Olen kuukauden vanha Canon EOS 350D kameran omistaja, aikaisemmat kokemukset lähinnä lomaräpsyttelyjä. Nyt olisi kiva kokeilla kuvata vähän vakavammin. Kuvauskohteeni ovat edelleenkin tapahtumia, maisemia, kaupunkikohteita, ihmisiä, luontoa... Ei mitään spesiaalivaatimuksia, paitsi että kunnon jalustaa en jaksa kanniskella mukanani ja pyrin välttämään salaman ostoa. Hinta ei ole oleellisin kriteeri, mutta esim. keveys on. Joku n. 300€ voisi kuitenkin olla tässä vaiheessa järkevä yksittäisen objektiivin hintaluokka, kunnes todellinen tarve selviää kokeilemalla. Ja olen merkkiuskollinen eli siis vain Canonin putkista kaipailen kommentteja.
Lähtökohtana objektiivien valinnalle on mukana tullut 18-55mm kit-lasi. Mutta mitä sen seuraksi?
EF 50mm f/1.8 II on kehuttu paljon hinta/laatusuhteeltaan, tämän ajattelin hankkia sisätiloissa tapahtuvaa kuvaamista varten. Tuntuu että tuon kittilasinkin olen aina ruuvannut tuonne yläpäähän, joten tuolle objektiiville lienee käyttöä, kittilinssi saa jäädä laajakulmatarvetta tyydyttämään tässä vaiheessa.
Telezoomiksi olen ajatellut esim. EF 55-200mm f/4.5-5.6 II USM. Tuohan on 1,6 kertoimella jo yli 300 millinen putki itsessäänkin. Kittiobjektiivista totesin heti, että zoomia tarvitaan lisää. Kysymys kuuluukin, riittääkö tuo 200mm? Mitään lintukuvaamista tms. extremeä en harrasta.
Tälle voisi likipitäen samanhintaisena vaihtoehtona olla EF 75-300 mm 1:4-5.6 III USM. Tuplahinnalla saisi kuvanvakaimen, mutta en ole varma sen tarpeellisuudesta. Onko tuolle 300milliselle käyttöä ulkona käsivaralta kuvatessa, vai pitäisikö se jättää myöhäisempään vaiheeseen jos 200mm laatu ja ulottuvuus ei sittenkään riittäneet? Minkälaisissa kuvaustilainteissa kaipaisi 55-75 välistä aluetta, entä minkälaissa tarvitsee 200-300mm aluetta?
Osaako joku auttaa valinnassa? Millä kriteereillä yleensäkin kannattaa lähteä valikoimaa kasaamaan? Hyvä olisi, että putket olsivat jonkinlaisessa ostojärjestyksessä, eli jos ruokahalu ja tarpeet kasvavat, niin olisi aina tiedossa mikä olisi se seuraava täydentävä/korvaava ostos.
Kiitokset etukäteen asiallisista neuvoista.
200mm vai 300mm?
11
9547
Vastaukset
- fotari2
Käsivaralta tuollaisilla putkilla kuvaaminen, ilman vakaajaa, hm... voihan sitä yritellä, mutta vakaaja on hyvä juttu.
Jos hinta ei ole oleellinen kriteeri? Niin hanki parasta ja kalleinta.
Usein hinta ja laatu kulkevat yhdessä. Merkki uskollisuudesta tosin joudut maksamaan ylimääräistä. ;-)
Mutta, mitk kakkulat riittää kuvaamiseen on sinun itsesi ratkaistava. - kehuta
Eipä ole havittelemasi telezoomit saaneet kehuja muusta kuin keveydestä ja hinnasta. Valovoima on sellaisenaan jo melkoisen huono ja edes siedettävän laatuiseen kuvaan täytyy himmentää runsaasti. Saatat hyvällä onnella saada kirkkaassa auringonpaisteessa muutaman otoksen sadasta onnistumaan käsivaralta teleasennossa kuvatessa. Lyhyempi kuvanvakaajalla varustettu hyvälaatuinen optiikka antaa yleensä paljon enemmän suurennusvaraa kuvien käsittelyvaiheessa tietokoneella.
- putki
ei muutu 300 milliseksi. Ainoastaan objektiivin näkökenttä muuttuu 300milliä vastaavaksi. Polttoväli on ja pysyy 200 millisenä.
- puhuttiin...
..samasta aiheesta ja kyllä täytyy piiiitkän
kokemuksen vakavuudella neuvoa (jos nyt yleensä
neuvoo ketään) että yleispätevä periaate laseissa
on senkaltainen että laajakantit ja telet on kiinteitä ja
keskialueella zoomit voi olla käyttökelpoisia.
