eiköhän aloiteta PILP-keskustelu...

Kyllä ilman muuta kannattaa hankia PILP!
Ei noi kuutiot vielä rajoita,
On meinaan paljon parempi/edullisempi ratkaisu, kuin maalämpö, öljystä nyt puhumattakoon!

Ei kai nyt kukaan ole niin sivistymätön että PILPin laittaa.

Pyöriväkennoisella LTO:lla saat enemmän talteen lämpöä ilman rikkoutuvia osia alle puoleen hintaan.

Osa PILP:stä toimii niin sanotulla TURVEKAMMI-PERIAATTEELLA eli talon seinään porataan reikiä, josta pukkaa -30 asteinen ilma flunssassa olevien mukuloiden huoneisiin. Sitten lasketaan hyötysuhteita...kun ei oteta huomioon raakailman tuloa kämppään.

Onneksi sinun ei tarvitse edes harkita noilla kuutioilla.
PILP sopii oikein hyvin 100m2 Älsby-parakin kaveriksi - siinä ihminen saa just sitä mitä tilaa, parakin täynnä *askaa.

Jartsa

Kahdella pystyy, tuo voi olla yhdellä siinä rajalla, mutta ei ehkä mahdoton. Katso tarkkaan mihin rahasi laitat. Erojakin on, jolloin käyttö voi tulla turhan kalliiksi.

http://www.ise.fraunhofer.de/english/fields/field1/mb3/heating&ventilation_tech/publications/pdf/presentation-iea-hpc-2005-buehring-handout.pdf

Myöskään kaksiaikatariffi ei ehkä taida silloin kannattaa. Ratkaisu voisi olla varaajallinen malli, jotta käyttöaika olisi täydet 12kk vuodessa. Ilmalämmitys sinällään säästää.

kiiltää kirjoitti:

Kahdella pystyy, tuo voi olla yhdellä siinä rajalla, mutta ei ehkä mahdoton. Katso tarkkaan mihin rahasi laitat. Erojakin on, jolloin käyttö voi tulla turhan kalliiksi.

http://www.ise.fraunhofer.de/english/fields/field1/mb3/heating&ventilation_tech/publications/pdf/presentation-iea-hpc-2005-buehring-handout.pdf

Myöskään kaksiaikatariffi ei ehkä taida silloin kannattaa. Ratkaisu voisi olla varaajallinen malli, jotta käyttöaika olisi täydet 12kk vuodessa. Ilmalämmitys sinällään säästää.

Lue lisää

Miten niin?

en ottaisi kirjoitti:

Ei kai nyt kukaan ole niin sivistymätön että PILPin laittaa.

Pyöriväkennoisella LTO:lla saat enemmän talteen lämpöä ilman rikkoutuvia osia alle puoleen hintaan.

Osa PILP:stä toimii niin sanotulla TURVEKAMMI-PERIAATTEELLA eli talon seinään porataan reikiä, josta pukkaa -30 asteinen ilma flunssassa olevien mukuloiden huoneisiin. Sitten lasketaan hyötysuhteita...kun ei oteta huomioon raakailman tuloa kämppään.

Onneksi sinun ei tarvitse edes harkita noilla kuutioilla.
PILP sopii oikein hyvin 100m2 Älsby-parakin kaveriksi - siinä ihminen saa just sitä mitä tilaa, parakin täynnä *askaa.

Jartsa

Lue lisää

Ne nimittäin, jotka viitsivät seurata aikaansa ja ottaa asioista selvää. Kyllähän se PILP maksaa hieman enemmän kuin alkeellisemmat systeemit, mutta on hintansa väärti. Eikä kukaan poraile seiniin reikiä, vaan tuloilma otataan nykyisin esilämmitettynä koneen kautta.

Hullu-Rane kirjoitti:

Ne nimittäin, jotka viitsivät seurata aikaansa ja ottaa asioista selvää. Kyllähän se PILP maksaa hieman enemmän kuin alkeellisemmat systeemit, mutta on hintansa väärti. Eikä kukaan poraile seiniin reikiä, vaan tuloilma otataan nykyisin esilämmitettynä koneen kautta.

