Yön oudon kutsun vetäessä puoleensa
Hain kaivon kannelta lyhtyni
se sinne jäi kauan sitten
En siihen taiottua_valoa saanut
en maagista liekkiä syttymään
No
onhan minulla kompassini
herkkä sydän
niin ja tuikku pieni
liekkö siinäkään enää sydäntä jäljellä
Lumisten oksien takaa
huudan tuuleen
koska kaikukaan vastaa ei
haihdun pimeyteen
Hain kaivon kannelta lyhtyni
se sinne jäi kauan sitten
En siihen taiottua_valoa saanut
en maagista liekkiä syttymään
No
onhan minulla kompassini
herkkä sydän
niin ja tuikku pieni
liekkö siinäkään enää sydäntä jäljellä
Lumisten oksien takaa
huudan tuuleen
koska kaikukaan vastaa ei
haihdun pimeyteen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Metsä valkea liikahtaa
kulkee tuulessa suru
iskeytyen lävitseni
Jäätyy sieluni sirpale sininen
jossa hohtaa meren ja taivaan väri
Jumalainen väri
tumma sininen yö
jossa rakkauden hauras liekki
huutaa yksinäisyyttään
Yössä helmikuisessa
ei metsänhenki nukukaan
mä kiven takaa kurkistin
vain Sinua nyt halasin ;)
Yön salaperäisyydessä
kun tuulenviri kuusten oksissa lauloi lauluaan
Metsän kaunis
Sateenkaaren hengetär
kävikin siis salaa halaamassa
Siksi niin levottomasti nukuin
Kun saapuu mystisen_usvan_yö
lähden yöhön hiljaa hiipien
Salaa
hiuksiasi hipaisen
korvaasi nipaisen
x