Tervehdys
Miten arvoisa raati arvioi karttaplotterien karttojen laatua (tarkkuutta detaljeissa) suhteessa uusiin digitoituihin Suomen merikarttoihin?
PC-puolellahan ainakin Uusi Loisto on käyttänyt samaa karttamateriaalia, mites näissä plottereissa?
Karttoja on kait useita erilaisia C-Map NT, BlueChart, ...
Käyttöalue siis olisi kotoisilla vesillä.
(...enkä sitten tarvitse luentoa paperikartan tärkeydestä veneessä:-)
t. "Joko ostoksille"
Miten arvoisa raati arvioi karttaplotterien karttojen laatua (tarkkuutta detaljeissa) suhteessa uusiin digitoituihin Suomen merikarttoihin?
PC-puolellahan ainakin Uusi Loisto on käyttänyt samaa karttamateriaalia, mites näissä plottereissa?
Karttoja on kait useita erilaisia C-Map NT, BlueChart, ...
Käyttöalue siis olisi kotoisilla vesillä.
(...enkä sitten tarvitse luentoa paperikartan tärkeydestä veneessä:-)
t. "Joko ostoksille"
Vastaukset 16
Vanhimmat
Asensin pari päivää sitten hankkimani Garmin BlueChartin käsikapula-gps:ääni. En siis ole kerennyt kokeilla vekotinta vielä käytännössä, mutta kohtuullisen hyvältä aineisto näyttää. Hieman parempaa detaljien hallintaa kuitenkin kaipaisin; nyt täällä kivisillä ja kyisillä vesillä täysin merkitöksettömiö kiviä näkyy näytöllä vähän turhankin paljon, ja detaljitason heikennys poistaa taas näytöltä tärkeitäkin yksityiskohtia. Oma kapulani on GPS60C eli sen näyttö on kooltaan todella vaatimaton verrattuna oikeisiin plottereihin, joten voi olla, että ongelma korostuu pienellä näytöllä.
Mitä taas elektroniseen kartta-aineistoon tulle, niin olen käyttänyt neljä kesää läppäriä karttaohjelmalla varustettuna veneessä enkä ole vielä koskaan uskaltanut mennä ns. tiukkaan paikkaan ilman vieressä esillä olevaa paperikarttaa. Olen siis aina verrannut läppärin näyttöä, karttaa ja maastoa toisiinsa eli aivan täysin en ole luottanut GPS:äänkään. Tämä on tietenkin aika turhaa, koska a) läppärissä käyttämäni kartat ovat Ruotsin osalta skannattu samoista kartoista mitä minulla on paperilla b) suomalaiset elektroniset kartat ovat samaa matskua kuin karttasarjatkin.
Garminin BlueChart karttoja voi käyttää myös läppärissä, tosin sijaintitedon antavana gepsinä pitää olla sama yksilö, jonka sarjanumeron perusteella kartan avaus on tehty (eli sama, johon karttoja pystyy lataamaan). Karttaohjelmaksi käy Garminin sivuilta ladattava ilmaisohjelma nRoute kts. http://www.garmin.com/support/download_details.jsp?id=575
Kannattaa kokeilla, BlueChartit ovat läppärissä paljon käyttökelpoisempia kuin GPS:n pienellä näytöllä.
nRoute sinänsä on ihan käyttökelpoinen karttaohjelmaksi, tosin sille aineistoksi kelpaa vain Garminin Map Source vektorikartat. Kartta mm. kääntyy haluttaessa siten, että menosuunta on ylöspäin, zoomaus onnistuu suoraan plus-/miinusnäppäimillä, reittien ja jälkien piirtoon paljon valintoja, automaattinen yönäyttö jne. Myös ääniohjaus suomenkielellä löytyy, tosin se on käyttökelpoisempi esim. autossa teitä pitkin navigoitaessa.
noissa kartta gepseissä kun näyttää olevan muistia 8 megasta ylöspäin niin montako karttasivua niihin mahtuu ja paljonko karttoja menee tuohon sinun malliin
Mulla Magellanin FX 324 Color-karttaplotteri ja paikannustarkuus on jotain /- kymmeniä metrejä. Viralliset väylät on hyvälaatuisia, mutta jos menee pikkuväylille saaristoon, puuttuu aika paljon yksityiskohtia (lähinnä siis kareja).
Eli mielestäni pitkillä avovesiosuuksilla karttaplotteri on hyvä, mutta sisäsaaristossa ei niin hyödyllinen...
Eikö plotteria ja siis karttaa tarvita enemmän saaristossa. Avomerellä on tilaa ja vettä riittävästi. Mihin siis tarvitaan plotteria, jos siihen ei saaristossa voi luottaa??
