Päivän Helsingin sanomat

Pysähtykääpä nyt oikein miettimään, kuinka suuri merkitys tuolla nimen muutoksella oikein on? Siis TODELLISUUDESSA.

Se näkyy esim. painomateriaaleissa, niissäkin tietysti vain englanninkielisissä, sekä esim. opinnäytetöiden englanninkielisissä tiivistelmissä.

Onko tämä kaikki tuon itkemisen arvoista?

opiskelija kirjoitti:

Pysähtykääpä nyt oikein miettimään, kuinka suuri merkitys tuolla nimen muutoksella oikein on? Siis TODELLISUUDESSA.

Se näkyy esim. painomateriaaleissa, niissäkin tietysti vain englanninkielisissä, sekä esim. opinnäytetöiden englanninkielisissä tiivistelmissä.

Onko tämä kaikki tuon itkemisen arvoista?

Lue lisää

Noihin painomateriaaleihin kuuluu myös englanninkielinen tutkintotodistus. Ainakin meidän AMK:ssa (PIRAMK) kirjoitetaan automaattisesti kaikille suomenkielisen lisäksi myös englanninkielinen tutkintotodistus, missä opintopisteet on kansainvälisesti creditsejä ja koulun nimi University. Kyllä musta ainakin on ihan mukavaa valmistua Universitystä. Paljon mukavampi hakea töitä ulkomailta kuin jonakin "pölyteknikkona"

opiskelija kirjoitti:

Pysähtykääpä nyt oikein miettimään, kuinka suuri merkitys tuolla nimen muutoksella oikein on? Siis TODELLISUUDESSA.

Se näkyy esim. painomateriaaleissa, niissäkin tietysti vain englanninkielisissä, sekä esim. opinnäytetöiden englanninkielisissä tiivistelmissä.

Onko tämä kaikki tuon itkemisen arvoista?

Lue lisää

Jos on olemassa vaara, että ammattikorkeakoulut sotketaan nimiensä perusteella yliopistoihin niin tottakai sillä on merkitystä. Eiväthän ne ole yliopistoja, eikä tällaisen kuvan antaminen ole kenenkään etu. Mietipä jos ammattikoulut käyttäisivät englanniksi nimeä University of Applied sciences. Olisiko se sitten ihan oikein? Lain mukaan olisi, koska englanninkielisiä nimiä ei ole rajoitettu, mutta kyllä minä itse rajaisin University-termin koskemaan ainoastaan yliopistoja. Muille laitoksille sopisi hyvin esim. Professional college/institute, polytechnic, vocational college/institute, academy of professional education jne.

Sitä paitsi Marriam-Webster sanakirja antaa termille university seuraavan merkityksen:

Main Entry: uni·ver·si·ty

Pronunciation: "yü-n&-'v&r-s&-tE, -'v&r-stE

Function: noun

Inflected Form(s): plural -ties

Etymology: Middle English universite, from Middle French université, from Medieval Latin universitat-, universitas, from Latin universus

1 : an institution of higher learning providing facilities for teaching and research and authorized to grant academic degrees; specifically : one made up of an undergraduate division which confers bachelor's degrees and a graduate division which comprises a graduate school and professional schools each of which may confer master's degrees and doctorates

2 : the physical plant of a university

Siis suomeksi korkeakoulu, joka voi myöntää akateemisia tutkintoja. Ja ennen kuin joku ehtii puuttua tuohon kohtaan "professional schools" niin huomautettakoon, että sillä ei viitata ammattikorkeakoulujen tapaisiin ei akateemisiin laitoksiin, vaan akateemisia tutkintoja myöntäviin korkeakouluihin, jotka painottavat ammatillista osaamista. Tällaisia ei Suomessa juurikaan tunneta, ehkä ainoana esimerkkinä Maanpuolustuskorkeakoulu, josta valmistutaan upseerin ammattiin samalla kun suoritetaan akateeminen loppututkinto.

Ja vielä määritelmä sille, mitä applied science tarkoittaa: Applied science is the exact science of applying knowledge from one or more natural scientific fields to practical problems. It is closely related or identical to engineering. Applied science can be used to develop technology.

Siis tieteen soveltaminen käytäntöön, esim. teknologian alalla. Jos pitäisi suorilta ottaa asiaan kantaa, niin voisin todeta, että varmasti TKK on Suomessa lähempänä tätä määritelmää kuin vaikkapa evtek. Siis kun TKK:lla ensin tutkitaan sellukuitujen rakennetta ja sitten hyödynnetään tätä saatua tietoa paperikoneen kehityksessä ollaan tekemisissä applied sciencen kanssa. Kun Evtekillä luetaan kirjasta markkinoinnin perusteita ollaan aika kaukana applied sciencesta.

Merkityksellinen kirjoitti:

Jos on olemassa vaara, että ammattikorkeakoulut sotketaan nimiensä perusteella yliopistoihin niin tottakai sillä on merkitystä. Eiväthän ne ole yliopistoja, eikä tällaisen kuvan antaminen ole kenenkään etu. Mietipä jos ammattikoulut käyttäisivät englanniksi nimeä University of Applied sciences. Olisiko se sitten ihan oikein? Lain mukaan olisi, koska englanninkielisiä nimiä ei ole rajoitettu, mutta kyllä minä itse rajaisin University-termin koskemaan ainoastaan yliopistoja. Muille laitoksille sopisi hyvin esim. Professional college/institute, polytechnic, vocational college/institute, academy of professional education jne.

Sitä paitsi Marriam-Webster sanakirja antaa termille university seuraavan merkityksen:

Main Entry: uni·ver·si·ty

Pronunciation: "yü-n&-'v&r-s&-tE, -'v&r-stE

Function: noun

Inflected Form(s): plural -ties

Etymology: Middle English universite, from Middle French université, from Medieval Latin universitat-, universitas, from Latin universus

1 : an institution of higher learning providing facilities for teaching and research and authorized to grant academic degrees; specifically : one made up of an undergraduate division which confers bachelor's degrees and a graduate division which comprises a graduate school and professional schools each of which may confer master's degrees and doctorates

2 : the physical plant of a university

Siis suomeksi korkeakoulu, joka voi myöntää akateemisia tutkintoja. Ja ennen kuin joku ehtii puuttua tuohon kohtaan "professional schools" niin huomautettakoon, että sillä ei viitata ammattikorkeakoulujen tapaisiin ei akateemisiin laitoksiin, vaan akateemisia tutkintoja myöntäviin korkeakouluihin, jotka painottavat ammatillista osaamista. Tällaisia ei Suomessa juurikaan tunneta, ehkä ainoana esimerkkinä Maanpuolustuskorkeakoulu, josta valmistutaan upseerin ammattiin samalla kun suoritetaan akateeminen loppututkinto.

Ja vielä määritelmä sille, mitä applied science tarkoittaa: Applied science is the exact science of applying knowledge from one or more natural scientific fields to practical problems. It is closely related or identical to engineering. Applied science can be used to develop technology.

Siis tieteen soveltaminen käytäntöön, esim. teknologian alalla. Jos pitäisi suorilta ottaa asiaan kantaa, niin voisin todeta, että varmasti TKK on Suomessa lähempänä tätä määritelmää kuin vaikkapa evtek. Siis kun TKK:lla ensin tutkitaan sellukuitujen rakennetta ja sitten hyödynnetään tätä saatua tietoa paperikoneen kehityksessä ollaan tekemisissä applied sciencen kanssa. Kun Evtekillä luetaan kirjasta markkinoinnin perusteita ollaan aika kaukana applied sciencesta.

Lue lisää

Mutta mistä se suuri ja ohittamaton vaara syntyy, kun englanninkielinen nimi on niin harvoin missään esillä KÄYTÄNNÖN elämässä? Kuka niiden merkitykset nyt sotkee? Kuka ei ymmärrä?
Lyön vaikka vetoa, että kaikki AMK-opiskelijat eivät edes tiedä, että heidän koulunsa nimion nyt muutunut.

Joten etteköhän te älähdä turhan kovasti loppujen lopuksi mitättömästä asiasta.

opiskelija kirjoitti:

Mutta mistä se suuri ja ohittamaton vaara syntyy, kun englanninkielinen nimi on niin harvoin missään esillä KÄYTÄNNÖN elämässä? Kuka niiden merkitykset nyt sotkee? Kuka ei ymmärrä?
Lyön vaikka vetoa, että kaikki AMK-opiskelijat eivät edes tiedä, että heidän koulunsa nimion nyt muutunut.

Joten etteköhän te älähdä turhan kovasti loppujen lopuksi mitättömästä asiasta.

Lue lisää

Niin no. Missä loppujen lopuksi piilee vaara jos evtek muuttaisi nimensä Espoon kauppakorkeakouluksi tai -yliopistoksi? Tuskinpa sitä silloinkaan sotkettaisiin muihin yliopistoihin, vaikka sen nimessä tämä yliopisto olisikin. Kyse on periaatteesta, ja tietysti siitä, että kielen tulee pyrkiä olemaan selvää ja järkevää. Aivan samalla periaatteella kuin voidaan vastustaa muutakin puolikielisyyttä tai kritisoida englanninkielistä mainontaa, voidaan kritisoida tätä. Sitä paitsi on syytä huomata, että tämä kritiikki on vain reaktio ammattikorkeakoulujen idioottimaiselle päätökselle muuttaa nimeään. Kyllä reagoiminen huonoon päätökseen on aina oikeutettua, vaikka se olisikin "mitätön".

Merkityksellinen kirjoitti:

Jos on olemassa vaara, että ammattikorkeakoulut sotketaan nimiensä perusteella yliopistoihin niin tottakai sillä on merkitystä. Eiväthän ne ole yliopistoja, eikä tällaisen kuvan antaminen ole kenenkään etu. Mietipä jos ammattikoulut käyttäisivät englanniksi nimeä University of Applied sciences. Olisiko se sitten ihan oikein? Lain mukaan olisi, koska englanninkielisiä nimiä ei ole rajoitettu, mutta kyllä minä itse rajaisin University-termin koskemaan ainoastaan yliopistoja. Muille laitoksille sopisi hyvin esim. Professional college/institute, polytechnic, vocational college/institute, academy of professional education jne.