Lue lisää

Pistetään viivalle kuutio lto (1200e), pyöriväkennoinen pingviini (1500e), nibe 410 (5000e) ja nilan 15/18C(7000e?). Näistä selkeästi huonoin lämmönkerääjä on kuutio lto, seuraavaksi tulee tiiviinä ryhmänä nibe, pyöriväkennoinen ja nilan. Kolmen kärjen erot ovat melko pienet, nibe ehkä jää tappiolle ja nilan saattaa kiriä kärkeen, pyörivä ehkä näiden kahden välissä. Kun verrataan säästöä ja investointikulua niin suurimpaan säästöön pääsee pyöriväkennoisella. Pilpin takaisinmaksuaika on pyöriväkennoiseen verrattuna hyvin pitkä tai ääretön. Pilpin takaisinmaksuaika kuutioikoneeseenkin on pitkä.

pinguivi kirjoitti:

Pistetään viivalle kuutio lto (1200e), pyöriväkennoinen pingviini (1500e), nibe 410 (5000e) ja nilan 15/18C(7000e?). Näistä selkeästi huonoin lämmönkerääjä on kuutio lto, seuraavaksi tulee tiiviinä ryhmänä nibe, pyöriväkennoinen ja nilan. Kolmen kärjen erot ovat melko pienet, nibe ehkä jää tappiolle ja nilan saattaa kiriä kärkeen, pyörivä ehkä näiden kahden välissä. Kun verrataan säästöä ja investointikulua niin suurimpaan säästöön pääsee pyöriväkennoisella. Pilpin takaisinmaksuaika on pyöriväkennoiseen verrattuna hyvin pitkä tai ääretön. Pilpin takaisinmaksuaika kuutioikoneeseenkin on pitkä.

Lue lisää

Laskelmissa pitää ottaa huomioon, että pilpin hinta sisältää myös lämminvesivaraajan sekä lattialämmityksen kattilan, jotka LTO:n tapauksessa pitää ostaa ja asentaa erikseen. Pilpissä kaikki nämä ovat kompaktissa 60x60 cm paketissa. Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella.

Puuha-Paavo kirjoitti:

Laskelmissa pitää ottaa huomioon, että pilpin hinta sisältää myös lämminvesivaraajan sekä lattialämmityksen kattilan, jotka LTO:n tapauksessa pitää ostaa ja asentaa erikseen. Pilpissä kaikki nämä ovat kompaktissa 60x60 cm paketissa. Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella.

Lue lisää

" Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella."

Tämä on kyllä ihmeellisin lause kautta aikojen. Jos vehje (PILP) on kokonaishyötysuhteeltaan huonompi kuin pyöriväkenn-LTO, niin mitä helvetin merkitystä kesäaikaisella lämpimän veden tuotolla on? Vai peseydyttekö vain kesällä?

Räppänäkoneita ne näyttää suurimmaksi osaksi olevan edelleen. Säästö tulee siitä kun ei tarvitse urakkaan laskea niin paljoa IV-putkistoa ja niiden eristämistä.

PILP on yksinkertaisesti *aska Suomen ilmastoon. Etelä-Ruotsissa toimii varmaan kohtuullisesti (jonne se on tehty, ja jonne sen olisi pitänyt myös jäädä).

Huimasti parempaan lopputulokseen pääsee edullisemmin laittamalla kaapelit lattiaan, kunnon LTO ja ILP. Suurempiin taloihin >200m2 sitten maalämpö.

virheitä. kirjoitti:

" Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella."

Tämä on kyllä ihmeellisin lause kautta aikojen. Jos vehje (PILP) on kokonaishyötysuhteeltaan huonompi kuin pyöriväkenn-LTO, niin mitä helvetin merkitystä kesäaikaisella lämpimän veden tuotolla on? Vai peseydyttekö vain kesällä?

