Hei!
**Anteeksi pitkä selvitys tässä alla, mutta
ehkä kokonaiskuvan kannalta on parempi esittää asia näin:
77-vuotiaalla äidilläni todettiin vajaa vuosi
sitten pääsiäisen aikoihin uusiutunut
rintasyöpä (jonka ei pitänyt lääkärin mukaan
leikkauksen jälkeen enää vaivata...)
ja samalla myös iso (halkaisijaltaan n. 7,5 cm)
pahanlaatuinen kasvain munuaisesta.
Hänellä on myös vaskulaarinen dementia/lievä alzheimerin tauti. Käveleminen loppui vuosi sitten ja hän on ollut maaliskuusta alkaen
paikallisen pienen kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Rintasyöpään hän sai 1. kertaa muuta hoitoa
leikkauksen jälkeen; hormonihoito aloitettiin.
Munuaista eivät voineet leikata, koska äidin
peruskunto ei kestä sitä. (Muistelen lääkäreiden lausunnoista.) Ei muuta hoitoa. Kipulääkitystä tietty; laastarin pistivät n. 3 kk sitten.
Oksentelua ruokailun aikana (n. 10-15 min.
syöttämisen aloittamisen jälkeen) on ollut
nyt enemmälti n. 2,5 kk. Viime viikkoina
sitä on ollut kuulema lähes joka kerta.
(Asun 450 km päässä, joten en pääse seuraamaan
tilannetta kuin n. kerran kuukaudessa. On luotettava hoitajien sanaan - jos sitä saa :)
Nyt kysyttyäni useamman kerran että miten
he toimivat, esim.
- jos äiti oksentaa aamupalalla ja lounaalla;
mitä sitten ip tai illalla tehdään;
annetaanko esim. mehua/teetä/vettä pitkin
iltapäivää jotta nestetasapaino säilyy?
Tai yritetäänkö antaa ns. ravintoainejuomaa
(Semperin muistaakseni)?
Hoitajat eivät osanneet sanoa; "En oikein tiedä,
ei täällä ole mitään merkintöjä siitä..."
(Yleisin sanamuoto oli ensimmäiset kuukaudet
"ennallaan" kun puhelimitse kysyin äitini vointia miltä tahansa hoitajalta.... Kunnes
yhden hoitajan kanssa jutellessani ilmoitin
ettei tila voi olla "ennallaan" kun äidin kunto
selvästi hiipuu...)
Esim. iltapäivisin olen nähnyt (ja n. joka 2. päivä äidin luona käyvät sukulaiset) n. 2-4 hoitajan viettävän jopa tunnin aikoja linjalla
kahvihuone - potilaiden tv-huone (toistensa
hartioita hieroen ym.); Eikö heillä olisi
aikaa esim. vuorotellen käydä tarjoamassa
juomaa äidille ohikulkeissaan niinä päivinä
kun oksentelua tapahtuu?
(En ole pyytänyt äidille mitään sen kummenpaa
erikoiskohtelua ilmapiiri sairaalassa on
ystävienikin mukaan ollut vuosia esim. se, että
potilaan läheisille ei jutella potilaan tilanteesta jos nämä
eivät itse aloista keskustelua!!!)
Äitihän ei itse pysty (hoksaa) pyytämään lisää
juomaa - ja usein kun soittaessani kysyn
onko jano, hän sanoo ääni rahisten "onhan tuo..."
Nyt viime su sain tarpeekseni ja vaadin
sinne äidin pöydälle nestelistan.
(Se pyydettiin jo kerran, mutta viikon sitä
pitivät ja lopettivat; sen mukaan nesteitä
meni päivässä n. 1-1,8 litraa ja vain yhtenä
päivänä yli 2 litraa...)
Eilen illalla klo 18.30 mennessä nestettä
oli mennyt tasan litra (sisältää ruuan nesteet ym.)
Hoitaja ei osannut sanoa mitä tehdään ("kun ei siitä ole ollut puhetta lääkärinkään kanssa")
jos tilanne alkaa päivittäin olla tuo.
(Nesteitähän pitäisi käsittääkseni suun kautta
mennä se n. 2 l/päivä eikö niin?)
Olen neuvoton. Mitä teen? Soitanko lääkärille
- ja mitä sanon?
Ystäväni kysyi eilen että kai hoitosuunnitelma
on tehty (yhdessä kanssani), ja onhan
siinä selkeä yhtenäinen hoitolinja....
(ja että jonkinlainen oltava jo olemassa...)
???? Olin kysymysmerkkinä. (Hän on
vanhushoidon ammattilainen).
Noooo, onhan sitä tullut istuttua (pyynnöstäni!!)
