Niin mites on?
eiköhän aloiteta PILP-keskustelu...
... vai odotetaanko kevättä?
338226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Hyvin toimii näillä ilmoilla.
joo, sähköä säästyy ja kenno ei oo jäätynyt kovallakaan pakkasella..ite pilppaillu nyt vuoden.
Täällä joku joskus kirjoitti, että poistoilma meni neljä astetta pakkaselle kun ulkona oli -20. Meillä oli Nilanissa samat lukemat.
Tammikuussa oli useita päivä kun hyötysuhde oli yli 100% ja vastaavasti suurin osa ajasta hyötysuhde oli noin 90-100% ja sitten oli neljä vuorokautta kun hyötysuhde oli 55-65% välissä.
Huonoa on ollut se. että kun mennään koko perheen voimalla saunomaan, niin kersat valuttaa vettä siihen malliin, että nilani alkaa sitä mieluusti lämmittämään, jolloin tuloilmapuhallin menee nollille. Säätämällä raja-arvot tuon sai fixattua, mutta olis kiva jos olis erillinen sauna ohjelma, eli jokuu tunnin sykäys yhdellä napilla.
Meillä on tosin puukiuas, joten eipä se ilma huonoksi mennyt ilman koneellista puhallustakaan, mutta sähkösaunassa tuo olis ongelma.
Meillä tuo PILP sulatteli kovilla pakkasilla, vaikka ei silmämääräisesti olisi ollut tarvetta.
mistä se mittaa koska sen pitää sulattaa, aikaan se ei ainekaan perustu??
Talon tilavuus 880 kuutiota lämpimät kellaritilat mukaan lukien. Muuten tavallinen 2-krs puutalo. Pystyykö toteuttamaan talon ilmastoinnin PILP:lla?
LVI-toimittajamme joka lähetti tarjouksen oli sitä mieltä, että markkinoilla olevien PILP -laitteiden ilmanvaihtoteho ei riitä tarvittavaan ilmanvaihtotehoon.
Kuinka suuria tilavuuksia muilla PILP:lijoilla löytyy?
Kyllä ilman muuta kannattaa hankia PILP!
Ei noi kuutiot vielä rajoita,
On meinaan paljon parempi/edullisempi ratkaisu, kuin maalämpö, öljystä nyt puhumattakoon!
Ei kai nyt kukaan ole niin sivistymätön että PILPin laittaa.
Pyöriväkennoisella LTO:lla saat enemmän talteen lämpöä ilman rikkoutuvia osia alle puoleen hintaan.
Osa PILP:stä toimii niin sanotulla TURVEKAMMI-PERIAATTEELLA eli talon seinään porataan reikiä, josta pukkaa -30 asteinen ilma flunssassa olevien mukuloiden huoneisiin. Sitten lasketaan hyötysuhteita...kun ei oteta huomioon raakailman tuloa kämppään.
Onneksi sinun ei tarvitse edes harkita noilla kuutioilla.
PILP sopii oikein hyvin 100m2 Älsby-parakin kaveriksi - siinä ihminen saa just sitä mitä tilaa, parakin täynnä *askaa.
Jartsa
Kahdella pystyy, tuo voi olla yhdellä siinä rajalla, mutta ei ehkä mahdoton. Katso tarkkaan mihin rahasi laitat. Erojakin on, jolloin käyttö voi tulla turhan kalliiksi.
http://www.ise.fraunhofer.de/english/fields/field1/mb3/heating&ventilation_tech/publications/pdf/presentation-iea-hpc-2005-buehring-handout.pdf
Myöskään kaksiaikatariffi ei ehkä taida silloin kannattaa. Ratkaisu voisi olla varaajallinen malli, jotta käyttöaika olisi täydet 12kk vuodessa. Ilmalämmitys sinällään säästää.
Miten niin?
Ne nimittäin, jotka viitsivät seurata aikaansa ja ottaa asioista selvää. Kyllähän se PILP maksaa hieman enemmän kuin alkeellisemmat systeemit, mutta on hintansa väärti. Eikä kukaan poraile seiniin reikiä, vaan tuloilma otataan nykyisin esilämmitettynä koneen kautta.
Pistetään viivalle kuutio lto (1200e), pyöriväkennoinen pingviini (1500e), nibe 410 (5000e) ja nilan 15/18C(7000e?). Näistä selkeästi huonoin lämmönkerääjä on kuutio lto, seuraavaksi tulee tiiviinä ryhmänä nibe, pyöriväkennoinen ja nilan. Kolmen kärjen erot ovat melko pienet, nibe ehkä jää tappiolle ja nilan saattaa kiriä kärkeen, pyörivä ehkä näiden kahden välissä. Kun verrataan säästöä ja investointikulua niin suurimpaan säästöön pääsee pyöriväkennoisella. Pilpin takaisinmaksuaika on pyöriväkennoiseen verrattuna hyvin pitkä tai ääretön. Pilpin takaisinmaksuaika kuutioikoneeseenkin on pitkä.