Sitä paitsi Marriam-Webster sanakirja antaa termille university seuraavan merkityksen:

Main Entry: uni·ver·si·ty

Pronunciation: "yü-n&-'v&r-s&-tE, -'v&r-stE

Function: noun

Inflected Form(s): plural -ties

Etymology: Middle English universite, from Middle French université, from Medieval Latin universitat-, universitas, from Latin universus

1 : an institution of higher learning providing facilities for teaching and research and authorized to grant academic degrees; specifically : one made up of an undergraduate division which confers bachelor's degrees and a graduate division which comprises a graduate school and professional schools each of which may confer master's degrees and doctorates

2 : the physical plant of a university

Siis suomeksi korkeakoulu, joka voi myöntää akateemisia tutkintoja. Ja ennen kuin joku ehtii puuttua tuohon kohtaan "professional schools" niin huomautettakoon, että sillä ei viitata ammattikorkeakoulujen tapaisiin ei akateemisiin laitoksiin, vaan akateemisia tutkintoja myöntäviin korkeakouluihin, jotka painottavat ammatillista osaamista. Tällaisia ei Suomessa juurikaan tunneta, ehkä ainoana esimerkkinä Maanpuolustuskorkeakoulu, josta valmistutaan upseerin ammattiin samalla kun suoritetaan akateeminen loppututkinto.

Ja vielä määritelmä sille, mitä applied science tarkoittaa: Applied science is the exact science of applying knowledge from one or more natural scientific fields to practical problems. It is closely related or identical to engineering. Applied science can be used to develop technology.

Siis tieteen soveltaminen käytäntöön, esim. teknologian alalla. Jos pitäisi suorilta ottaa asiaan kantaa, niin voisin todeta, että varmasti TKK on Suomessa lähempänä tätä määritelmää kuin vaikkapa evtek. Siis kun TKK:lla ensin tutkitaan sellukuitujen rakennetta ja sitten hyödynnetään tätä saatua tietoa paperikoneen kehityksessä ollaan tekemisissä applied sciencen kanssa. Kun Evtekillä luetaan kirjasta markkinoinnin perusteita ollaan aika kaukana applied sciencesta.

Lue lisää

Yksi peruste polytechnic-nimestä luopumiseen oli juuri se, että se kuulemma viittaa liikaa tekniseen alaan. No sitten tilalle otetaan termi, joka on käytännössä insinööritieteen synonyymi (It is closely related or identical to engineering)! Miten kukaan voi olla noin naurettava!? Kyllä olisi syytä ottaakin korkeammalta taholta näitä AMK-pellejä niskasta kiinni ja palauttaa järjestelmä ruotuunsa. Ei tuollaisesta jatkuvasta imagonnostattamiskampanjasta ole kuin haittaa koulutusjärjestelmämme uskottavuudelle!

joo kirjoitti:

Yksi peruste polytechnic-nimestä luopumiseen oli juuri se, että se kuulemma viittaa liikaa tekniseen alaan. No sitten tilalle otetaan termi, joka on käytännössä insinööritieteen synonyymi (It is closely related or identical to engineering)! Miten kukaan voi olla noin naurettava!? Kyllä olisi syytä ottaakin korkeammalta taholta näitä AMK-pellejä niskasta kiinni ja palauttaa järjestelmä ruotuunsa. Ei tuollaisesta jatkuvasta imagonnostattamiskampanjasta ole kuin haittaa koulutusjärjestelmämme uskottavuudelle!

Lue lisää

Minkä takia ei sitten oteta käyttöön käsitettä "college"? Tuolla nimellä kutsutaan amk-tasoista koulutusta monissa anglosaksisissa maisssa.

Kyllä on niin harvinaisen epärehellistä toimintaa, ettei voi kuin ihmetellä, kun ei keltään löydy munaa edes myöntää, että university-nimi otetaan käyttöön ainoastaan amk:n ja yliopiston eron hämärtämiseksi.

Edellinen kirjoitti:

Niin no. Missä loppujen lopuksi piilee vaara jos evtek muuttaisi nimensä Espoon kauppakorkeakouluksi tai -yliopistoksi? Tuskinpa sitä silloinkaan sotkettaisiin muihin yliopistoihin, vaikka sen nimessä tämä yliopisto olisikin. Kyse on periaatteesta, ja tietysti siitä, että kielen tulee pyrkiä olemaan selvää ja järkevää. Aivan samalla periaatteella kuin voidaan vastustaa muutakin puolikielisyyttä tai kritisoida englanninkielistä mainontaa, voidaan kritisoida tätä. Sitä paitsi on syytä huomata, että tämä kritiikki on vain reaktio ammattikorkeakoulujen idioottimaiselle päätökselle muuttaa nimeään. Kyllä reagoiminen huonoon päätökseen on aina oikeutettua, vaikka se olisikin "mitätön".

Lue lisää

Luuletko tosiaan että yhtäkkiä ne saivat ammattikorkeakouluissa päähänsä, että nyt kaikki englanninkieliset nimet muuttuvat ilman mitään järkevää syytä?


"Kyse on periaatteesta"

Tuo kertoo kaiken tarpeellisen älynlahjoistasi.

Edellinen kirjoitti:

Niin no. Missä loppujen lopuksi piilee vaara jos evtek muuttaisi nimensä Espoon kauppakorkeakouluksi tai -yliopistoksi? Tuskinpa sitä silloinkaan sotkettaisiin muihin yliopistoihin, vaikka sen nimessä tämä yliopisto olisikin. Kyse on periaatteesta, ja tietysti siitä, että kielen tulee pyrkiä olemaan selvää ja järkevää. Aivan samalla periaatteella kuin voidaan vastustaa muutakin puolikielisyyttä tai kritisoida englanninkielistä mainontaa, voidaan kritisoida tätä. Sitä paitsi on syytä huomata, että tämä kritiikki on vain reaktio ammattikorkeakoulujen idioottimaiselle päätökselle muuttaa nimeään. Kyllä reagoiminen huonoon päätökseen on aina oikeutettua, vaikka se olisikin "mitätön".

Lue lisää

Nythän olikin kyse nimenomaan englanninkielisestä nimestä, jota ei käytetä muuta kuin lähinnä painomateriaalissa siellä täällä. Kuinka paljon esim. sinä olet lukenut AMK:n englanninkielistä, virallista, materiaalia? Tai törmännyt englanninkielisiin nimiin arkielämässä?

Kritiikkiähän saa esittää, ei siinä mitään. Mutta onko tämä nyt näin ison haloon arvoinen asia, siitä voidaan olla eri mieltä. AMK saa kutsua itseään ihan miksi haluaa, varsinkin vierailla kielillä, eikä kukaan jaksa kiinnittää siihen huomiota. Tämä noussut poru vie asiaa ihmisten tietoisuuteen, ilman sitä "kaikki" olisivat vain sivuuttaneet uutisen ilman sen kummempia pohdintoja.

Ja millähän lailla tämä uhkaa yliopistoja? Puhutteletteko te sitten koulujanne englanninkielellä, kun luulette tämän jotenkin vaikuttavan arkielämään?

opiskelija kirjoitti:

Nythän olikin kyse nimenomaan englanninkielisestä nimestä, jota ei käytetä muuta kuin lähinnä painomateriaalissa siellä täällä. Kuinka paljon esim. sinä olet lukenut AMK:n englanninkielistä, virallista, materiaalia? Tai törmännyt englanninkielisiin nimiin arkielämässä?

Kritiikkiähän saa esittää, ei siinä mitään. Mutta onko tämä nyt näin ison haloon arvoinen asia, siitä voidaan olla eri mieltä. AMK saa kutsua itseään ihan miksi haluaa, varsinkin vierailla kielillä, eikä kukaan jaksa kiinnittää siihen huomiota. Tämä noussut poru vie asiaa ihmisten tietoisuuteen, ilman sitä "kaikki" olisivat vain sivuuttaneet uutisen ilman sen kummempia pohdintoja.

Ja millähän lailla tämä uhkaa yliopistoja? Puhutteletteko te sitten koulujanne englanninkielellä, kun luulette tämän jotenkin vaikuttavan arkielämään?

Lue lisää

Englanti on se kieli millä tieteentekijät käyvät keskustelua ja merkittävimmät tiedejulkaisut ovat samoin englanniksi. Kyllä se on suuriongelma, jos suomen ammattikorkeakoululaitos antaa ymmärtää olevansa yliopistotasoinen korkeakoulu, kun kerran kansainvälistyminenkin on AMK:n tavoitteissa.

Tosin tosiasiahan on se, että AMK:ssa ei ole koskaan julkaistu tai tehty mitään tieteellisesti pätevää tutkimusta, joten siinä mielessä niillä ei ole mitään pelkoa sekoittua jonkinlaiseksi B-yliopistoksi.

Jaykkis kirjoitti:

Englanti on se kieli millä tieteentekijät käyvät keskustelua ja merkittävimmät tiedejulkaisut ovat samoin englanniksi. Kyllä se on suuriongelma, jos suomen ammattikorkeakoululaitos antaa ymmärtää olevansa yliopistotasoinen korkeakoulu, kun kerran kansainvälistyminenkin on AMK:n tavoitteissa.

Tosin tosiasiahan on se, että AMK:ssa ei ole koskaan julkaistu tai tehty mitään tieteellisesti pätevää tutkimusta, joten siinä mielessä niillä ei ole mitään pelkoa sekoittua jonkinlaiseksi B-yliopistoksi.

Lue lisää

No jos AMK:ssa ei ole näitä tieteentekijöitä eikä silloin heidän käymäänsä keskustelua, ei tiedejulkaisuja eikä ylipäänsä mitään tieteellistä, niin mitä ihmettä te sitten vaahtoatte?!?

