kummallista miten elämä voi hetkessä muutttaa suuntansa.
kaveri ampui muutama päivä sitte itsensä.
sen jälkeen vasta tajusin kuinka rakas hän minulle oli, kuinka paljon hän merkitsi.
Me elämme tässä ja nyt. Vain sillä mitä teemme nyt on merkitystä. Koskaan ei tiedä milloin menettä ne joita eniten rakstaa, koskaan ei tiedä mitä huomenna voi sattua.
Minä aio lopettaa tämän ruualla pelleilyn. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita kuin tämä.
kaveri ampui muutama päivä sitte itsensä.
sen jälkeen vasta tajusin kuinka rakas hän minulle oli, kuinka paljon hän merkitsi.
Me elämme tässä ja nyt. Vain sillä mitä teemme nyt on merkitystä. Koskaan ei tiedä milloin menettä ne joita eniten rakstaa, koskaan ei tiedä mitä huomenna voi sattua.
Minä aio lopettaa tämän ruualla pelleilyn. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita kuin tämä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikka en tunnekkaan sinua, otan osaa menetyksen johdosta. Voimia sinulle.
Läheisen menettäminen tuntuu pahalta. Mutta joskus tarvitaan joku käännekohta,huomata ettei se elämä ole aina pysyvää ja jokainen päivä on arvokas. Toivottavasti jaksat itsesi kanssa tämän jälkeen=)
Mun kaveri kuoli pari viikkoa sitten yllättäen nukkuessaan.Oli ihan perusterve, ei mitään oireita.Porukan rääväsuu ja pelle...kaikkea muuta kuin heikko.
Ja sitten...yht,äkkiä Otto vain kuoli.Alle 30 v..
Se herätti mut.Nämä vuodet,joina olen laittanut itseni kuoleman rajoille yhä uudestaan ja jollakin ihmeen keinolla selvinnyt elossa riittää pikkuhiljaa.Tänään mä kävin sisätautilääkärillä ja ensimmäisen kerran mä halusin keskutella siitä miten mä voin nykyisen kehoni kanssa elää mahdollisimman terveesti ja sopusoinnussa.
Elämä voi päättyä ihan yht,äkkiä...tuosta vaan.Mä haluan elää,vielä pitkään.Miksi mä jatkaisin itseni kiduttamista ja tapattaisin pikkuhiljaa aliravitsemukseen?
13-vuotta tässä anoreksiahelvetissä taitaa riittää.Mä haluan parantua.
Voih.. :( Mun kaverikin teki itsemurhan tässä jokin aika sitten ja tiedän tasan miltä se tuntuu.. Ihan hirveältä.Voimia ja kaikkea hyvää sulle :)
minäkin tarvitsin aikanani aivan liikaa että tajusin ettei syömishäiriötä kannata sairastaa. mutta nyt kun olet päätöksesi tehnyt, alkaa kaikista vaikein osio. Tsemiä siihen. Ajattele kaveriasi ja saa siitä voimaa itsellesi.