Räppänäkoneita ne näyttää suurimmaksi osaksi olevan edelleen. Säästö tulee siitä kun ei tarvitse urakkaan laskea niin paljoa IV-putkistoa ja niiden eristämistä.

PILP on yksinkertaisesti *aska Suomen ilmastoon. Etelä-Ruotsissa toimii varmaan kohtuullisesti (jonne se on tehty, ja jonne sen olisi pitänyt myös jäädä).

Huimasti parempaan lopputulokseen pääsee edullisemmin laittamalla kaapelit lattiaan, kunnon LTO ja ILP. Suurempiin taloihin >200m2 sitten maalämpö.

Lue lisää

kun noin pihalla olet.

Täällä käydyistä väittelyistä innostuneena asensin mittari patteriston Nilaniin. Siitä pystyy kätevästi seuraamaan laiteen hyötysuhdetta.

Tämän TALVEN siis talven osalta hyötysuhde on ollut pyöriväkennoisen kanssa samalla tasolla. Lämmityskauden osalta se on yli 100% ja vuositasolla mennään 150%.

Viimeisen 11kk aikana on ollut neljä kokonaista vuorokautta jolloin hyötysuhde on ollut alle 80% ja sen lisäksi muuta yö.

Mutta mittaukset jatkuvat ja karavaani kulkee.
Huhti-lokakuussa käyttöveden lämmitys hoituu samalla kun kuivatan/viilennän sisäilmaa ja energiaa kuluu vain kolmannes normaaliin boileriin verrattuna.

Puuha-Paavo kirjoitti:

Laskelmissa pitää ottaa huomioon, että pilpin hinta sisältää myös lämminvesivaraajan sekä lattialämmityksen kattilan, jotka LTO:n tapauksessa pitää ostaa ja asentaa erikseen. Pilpissä kaikki nämä ovat kompaktissa 60x60 cm paketissa. Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella.

Lue lisää

Lisätään lton yhteyteen 300l(600-700e) varaaja. Lattialämmityskattila on kätevä jos sen tarvitsee. Sähkökattila lämminvesivaraaja jossa kaikki samat hilut kuin pilpissäkin maksaa 2000e.

pinguu kirjoitti:

Lisätään lton yhteyteen 300l(600-700e) varaaja. Lattialämmityskattila on kätevä jos sen tarvitsee. Sähkökattila lämminvesivaraaja jossa kaikki samat hilut kuin pilpissäkin maksaa 2000e.

Lue lisää

"Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella." Arvioni energian säästöstä sisältää kesäaikaisen käyttöveden.

Arvioni perustuu näihin faktoihin:
-kuutio lto toimii 50% hyötysuhteella, pakkasella poistoilman lämpötila rajoitettu 3°C joka laskee hyötysuhdetta(jopa

pinkuiu kirjoitti:

"Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella." Arvioni energian säästöstä sisältää kesäaikaisen käyttöveden.

Arvioni perustuu näihin faktoihin:
-kuutio lto toimii 50% hyötysuhteella, pakkasella poistoilman lämpötila rajoitettu 3°C joka laskee hyötysuhdetta(jopa

Lue lisää

Millä perusteella hyötysuhde on noin alhainen?

Mikäli talo on säädetty alipaineiseksi näyttää hyötysuhde olevan aina yli 80%, hetkittäin yli 90%.

Miten tuo alhainen 70% hyötysuhde saadaan?

lumiukko kirjoitti:

kun noin pihalla olet.

Täällä käydyistä väittelyistä innostuneena asensin mittari patteriston Nilaniin. Siitä pystyy kätevästi seuraamaan laiteen hyötysuhdetta.

Tämän TALVEN siis talven osalta hyötysuhde on ollut pyöriväkennoisen kanssa samalla tasolla. Lämmityskauden osalta se on yli 100% ja vuositasolla mennään 150%.

Viimeisen 11kk aikana on ollut neljä kokonaista vuorokautta jolloin hyötysuhde on ollut alle 80% ja sen lisäksi muuta yö.