Myöntäkää jo, että aika naurettavaa tällainen itku, jolla ei ole mitään vaikutusta ARKIPÄIVÄN elämään suomalaisessa koulu- ja koulutuselämässä.

Jaykkis kirjoitti:

Englanti on se kieli millä tieteentekijät käyvät keskustelua ja merkittävimmät tiedejulkaisut ovat samoin englanniksi. Kyllä se on suuriongelma, jos suomen ammattikorkeakoululaitos antaa ymmärtää olevansa yliopistotasoinen korkeakoulu, kun kerran kansainvälistyminenkin on AMK:n tavoitteissa.

Tosin tosiasiahan on se, että AMK:ssa ei ole koskaan julkaistu tai tehty mitään tieteellisesti pätevää tutkimusta, joten siinä mielessä niillä ei ole mitään pelkoa sekoittua jonkinlaiseksi B-yliopistoksi.

Lue lisää

Niin, kai sitten annat konkreettisen esimerkin, miten Maija Meikäläisen elämään tämä nimenmuutos vaikuttaa? Eikä mitään hölynpölyä, vaan esimerkkejä elävästä elämästä, ei ylimystön tai "tieteentekijöiden" jauhantaa kabineteissa jossain kaukana täältä.

opiskelija kirjoitti:

Niin, kai sitten annat konkreettisen esimerkin, miten Maija Meikäläisen elämään tämä nimenmuutos vaikuttaa? Eikä mitään hölynpölyä, vaan esimerkkejä elävästä elämästä, ei ylimystön tai "tieteentekijöiden" jauhantaa kabineteissa jossain kaukana täältä.

Lue lisää

Missä sellasia kabinetteja on? Osoittaa vaan, että olet tavallisen pihalla tieteentekemisestä jos se on mielestäsi jotain hölynpölyä jossain kabineteissa.

Esimerkkiä voit kysyä vaikka Ainolta miten AMK:n opettajien valehteleminen vaikuttaa hänen tutkimukseensa?

http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ammattikorkeakoulujen nimen käännöksestä syntyi kiistaa/1135218187847

Jaykkis kirjoitti:

Missä sellasia kabinetteja on? Osoittaa vaan, että olet tavallisen pihalla tieteentekemisestä jos se on mielestäsi jotain hölynpölyä jossain kabineteissa.

Esimerkkiä voit kysyä vaikka Ainolta miten AMK:n opettajien valehteleminen vaikuttaa hänen tutkimukseensa?

http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ammattikorkeakoulujen nimen käännöksestä syntyi kiistaa/1135218187847

Lue lisää

Yritin vain selvästi sanoa, että haluan KÄYTÄNNÖN esimerkkejä ARKIELÄMÄSTÄ, en yleistä keskustelua tai olettamuksia tms. Toinen vaihtoehto olisi ollut vääntää rautalankaa, ehkä se olisi ollut sittenkin tehokkaampi.

Ilmeisesti kuitenkin annat minulle referaatin kyseisestä tapauksesta tuon linkin takana? Kiinnostaa ihan oikeasti.

opiskelija kirjoitti:

Yritin vain selvästi sanoa, että haluan KÄYTÄNNÖN esimerkkejä ARKIELÄMÄSTÄ, en yleistä keskustelua tai olettamuksia tms. Toinen vaihtoehto olisi ollut vääntää rautalankaa, ehkä se olisi ollut sittenkin tehokkaampi.

Ilmeisesti kuitenkin annat minulle referaatin kyseisestä tapauksesta tuon linkin takana? Kiinnostaa ihan oikeasti.

Lue lisää

http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ammattikorke akoulujen nimen käännöksestä syntyi kiistaa/1135218187847

Mitäs sillä ydinvoimalla?? ohan meillä jo noi sähköt...

hyvä poika, niin sitä pitää kirjoitti:

Luuletko tosiaan että yhtäkkiä ne saivat ammattikorkeakouluissa päähänsä, että nyt kaikki englanninkieliset nimet muuttuvat ilman mitään järkevää syytä?


"Kyse on periaatteesta"

Tuo kertoo kaiken tarpeellisen älynlahjoistasi.

Lue lisää

"Luuletko tosiaan että yhtäkkiä ne saivat ammattikorkeakouluissa päähänsä, että nyt kaikki englanninkieliset nimet muuttuvat ilman mitään järkevää syytä?"

Ei varmaan kukaan tätä luule. Mitä sitten? Ei aina tarvitse seurata huonoja päätöksiä, eikä varsinkaan silloin kun vaihtoehtoja on lukuisia myös Euroopassa. Miksiköhän AMK-rehtorit halusivat välttämättä juuri tämän nimen eikä esim. Alankomaissa tai Ranskassa käytössä olevaa? Niin, miksiköhän.

Ja miksei TKK olekaan Espoo institute of technology kansainvälisen mallin mukaan, niin kuin MIT? Tehdäänkö me suomalaiset nyt jotain väärin? Pitäisikö kiireellä reagoida, jaiks!?

P.S. "Tuo kertoo kaiken tarpeellisen älynlahjoistasi". Hyvä hyvä! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

opiskelija kirjoitti:

Nythän olikin kyse nimenomaan englanninkielisestä nimestä, jota ei käytetä muuta kuin lähinnä painomateriaalissa siellä täällä. Kuinka paljon esim. sinä olet lukenut AMK:n englanninkielistä, virallista, materiaalia? Tai törmännyt englanninkielisiin nimiin arkielämässä?

Kritiikkiähän saa esittää, ei siinä mitään. Mutta onko tämä nyt näin ison haloon arvoinen asia, siitä voidaan olla eri mieltä. AMK saa kutsua itseään ihan miksi haluaa, varsinkin vierailla kielillä, eikä kukaan jaksa kiinnittää siihen huomiota. Tämä noussut poru vie asiaa ihmisten tietoisuuteen, ilman sitä "kaikki" olisivat vain sivuuttaneet uutisen ilman sen kummempia pohdintoja.

Ja millähän lailla tämä uhkaa yliopistoja? Puhutteletteko te sitten koulujanne englanninkielellä, kun luulette tämän jotenkin vaikuttavan arkielämään?

Lue lisää

"Nythän olikin kyse nimenomaan englanninkielisestä nimestä, jota ei käytetä muuta kuin lähinnä painomateriaalissa siellä täällä. Kuinka paljon esim. sinä olet lukenut AMK:n englanninkielistä, virallista, materiaalia? Tai törmännyt englanninkielisiin nimiin arkielämässä?"

Älä viitsi kuitenkaan heittäytyä lapselliseksi. Kuinka paljon sinä olet lukenut (laita tähän joku laitos, jonka toiminta ei kosketa sinua) sivuja? Tarkoittaako tämä sitä, ettei sillä olisi väliä?

"Kritiikkiähän saa esittää, ei siinä mitään. Mutta onko tämä nyt näin ison haloon arvoinen asia, siitä voidaan olla eri mieltä. AMK saa kutsua itseään ihan miksi haluaa, varsinkin vierailla kielillä, eikä kukaan jaksa kiinnittää siihen huomiota. Tämä noussut poru vie asiaa ihmisten tietoisuuteen, ilman sitä "kaikki" olisivat vain sivuuttaneet uutisen ilman sen kummempia pohdintoja."

Kyllä tämä on juuri tämän kokoluokan haloon arvoinen asia. Ihmisiä tämä kiinnostaa ja päinvastoin kuin väität he myös kiinnittävät tällaisiin asioihin huomiota. Onhan siinä nyt jotain aika sairasta, jos AMK:t yrittävät tunkea yliopistojen reviirille ja samalla jättävät omat velvoitteensa hoitamatta. Ja kylläpä tämä ilmeisesti kiinnostaa aika ylhäälläkin kun opetusministerikin aikoo ottaa kantaa asiaan.

"Ja millähän lailla tämä uhkaa yliopistoja? Puhutteletteko te sitten koulujanne englanninkielellä, kun luulette tämän jotenkin vaikuttavan arkielämään?"

Jos heikompitasoiset oppilaitokset mielletään suomalaisiksi yliopistoiksi niin tietysti se silloin vaikuttaa myös yliopistoihin. Pitäisitkö itse siitä, jos ammattikoulut muuttaisivat nimensä ammattikorkeakouluiksi? Ja kyllä minä ainakin puhun omasta oppilaitoksestani englanninkielistä nimeä käyttäen silloin kun puhun englantia.

opiskelija kirjoitti:

No jos AMK:ssa ei ole näitä tieteentekijöitä eikä silloin heidän käymäänsä keskustelua, ei tiedejulkaisuja eikä ylipäänsä mitään tieteellistä, niin mitä ihmettä te sitten vaahtoatte?!?

Myöntäkää jo, että aika naurettavaa tällainen itku, jolla ei ole mitään vaikutusta ARKIPÄIVÄN elämään suomalaisessa koulu- ja koulutuselämässä.

Lue lisää

No jos kerran sillä englanninkielisellä nimellä ei ole mitään väliä, niin miksi se ei sitten saanut/saisi olla Polytechnic? Miksi se on niin saakutin tärkeää, että sen täytyy-pitää-mustmustmust olla juuri "University", joka on vakiintunut tarkoittamaan pykälää KORKEAMPAA opetusta tarjoavaa laitosta? Miksi se on niin tärkeää, että sitä ei saa edes kyseenalaistaa? Jos sillä englanninkielisellä nimellä kerran ei ole mitään väliä, niin mikseivät AMK:jen nimet voi olla vaikka "Preparatory School of the Retarded"? Sinulla varmaankaan ei olisi mitään sitä vastaan, kun sillä kerran ei ole merkitystä?