Valovoimaan kannattaa aina satsata. - 20D
Minä hankin zoomien rinnalle S-sarjan 60 millisen makro-objektiivin (EF-S 60 mm F2.8 Macro). Siitä on tullut mieluisin objektiivi. Varsinkin makromaailma on ollut kiinnostava. Putki on erittäin teräväpiirtoinen ja käyttökelpoinen pikkutelenä esimerkiksi muotokuvauksessa. Eikä haittaa vaikka putkea ei ehkä voi käyttää tulevissa kinokoon malleissa. 20D:n runko riittää sille vuosiksi.
Itse olen ostanut putket tässä järjestyksessä.
1. EF-S 17-85 zoom kuvanvakaimella
2. EF 75-300 kuvanvakaimella
3. EF 50 mm F1.4 USM
4. EF-S 60 mm F2.8 Macro
Zoomella ei tahdo valo riittää, kuvanvakaajasta hyötyä. Parhaimmat kuvat tulevat ilman salamaa ja ohjelmilla voi korjata värilämpötilat oikeiksi. Kuvaan nykyään vain raw-kuvia. 1.6-kertoimella varustettuihin kameroihin on hankala löytää edullista ja valovoimaista laajakulmaa. - Nimetön
Kiitoksia kommenteista. Seuraava kysymys kuuluukin, olisi siis parempi ostaa EF 70-200 mm F 4L USM vai EF 70-300 mm F 4-5,6 IS USM? Eli jos ostaa pykälän paremman, kannattaisiko sijoittaa L-lasiin vai kuvanvakaajaan? Valovoimaltaanhan tuo vakaajalla varustettu objekti on "suttu-zoomien" tasolla, lieneekö muuten parempi kuin vain tuon kuvanvakaajan osalta? Eli tarjoaako parempivalovoimainen L-sarja saman edun kuin kuvanvakaaja eli mahdollisuuden lyhyempään valotusaikaan? Kaikista parhain olisi varmaan F 2,8L mutta sitten hinta taas tuplaantuu.
- Tuomas--
Anteeksi hiukan epäortodoksiset mielipiteeni:
Itse suosittelen ehdottomasti kuvanvakainta L-linssin sijaan. L-linssi on varmasti parempilaatuinen, mutta kuvanvakaimella tekee enemmän. Käsivaralta kuvatessa kuvanvakain antaa huomattavaa etua varsinkin pitkällä polttovälillä. Ilman kuvanvakainta nyrkkisääntö on, että suljinaika on polttovälin käänteisluku: 300mm vaatii 1/300s suljinajan, 50mm 1/50s suljinajan jne. Kuvanvakaimella luvun voi huoletta jakaa kahdella tai vielä isommalla luvulla. Harva meistä kuvaa pelkästään jalustalla.
Valovoima on digijärkkärien kohdalla yliarvostettu juttu. Kuvaa voi jälkikäsitellä, ja raw-kuvia ottaessa kuvan valotusta voi säätää jälkikäteen kirkkaammaksi. Hiukan tumma kuva on yllättävän helppo pelastaa. Sen sijaan tärähtänyttä kuvaa ei pelasta millään jälkikäsittelyllä.
Tuomas-- - Nimetön
Tuomas-- kirjoitti:
Anteeksi hiukan epäortodoksiset mielipiteeni:
Itse suosittelen ehdottomasti kuvanvakainta L-linssin sijaan. L-linssi on varmasti parempilaatuinen, mutta kuvanvakaimella tekee enemmän. Käsivaralta kuvatessa kuvanvakain antaa huomattavaa etua varsinkin pitkällä polttovälillä. Ilman kuvanvakainta nyrkkisääntö on, että suljinaika on polttovälin käänteisluku: 300mm vaatii 1/300s suljinajan, 50mm 1/50s suljinajan jne. Kuvanvakaimella luvun voi huoletta jakaa kahdella tai vielä isommalla luvulla. Harva meistä kuvaa pelkästään jalustalla.
Valovoima on digijärkkärien kohdalla yliarvostettu juttu. Kuvaa voi jälkikäsitellä, ja raw-kuvia ottaessa kuvan valotusta voi säätää jälkikäteen kirkkaammaksi. Hiukan tumma kuva on yllättävän helppo pelastaa. Sen sijaan tärähtänyttä kuvaa ei pelasta millään jälkikäsittelyllä.
Tuomas--Käytetäänkö tuon nyrkkisäännön laskennassa pikkusen digijärkkärin croppikerrointa, eli vaatiiko 300 mm objekti vähintään 1/480s suljinajan?