Laskelmissa pitää ottaa huomioon, että pilpin hinta sisältää myös lämminvesivaraajan sekä lattialämmityksen kattilan, jotka LTO:n tapauksessa pitää ostaa ja asentaa erikseen. Pilpissä kaikki nämä ovat kompaktissa 60x60 cm paketissa. Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella.
" Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella."
Tämä on kyllä ihmeellisin lause kautta aikojen. Jos vehje (PILP) on kokonaishyötysuhteeltaan huonompi kuin pyöriväkenn-LTO, niin mitä helvetin merkitystä kesäaikaisella lämpimän veden tuotolla on? Vai peseydyttekö vain kesällä?
Räppänäkoneita ne näyttää suurimmaksi osaksi olevan edelleen. Säästö tulee siitä kun ei tarvitse urakkaan laskea niin paljoa IV-putkistoa ja niiden eristämistä.
PILP on yksinkertaisesti *aska Suomen ilmastoon. Etelä-Ruotsissa toimii varmaan kohtuullisesti (jonne se on tehty, ja jonne sen olisi pitänyt myös jäädä).
Huimasti parempaan lopputulokseen pääsee edullisemmin laittamalla kaapelit lattiaan, kunnon LTO ja ILP. Suurempiin taloihin >200m2 sitten maalämpö.
kun noin pihalla olet.
Täällä käydyistä väittelyistä innostuneena asensin mittari patteriston Nilaniin. Siitä pystyy kätevästi seuraamaan laiteen hyötysuhdetta.
Tämän TALVEN siis talven osalta hyötysuhde on ollut pyöriväkennoisen kanssa samalla tasolla. Lämmityskauden osalta se on yli 100% ja vuositasolla mennään 150%.
Viimeisen 11kk aikana on ollut neljä kokonaista vuorokautta jolloin hyötysuhde on ollut alle 80% ja sen lisäksi muuta yö.
Mutta mittaukset jatkuvat ja karavaani kulkee.
Huhti-lokakuussa käyttöveden lämmitys hoituu samalla kun kuivatan/viilennän sisäilmaa ja energiaa kuluu vain kolmannes normaaliin boileriin verrattuna.
Lisätään lton yhteyteen 300l(600-700e) varaaja. Lattialämmityskattila on kätevä jos sen tarvitsee. Sähkökattila lämminvesivaraaja jossa kaikki samat hilut kuin pilpissäkin maksaa 2000e.
"Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella." Arvioni energian säästöstä sisältää kesäaikaisen käyttöveden.
Arvioni perustuu näihin faktoihin:
-kuutio lto toimii 50% hyötysuhteella, pakkasella poistoilman lämpötila rajoitettu +3°C joka laskee hyötysuhdetta(jopa
Millä perusteella hyötysuhde on noin alhainen?
Mikäli talo on säädetty alipaineiseksi näyttää hyötysuhde olevan aina yli 80%, hetkittäin yli 90%.
Miten tuo alhainen 70% hyötysuhde saadaan?
Niin. otitko huomioon kompuran vaatiman tehon 500 W, joka tekee taseisesti sulle sähkölaskua? Ei ole paljon apua 2-tariffista.
Enerventtiiilin kompura 25W, pitäisikö sillekin laskea kertoimet ja prosentit?
VTT:n tai Motivan artikkeleista. Silloin voidaan toimia mahdollisimman matalilla lämpötilatasoilla. Luulisin että periaatteessa osaksi hyöty tulee siitä että järjestelmä toimii hyvänä lämmön talteenottajana ja siitä ettei turhia rakenteita lämmitetä, jolloin johtumishäviötkin ovat pienemmät.
Tuohon se ainakin pystyy. Vertailun vuoksi on katsottava poistohyötysuhdetta. Yleensä katsotaan tulohyötysuhdetta. Tulohyötysuhde nousee kun tuloilmaa tulee vuotoina. Poistohyötysuhda taas laskee. Pilpin hyötysuhteeseen ei vuotava talo vaikuta samalla tavoin.
Kompura huilaa aina välillä pikkupakkasilla? Silloin hyötysuhde lähentelee 0%...
Olisiko linkkivinkkiä? Ilmalämmityksessä putket ovat suuria ja niissä on oltava suuri virtaus jotta lämpötilaa ei tarvitse nostaa korkeaksi. En näe syytä miten tuo olisi energiatehokkuudeltaan parempi kuin huonekohtaiset sähkölämmittimet(patterit).
Olen lukenut vtt:n julkaisun mininmienergiatalosta jossa ei ollut varsinaista lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihto hoiti tämän tehtävän. Tässä ei kuitenkaan ollut syynä se että ilmalämmitys säästäisi mitään, vaan se että säästö syntyi investoinneista. Erittäin pieni energiantarve ei tarvitse lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihdon jälkilämmitys riittää.