Sanopa ihan rehellisesti: olisiko sinulle yhdentekevää, jos AMMATTIKOULUT alkaisivat käyttää samaa (tai erehdyttävän samankaltaista) englanninkielistä nimitystä itsestään kuin AMK:t? Sinulla näköjään ei ole mitään sitä vastaan, että koulusi nimi ja englanninkielinen todistuksesi viittaa astetta YLEMMÄN tason tutkintoon kuin minkä itse suoritat. Mutta entäs jos koulusi nimen voisi sotkea astetta ALEMMAN tasoisen saman alan koulun kanssa? Entäs jos AMK:illa olisi jokin vakiintunut, vuosikymmeniä käytössä ollut yhteinen englanninkielinen nimitys, ja yht'äkkiä ammattikoulut anastaisivat sen käyttöönsä huomattuaan laissa sen porsaanreiän, että sitä ei ole erikseen kielletty? Etköhän sinäkin siinä tapauksessa vaatisi selkeyttä nimityksiin! Akateemiset ovat juuri tuossa tilanteessa nyt.

Sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että sinun voidaan reksienne nimikikkailun ansiosta luulla suorittaneen akateemisen tutkinnon, eipä tietenkään! Etkä ymmärrä lainkaan sitä, että akateemiset suivaantuvat mahdollisuudesta, että joku haluaa ansiotta ratsastaa heidän tutkintonsa eteen tekemällään työllä. Mutta entäs jos SINÄ olisit se, jonka tutkinnon arvoa kv. työnhaussa, artikkeleiden julkaistuksi saamisessa etc. alennettaisiin alkamalla käyttää alemman tason koulutuksesta samaa nimitystä?

toinen opiskelija kirjoitti:

No jos kerran sillä englanninkielisellä nimellä ei ole mitään väliä, niin miksi se ei sitten saanut/saisi olla Polytechnic? Miksi se on niin saakutin tärkeää, että sen täytyy-pitää-mustmustmust olla juuri "University", joka on vakiintunut tarkoittamaan pykälää KORKEAMPAA opetusta tarjoavaa laitosta? Miksi se on niin tärkeää, että sitä ei saa edes kyseenalaistaa? Jos sillä englanninkielisellä nimellä kerran ei ole mitään väliä, niin mikseivät AMK:jen nimet voi olla vaikka "Preparatory School of the Retarded"? Sinulla varmaankaan ei olisi mitään sitä vastaan, kun sillä kerran ei ole merkitystä?

Sanopa ihan rehellisesti: olisiko sinulle yhdentekevää, jos AMMATTIKOULUT alkaisivat käyttää samaa (tai erehdyttävän samankaltaista) englanninkielistä nimitystä itsestään kuin AMK:t? Sinulla näköjään ei ole mitään sitä vastaan, että koulusi nimi ja englanninkielinen todistuksesi viittaa astetta YLEMMÄN tason tutkintoon kuin minkä itse suoritat. Mutta entäs jos koulusi nimen voisi sotkea astetta ALEMMAN tasoisen saman alan koulun kanssa? Entäs jos AMK:illa olisi jokin vakiintunut, vuosikymmeniä käytössä ollut yhteinen englanninkielinen nimitys, ja yht'äkkiä ammattikoulut anastaisivat sen käyttöönsä huomattuaan laissa sen porsaanreiän, että sitä ei ole erikseen kielletty? Etköhän sinäkin siinä tapauksessa vaatisi selkeyttä nimityksiin! Akateemiset ovat juuri tuossa tilanteessa nyt.

Sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että sinun voidaan reksienne nimikikkailun ansiosta luulla suorittaneen akateemisen tutkinnon, eipä tietenkään! Etkä ymmärrä lainkaan sitä, että akateemiset suivaantuvat mahdollisuudesta, että joku haluaa ansiotta ratsastaa heidän tutkintonsa eteen tekemällään työllä. Mutta entäs jos SINÄ olisit se, jonka tutkinnon arvoa kv. työnhaussa, artikkeleiden julkaistuksi saamisessa etc. alennettaisiin alkamalla käyttää alemman tason koulutuksesta samaa nimitystä?

Lue lisää

No mistä minä tiedän, miksi nimi piti muuttaa? Kuulin asiasta ensimmäisen kerran, kun päätös olisi jo tehty. Ja käsi sydämellä, minulle tuolla nimellä ei ole mitään väliä. Itse sitä on oma menestyksensä luotava, ei sitä yksi oppilaitoksen nimi mihinkään muuta.

Ammattikoulujen nimien muuttuminen instituuteiksi tms. ei ole minua häirinnyt, enkä usko sen uhkaavan asemaani millään lailla, vaikka ne lähentyisivätkin niminään esim. AMK:a. TUTKINTONIMIKKEELLÄHÄN sitä työpaikkaa haetaan, ei tradenomista saa KTM:a vaikka kuinka muutettaisiin oppilaitoksen englanninkielistä nimeä.

Ymmärrän, että joillekin tämä on arka ja kipeä paikka, mutta en ymmärrä miksi.

Zeus Thor Achilles kirjoitti:

"Nythän olikin kyse nimenomaan englanninkielisestä nimestä, jota ei käytetä muuta kuin lähinnä painomateriaalissa siellä täällä. Kuinka paljon esim. sinä olet lukenut AMK:n englanninkielistä, virallista, materiaalia? Tai törmännyt englanninkielisiin nimiin arkielämässä?"

Älä viitsi kuitenkaan heittäytyä lapselliseksi. Kuinka paljon sinä olet lukenut (laita tähän joku laitos, jonka toiminta ei kosketa sinua) sivuja? Tarkoittaako tämä sitä, ettei sillä olisi väliä?

"Kritiikkiähän saa esittää, ei siinä mitään. Mutta onko tämä nyt näin ison haloon arvoinen asia, siitä voidaan olla eri mieltä. AMK saa kutsua itseään ihan miksi haluaa, varsinkin vierailla kielillä, eikä kukaan jaksa kiinnittää siihen huomiota. Tämä noussut poru vie asiaa ihmisten tietoisuuteen, ilman sitä "kaikki" olisivat vain sivuuttaneet uutisen ilman sen kummempia pohdintoja."

Kyllä tämä on juuri tämän kokoluokan haloon arvoinen asia. Ihmisiä tämä kiinnostaa ja päinvastoin kuin väität he myös kiinnittävät tällaisiin asioihin huomiota. Onhan siinä nyt jotain aika sairasta, jos AMK:t yrittävät tunkea yliopistojen reviirille ja samalla jättävät omat velvoitteensa hoitamatta. Ja kylläpä tämä ilmeisesti kiinnostaa aika ylhäälläkin kun opetusministerikin aikoo ottaa kantaa asiaan.

"Ja millähän lailla tämä uhkaa yliopistoja? Puhutteletteko te sitten koulujanne englanninkielellä, kun luulette tämän jotenkin vaikuttavan arkielämään?"

Jos heikompitasoiset oppilaitokset mielletään suomalaisiksi yliopistoiksi niin tietysti se silloin vaikuttaa myös yliopistoihin. Pitäisitkö itse siitä, jos ammattikoulut muuttaisivat nimensä ammattikorkeakouluiksi? Ja kyllä minä ainakin puhun omasta oppilaitoksestani englanninkielistä nimeä käyttäen silloin kun puhun englantia.

Lue lisää

Älä sinä nyt alennu "meidän tasollemme": paljonko englanninkieliset nimet esiintyvät julkisuudessa, niin että ne menisivät sekaisin ihmisten mielissä. Tähän nyt on aika helppo vastata.

Jos kerran ulkomailla AMK-tasoista opetusta antavista oppilaitoksista käytetään jo tätä University of Applied Sciences-nimeä, miten se voidaan siellä tulkita yliopistoksi? Suomessa töitä haetaan tutkintonimikkeellä tai ammattikorkeakoulututkinnolla, missä voi mennä vikaan?

Älä aliarvioi työnantajia siinä, etteivät he tietäisi missä oikeasti mennään. Kyllä henkilöstöosastojen jne. ihmisten täytyy sen verran päteviä olla, että he erottavat tradenomi-nimikkeen kauppatieteiden maisterin tutkinnosta. Eikö?

Enemmänkin olisin huolestunut siitä, mitä tämä tekee tulevaisuuden AMK-laisille. Asenteet varsinkin tämän nimijupakan takia voivat kääntyä meitä vastaan, mutta teillehän se sopisi. Ja tälle asialle ei pelkät opiskelijat mahda mitään, vaikka kuinka esiintyisivät eduksensa.

joo kirjoitti:

Yksi peruste polytechnic-nimestä luopumiseen oli juuri se, että se kuulemma viittaa liikaa tekniseen alaan. No sitten tilalle otetaan termi, joka on käytännössä insinööritieteen synonyymi (It is closely related or identical to engineering)! Miten kukaan voi olla noin naurettava!? Kyllä olisi syytä ottaakin korkeammalta taholta näitä AMK-pellejä niskasta kiinni ja palauttaa järjestelmä ruotuunsa. Ei tuollaisesta jatkuvasta imagonnostattamiskampanjasta ole kuin haittaa koulutusjärjestelmämme uskottavuudelle!

Lue lisää

...AMK-pellePÄÄTTÄJIÄ, AMK-pelleREHTOREITA jne.

Jaykkis kirjoitti:

http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ammattikorke akoulujen nimen käännöksestä syntyi kiistaa/1135218187847

Mitäs sillä ydinvoimalla?? ohan meillä jo noi sähköt...

Lue lisää

Hyvä (ja odotettu) kirjoitus, ei siinä mitään. Mitään uutta se ei kyllä keronut tai tuonut keskusteluun. Käytännössä tuo nimiasia ei vain muuta mitään. Tosin itsekään en ymmärrä, miten joku AMK-rehtori tms. kehtaa esiintyä professorina tai muuna. Onneksi täällä omassa AMKssa moista pelleilyä ei ole vielä havaittavissa.

opiskelija kirjoitti:

Älä sinä nyt alennu "meidän tasollemme": paljonko englanninkieliset nimet esiintyvät julkisuudessa, niin että ne menisivät sekaisin ihmisten mielissä. Tähän nyt on aika helppo vastata.

Jos kerran ulkomailla AMK-tasoista opetusta antavista oppilaitoksista käytetään jo tätä University of Applied Sciences-nimeä, miten se voidaan siellä tulkita yliopistoksi? Suomessa töitä haetaan tutkintonimikkeellä tai ammattikorkeakoulututkinnolla, missä voi mennä vikaan?

