Näin meillä Suomessa

Hiukan taustaa itsestäni: Ikä 32, Asuinpaikka: Jyväskylä. Olen yksityisyrittäjä ns. normaali valkokaulustyöntekijä, perustamani yritys työllistää n. 20 henkeä, maksan veroni, käyn äänestämässä ja olen kaikin puolin mallikansalainen. Kannabista olen polttanut n. 3 vuotta.



1.Miten kannabiksenkäyttö vaikuttaa elämääsi?

Sekä positiivisesti, että negatiivisesti.
Positiivisesti siinä mielessä, että olen Kannabiksen avulla selvinnyt erittäin pahasta työuupumuksesta ja masennuksesta, vähentänyt alkoholin käyttöäni ja yleisesti ottaen tunnen itseni tasapainoiseksi ja onnelliseksi.

Negatiivisesti siinä mielessä, että olen yhteiskunnan silmissä rikollinen. Mieltäni painaa mahdollinen kotikasvatuksesta kiinni jääminen ja sen vaikutukset (leimautuminen rikolliseksi) yritykseeni ja sitä kautta työntekijöihini. Polttamisen takia keuhkojen pilaaminen, on myös asia mikä hiukan huolettaa. Mielummin nauttisin kannabista syömällä, mutta silloin joutuisin viljelemään sitä huomattavasti enemmän ja saisin kiinni jäädessäni vielä isomman tuomion.



2.Kuinka paljon käytät kannabista?

poltan jointin n. joka toinen päivä



3.Onko kannabiksenkäyttö ongelma sinulle? Entä läheisillesi?

Ei ole ongelma, lähimmäiseni (sekä ne jotka tietävät, että ne jotka eivät tiedä kannabiksen käytöstäni) ovat itseasiassa kommentoineet miten olen viime vuosien aikana muuttunut todella mukavaksi ihmiseksi. Olen käytön aloittamisesta asti pyrkinyt objektiivisesti tarkkailemaan itseäni ja kyllä alkoholiin verrattunu ero on huomattava, alkoholi on huumetta isolla H:lla.



4.Miten sinusta kannabiksenkäyttöä tulisi ehkäistä ja pitäisikö sitä ehkäistä?

Sitä ei tulisi ehkäistä. Kyseessä on suhteellisen harmiton tajuntaa laajentava aine. Ja se todella vaikuttaa ihmismieleen positiivisella tavalla. Pidän kannabiksen kriminalisointia rikoksena koko ihmiskuntaa vastaan. Se voisi auttaa todella monia ihmisiä.



5.Haluatko saada enemmän tietoa kannabiksesta viranomaisilta?

Kyllä, haluaisin, että Kannabista tutkittaisiin objektiivisesti, ilman "huume"-leimaa.



6.Millaisia toimintamuotoja haluaisit saada yhteiskunnan järjestämänä kannabiskulttuurin ympärille?

Hallussapidon ja kotrolloidun myynnin sallinen. Kannabiksen laillistaminen ja kontrolloidun myynnin salliminen toisi valtiolle valtavasti lisätuloja. Esimerkiksi Amsterdamissa vierailevien turistien määrä on kasvanut eksponentiaalisesti Coffee shoppien myötä, sitä kautta kaikki toimijat (kaupat, hotellit, museot, ravintolat, ...) hyötyvät. Poliisien resurssit vapautuisivat todellisten rikollisten kiinniottamiseen.



7.Jos saisit muodostaa moniammatillisen työntekijäjoukon luomaan harrastustoimintaa kannabiksenkäyttäjille mitä eri ammattikuntia siihen kuuluisi ja miksi, ja mitä he tekisivät?

Valtion toimesta kannabiksen dekriminalisointi ja kontrolloidun myynnin salliminen Alankomaiden coffee shop tyylisesti. Terveysviranomaiset, yrittäjät, työntekijät, viljelijät, jne. yhdessä suunnittelisivat toiminna aloittamisen.




8.Minkälaisia tukitoimintoja haluat saada avuksesi ehkäisemään mahdolliset kannabiksesta johtuvat ongelmat?