2 krt ylihoitajan kanssa, pari-kolme kertaa
tavattua PIKAISESTI lääkäri (kun ei heitä siellä paljon näy; eivät kierrä joka päivä äidinkään
huoneessa edes), ja muutaman kerran omahoitaja
(joka niin "ujo" että hyvä kun saa mitään
kerrottua jos en osaa kysyä...) Pyynnöstäni
lääkäri on 4-5 kertaa soittanut minulle tänä aikana.
Olen siis pulassa.
Mitään hoitosuunnitelmaa en ole nähnyt.
(Kirjallista siis.) Enkä myöskään saanut
mitään selvitystä hoitolinjasta,
ellei "hyvää perushoitoa, oireen mukaista
hoitoa" -ylihoitajan lausumana pidetä sellaisena???
(Eikö sen pitäisi olla tarkempi, sellainen,
jonka JOKAINEN hoitaja tietää?)
Niin, kirjoitinhan minä sinne pöydän nurkalle
viimeksikin lapun; "Hoitajat; annattehan äidille juotavaa pitkin päivää sillä hän ei jaksa sitä
itse pyytää vaikka janottaisikin. Kiitos."
Te, joilla on kokemusta oikeasti HYVÄSTÄ, ajantasaisesta läheisen vanhuksenne/
potilaanne hoidosta ko. kaltaisessa tapauksessa; autatteko. Kiitos.
Olen miettinyt pitkin yötä, että jossain
kohtaa äitini hoidossa on aukkoja, mutta missä?
(Tai miten saisin heidät tajuamaan että
olen todella huolissani äidin puolesta.)
Hän painoi sairaalaan mennessä 77 kg,
nyt viimeksi mitatessa 56 kg.
Punasoluja hänelle on muistaakseni annettu
(2 pussillista) n. 4 kertaa; eli
hb vähitellen laskee n. 80:een, sitten antavat.
Viimeksi muutama viikko sitten Hb
nousi tuolla toimenpiteellä 113:een.
(Kerran se pompsahti n. 85:stä parissa
viikossa ilman punasolujen antoa yli 100:aan;
jolloin eräs asuinpaikkakuntani sairaanhoitaja
kertoi että mitä varmimmin äiti ei ole saanut
tarpeeksi nesteitä....)
Elinaikaa yliopistollisen sairaalan lääkäri
antoi äidille n. "muutamasta viikosta max. vuoteen" kun sitä pari kertaa ensin huolissani
kysyin viime keväänä.
Toivoisin äidin saavan asianmukaista hoitoa
loppuun asti.
Vanhus: 2 syöpää / jatkuva oksentelu/nesteytystäkö?
4
2552
Vastaukset
- ei kokemusta
Minulla ei tuosta ole kokemusta. Kuulostaa kuitenkin ihan samalta kuin monissa muissa sairaaloissa joista olen kuullut. Kertomuksesi pisti kyllä mietityttämään, ei kuulosta inhimilliseltä toiminnalta.
Kirjoitit hyvin tyhjentävän ja selkeän kuvan tilanteesta. Voisit kopioida tämän selvityksesi ja toimittaa sen jollekkin ylemmälle taholle. En usko, että asia jäisi sen jälkeen käsittelemättä. kannattaa myös vedota äitisi tilaan, eihän tuollaisen asian kanssa voi viivytellä.
Tällaisista asioista on ikävä taistella, mutta kukapa ei rakkaansa eteen sitä teksisi.Eikä tässä asiassa edes ole kysymys mistään vaikeasti toteutettavasta parannuksesta.
Mietityttää vaan ne vanhukset joilla ei ole huolehtivaisia sukulaisia ympärillään. Hoidon tasosta pitäisi enemmänkin puhua ihan yleisellä tasolla, jotta kaikki saisit arvoistansa hoitoa.- Anneli
Kiitos sanoistasi.
Onneksi nyt äidin sisaret pystyvät käymään
suht usein hänen luonaan ja esim. eilen
juottivat häntä iltapäivällä ja äiti oli virkeämpi.
Puhuin myös eilen "virallisemman tahon" kanssa ja
hän neuvoi minua; tosin paljon ei ole tehtävissä
kun sairaalassa on tuollainen tapa toimia
(..olla toimimatta).
Päähäni pälkähti myös hyvä idea tavasta, jolla
jatkossa voitaisiin toimia "hyvän hoitotavan"
mukaan vastaavissa tilanteissa eli erityisesti
syöpää sairastavien dementikkojen osalta.
Vien ideaa eteenpäin valtakunnalliselle taholle.
Juttelen vielä viikonloppuna lisää hoitajien
kanssa (odotan saavani puhelimeen heistä
sen, joka yrittää tehdä parhaansa).
Ellei auta, pyydän lääkäriä soittamaan
minulle asap ensi viikon alussa.