Älä aliarvioi työnantajia siinä, etteivät he tietäisi missä oikeasti mennään. Kyllä henkilöstöosastojen jne. ihmisten täytyy sen verran päteviä olla, että he erottavat tradenomi-nimikkeen kauppatieteiden maisterin tutkinnosta. Eikö?

Enemmänkin olisin huolestunut siitä, mitä tämä tekee tulevaisuuden AMK-laisille. Asenteet varsinkin tämän nimijupakan takia voivat kääntyä meitä vastaan, mutta teillehän se sopisi. Ja tälle asialle ei pelkät opiskelijat mahda mitään, vaikka kuinka esiintyisivät eduksensa.

Lue lisää

"paljonko englanninkieliset nimet esiintyvät julkisuudessa, niin että ne menisivät sekaisin ihmisten mielissä. Tähän nyt on aika helppo vastata."

Totta, helppo vastata. Englanninkieliset nimet esiintyvät esim. aina englantia puhuttaessa. Kuinka usein sitä nyt ihminen tänä päivänä oikein kielillä puhuu? Tai jos vaihto-opiskelijoita houkutellaan Suomeen niin tapahtuuko se suomeksi vai englanniksi? Tai jos haet töihin vaikka Lontoolaiseen pankkiiriliikkeeseen, niin onko sillä nyt niin väliä oletko esim. BBA at the Tampere University of Applied Sciences tai B.Sc. at the University of Vaasa? Kyllähän ne varmaan siellä ymmärtävät eron. Tai kun AMK:t saavat jatkotutkinnon ja alkavat kutsua sitä Master's-tutkinnoksi niin onko sekaantumisen mahdollisuutta, jos joku "I got my Master's from the Jyväskylä University of Applied Sciences"-tyyppi kilpailee "I got my Master's Degree from the Lappeenranta University of Technology"-tyypin kanssa? Niin onko? Mielestäni ei nyt kuitenkaan niin hirveän kaukaa haettua, että pientä sekaantumista voisi ilmetä. Tälläkin palstalla esiintyy jo näitä tyyppejä, jotka mieluiten käyttävät itsestään BBA-nimitystä tradenomin sijaan.

"Älä aliarvioi työnantajia siinä, etteivät he tietäisi missä oikeasti mennään. Kyllä henkilöstöosastojen jne. ihmisten täytyy sen verran päteviä olla, että he erottavat tradenomi-nimikkeen kauppatieteiden maisterin tutkinnosta. Eikö?"

Entäs Mastersin Mastersistä, tai MBA:n MBA:sta? Onko ylempi tradenomi sama kuin MBA HKKK:lta? Miksi ne sitten ovat englanniksi sama? Miksi ei eroa voi tehdä selvästi, miksi AMK:n tarvitsee olla yliopisto (tämä on mielestäni muutenkin tässä paljon järkevämpi kysymys)?

"Jos kerran ulkomailla AMK-tasoista opetusta antavista oppilaitoksista käytetään jo tätä University of Applied Sciences-nimeä, miten se voidaan siellä tulkita yliopistoksi? Suomessa töitä haetaan tutkintonimikkeellä tai ammattikorkeakoulututkinnolla, missä voi mennä vikaan?"

Ulkomailla ei suinkaan käytetä aina nimitystä University of Applied Sciences, vaan tämä nimi on käytössä ainoastaan saksankielisessä Euroopassa. Euroopassa on useita muitakin vaihtoehtoja, esim. Alankomaissa 'University of Professional Education'. Vaikka tässäkin on tuo university termi, on se silti parempi, koska siinä ei viitata tieteeseen. Parasta olisi ollut ottaa käyttöön jenkkimallin college, siis professional/vocational college, tai college of professional education. Kysymys kuuluukin minkä takia ARENE halusi välttämättä ottaa käyttöön tuo "tiedeyliopisto"-nimen?

Zeus jne. kirjoitti:

"paljonko englanninkieliset nimet esiintyvät julkisuudessa, niin että ne menisivät sekaisin ihmisten mielissä. Tähän nyt on aika helppo vastata."

Totta, helppo vastata. Englanninkieliset nimet esiintyvät esim. aina englantia puhuttaessa. Kuinka usein sitä nyt ihminen tänä päivänä oikein kielillä puhuu? Tai jos vaihto-opiskelijoita houkutellaan Suomeen niin tapahtuuko se suomeksi vai englanniksi? Tai jos haet töihin vaikka Lontoolaiseen pankkiiriliikkeeseen, niin onko sillä nyt niin väliä oletko esim. BBA at the Tampere University of Applied Sciences tai B.Sc. at the University of Vaasa? Kyllähän ne varmaan siellä ymmärtävät eron. Tai kun AMK:t saavat jatkotutkinnon ja alkavat kutsua sitä Master's-tutkinnoksi niin onko sekaantumisen mahdollisuutta, jos joku "I got my Master's from the Jyväskylä University of Applied Sciences"-tyyppi kilpailee "I got my Master's Degree from the Lappeenranta University of Technology"-tyypin kanssa? Niin onko? Mielestäni ei nyt kuitenkaan niin hirveän kaukaa haettua, että pientä sekaantumista voisi ilmetä. Tälläkin palstalla esiintyy jo näitä tyyppejä, jotka mieluiten käyttävät itsestään BBA-nimitystä tradenomin sijaan.

"Älä aliarvioi työnantajia siinä, etteivät he tietäisi missä oikeasti mennään. Kyllä henkilöstöosastojen jne. ihmisten täytyy sen verran päteviä olla, että he erottavat tradenomi-nimikkeen kauppatieteiden maisterin tutkinnosta. Eikö?"

Entäs Mastersin Mastersistä, tai MBA:n MBA:sta? Onko ylempi tradenomi sama kuin MBA HKKK:lta? Miksi ne sitten ovat englanniksi sama? Miksi ei eroa voi tehdä selvästi, miksi AMK:n tarvitsee olla yliopisto (tämä on mielestäni muutenkin tässä paljon järkevämpi kysymys)?

"Jos kerran ulkomailla AMK-tasoista opetusta antavista oppilaitoksista käytetään jo tätä University of Applied Sciences-nimeä, miten se voidaan siellä tulkita yliopistoksi? Suomessa töitä haetaan tutkintonimikkeellä tai ammattikorkeakoulututkinnolla, missä voi mennä vikaan?"

Ulkomailla ei suinkaan käytetä aina nimitystä University of Applied Sciences, vaan tämä nimi on käytössä ainoastaan saksankielisessä Euroopassa. Euroopassa on useita muitakin vaihtoehtoja, esim. Alankomaissa 'University of Professional Education'. Vaikka tässäkin on tuo university termi, on se silti parempi, koska siinä ei viitata tieteeseen. Parasta olisi ollut ottaa käyttöön jenkkimallin college, siis professional/vocational college, tai college of professional education. Kysymys kuuluukin minkä takia ARENE halusi välttämättä ottaa käyttöön tuo "tiedeyliopisto"-nimen?

Lue lisää

Minulla tosin oli hieman enemmän jalat maassa, ajattelin ihan "normaalia" tilannetta, kun rivi-tradenomi hakee töihin sihteeriksi pk-yritykseen.

Onkohan muuten muilla mailla syntynyt aikoinaan yhtä mittavaa keskustelua aiheesta? Ja muistanko ihan väärin, mutta eikös Isossa-Britanniassakin ole näitä Applied Sciences-"yliopistoja"?

Vaikka tämä nimiasia nyt kaihertaakin teidän mieliänne, niin voitte kuitenkin lohduttautua titteleillänne ja perinteillänne, niitähän meillä ei ole. Ja te teette tiedettä, me emme "mitään".
Kertoisitko muuten tyhmälle, mitä tämä tieteen tekeminen käytännössä tarkoittaa?

Niin, ja eiköhän ne työtehtävätkin erottele jo alkuunsa ihmiset eri kasteihin, kun esim. haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon/akateemisen tutkinnon suorittanutta?

Tuo BBA-tituleeraus johtuu siitä, että englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuneet ovat juuri BBA. Äläkä nyt ammu viestintuojaa, niin lukee ihan papereissa ja sille minä en mitään voi.

opiskelija kirjoitti:

Minulla tosin oli hieman enemmän jalat maassa, ajattelin ihan "normaalia" tilannetta, kun rivi-tradenomi hakee töihin sihteeriksi pk-yritykseen.

Onkohan muuten muilla mailla syntynyt aikoinaan yhtä mittavaa keskustelua aiheesta? Ja muistanko ihan väärin, mutta eikös Isossa-Britanniassakin ole näitä Applied Sciences-"yliopistoja"?

Vaikka tämä nimiasia nyt kaihertaakin teidän mieliänne, niin voitte kuitenkin lohduttautua titteleillänne ja perinteillänne, niitähän meillä ei ole. Ja te teette tiedettä, me emme "mitään".
Kertoisitko muuten tyhmälle, mitä tämä tieteen tekeminen käytännössä tarkoittaa?

Niin, ja eiköhän ne työtehtävätkin erottele jo alkuunsa ihmiset eri kasteihin, kun esim. haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon/akateemisen tutkinnon suorittanutta?

Tuo BBA-tituleeraus johtuu siitä, että englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuneet ovat juuri BBA. Äläkä nyt ammu viestintuojaa, niin lukee ihan papereissa ja sille minä en mitään voi.

Lue lisää

"Onkohan muuten muilla mailla syntynyt aikoinaan yhtä mittavaa keskustelua aiheesta? Ja muistanko ihan väärin, mutta eikös Isossa-Britanniassakin ole näitä Applied Sciences-"yliopistoja"?"