Mutta mittaukset jatkuvat ja karavaani kulkee.
Huhti-lokakuussa käyttöveden lämmitys hoituu samalla kun kuivatan/viilennän sisäilmaa ja energiaa kuluu vain kolmannes normaaliin boileriin verrattuna.

Lue lisää

Niin. otitko huomioon kompuran vaatiman tehon 500 W, joka tekee taseisesti sulle sähkölaskua? Ei ole paljon apua 2-tariffista.
Enerventtiiilin kompura 25W, pitäisikö sillekin laskea kertoimet ja prosentit?

säästää? kirjoitti:

Miten niin?

VTT:n tai Motivan artikkeleista. Silloin voidaan toimia mahdollisimman matalilla lämpötilatasoilla. Luulisin että periaatteessa osaksi hyöty tulee siitä että järjestelmä toimii hyvänä lämmön talteenottajana ja siitä ettei turhia rakenteita lämmitetä, jolloin johtumishäviötkin ovat pienemmät.

raksaaja--sh kirjoitti:

Millä perusteella hyötysuhde on noin alhainen?

Mikäli talo on säädetty alipaineiseksi näyttää hyötysuhde olevan aina yli 80%, hetkittäin yli 90%.

Miten tuo alhainen 70% hyötysuhde saadaan?

Lue lisää

Tuohon se ainakin pystyy. Vertailun vuoksi on katsottava poistohyötysuhdetta. Yleensä katsotaan tulohyötysuhdetta. Tulohyötysuhde nousee kun tuloilmaa tulee vuotoina. Poistohyötysuhda taas laskee. Pilpin hyötysuhteeseen ei vuotava talo vaikuta samalla tavoin.

pinkuiu kirjoitti:

"Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella." Arvioni energian säästöstä sisältää kesäaikaisen käyttöveden.

Arvioni perustuu näihin faktoihin:
-kuutio lto toimii 50% hyötysuhteella, pakkasella poistoilman lämpötila rajoitettu 3°C joka laskee hyötysuhdetta(jopa

Lue lisää

Kompura huilaa aina välillä pikkupakkasilla? Silloin hyötysuhde lähentelee 0%...

voit tutustua asiaan kirjoitti:

VTT:n tai Motivan artikkeleista. Silloin voidaan toimia mahdollisimman matalilla lämpötilatasoilla. Luulisin että periaatteessa osaksi hyöty tulee siitä että järjestelmä toimii hyvänä lämmön talteenottajana ja siitä ettei turhia rakenteita lämmitetä, jolloin johtumishäviötkin ovat pienemmät.

Lue lisää

Olisiko linkkivinkkiä? Ilmalämmityksessä putket ovat suuria ja niissä on oltava suuri virtaus jotta lämpötilaa ei tarvitse nostaa korkeaksi. En näe syytä miten tuo olisi energiatehokkuudeltaan parempi kuin huonekohtaiset sähkölämmittimet(patterit).

Olen lukenut vtt:n julkaisun mininmienergiatalosta jossa ei ollut varsinaista lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihto hoiti tämän tehtävän. Tässä ei kuitenkaan ollut syynä se että ilmalämmitys säästäisi mitään, vaan se että säästö syntyi investoinneista. Erittäin pieni energiantarve ei tarvitse lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihdon jälkilämmitys riittää.

Nilanin kirjoitti:

Kompura huilaa aina välillä pikkupakkasilla? Silloin hyötysuhde lähentelee 0%...

Jos talo on liian hyvin eristetty, se ei tarvitse lämmitystä. Pitää tehdä reikiä eristykseen jotta energiantarve kasvaa. :))

Jos kompura ei käy ei se kulutakaan. Pikkupakkasella sen ei tarvinne huutaa täysillä täyttääkseen energiantarpeen. Sama juttu lton kanssa, vaikka ulkona olisi kylmempää kuin sisällä silti ei aina tarvita lämmitystä ja lto voidaan ohittaa. Yleisesti rajana pidetään 12°C. Uusilla taloilla se voi olla kylmempikin.