Minulla on äitini puolesta oikeus tietää
mikä on ns. yhtenäinen hoitolinja (johon
jokainen äitiä hoitava siellä sitoutuu)
- ja miksi jotain tehdään - ja jotain jätetään
tekemättä. Mm. tämän neuvon antoi ystävällinen ja asiantunteva "virallisempi taho" eilen.
Päivä vain - ja hetki kerrallansa.... - vielä sinulle
Anneli kirjoitti:
Kiitos sanoistasi.
Onneksi nyt äidin sisaret pystyvät käymään
suht usein hänen luonaan ja esim. eilen
juottivat häntä iltapäivällä ja äiti oli virkeämpi.
Puhuin myös eilen "virallisemman tahon" kanssa ja
hän neuvoi minua; tosin paljon ei ole tehtävissä
kun sairaalassa on tuollainen tapa toimia
(..olla toimimatta).
Päähäni pälkähti myös hyvä idea tavasta, jolla
jatkossa voitaisiin toimia "hyvän hoitotavan"
mukaan vastaavissa tilanteissa eli erityisesti
syöpää sairastavien dementikkojen osalta.
Vien ideaa eteenpäin valtakunnalliselle taholle.
Juttelen vielä viikonloppuna lisää hoitajien
kanssa (odotan saavani puhelimeen heistä
sen, joka yrittää tehdä parhaansa).
Ellei auta, pyydän lääkäriä soittamaan
minulle asap ensi viikon alussa.
Minulla on äitini puolesta oikeus tietää
mikä on ns. yhtenäinen hoitolinja (johon
jokainen äitiä hoitava siellä sitoutuu)
- ja miksi jotain tehdään - ja jotain jätetään
tekemättä. Mm. tämän neuvon antoi ystävällinen ja asiantunteva "virallisempi taho" eilen.
Päivä vain - ja hetki kerrallansa....Sinun ei ainakaan tarvitse jäädä pohtimaan oletko tehnyt kaikkesi parantaaksesi asioita. Työtä olet nähnyt asian eteen ja ennen kaikkea toivotaan, että myös tuloksia syntyy ja äitisi saisi parempaa huolenpitoa.
Minulla siis ei ollut kyseisestä asiasta kokemusta. Olen kuitenkin hiukan samassa tilanteessa kouluun menevän lapseni kanssa(ei nyt tietenkään voi verrata). Tarkoitan siltä kantilta ajatellen, että toden totta olen huomannut, että kukaan ei aja läheistemme asioita jos emme itse ole painostamassa ja "valittamassa" epäkohdista. Aikaisemmin olin hyvin lojaali hoitajia/viranomaisia kohtaan. En halunnut "häiritä" heidä työtään. Huomasin epäkohtia, mutta en kehdannut pyytää korjauksia.
Monien tyhjien lupausten ja pettymysten jälkeen olen huomasin, että itse tässä pitää alkaa toimimaan. Resursseihin aina vedotaan, mutta minua eivät resurssit kiinnosta kun on kysymys lapseni tulevaisuudesta (lapseni on erityistukea tarvitseva). Viime syksystä lähtien olen antanut oman äänen kuuluviin silläkin "riskillä" että leimaudun hankalaksi äidiksi. Suuren taistelun tuloksena asiat ovatkin edenneet. Ajattelen, että nyt on kysymys lapseni tulevaisuudesta ja minä haluan myös olla vaikuttamassa asioihin niin paljon kuin vain pystyn.
No, niin tämähän meni ihan aiheen vierestä (syöpapalstalla kun ollaan). Tuli vain mieleeni, että nykyään omaiset saavat todella taistella läheistensä oikeuksista. Kun olen nähnyt miten tämä yhteiskunta toimii mietityttää vain ne ihmiset, joilla ei ole välittäviä omaisia. Miten heille käy. Tuntuu hullulta, että on hyvin paljon yksinäisiä ihmisiä ja moni heistä varmasti haluaisi tehdä esim. vapaaehtoistyötä juttelemalla vanhusten kanssa/auttamalla heitä, mutta varmasti taas tuo raha ratkaisee. voisin kuvitella, että sairaaloihin ei oteta henkilöitä joille ei pystytä maksamaan palkaa. Tietenkin siihen tulee koulutus ym. kysymykset. vanhukset kuitenkin aivan varmasti haluaisivat jonkun henkilön joka vähän kuuntelisi ja olisi lähellä ja antaa vaikka sitä vettä.Hoitajilla kun ei tunnu tähän olevan aikaa. Siihen ei kai tarvita kuin sydäntä ja halua, ei hienoja kouluja. - Anneli
vielä sinulle kirjoitti:
Sinun ei ainakaan tarvitse jäädä pohtimaan oletko tehnyt kaikkesi parantaaksesi asioita. Työtä olet nähnyt asian eteen ja ennen kaikkea toivotaan, että myös tuloksia syntyy ja äitisi saisi parempaa huolenpitoa.