Muilla mailla ei ole käytössä samanlaista korkeakoulutuksen duaalimallia, jossa tiedeyliopistot ja ammattikorkeakoulut olisi täysin eriytetty toisistaan, vaan niissä joko annetaan yhdessä laitoksessa monen eri tason koulutusta, tai sitten ammatillinen koulutus keskittyy opistotasolle niin kuin Suomessa ennen. Esim. USA:ssa on monissa suuremmissa korkeakouluissa eri laajuisia linjoja kahden vuoden ammattitutkinnosta tohtorikoulutukseen asti. Eli periaatteessa samasta koulusta voit valmistua automekaanikoksi ja kansantaloustieteen tohtoriksi. Briteissä luovuttiin kokonaan duaalimallista aikoinaan ja silloin Polytechnikeistä tehtiin yliopistoja. Ero on siis siinä, että nämä koulut muuttuivat yliopistoiksi ja alkoivat myöntää akateemisia loppututkintoja. Esim. suurin osa suomalaisten AMK:n brittiläisistä yhteistyöyliopistoista on entisiä sikäläisiä ammattikorkeakouluja.

"Kertoisitko muuten tyhmälle, mitä tämä tieteen tekeminen käytännössä tarkoittaa?"

Se tarkoittaa sitä, että etsitään uutta tietoa ja opetus perustuu tutkimukseen. Opiskelijat itse nyt eivät tietenkään hirveän suurta panosta tiedemaailmaan anna, tosin Pro Graduhan on tieteellinen tutkimus (siis siinä "löydetään" jotain uutta tietoa, ei pelkästään referoida jo olevaa).

"Tuo BBA-tituleeraus johtuu siitä, että englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuneet ovat juuri BBA. Äläkä nyt ammu viestintuojaa, niin lukee ihan papereissa ja sille minä en mitään voi."

Suomalainen AMK ei voi myöntää BBA-nimikettä, koska BBA on alempi korkeakoulututkinto. Suomalainen AMK voi myöntää tradenomin arvonimen, joka sitten voidaan kääntää englanniksi BBA:ksi. Se on kuitenkin suomeksi tradenomi, jos se on saatu suomalaisesta AMK:sta. Englanniksi se on BBA sen takia, että duaalimallin puuttuessa ei ole olemassa tradenomille tarkempaa käännöstä englannin kielessä. Toisin sanoen englanninkielisessä todistuksessa lukee BBA koska todistus on kirjoitettu englanniksi. Suomeksi tämä BBA on kuitenkin tradenomi, eikä englanninkielisen nimikkeen käyttäminen suomenkielisessä yhteydessä ole kovin järkevää.

Zeus jne. kirjoitti:

"Onkohan muuten muilla mailla syntynyt aikoinaan yhtä mittavaa keskustelua aiheesta? Ja muistanko ihan väärin, mutta eikös Isossa-Britanniassakin ole näitä Applied Sciences-"yliopistoja"?"

Muilla mailla ei ole käytössä samanlaista korkeakoulutuksen duaalimallia, jossa tiedeyliopistot ja ammattikorkeakoulut olisi täysin eriytetty toisistaan, vaan niissä joko annetaan yhdessä laitoksessa monen eri tason koulutusta, tai sitten ammatillinen koulutus keskittyy opistotasolle niin kuin Suomessa ennen. Esim. USA:ssa on monissa suuremmissa korkeakouluissa eri laajuisia linjoja kahden vuoden ammattitutkinnosta tohtorikoulutukseen asti. Eli periaatteessa samasta koulusta voit valmistua automekaanikoksi ja kansantaloustieteen tohtoriksi. Briteissä luovuttiin kokonaan duaalimallista aikoinaan ja silloin Polytechnikeistä tehtiin yliopistoja. Ero on siis siinä, että nämä koulut muuttuivat yliopistoiksi ja alkoivat myöntää akateemisia loppututkintoja. Esim. suurin osa suomalaisten AMK:n brittiläisistä yhteistyöyliopistoista on entisiä sikäläisiä ammattikorkeakouluja.

"Kertoisitko muuten tyhmälle, mitä tämä tieteen tekeminen käytännössä tarkoittaa?"

Se tarkoittaa sitä, että etsitään uutta tietoa ja opetus perustuu tutkimukseen. Opiskelijat itse nyt eivät tietenkään hirveän suurta panosta tiedemaailmaan anna, tosin Pro Graduhan on tieteellinen tutkimus (siis siinä "löydetään" jotain uutta tietoa, ei pelkästään referoida jo olevaa).

"Tuo BBA-tituleeraus johtuu siitä, että englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuneet ovat juuri BBA. Äläkä nyt ammu viestintuojaa, niin lukee ihan papereissa ja sille minä en mitään voi."

Suomalainen AMK ei voi myöntää BBA-nimikettä, koska BBA on alempi korkeakoulututkinto. Suomalainen AMK voi myöntää tradenomin arvonimen, joka sitten voidaan kääntää englanniksi BBA:ksi. Se on kuitenkin suomeksi tradenomi, jos se on saatu suomalaisesta AMK:sta. Englanniksi se on BBA sen takia, että duaalimallin puuttuessa ei ole olemassa tradenomille tarkempaa käännöstä englannin kielessä. Toisin sanoen englanninkielisessä todistuksessa lukee BBA koska todistus on kirjoitettu englanniksi. Suomeksi tämä BBA on kuitenkin tradenomi, eikä englanninkielisen nimikkeen käyttäminen suomenkielisessä yhteydessä ole kovin järkevää.

Lue lisää

Mutta eikö tuo "tieteen tekeminen" ole aika hatarissa käsissä, koska kuulemani mukaan harva gradun kirjoittanut on oikeasti keksinyt tai kehittänyt mitään uutta (sikäli mikäli on edes sitä vääntänyt), sitä vastoin kun AMK:jenkin opinnäytetöissä on (joskus) tullut esiin jotain uutta ja ihmeellistä. Eli loppujen lopuksi aika häilyvä ero?

"Opetus perustuu tutkimukseen."
Eli? Valtiotieteellisessä opiskeleva kaveri sanoi pettyneensä meininkiin, vaikka aiheesta kovasti tykkääkin: kirjoja luetaan, ja ne tentitään. Vähän on luentoja tms, jonkin verran ryhmäjuttuja. Entäs kauppatieteellinen sitten? Toinen kaveri on aloittanut sen samaan aikaan kuin minä liiketalouden. Hyvin yhtenäistä on ollut opiskelu: samat kirjat, samanlaisia töitä ja samat asiat osataan. Tietenkin kun samalla alalla ollaan, samat asiat sitä opetellaan, mutta en minä ainakaan tuosta mitään tieteellistä löydä.
Tarkoitus ei ole nyt kaivaa verta nenästä, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn.

Viimeisen kappaleesi allekirjoitan, esitit asian vain pidemmästi kuin minä.

opiskelija kirjoitti:

Mutta eikö tuo "tieteen tekeminen" ole aika hatarissa käsissä, koska kuulemani mukaan harva gradun kirjoittanut on oikeasti keksinyt tai kehittänyt mitään uutta (sikäli mikäli on edes sitä vääntänyt), sitä vastoin kun AMK:jenkin opinnäytetöissä on (joskus) tullut esiin jotain uutta ja ihmeellistä. Eli loppujen lopuksi aika häilyvä ero?

"Opetus perustuu tutkimukseen."
Eli? Valtiotieteellisessä opiskeleva kaveri sanoi pettyneensä meininkiin, vaikka aiheesta kovasti tykkääkin: kirjoja luetaan, ja ne tentitään. Vähän on luentoja tms, jonkin verran ryhmäjuttuja. Entäs kauppatieteellinen sitten? Toinen kaveri on aloittanut sen samaan aikaan kuin minä liiketalouden. Hyvin yhtenäistä on ollut opiskelu: samat kirjat, samanlaisia töitä ja samat asiat osataan. Tietenkin kun samalla alalla ollaan, samat asiat sitä opetellaan, mutta en minä ainakaan tuosta mitään tieteellistä löydä.
Tarkoitus ei ole nyt kaivaa verta nenästä, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn.

Viimeisen kappaleesi allekirjoitan, esitit asian vain pidemmästi kuin minä.

Lue lisää

Ei se tieteen tekeminen mitenkään hatarissa käsissä ole. Gradu on tieteellisesti pätevä tutkimus jostain asiasta. Se on sitten tietysti eri asia kuinka suuri merkitys sillä on tiedemaailmalle. Varmaan aika harvoin kenenkään gradua käytetään lähteenä sitä seuraavissa tieteellisissä töissä, mutta joka tapauksessa se on käynyt läpi tietyn seulan ja sitä voidaan pitää sen takia pätevänä. Aivan viimeaikoina, olisiko peräti ollut tällä viikolla, siteerattiin hesarin taloussivuilla erään Hankenin opiskelijan Pro Gradu työtä, eli eivät nekään kaikki ole täysin mitäänsanomattomia.

"Valtiotieteellisessä opiskeleva kaveri sanoi pettyneensä meininkiin, vaikka aiheesta kovasti tykkääkin: kirjoja luetaan, ja ne tentitään. Vähän on luentoja tms, jonkin verran ryhmäjuttuja. Entäs kauppatieteellinen sitten? Toinen kaveri on aloittanut sen samaan aikaan kuin minä liiketalouden. Hyvin yhtenäistä on ollut opiskelu: samat kirjat, samanlaisia töitä ja samat asiat osataan. Tietenkin kun samalla alalla ollaan, samat asiat sitä opetellaan, mutta en minä ainakaan tuosta mitään tieteellistä löydä.
Tarkoitus ei ole nyt kaivaa verta nenästä, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn."