Juttu menee todella monimutkaiseksi jos alamme pohtia missä lämpötilassa talon sisäiset lämmönlähteet eivät enää riitä lämmitykseen. Voisi kuitenkin sana että mitä kylmemmällä ilmalla lisälämmitystä tarvitaan sitä tärkeämpää on lämmöntalteenoton toiminta pakkasella.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Niin. otitko huomioon kompuran vaatiman tehon 500 W, joka tekee taseisesti sulle sähkölaskua? Ei ole paljon apua 2-tariffista.
Enerventtiiilin kompura 25W, pitäisikö sillekin laskea kertoimet ja prosentit?

Lue lisää

mukana. Kompuran tehohan jää talteen, se ei katoa mihinkään. Ainoa ulosmenevä energiavirta on poistoilma, joka on kuivaa ja kylmää. Kesällä kompuran teho = max 520W menee lämpimään veteen.

Sama se on enerventissäkin se 25W jää taloon noin 80%:sti.


Tällä palstalla vaan tuntuu olevan 1001 PILP asiantuntijaa, jotka eivät edes ole nähneet ko. laitetta.

Esimerkkinä ko. tahon tiedoista on tuo 4 asteinen poistoilma, joka on mittarissa muuttunut -4 asteiseksi.

Sulatuksen aikana hyötysuhde on muuten lämmityksen kannalta 100%, sillä puhaltimet eivät silloin pyöri. Sulatuksia on harvoin ja ne kestävät max. 10 min.

Tammikuun sähkön kulutus oli muuten 2.094MWh 550m3 talossa, jossa asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Tammikuussa olikin tietysti muutama päivä jolloin PILP oikeasti myös lämmitti, eikä vain ottanut talteen.

pinkuiu kirjoitti:

"Lisäksi pilp lämmittää käyttöveden edullisesti lämmityskauden ulkopuolella." Arvioni energian säästöstä sisältää kesäaikaisen käyttöveden.

Arvioni perustuu näihin faktoihin:
-kuutio lto toimii 50% hyötysuhteella, pakkasella poistoilman lämpötila rajoitettu 3°C joka laskee hyötysuhdetta(jopa

Lue lisää

Mistäs sait tuon 3°C Niben poistoilman minimilämpötilaksi? Minulla ainakin kovilla pakkasilla lämpötila laski 0°C - 1°C välille, kun pienensin ilmanvaihtoa. Tällä nyt ei tosin liene suurta vaikutusta.

Sitten kysymys ja spekulointia Nilanin ja Niben eroista. Onkohan laitteiden hyötusuhteissa eroa keväällä/syksyllä tilanteessa joissa ulkolämpötila on esim. 17°C mutta vähemmän kuin sisälämpötila, esim. 23°C. Minä olen säätänyt tuloilman esilämmityksen niin, että tuloilman lämpötila on normaalisti tuo 17°C, jolloin tuloilmaa ei em. tilanteessa tarvitse lämmittää. Nilanhan ilmeisesti käyttää talteen otettua energiaa pelkästään käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen, kun taas Nibe voi käyttää sitä myös lattiaan menevän veden lämmitykseen. Voisiko noissa olosuhteissa käydä niin, että Nibe toimii Nilania tehokkaammin, koska ylimääräinen talteenotettu energia voidaan käyttää tuohon kiertoveden lämmitykseen, ja Nilanissa se menee hukkaan? Olettaen että kaikkea ei saada käytettyä käyttöveden lämmitykseen. Vai olenko ihan hakoteillä?

kompura oli kirjoitti:

mukana. Kompuran tehohan jää talteen, se ei katoa mihinkään. Ainoa ulosmenevä energiavirta on poistoilma, joka on kuivaa ja kylmää. Kesällä kompuran teho = max 520W menee lämpimään veteen.

Sama se on enerventissäkin se 25W jää taloon noin 80%:sti.


Tällä palstalla vaan tuntuu olevan 1001 PILP asiantuntijaa, jotka eivät edes ole nähneet ko. laitetta.