Minulla siis ei ollut kyseisestä asiasta kokemusta. Olen kuitenkin hiukan samassa tilanteessa kouluun menevän lapseni kanssa(ei nyt tietenkään voi verrata). Tarkoitan siltä kantilta ajatellen, että toden totta olen huomannut, että kukaan ei aja läheistemme asioita jos emme itse ole painostamassa ja "valittamassa" epäkohdista. Aikaisemmin olin hyvin lojaali hoitajia/viranomaisia kohtaan. En halunnut "häiritä" heidä työtään. Huomasin epäkohtia, mutta en kehdannut pyytää korjauksia.
Monien tyhjien lupausten ja pettymysten jälkeen olen huomasin, että itse tässä pitää alkaa toimimaan. Resursseihin aina vedotaan, mutta minua eivät resurssit kiinnosta kun on kysymys lapseni tulevaisuudesta (lapseni on erityistukea tarvitseva). Viime syksystä lähtien olen antanut oman äänen kuuluviin silläkin "riskillä" että leimaudun hankalaksi äidiksi. Suuren taistelun tuloksena asiat ovatkin edenneet. Ajattelen, että nyt on kysymys lapseni tulevaisuudesta ja minä haluan myös olla vaikuttamassa asioihin niin paljon kuin vain pystyn.
No, niin tämähän meni ihan aiheen vierestä (syöpapalstalla kun ollaan). Tuli vain mieleeni, että nykyään omaiset saavat todella taistella läheistensä oikeuksista. Kun olen nähnyt miten tämä yhteiskunta toimii mietityttää vain ne ihmiset, joilla ei ole välittäviä omaisia. Miten heille käy. Tuntuu hullulta, että on hyvin paljon yksinäisiä ihmisiä ja moni heistä varmasti haluaisi tehdä esim. vapaaehtoistyötä juttelemalla vanhusten kanssa/auttamalla heitä, mutta varmasti taas tuo raha ratkaisee. voisin kuvitella, että sairaaloihin ei oteta henkilöitä joille ei pystytä maksamaan palkaa. Tietenkin siihen tulee koulutus ym. kysymykset. vanhukset kuitenkin aivan varmasti haluaisivat jonkun henkilön joka vähän kuuntelisi ja olisi lähellä ja antaa vaikka sitä vettä.Hoitajilla kun ei tunnu tähän olevan aikaa. Siihen ei kai tarvita kuin sydäntä ja halua, ei hienoja kouluja.Kiitos sinullekin!
Näin on. Kuinka paljon esim. sairaaloissa on potilaita (saati kouluissa oppilaita...),
joiden asioista esim. omaiset eivät ole
aidosti kiinnostuneita.
(Aidosti, ja aidosti; tarkoittanen ehkä
sitä että toden teolla haluaisivat tietää
miten itse hoito päivän/viikon mittaan sujuu,
miten potilas reagoi... mitä sitten tehdään/on tehty jos reagoi noin tai näin; esim. oksentelee jatkuvasti, jne.)
Pikaisilla (tai pitemmilläkään) käynneillähän kaikki ei selviä; ei siinä näe kuin osan hoitotyöstä - ja tuntuu, että välillä ei nää
niitä hoitajiakaan pitkään aikaan, vaikkei
tuollakaan äitini osastolla heillä todellakaan
ole "kiire" kuin varmaan pari kertaa päivässä.
Aktiivista otetta omaisiin päin tarvitsisi myös hoitajilta, me omaiset emme ole "pakollista
ilmaa, jota tulee väistellä". Meidät voi kohdata
aidosti, innostuneestikin. Emme me puraise.
Ystäväni ovatkin sanoneet, että olisipa
jännää olla tuonkin sairaalan kahvihuoneessa kärpäsenä katossa, niin tietäisi mitä he
minusta todella ajattelevat... :)
Toivoisin myös, että maakuntiinkin perustettaisiin aitoja saattohoitokoteja, joihin esim. potilaan ja omaisten niin halutessa voitaisiin esim. äitini tilanteessa olevat potilaat siirtää. Ja henkilökunta niissä olisi koulutettu saattohoitoon - mukaanlukien omaisten
kanssa keskustelut yms.
Jotenkin kaiholla luen esim. Helsingissä
olevasta Terhokodista tehtyjä artikkeleita.
Sieltä välittyy lukijalle saakka lämmin ja välittävä henki.
Terhokodin kaltaisia paikkoja on varmasti muitakin, mutta valitettavasti ei riittävästi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3541421- 741395
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3111164Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461087Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht32906Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231894vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163868Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40835Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20807Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42804