Yhteishuoltajuus

Huoltajuus tarkoittaa että voi päättää lapsen asioista. Yhteishuoltajuudessa on muutamia asioita mitä pitää päättää yhdessä (lapsen nimen muuttaminen, passin hakeminen, uskontokunnan muuttaminen) mutta muilta osin huoltajat voivat toimia itsenäisesti. Suotavaa tietysti olisi että puolin ja toisin kysytään toisen mielipidettä mutta mikään pakko ei ole.

Jos haastetaan oikeuteen sinne pitää saapua sakon uhalla - ja viime kädessä kai haastemies käy kolkuttamassa ovella jos ei tule suosiolla.

Jos voit valita huoltajuuksien välillä, valitse EHDOTTOMASTI yksinhuoltajuus, koska se ei millään tavalla vähennä isän oikeutta tavata lastaan ja olla tämän elämässä mukana, mutta vähentää huomattavasti kiusanteon mahdollisuutta ongelmatapauksissa. Edellinen neuvo siinä tapauksessa, että sinulla itselläsi ei ole aikomusta kiusata lapsen isää ;) Yhteishuoltajuus on vain moderni sana, joka ei takaa yhtään mitään. Hyvä isä on kiinnostunut lapsestaan vaikka äidin titteli olisikin yksinhuoltaja. Hyvä lähihuoltaja taas tukee etävanhemman vanhemmuutta. Jos todistettavasti et niin tee, lapsi voidaan oikeudenpäätöksellä siirtää etävanhemman huollettavaksi.

Jos etävanhempi ei ole halukas maksamaan korkeampaa elatusmaksua, ainoa keino on hakea korotusta oikeusteitse, mutta sen jälkeen peli käy raa'aksi; sinuna jättäisin korotuksen hakematta ja pitäisin näennäisen hyvät välit lapsesi isään.

Haasteen saatuaan, kukaan meistä ei voi olla saapumatta oikeuteen, oli asia mikä tahansa.

Ota rauhallisesti ja mieti lapsesi elämää 10 vuotta eteenpäin. Älä tee hätiköityjä päätöksiä.

että lapsen asioista päätetään yhdessä. Asuinpaikka, passi, hoito ja koulupaikka. Yhteishuoltajuudessa toisella on mahdollisuus (teoriassa edelleen) saada koulusta ja terveydenhoitajalta tietoja lapsesta.

Käytännössä mikään ei toteudu muuta kuin lähinhuoltajan mukaan. Eli siis aina ja iankaikkisesti lähillä on valta. Voit haastaa oikeuteen vaikka vittuuksiltasi ja exäsi maksaa oikeudenkäyntikulut.

Hienoa suomi tämä on hyvä maa asua.