarkistoja, on alentavaa ajatella että nämä ylpeät maisterit opettelevat edellisvuoden tenttien avulla kokeisiin. Tradet käyttää muuten samoja kirjojakin monissa aineissa kuin mitä nämä itseään yliarvostavat maisterit. Toisaalta onhan se selvää että kun ylioppilaita menee Yliopistoon ja AMK:iin niin ei niille voi kovin erilaisia tenttejä pitää, kun samoista lähtökohdista ja samoilla tietopohjilla ovat opiskelemaan tulleet.
HUOM. Kaikilla maisteriopiskelijoilla ei ole henkilökohtaisia ominaisuuksia toimia koulutustaan vastaavassa työssä, pitää olla tietynlainen tyyppi, jotta vastuuta ylipäätään uskalletaan antaa.
Olkaa tradet ylpeitä koulutusalasta jonka olette valinneet, sillä parempi 2500 €/kk ja mukava suht. stressitön työ. Kuin maisteri, joka on työttömänä kun ei saa sitä 3500 €/kk josta niitä märkiä unia on nähty.
Mutta tärkeitä tutkintoja ovat molemmat, sillä kumpienkin taitoja tullaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitsemaan. Mielestäni voimakkaasti tradenomeja aliarvioiva maisteriopiskelija ei johtotason hommiin sovikaan, ja vaikka vahingossa pääsisikin niin siperia opettaa.
HUOM. Kaikilla maisteriopiskelijoilla ei ole henkilökohtaisia ominaisuuksia toimia koulutustaan vastaavassa työssä, pitää olla tietynlainen tyyppi, jotta vastuuta ylipäätään uskalletaan antaa.
Olkaa tradet ylpeitä koulutusalasta jonka olette valinneet, sillä parempi 2500 €/kk ja mukava suht. stressitön työ. Kuin maisteri, joka on työttömänä kun ei saa sitä 3500 €/kk josta niitä märkiä unia on nähty.
Mutta tärkeitä tutkintoja ovat molemmat, sillä kumpienkin taitoja tullaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitsemaan. Mielestäni voimakkaasti tradenomeja aliarvioiva maisteriopiskelija ei johtotason hommiin sovikaan, ja vaikka vahingossa pääsisikin niin siperia opettaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Peruskoulutus sinänsä olipa se mikä tahansa ei anna muuta kuin perusvalmiudet selviytyä työelämässä. Sen merkitystä yliarvioidaan, ainakin työelämän alkutaipaleella.
Henk.koht. valmiudet ja ominaisuudet kohdata erilaisia haasteita ovat avainasemassa. Onhan sitä vaan tullut nähtyä monta lupaavaa alkua, mutta kun ei kestä jatkuvaa ns. painetta. Tutkintoni jälkeen 6 vuoden aikana olen oppinut moninkertaisesti sen määrän kuin koulun penkillä ja myöskin havainnut toisten vaipuvan horrokseen.
PS. Oman KTM-tutkintoni vaatimuksilla en pystyisi vastaamaan tällä hetkellä työelämän asettamiin haasteisiin.
t. 4500 eur/kk
Koulussahan on tarkoitus oppia, ei läpäistä tenttiä. Tästä syystä tenttiarkisto on ihan hyvä olla olemassa, koska sieltä voi katsoa vähän sitä, mitä asioita pitäisi osata. Sitten voi ottaa kirjan ja opetella. Loppujen lopuksi harvassa ovat ne kurssit, joissa samat kysymykset toistuvat vuodesta toiseen.
"kauppatieteiden maistereilla aivan samoja tenttikysymyksiä kokeissa mitä tradeilla, niin laskenta-aineiden kuin esim. kansantaloudenkin suhteen."
Eikös tämä nyt ole aika itsestäänselvää? Jos kerran samoja asioita opetellaan niin luulisi samojen aiheiden tulevan kysymyksiinkin. Vai väitätkö, että teillä esim. yläasteella kysyttiin ihan eri aihepiireistä historiankokeessa kuin kaupungin muissa lukioissa? Sitäpaitsi eihän oleellista ole se mitä kysytään vaan se mitä vastataan. Meillä ensimmäisen tentin hylkyprosentti on yleensä 65-80, eli aikasta perkeleen hyvin saa osata, jos meinaa läpi päästä. Tradeiksi opiskelevat kaverit ihmettelivät kovasti moista kun heillä kuulemma 80-90 prosenttia läpäisee tentin ensimmäisellä koitoksella. Vaikkei olisi edes lukenut.
Ja loppujen lopuksi uskallan väittää, ettei tradenomeilta nyt kuitenkaan ihan saman vaikeustason suorituksia kysytä. Maisterit opiskelevat pääainettaan sen verran enemmän, että ainakin loppuvaiheessa opintoja eroja syntyy taatusti.
on totta että maistereiden opinnot syventyy varmasti huomattavasti syvemmälle, mutte entäs kuinka syvälle syvennytään vaikka 210 op kohdalla?