Esimerkkinä ko. tahon tiedoista on tuo 4 asteinen poistoilma, joka on mittarissa muuttunut -4 asteiseksi.

Sulatuksen aikana hyötysuhde on muuten lämmityksen kannalta 100%, sillä puhaltimet eivät silloin pyöri. Sulatuksia on harvoin ja ne kestävät max. 10 min.

Tammikuun sähkön kulutus oli muuten 2.094MWh 550m3 talossa, jossa asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Tammikuussa olikin tietysti muutama päivä jolloin PILP oikeasti myös lämmitti, eikä vain ottanut talteen.

Lue lisää

"Tammikuun sähkön kulutus oli muuten 2.094MWh 550m3 talossa, jossa asuu kaksi aikuista ja kaksi lasta."

Ja joku väittää PILP:ä taloudelliseksi...sano nyt edes että asut Ivalossa.

ilmalämmitys kirjoitti:

Olisiko linkkivinkkiä? Ilmalämmityksessä putket ovat suuria ja niissä on oltava suuri virtaus jotta lämpötilaa ei tarvitse nostaa korkeaksi. En näe syytä miten tuo olisi energiatehokkuudeltaan parempi kuin huonekohtaiset sähkölämmittimet(patterit).

Olen lukenut vtt:n julkaisun mininmienergiatalosta jossa ei ollut varsinaista lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihto hoiti tämän tehtävän. Tässä ei kuitenkaan ollut syynä se että ilmalämmitys säästäisi mitään, vaan se että säästö syntyi investoinneista. Erittäin pieni energiantarve ei tarvitse lämmitysjärjestelmää vaan ilmanvaihdon jälkilämmitys riittää.

Lue lisää

http://legalett.rakentaja.fi/artikkelit/esitteet.htm

Tämän lopussa jotain tehoista:
http://www.betoni.com/files/files/Ratkaisumallit.pdf

Löytyiskö lisää hyvin linkkejä jostain?

lumiukko kirjoitti:

kun noin pihalla olet.

Täällä käydyistä väittelyistä innostuneena asensin mittari patteriston Nilaniin. Siitä pystyy kätevästi seuraamaan laiteen hyötysuhdetta.

Tämän TALVEN siis talven osalta hyötysuhde on ollut pyöriväkennoisen kanssa samalla tasolla. Lämmityskauden osalta se on yli 100% ja vuositasolla mennään 150%.

Viimeisen 11kk aikana on ollut neljä kokonaista vuorokautta jolloin hyötysuhde on ollut alle 80% ja sen lisäksi muuta yö.

Mutta mittaukset jatkuvat ja karavaani kulkee.
Huhti-lokakuussa käyttöveden lämmitys hoituu samalla kun kuivatan/viilennän sisäilmaa ja energiaa kuluu vain kolmannes normaaliin boileriin verrattuna.

Lue lisää

vaihtoehtoja mielestäsi kuin kaukolämpö ja sähkö?

Hehkuvat ja hehkuvat...Kellottamani mukaan vastus oli päällä eilen 25% ajasta. Ei kovin paljon mielestäni.

Meillä on ainakin nyt aikasähkö. Ja mitä Exceliin lykkäsin vertailuja perus- aika- ja kausisähkölle, niin aika tuli halvimmaksi. Tosin erot eivät olleet kovin suuria. Täällä päin perus- ja aikasähkön vuosihinnassa on melkoinen ero...

Peide kirjoitti:

Meillä on ainakin nyt aikasähkö. Ja mitä Exceliin lykkäsin vertailuja perus- aika- ja kausisähkölle, niin aika tuli halvimmaksi. Tosin erot eivät olleet kovin suuria. Täällä päin perus- ja aikasähkön vuosihinnassa on melkoinen ero...

Lue lisää

Näin meilläkin. Ero ei ole suuri mutta on kuitenkin. Tärkeää on se että tiskarin ja pyykinpesukoneen saa yöllä päälle.