Jos talo on liian hyvin eristetty, se ei tarvitse lämmitystä. Pitää tehdä reikiä eristykseen jotta energiantarve kasvaa. :))
Jos kompura ei käy ei se kulutakaan. Pikkupakkasella sen ei tarvinne huutaa täysillä täyttääkseen energiantarpeen. Sama juttu lton kanssa, vaikka ulkona olisi kylmempää kuin sisällä silti ei aina tarvita lämmitystä ja lto voidaan ohittaa. Yleisesti rajana pidetään 12°C. Uusilla taloilla se voi olla kylmempikin.
Juttu menee todella monimutkaiseksi jos alamme pohtia missä lämpötilassa talon sisäiset lämmönlähteet eivät enää riitä lämmitykseen. Voisi kuitenkin sana että mitä kylmemmällä ilmalla lisälämmitystä tarvitaan sitä tärkeämpää on lämmöntalteenoton toiminta pakkasella.
mukana. Kompuran tehohan jää talteen, se ei katoa mihinkään. Ainoa ulosmenevä energiavirta on poistoilma, joka on kuivaa ja kylmää. Kesällä kompuran teho = max 520W menee lämpimään veteen.
Sama se on enerventissäkin se 25W jää taloon noin 80%:sti.
Tällä palstalla vaan tuntuu olevan 1001 PILP asiantuntijaa, jotka eivät edes ole nähneet ko. laitetta.
Esimerkkinä ko. tahon tiedoista on tuo +4 asteinen poistoilma, joka on mittarissa muuttunut -4 asteiseksi.
Sulatuksen aikana hyötysuhde on muuten lämmityksen kannalta 100%, sillä puhaltimet eivät silloin pyöri. Sulatuksia on harvoin ja ne kestävät max. 10 min.
Tammikuun sähkön kulutus oli muuten 2.094MWh 550m3 talossa, jossa asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Tammikuussa olikin tietysti muutama päivä jolloin PILP oikeasti myös lämmitti, eikä vain ottanut talteen.
Mistäs sait tuon 3°C Niben poistoilman minimilämpötilaksi? Minulla ainakin kovilla pakkasilla lämpötila laski 0°C - 1°C välille, kun pienensin ilmanvaihtoa. Tällä nyt ei tosin liene suurta vaikutusta.
Sitten kysymys ja spekulointia Nilanin ja Niben eroista. Onkohan laitteiden hyötusuhteissa eroa keväällä/syksyllä tilanteessa joissa ulkolämpötila on esim. 17°C mutta vähemmän kuin sisälämpötila, esim. 23°C. Minä olen säätänyt tuloilman esilämmityksen niin, että tuloilman lämpötila on normaalisti tuo 17°C, jolloin tuloilmaa ei em. tilanteessa tarvitse lämmittää. Nilanhan ilmeisesti käyttää talteen otettua energiaa pelkästään käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen, kun taas Nibe voi käyttää sitä myös lattiaan menevän veden lämmitykseen. Voisiko noissa olosuhteissa käydä niin, että Nibe toimii Nilania tehokkaammin, koska ylimääräinen talteenotettu energia voidaan käyttää tuohon kiertoveden lämmitykseen, ja Nilanissa se menee hukkaan? Olettaen että kaikkea ei saada käytettyä käyttöveden lämmitykseen. Vai olenko ihan hakoteillä?
"Tammikuun sähkön kulutus oli muuten 2.094MWh 550m3 talossa, jossa asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta."
Ja joku väittää PILP:ä taloudelliseksi...sano nyt edes että asut Ivalossa.
http://legalett.rakentaja.fi/artikkelit/esitteet.htm
Tämän lopussa jotain tehoista:
http://www.betoni.com/files/files/Ratkaisumallit.pdf
Löytyiskö lisää hyvin linkkejä jostain?
vaihtoehtoja mielestäsi kuin kaukolämpö ja sähkö?
Kyllähän ne PILPpien vastukset hehkuvat pakkasilla, mutta niinhän ne taitavat hehkua myös pyörivätoimisten kennojen omaavien ihmisten lattialämpökaapelit...
On kuitenkin tullut jo todistettua, ettei PILPin kanssa joudu pulaan edes yli 30 asteen pakkasilla (kokemus Nibestä).
Hehkuvat ja hehkuvat...Kellottamani mukaan vastus oli päällä eilen 25% ajasta. Ei kovin paljon mielestäni.
mites on pilppimiehet ooteko ottanut 2 aikasähkön vai normaalin ja mikä on niiden perusmaksujen ero esim vattenfallin aluella vai onko ne aina samanhintaisia alueesta riippumatta?
Meillä on ainakin nyt aikasähkö. Ja mitä Exceliin lykkäsin vertailuja perus- aika- ja kausisähkölle, niin aika tuli halvimmaksi. Tosin erot eivät olleet kovin suuria. Täällä päin perus- ja aikasähkön vuosihinnassa on melkoinen ero...
Näin meilläkin. Ero ei ole suuri mutta on kuitenkin. Tärkeää on se että tiskarin ja pyykinpesukoneen saa yöllä päälle.