...joista 30 op vietetään siwan kassalla. Syvennystä tapahtuu vain itsesäälin saralla: "Miksi juuri minä?"
Minä en lähtisi tekemään pelkkien tenttikysymysten pohjalta kovin rajuja päätelmiä tenttien vaatimustasosta. En edes silloin, vaikka tenttikirjallisuuskin olisi sama, sillä jo luentomuistiinpanot voivat muuttaa tilanteen.
Ei tietenkään ole eroa, jos asiat osataan täydellisesti, onko osaajana tradeksi vai maisteriksi opiskeleva. Mutta tämän rajan alapuolella tilanne voi olla hyvinkin erilainen.
Perusopinnot:
http://www.uta.fi/jarjestot/boomi/tentit/laskentatoimi/laskp030.txt
Aineopinnot:
http://www.uta.fi/jarjestot/boomi/tentit/laskentatoimi/laska110.txt
http://www.uta.fi/jarjestot/boomi/tentit/laskentatoimi/laska170.txt
Syventäviä:
http://www.uta.fi/jarjestot/boomi/tentit/laskentatoimi/lasks020.txt
Olen aina pitänyt kkk:n tenttejä kovina, mutta nyt juuri valmistuvana tradenomina on mukava havaita, että olisin onnistunut vastaamaan lähes kaikkiin edellä esitettyihin tenttikysymyksiin.
Ahaa ok, ihanko kaikkiin? Ja toki ihan ilman lukematta? Taidatkin olla melkoinen TosiOsaaja!
Tule meille töihin! Laskentatoimen esimiehistä ja asiantuntijoista onkin meillä jatkuva pula.
...olisi ollut päästä näkemään vastauksesi, niiden tuottamat pisteet sekä ilmeesi kun sinulle olisi selitetty mitä kaikkea jäi puuttumaan.
Eiköhän se liene päivänselvää, että saman alan perusteita opiskeltuaan osaa JOTAIN vastata aiheesta pidettävään tenttiin, pidettiinpä tentti missä tahansa. On yksi juttu ymmärtää kysymys pääpiirteittäin ja osata kertoa asiasta JOTAKIN, ja kokonaan toinen juttu antaa kattavaa kokonaisuuksien hallintaa ja syvällistä perehtyneisyyttä ilmentävä vastaus.
Edellinen viesti oli malliesimerkki siitä, miten kriittinen ajattelu on pannassa ammatti"korkea"koulussa - ja erityisesti koulun itsensä ja se iskostamien suurten luulojen kyseenalaistaminen.
"Ahaa ok, ihanko kaikkiin? Ja toki ihan ilman
lukematta? Taidatkin olla melkoinen TosiOsaaja! "
Ääliö. Onhan hän lukenut samoja asioita AMK:ssa ja
kuulemma suunnilleen samoista kirjoitakin.
Ite olen muutama vuosi sitten valmistunut tradenomiksi ja nyt luen KTM:ksi ja täytyy sanoa, että minä ainakin olen huomannut suuren eron. Molemmissa "kouluissa" on puolensa, mutta niistä en nyt jaksa alkaa, mutta kyllä tentit minusta on aivan erilaisia. Ensinnäkin monivalintaa harrastetaan minun yliopistossani aika paljon ja kysytyt asiat ovat paljon teoreettisempia.
Siihen kuinka hyvän tai huonon koulutuksen tradenomiksi valmistuva saa en ota kantaa, mutta tuskin se tämän uuden koulutuksen myötä ainakaan heikkenee..
(kuka lie provoilija eka kirjoittaja taas..että jaksattekin..)
Samoja kysymyksi kysytään tenteissä, luonnollisesti. Mutta se vastaus jolla AMK:ssa saa 5 niin riittää yliopistossa korkeintaan 2-3 tasolle. Näin se vaan on.
teillä tietenkin on joku tutkimus tehtynä, vai ihanko mutu-tuntumalta lähdit yleistämään.
Jos AMK:ssa jollain kurssilla on samat tenttikirjat kuin yliopistossa, niin varmasti myös kysymyksetkin ovat monesti samoja. Siis kaikissa kirjallisuuskuulusteluissahan on oltava lähtökohtana se, että testataan sitä tietämystä siitä tentittävästä alueesta. Ei siinä PITÄISI olla amiksellekaan mitään epäselvää.
AMK:n ja kauppatieteellisen samankaltaisuutta ja yhdenmukaisuutta eivät puolustele muut kuin katkeroituneet tradet.
Sitä paitsi ihmettelen täällä olevaa yleistä asennetta hoitaa opiskelut sieltä mistä aita on matalin. Se on varmin keino päätyä rivitradenomiksi tai rivi-KTM:ksi.
Jos teoriaa ja osaamista kaipaatte, on kauppakorkea oikea paikka. Mikäli kaipaatte välttämättömintä koulutusta työelämän tarpeisiin, menkää AMK:hon.