Vektorikarttoja joita ole tutkaillut, lähteenä on ollut mm. MKH:n rannikkokartat.
Noista puuttuu mielestäni tärkeät veneilyreitit, näillä merkitsemättämillä väylillä plotteri on hyvä tuki paperikartoille.
ainakin meidän karttaplotterin paikannustarkkuus heittää sen verran, että kapeissa kohdissa siihen ei voi täysin luottaa (jos esim. kareja sivuilla alle 50m päässä).
Tarkoitin sitä hyödyllisyyttä avovesillä sellaisessa tapauksessa, että seuraavaan reittipisteeseen (reimari, maamerkki tms.) on matkaa niin paljon, ettei sitä näe edes kiikareilla. Tietysti tuolloin otetaan suunta kompassilla jne, mutta karttaplotteri helpottaa havainnointia ja reitillä pysymistä, jos ei ole kiintopisteitä. Pienessä (alle 8m veneet) tarkan kompassisuunnan pito on hankalaa, jos ei ole kokemusta...
Saaristossa karttaplotteri on hyödyllinen, mutta ei kannata sokeasti luottaa siihen. Iso apu on siinä, että voi zoomata karttaa ja näin kartoittaa reittiä.
että plotteri näyttää veneen paikan sen mukaan mitä siihen rakennettu GPS-kertoo ja GPS ei ole absoluuttisen tarkka vaan virhe on 10 metrin luokkaa, joskus suurempi, joskus pienempi. Pelkkää ruutua katsomalla ei siis kannata mennä kivikkojen lähelle vaan silloin pitää myös vilkaista ulos sopivin välein.
Ei paperikartassakaan joka ikistä kiveä ole ja elektronisesta voi puuttua niitä vielä enemmän.
Uusi Vene-lehti muuten väittää tulevan Galileo-järjestelmän avulla päästävän 10 cm tarkkuuteen. Eivät tosin tainneet mainita koskeeko tuo harrastelijoiden vastaanottimia.
Ei pääse 10 cm tarkkuuteen, ei tavallinen asiakas eikä erikoisasiakas, siis tilanteessa, että on vain satelliiteista tulevat signaalit. Jos systemiin otetaan mukaan jokin kiinteä laite maan pinnalla lähimaisemissa, niin kyllä parempaan kuin 10 cm tarkkuuteen tähän apuasemaan nähden pääsee tälla nykyisellä GPS:lläkin.
Tarkennusta hieman tuohon Venelehden tekstiin.
Galileolle luvataan 1 m epätarkkuus kun GPS pystyy 2-10 metriin. Käyttämällä molempia systeemejä yhdessä luvataan päästävän 10 cm.
Se näkee ken elää.
"Pelkkää ruutua katsomalla ei siis kannata mennä kivikkojen lähelle vaan silloin pitää myös vilkaista ulos sopivin välein."
Ihanko totta? Tämä olikin tärkeä tieto.
Kun luin kivikoiden lähelle menijän tekstiä, tulin käsitykseen, että hän ajaa plotterin mukaan ulos katsomatta. Tuskin muuten tarvitsee ihmetellä uskaltaako paperikartan kanssa mennä lähemmäksi vai plotterin kanssa.
Totta on, että monet ovat ennenkin samasta asiasta varoitelleet mutta jotenkin tuntuu oudolta pelätä kiviä plotteria käytettäessä enemmän kuin paperin kanssa. Minusta ne ovat aina varsin ikäviä eikä niitä kaikkia ole missään kartassa. Jopa kiven karttamerkki on niin suuri, että se peittää alleen kohtalaisen kivikon.
Sitä paitsi purkkareissahan on vieläkin navikointipöytä syvällä rungon uumenissa. Navigaattori näkee kartan, ruorimies kivet. Jos ruorimies/navigaattori-keskusteluyhteys ei koko ajan jostakin syystä toimi, voi jotakin jäädä huomioimatta puolin ja toisin.
plotteri tähystämisvelvollisuudesta vapauta, oli sitten kiviä lähellä tai ei.
Eihän sitä paperikarttaakaan saa koko ajan tuijottaa. Eli tähystys ensin, sitten tarkistetaan kartasta vastaako maisema.
Jos joku navigoi pelkän karttaplotterin avulla, jossain vaiheessa kolahtaa, oli kyseessä purkkari tai moottoripaatti...
Ei paljon kannata plotterien karttoja verrata esim.Meri CD just sama kuin paperikartta.
Jos käyttää kannettavaa tietokonetta gps:n kanssa, kartat on samantapaisia paperikarttojen kanssa. Mutta jos käyttää karttaplotteria, jossa on eri karttapohjia (C-map, yms.), laatu eroaa paljonkin.