Itse olen istunut hyvinkin monta kertaa kuuntelemassa luentoa, joka perustuu suoraan proffan itsensä tekemään tutkimukseen, ja joka on pari viikkoa aikaisemmin tai myöhemmin esitelty tiedemaailmalle jossain konferenssissa ulkomailla. Siis yliopistossa olen ns. kehityksen hermolla ja pääsen oppimaan juuri niiltä ihmisiltä, jotka keksivät uusia ajatuksia. Kurssimateriaaliin kuuluvat tieteelliset tutkimukset ja luennoitsijat ovat useimmiten itse sen alan tutkijoita, jonka kursseja vetävät. Monesti yhtenä kurssikirjana on luennoitsijan itsensä tekemä teos jne. Siis yliopistossa ollaan tiedon lähteellä ja kiinteästi yhteydessä sen oman alan kehitykseen. AMK:ssa opiskeleva kaverini lukee kyllä osittain samoja kirjoja, mutta erona on se, että minä istun sen kirjan kirjoittajan luennolla kuuntelemassa sitä asiaa, ja tarvittaessa voin kävellä sen toisen kirjoittajan työhuoneeseen kysymään lisää.

Ja mitä töihin tulee niin ainakaan omat AMK-kaverini eivät suhtaudu omiin duuneihinsa kovin vakavasti. Lähteinä käytetään vähän kaikkea City-lehdestä alkaen, ja tieteellinen tutkimus on täysin vieras käsite. Tämä on sikäli outoa, että käsittääkseni tällä AMK:lla on pääsy suurimpaan osaan samoista hakemistoista kuin meilläkin, eli lähdemateriaalina voisi käyttää ihan oikeaa asiaakin. Toisaalta miksi käyttää kun sitä ei vaadita?

Itse ylijumala kirjoitti:

Ei se tieteen tekeminen mitenkään hatarissa käsissä ole. Gradu on tieteellisesti pätevä tutkimus jostain asiasta. Se on sitten tietysti eri asia kuinka suuri merkitys sillä on tiedemaailmalle. Varmaan aika harvoin kenenkään gradua käytetään lähteenä sitä seuraavissa tieteellisissä töissä, mutta joka tapauksessa se on käynyt läpi tietyn seulan ja sitä voidaan pitää sen takia pätevänä. Aivan viimeaikoina, olisiko peräti ollut tällä viikolla, siteerattiin hesarin taloussivuilla erään Hankenin opiskelijan Pro Gradu työtä, eli eivät nekään kaikki ole täysin mitäänsanomattomia.

"Valtiotieteellisessä opiskeleva kaveri sanoi pettyneensä meininkiin, vaikka aiheesta kovasti tykkääkin: kirjoja luetaan, ja ne tentitään. Vähän on luentoja tms, jonkin verran ryhmäjuttuja. Entäs kauppatieteellinen sitten? Toinen kaveri on aloittanut sen samaan aikaan kuin minä liiketalouden. Hyvin yhtenäistä on ollut opiskelu: samat kirjat, samanlaisia töitä ja samat asiat osataan. Tietenkin kun samalla alalla ollaan, samat asiat sitä opetellaan, mutta en minä ainakaan tuosta mitään tieteellistä löydä.
Tarkoitus ei ole nyt kaivaa verta nenästä, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn."

Itse olen istunut hyvinkin monta kertaa kuuntelemassa luentoa, joka perustuu suoraan proffan itsensä tekemään tutkimukseen, ja joka on pari viikkoa aikaisemmin tai myöhemmin esitelty tiedemaailmalle jossain konferenssissa ulkomailla. Siis yliopistossa olen ns. kehityksen hermolla ja pääsen oppimaan juuri niiltä ihmisiltä, jotka keksivät uusia ajatuksia. Kurssimateriaaliin kuuluvat tieteelliset tutkimukset ja luennoitsijat ovat useimmiten itse sen alan tutkijoita, jonka kursseja vetävät. Monesti yhtenä kurssikirjana on luennoitsijan itsensä tekemä teos jne. Siis yliopistossa ollaan tiedon lähteellä ja kiinteästi yhteydessä sen oman alan kehitykseen. AMK:ssa opiskeleva kaverini lukee kyllä osittain samoja kirjoja, mutta erona on se, että minä istun sen kirjan kirjoittajan luennolla kuuntelemassa sitä asiaa, ja tarvittaessa voin kävellä sen toisen kirjoittajan työhuoneeseen kysymään lisää.

Ja mitä töihin tulee niin ainakaan omat AMK-kaverini eivät suhtaudu omiin duuneihinsa kovin vakavasti. Lähteinä käytetään vähän kaikkea City-lehdestä alkaen, ja tieteellinen tutkimus on täysin vieras käsite. Tämä on sikäli outoa, että käsittääkseni tällä AMK:lla on pääsy suurimpaan osaan samoista hakemistoista kuin meilläkin, eli lähdemateriaalina voisi käyttää ihan oikeaa asiaakin. Toisaalta miksi käyttää kun sitä ei vaadita?

Lue lisää

Gradu ei ole tieteelinen tutkimus - kaikki mitä sen jälkeen julkaisette on.

Lähteenä yx Arska

Itse ylijumala kirjoitti:

Ei se tieteen tekeminen mitenkään hatarissa käsissä ole. Gradu on tieteellisesti pätevä tutkimus jostain asiasta. Se on sitten tietysti eri asia kuinka suuri merkitys sillä on tiedemaailmalle. Varmaan aika harvoin kenenkään gradua käytetään lähteenä sitä seuraavissa tieteellisissä töissä, mutta joka tapauksessa se on käynyt läpi tietyn seulan ja sitä voidaan pitää sen takia pätevänä. Aivan viimeaikoina, olisiko peräti ollut tällä viikolla, siteerattiin hesarin taloussivuilla erään Hankenin opiskelijan Pro Gradu työtä, eli eivät nekään kaikki ole täysin mitäänsanomattomia.

"Valtiotieteellisessä opiskeleva kaveri sanoi pettyneensä meininkiin, vaikka aiheesta kovasti tykkääkin: kirjoja luetaan, ja ne tentitään. Vähän on luentoja tms, jonkin verran ryhmäjuttuja. Entäs kauppatieteellinen sitten? Toinen kaveri on aloittanut sen samaan aikaan kuin minä liiketalouden. Hyvin yhtenäistä on ollut opiskelu: samat kirjat, samanlaisia töitä ja samat asiat osataan. Tietenkin kun samalla alalla ollaan, samat asiat sitä opetellaan, mutta en minä ainakaan tuosta mitään tieteellistä löydä.
Tarkoitus ei ole nyt kaivaa verta nenästä, vaan ihan mielenkiinnosta kysyn."

Itse olen istunut hyvinkin monta kertaa kuuntelemassa luentoa, joka perustuu suoraan proffan itsensä tekemään tutkimukseen, ja joka on pari viikkoa aikaisemmin tai myöhemmin esitelty tiedemaailmalle jossain konferenssissa ulkomailla. Siis yliopistossa olen ns. kehityksen hermolla ja pääsen oppimaan juuri niiltä ihmisiltä, jotka keksivät uusia ajatuksia. Kurssimateriaaliin kuuluvat tieteelliset tutkimukset ja luennoitsijat ovat useimmiten itse sen alan tutkijoita, jonka kursseja vetävät. Monesti yhtenä kurssikirjana on luennoitsijan itsensä tekemä teos jne. Siis yliopistossa ollaan tiedon lähteellä ja kiinteästi yhteydessä sen oman alan kehitykseen. AMK:ssa opiskeleva kaverini lukee kyllä osittain samoja kirjoja, mutta erona on se, että minä istun sen kirjan kirjoittajan luennolla kuuntelemassa sitä asiaa, ja tarvittaessa voin kävellä sen toisen kirjoittajan työhuoneeseen kysymään lisää.

Ja mitä töihin tulee niin ainakaan omat AMK-kaverini eivät suhtaudu omiin duuneihinsa kovin vakavasti. Lähteinä käytetään vähän kaikkea City-lehdestä alkaen, ja tieteellinen tutkimus on täysin vieras käsite. Tämä on sikäli outoa, että käsittääkseni tällä AMK:lla on pääsy suurimpaan osaan samoista hakemistoista kuin meilläkin, eli lähdemateriaalina voisi käyttää ihan oikeaa asiaakin. Toisaalta miksi käyttää kun sitä ei vaadita?

Lue lisää

Kyllä meidän AMK:ssa on ainakin lisureita ja tohtoreita, jotka ovat julkaiseet omia kirjoja ja pitävät vielä ihan tavallisia oppitunteja, toisin sanoen kyllä AMK:ssakin pääsee jututtamaan itse tieteellisen julkaisun tekijää.
Viittaan tällä vaan tuohon mainitsemaasi "tieteentekijöiden kyselytuntiin".

Ongelma tässä tuntuu olevan se, että yliopistonkaan puolella ei tunnuta olevan jyvällä millaista kehitystä AMK-järjestelmässä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, vaan ennemmin haluttaisiin museoida nykyinen AMK-järjestelmä vanhan opistotason palvelukseen. Vaikka kaikki piirteet (kuten hallinnon paisuttaminen) eivät ole onnistuneet AMK:ssa, kehoittaisin näitä yo-fundamentalisteja laittamaan kellot oikeaan aikaa!

Jaykkis kirjoitti:

Gradu ei ole tieteelinen tutkimus - kaikki mitä sen jälkeen julkaisette on.

Lähteenä yx Arska

Pro Gradu tutkielma on tieteellinen tutkimus. Tieteellinen, koska se noudattaa tieteellistä metodia. Tutkimus, koska siinä otetaan selvää, so. tutkitaan jotain asiaa tutkimussuunnitelman pohjalta.

inssi kirjoitti:

Kyllä meidän AMK:ssa on ainakin lisureita ja tohtoreita, jotka ovat julkaiseet omia kirjoja ja pitävät vielä ihan tavallisia oppitunteja, toisin sanoen kyllä AMK:ssakin pääsee jututtamaan itse tieteellisen julkaisun tekijää.
Viittaan tällä vaan tuohon mainitsemaasi "tieteentekijöiden kyselytuntiin".

Ongelma tässä tuntuu olevan se, että yliopistonkaan puolella ei tunnuta olevan jyvällä millaista kehitystä AMK-järjestelmässä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana, vaan ennemmin haluttaisiin museoida nykyinen AMK-järjestelmä vanhan opistotason palvelukseen. Vaikka kaikki piirteet (kuten hallinnon paisuttaminen) eivät ole onnistuneet AMK:ssa, kehoittaisin näitä yo-fundamentalisteja laittamaan kellot oikeaan aikaa!