Pitääkö tämä croppikerroin ottaa huomioon myös kun arvioidaan esim. syväterävyysaluetta (lähtötietoina objekti kohteen etäisyys) - Tuomas--
Nimetön kirjoitti:
Käytetäänkö tuon nyrkkisäännön laskennassa pikkusen digijärkkärin croppikerrointa, eli vaatiiko 300 mm objekti vähintään 1/480s suljinajan?
Pitääkö tämä croppikerroin ottaa huomioon myös kun arvioidaan esim. syväterävyysaluetta (lähtötietoina objekti kohteen etäisyys)Croppikerroin ei vaikuta laskentaan. Crop tarkoittaa, että digikameran kennolle mahtuu vain osa 35mm objektiivin piirtoalasta. Kuvaa tavallaan leikataan reunoilta koskematta siihen muuten.
Tuomas-- - KLE
Tuomas-- kirjoitti:
Croppikerroin ei vaikuta laskentaan. Crop tarkoittaa, että digikameran kennolle mahtuu vain osa 35mm objektiivin piirtoalasta. Kuvaa tavallaan leikataan reunoilta koskematta siihen muuten.
Tuomas--Digikameran ns. croppikerroin vaikuttaa sekä käsivarakuvauksen valotusaikojen että syväterävyysalueen arviointiin ja laskentaan.
Vanha nyrkkisääntö siitä, että käsivarakuvauksessa valotusaika pitäisi olla korkeintaan polttovälin käänteisluku, perustuu kokemuksiin 35mm eli kinofilmikameroilla.
Kameran käsittelyn vakaudessa on tietysti hirveästi eroja ihmisten välillä, mutta keskimäärin olisi kinofilmikameralla käsivaralta kuvattaessa esim. 300 mm polttovälin objektiivilla käytettävä valotusaikaa 1/300 s tai nopeampaa.
Kun käytetään pienempikennoista digikameraa, lasketaan ekvivalentti polttoväli ns. croppikertoimen avulla. Tavallisen DSRL:n kerroin on esim. 1.5, jolloin 300 mm polttovälinen objektiivi antaa saman kuvakulman kuin 450 mm polttovälinen objektiivi kinofilmikameralla. Esitetyllä nyrkkisäännöllä arvioituna pitäisi valotusaika molemmissa tapauksissa olla n. 1/500 s tai nopeampi, sillä samalla käsitärinällä heiluu kuva suhteessa yhtä paljon molemmissa tapauksissa.
Syväterävyys riippuu myös kennokoosta.
Kuvan syväterävyyden vertaileminen pitää tehdä sellaisissa tapauksissa, joissa objektiivien antamat kuvakulmat ovat samoja.
Jos kinofilmikameran objektiivin polttoväli on 50 mm, pitää tilannetta verrata esim. 1.5-croppikertoimiseen digikameraan, jonka polttoväli on 33.3 mm.
Nämä tapaukset antavat saman syväterävyyden, jos linssien efektiiviset aukot ovat samankokoisia. Tämä tilanne toteutuu, jos filmikamerassa on esim. aukko F4 ja digikamerassa aukko F2.7 . Näiden aukkojen suhde on sama kuin digikameran ns. croppikerroin.
Tässä tapauksessa esim. 4 metrin etäisyydeltä kuvattaessa syväterävyysalueeksi mainituilla aukoilla tulee väli 3.36 - 4.94 m.
Jos taas molemmissa tapauksissa käytetään aukkoa F4, piirtää digikamera tarkasti laajemman alueen eli välin n. 3.1-5.65 m.
Kennokoko on siis otettava huomioon syväterävyysaluetta arvioitaessa tai laskettaessa eikä esim. useisiin filmikameroille tehtyihin objektiiveihin kaiverrettuja terävyysaluemerkintöjä voi sellaisenaan käyttää, jos ko. objektiiveja käytetään pienempikennoisen digirungon kanssa.
Käytettävä aukko pitää kertoa kameran croppikertoimella, jotta päästään siihen terävyysalueeseen, mikä objektiiviin on kaiverrettu. Esim. mainitulla 1.5-kertoimisella digikameralla on käytettävä aukkoa 16.5, jos haluaa päästää terävyysalueeseen, joka kinofilmikameraa varten suunniteltuun objektiiviin on merkitty aukkoluvun 11 kohdalle. - Tuomas--
KLE kirjoitti:
Digikameran ns. croppikerroin vaikuttaa sekä käsivarakuvauksen valotusaikojen että syväterävyysalueen arviointiin ja laskentaan.
Vanha nyrkkisääntö siitä, että käsivarakuvauksessa valotusaika pitäisi olla korkeintaan polttovälin käänteisluku, perustuu kokemuksiin 35mm eli kinofilmikameroilla.