Minulle ei kannabiksesta ole ollut minkäänlaisia ongelmia, päinvastoin. Mutta tunnen todellakin erittäin voimakkaasti olevani yhteiskunnan ulkopuolella. Luottamukseni suomalaiseen yhteiskuntaan ja oikeusvaltioon on romahtanut täysin. Miten on mahdollista, että minä olen rikollinen vaikka toimintani; kannabiksen viljely omaan käyttööni ei vahingoita ketään, eikä aiheuta mitään lisäkustannuksia valtiolle. Päinvastoin työssäjaksamiseni on parantunut huomattavasti kannabiksen käytön ansiosta ja sen myötä myös henkinen ja fyysinen hyvinvointini. Minä jaksan paremmin töissä, sitä kautta yrityksen toimintakin on parantunut huomattavasti. Bruttoansioni ovat itseasiassa kaksinkertaistuneet siitä, kun 3 vuotta sitten aloitin kannabiksen polton. Samoin on kaksinkertaistunut maksamieni vero-eurojen määrä. Suomi tuntuu nykyään ihan poliisivaltiolta, eikä todellakaan hyvältä paikalta elää. Amsterdamissa käydessä, mannereurooppalainen salliva ilmapiiri tuntuu todella vapauttavalta. Varmaan samanlaiselta, kuin DDR:laisen vieraillessa ensi kertaa Länsi-Saksan puolella. On hienoa nähdä kahvilassa pukuun pukeutuneita liikemiehiä ja ihan tavallisia eläkeläisiä polttamassa kahvin kanssa kannabista tai nauttimassa kannabiskakkua. Takaisin Suomeen tultaessa saa pelätä tullin huumekoiria, vaikka en missään nimessä ole tuomassa mitään maahan, mutta vaatteisiini on tarttunut kahviloiden ominaistuoksu.

Tietysti ihminen, joka ei ole koskaan kokeillut kannabista ja rinnastaa sen koviin huumeisiin, ei voi ymmärtää kokemaani epäoikeudenmukaisuutta. Kokeillaanpa seuraavanlaista vertausta:

Henkilö asuu Islamilaisessa maassa, hän matkustaa Suomeen ja nauttii ravintolassa lasin punaviiniä, joka on kielletty nautintoaine henkilön kotimaassa . Kotimaahan tullessaan hän huokaiseen helpotuksesta, kun tullin alkoholikoirat eivät haista hänen eilen Suomessa nauttimaansa viiniä. Kuluu viikko ja henkilö ajaa autolla töihin, matkalla on poliisin ratsia jossa uudella puhallusteknologialla selviää, että henkilö ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta henkilö on viikko sitten nauttinut alkoholia. Kortti pois, sakkoja, linnaa, raippoja ja muuta kivaa.

Kuulostaako reilulta? Näin tehdään "oikeusvaltiossa" Suomessa: En koskaan aja autoa humalassa tai kannabiksen vaikutuksen alaisena. Viimeksi nautin kannabista Amsterdamissa. Ajelen töihin kaksi viikkoa Amsterdamin matkani jälkeen. Kaksi viikko sitten Amsterdamin kahvilassa nauttimani kannabiskakku näkyy poliisin ratsiassa. En ole huumausaineiden vaikutuksen alaisena, mutta ruumiissani näkyy jälkiä kannabiksen käytöstä. Minulta otetaan kortti pois, minulle annetaan sakkoja, rekisteriini kirjoitellaan huumausaineista ja joudun antamaan kuukausi tolkulla negatiivisia virtsanäytteitä, että saan ajokorttini takaisin.

Oikeusvaltion toimintaa? Ei minun mielestäni.

Suosittelen lisälukemiseksi Dosentti Pekka Saarnion tutkimusta: http://www.uta.fi/laitokset/sospol/tutkimus/huumeet.pdf

ja käyntiä Amsterdamissa kannabiskakkukahvilla, mutta muista ettet sitten aja Suomessa autolla ainakaan pariin viikkoon, jos et halua joutua oikeusmurhan uhriksi.

-Simo