Lue lisää

Oleellista on se, että yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkimus on yksi päätehtävistä ja siihen panostetaan. AMK:ssa opetus on päätehtävä, ja tutkimus on hyvin pienessä sivuosassa. Ja silloinkin lähinnä tekniikan puolella. Vaikea kuvitella, että joku AMK-opettaja kehittäisi esim. uusia rahoitukseen liittyviä mittareita tai johtamisteorioita.

Juuso kirjoitti:

Pro Gradu tutkielma on tieteellinen tutkimus. Tieteellinen, koska se noudattaa tieteellistä metodia. Tutkimus, koska siinä otetaan selvää, so. tutkitaan jotain asiaa tutkimussuunnitelman pohjalta.

Lue lisää

Gradulla osoitetaan hallitsevansa sen alan tieteellinen tutkimusmetodiikka(ja tutkimussuunnitelman teko), mihin se kuuluu. Uutta tietoa tuotetaan sitten väitöksessä, jolloin sitä ollaan valmiita puolustamaan ja alistamaan tarkastelua (ja sitä paljon puhuttua soveltamista)varten.

Se, että saadaan jotain uuta tietoa tutkimussuunnitelman pohjalta tarkoittaisi, että AMK:n työelämän tutkimus- ja kehityssuunnitelmat tuottaisivat uutta tietoa silloinkin, kun todetaan "tarvittavan enemmän parkkipaikkoja Keravalle lähemmäs ostoskeskusta, jotta ostovoima lisääntyisi".

Jaykkis kirjoitti:

Gradulla osoitetaan hallitsevansa sen alan tieteellinen tutkimusmetodiikka(ja tutkimussuunnitelman teko), mihin se kuuluu. Uutta tietoa tuotetaan sitten väitöksessä, jolloin sitä ollaan valmiita puolustamaan ja alistamaan tarkastelua (ja sitä paljon puhuttua soveltamista)varten.

Se, että saadaan jotain uuta tietoa tutkimussuunnitelman pohjalta tarkoittaisi, että AMK:n työelämän tutkimus- ja kehityssuunnitelmat tuottaisivat uutta tietoa silloinkin, kun todetaan "tarvittavan enemmän parkkipaikkoja Keravalle lähemmäs ostoskeskusta, jotta ostovoima lisääntyisi".

Lue lisää

Itse en ole vielä graduvaiheessa, joten en väitä tietäväni asian todellista laitaa. Sen kuitenkin vielä totean, että meille on ainakin painotettu kovasti sitä, että gradu täytyy tehdä siltä pohjalta, että siinä löydetään vastauksia kysymyksiin. Itse tulkitsen tämän niin, että tarkoituksena on saada ihan oikeita tuloksia tutkimusongelmaan. Erona siis muihin kirjoitelmiin se, että usein erinäköiset tutkielmat keskittyvät lähinnä lähteiden referointiin ja niiden kommentoimiseen yleisesti, ei niinkään niiden toteennäyttämiseen tai vaihtoehtoisesti sen toteamiseen, että kyseinen teoria ei nyt toiminutkaan.

opiskelija kirjoitti:

No mistä minä tiedän, miksi nimi piti muuttaa? Kuulin asiasta ensimmäisen kerran, kun päätös olisi jo tehty. Ja käsi sydämellä, minulle tuolla nimellä ei ole mitään väliä. Itse sitä on oma menestyksensä luotava, ei sitä yksi oppilaitoksen nimi mihinkään muuta.

Ammattikoulujen nimien muuttuminen instituuteiksi tms. ei ole minua häirinnyt, enkä usko sen uhkaavan asemaani millään lailla, vaikka ne lähentyisivätkin niminään esim. AMK:a. TUTKINTONIMIKKEELLÄHÄN sitä työpaikkaa haetaan, ei tradenomista saa KTM:a vaikka kuinka muutettaisiin oppilaitoksen englanninkielistä nimeä.

Ymmärrän, että joillekin tämä on arka ja kipeä paikka, mutta en ymmärrä miksi.

Lue lisää

Nimi vaihdettiin, koska polytechnic viittaa kansainvälisillä markkinoilla yleensä toisen asteen koulutukseen, tekniseen sellaiseen. Itsekin sain selitellä työnhaussa saksassa, että mikäs koulutus tämä tällainen oikein on...

Polytechnic oli jo alun perin huono valinta. Jos asioista päättävä taho olisi ottanut ensin selvää, ja sitten vasta nimennyt koulutuksen, ei ongelmia olisi tullut.

Juuso kirjoitti:

Oleellista on se, että yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkimus on yksi päätehtävistä ja siihen panostetaan. AMK:ssa opetus on päätehtävä, ja tutkimus on hyvin pienessä sivuosassa. Ja silloinkin lähinnä tekniikan puolella. Vaikea kuvitella, että joku AMK-opettaja kehittäisi esim. uusia rahoitukseen liittyviä mittareita tai johtamisteorioita.

Lue lisää

"Vaikea kuvitella, että joku AMK-opettaja kehittäisi esim. uusia rahoitukseen liittyviä mittareita"

Hauska että otit asian esille, eräässä AMK:ssa nimittäin opettaa eräs taloushallinnon osaaja, joka on kehittänyt omia mittareita, joiden pohjalta hän opettaa ja vetää opintojaksoja. Pätevä kaveri! Joten poikkeuksiakin on!

Minuuu kirjoitti:

Nimi vaihdettiin, koska polytechnic viittaa kansainvälisillä markkinoilla yleensä toisen asteen koulutukseen, tekniseen sellaiseen. Itsekin sain selitellä työnhaussa saksassa, että mikäs koulutus tämä tällainen oikein on...

Polytechnic oli jo alun perin huono valinta. Jos asioista päättävä taho olisi ottanut ensin selvää, ja sitten vasta nimennyt koulutuksen, ei ongelmia olisi tullut.

Lue lisää

Kun jätetään suomalaiset koulut huomioimatta, niin ensimmäiset googlen löytämät polytechnicit ovat New York Polytechnic University, The Hong Kong Polytechnic University, The Singapore Polytechnic (ilmeisesti ei yliopisto), Rensselaer Polytechnic Institute (yliopistotaso). Yllättäen ei yhtään saksalaista koulua, joten ehkä tämä on se syy miksi asiasta on kysytty. Sen sijaan singaporessa tuntuu olevan paljon polytechnickejä, kenties se on niitä harvoja maita, joissa on käytössä korkeakoulutuksen duaalimalli.

"Nimi vaihdettiin, koska polytechnic viittaa kansainvälisillä markkinoilla yleensä toisen asteen koulutukseen"

University viittaa kansainvälisillä markkinoilla yliopistotason koulutukseen, mutta tämä ei tuntunut hidastavan rehtorineuvostoa hetkeäkään.

"tekniseen sellaiseen"

applied sciences on synonyymi insinööritieteille. Ei paljoa teknisemmäksi voi mennä *LOL*.

"Polytechnic oli jo alun perin huono valinta. Jos asioista päättävä taho olisi ottanut ensin selvää, ja sitten vasta nimennyt koulutuksen, ei ongelmia olisi tullut."

Polytechnic oli hyvä nimi ja on sitä vieläkin. Jos siitä välttämättä pitäisi luopua niin professional college tai vocational college olisi hyvä valinta. Ammattikouluthan kulkevat Euroopassa yleensä vocational school/institute nimellä, joten niihin ei tulisi sekoitusta, ja samalla ero yliopistoon tulisi selväksi, koska ammatillisuus kävisi ilmi nimestä. Kaikki olisivat tyytyväisiä.

Juuso kirjoitti:

Itse en ole vielä graduvaiheessa, joten en väitä tietäväni asian todellista laitaa. Sen kuitenkin vielä totean, että meille on ainakin painotettu kovasti sitä, että gradu täytyy tehdä siltä pohjalta, että siinä löydetään vastauksia kysymyksiin. Itse tulkitsen tämän niin, että tarkoituksena on saada ihan oikeita tuloksia tutkimusongelmaan. Erona siis muihin kirjoitelmiin se, että usein erinäköiset tutkielmat keskittyvät lähinnä lähteiden referointiin ja niiden kommentoimiseen yleisesti, ei niinkään niiden toteennäyttämiseen tai vaihtoehtoisesti sen toteamiseen, että kyseinen teoria ei nyt toiminutkaan.

Lue lisää

Yleinen vitsi tiedekuntakirjastossa, kun näkee jonkun jo valmistuneen maisterin palvelutiskillä, ".. jätkä/muija sitten tullut taas tarkastamaan onko kukaan lainannut mun gradua?"

Minuuu kirjoitti:

Nimi vaihdettiin, koska polytechnic viittaa kansainvälisillä markkinoilla yleensä toisen asteen koulutukseen, tekniseen sellaiseen. Itsekin sain selitellä työnhaussa saksassa, että mikäs koulutus tämä tällainen oikein on...

Polytechnic oli jo alun perin huono valinta. Jos asioista päättävä taho olisi ottanut ensin selvää, ja sitten vasta nimennyt koulutuksen, ei ongelmia olisi tullut.

Lue lisää

"Nimi vaihdettiin, koska polytechnic viittaa kansainvälisillä markkinoilla yleensä toisen asteen koulutukseen, tekniseen sellaiseen. Itsekin sain selitellä työnhaussa saksassa, että mikäs koulutus tämä tällainen oikein on..."

- Mutta eihän sillä englanninkielisellä nimellä pitänyt olla mitään väliä...

Sano vaan, kun haluat pois pussista.

juuri näin!

mieltä kirjoitti:

juuri näin!

Se pitää ehdottomasti muuttaa takaisin Polytechnikiksi. Jos kerran AMK:laisille se on yks hailee ja muille ei, niin helpoimmalla päästään kun tällainen idioottimaisuus korjataan ja vanha, kunniakas ja tarkka nimi palautetaan.