Kameran käsittelyn vakaudessa on tietysti hirveästi eroja ihmisten välillä, mutta keskimäärin olisi kinofilmikameralla käsivaralta kuvattaessa esim. 300 mm polttovälin objektiivilla käytettävä valotusaikaa 1/300 s tai nopeampaa.
Kun käytetään pienempikennoista digikameraa, lasketaan ekvivalentti polttoväli ns. croppikertoimen avulla. Tavallisen DSRL:n kerroin on esim. 1.5, jolloin 300 mm polttovälinen objektiivi antaa saman kuvakulman kuin 450 mm polttovälinen objektiivi kinofilmikameralla. Esitetyllä nyrkkisäännöllä arvioituna pitäisi valotusaika molemmissa tapauksissa olla n. 1/500 s tai nopeampi, sillä samalla käsitärinällä heiluu kuva suhteessa yhtä paljon molemmissa tapauksissa.
Syväterävyys riippuu myös kennokoosta.
Kuvan syväterävyyden vertaileminen pitää tehdä sellaisissa tapauksissa, joissa objektiivien antamat kuvakulmat ovat samoja.
Jos kinofilmikameran objektiivin polttoväli on 50 mm, pitää tilannetta verrata esim. 1.5-croppikertoimiseen digikameraan, jonka polttoväli on 33.3 mm.
Nämä tapaukset antavat saman syväterävyyden, jos linssien efektiiviset aukot ovat samankokoisia. Tämä tilanne toteutuu, jos filmikamerassa on esim. aukko F4 ja digikamerassa aukko F2.7 . Näiden aukkojen suhde on sama kuin digikameran ns. croppikerroin.
Tässä tapauksessa esim. 4 metrin etäisyydeltä kuvattaessa syväterävyysalueeksi mainituilla aukoilla tulee väli 3.36 - 4.94 m.
Jos taas molemmissa tapauksissa käytetään aukkoa F4, piirtää digikamera tarkasti laajemman alueen eli välin n. 3.1-5.65 m.
Kennokoko on siis otettava huomioon syväterävyysaluetta arvioitaessa tai laskettaessa eikä esim. useisiin filmikameroille tehtyihin objektiiveihin kaiverrettuja terävyysaluemerkintöjä voi sellaisenaan käyttää, jos ko. objektiiveja käytetään pienempikennoisen digirungon kanssa.
Käytettävä aukko pitää kertoa kameran croppikertoimella, jotta päästään siihen terävyysalueeseen, mikä objektiiviin on kaiverrettu. Esim. mainitulla 1.5-kertoimisella digikameralla on käytettävä aukkoa 16.5, jos haluaa päästää terävyysalueeseen, joka kinofilmikameraa varten suunniteltuun objektiiviin on merkitty aukkoluvun 11 kohdalle.Croppikertoimen vaikutus käsivarakuvaukseen ja syväterävyysalueeseen kuulostaa ensi kuulemalta järjenvastaiselta. Crop-kameralla kuvaaminen on sama kuin tekisi isommasta kuvasta osasuurennoksen. Kuvan ominaisuuksien ei pitäisi muuttua. Yksi asia kuitenkin muuttuu: resoluutio. Crop-kennolle piirto on kuin piirtäisi isommalle kennolle ja ottaisi siitä vain osan. Tarkan kuvan vaatimukset kasvavat, koska piirrettävät yksityiskohdat pienenevät.
Olin siis väärässä, anteeksi.
Tuomas--
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal1224740Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa43364Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1263180Hjallis Harkimon, 72, Jasmine-rakas, 37, paljastaa suhteen alusta: "Vähän..."
Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo ja tuottaja-juontaja Jasmine Pajari ovat pariskunta. He asuvat yhdessä Sipooss262607Unisex-vessat
Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu692320Jutta Larm, 52, haluaa kumota tämän piintyneen ikämyytin
Oletko samaa mieltä? Jutta Larm on 52-vuotias ja tehnyt pitkän uran yrittäjänä. Hän haluaa kumota tämän piintyneen ikämy181769Henri Alen tilittää yllättäen Vappu Pimiän uudesta MasterChef -pestistä: "Vaikka hän ei..."
Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Hän liittyi uudella MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoo91374Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista
Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh1171245Minkä kouluarvosanan 4-10 annat Beck-leffoille?
Vähiin käy ennen kuin loppuu... Beck-elokuvia on tullut tv:stä jopa 2-3 viikossa. Nyt leffojen esitystiheys on muuttunut91233Jäit kiinni siitä
että katselet minua. Käänsin pääni, minäkin etsin sinua, ja meidän katseemme kohtasivat. Eikä se haittaa - molemmat ky41078