VOitteko auttaa.

Itselläni on juuri toisenlainen ongelma.. olen 21v jätkä ja todella hoikka.. 180cm ja 63kg max. Koko elämäni olen taistellut joka ikisen helvetin ruuan kanssa.. aina olen jättänyt ruokaa lautaselle jne.. Pidän hyvästä ruuasta ja haluaisin lihoa, mutta mielestäni mahalaukkuni on kutistunut sen verran pieneksi että syön varmaan kerralla saman verran kuin joku ala-asteellainen.. Eli olen sellasta tyyppiä jonka pitää syödä monta kertaa päivässä ja vähän.. (nousen esim joskus klo2 yöllä syömään.. koska mahani kurnii.. enkä halua laihtua enempää ja syön pari leipää..) On todella kurjaa lukea kun monilla on vaikeuksia juuri liikakilojen hallitsemisessa.. kun tilanteeni on juuri toisin päin.. omasta mielestäni.. paras vaihtoehto olisi.. että laitatte pöydälle 4l vettä.. ja pelkästään hedelmiä, muutama jugurtti ja morjes. se siitä. laittakaa se jääkaappi lukkoon ja sillä sipuli.. uskon että vaikka nyt tuo 10kg lähtee tod näköisesti 4 päivässä.. esim joululomalla kävi niin kerran että lihoin about 4-5kg.. (tavoitteenani oli siis lihoa, ja kun saavutin muutaman lisäkilon, olin seitsemännessä taivaassa..) tosin ei sitä kauhean kauan kestänyt.. koska en millään ehtinyt ja jaksanut syödä sitä määrää enää minkä olin itselleni asettanut.. kiire ja muut vaikuttavat hyvin paljon .. olen sellaista juoksentelevaa tyyppiä, ja kunnon ruokailu jää yleensä vähemmälle..

mutta tosiaan, tsemppiä sinulle.. olen sitä mieltä kuitenkin 100% että on PALJON helpompaa perhana vaikka sitoa itsensä johonkin tolppaan kiinni ja olla muutama päivä ilman ruokaa pelkällä vedellä ja hedelmillä, kuin saada se tietty ruoka-annos menemään kurkusta alas, sellaiseen mahalaukkuun joka on tosi pieni.. tuskaa.. niin tuskaa.. ei juma..

ihminen on se joka tekee valinnat.. itse lopetin röökinpolton tässä useamman vuoden polttamisen jälkeen.. alkoholiakaan en ole tainnut juoda muutamaan kuukauteen ollenkaan. jne.. "Ole itsesi herra ja hallitse itseäsi".. minun itseni hallitseminen syömisen osalta on tuskaista, koska pieneen mahalaukkuun on tuskaista tunkea liikaa ruokaa johon ei ole tottunut..

se on kirjoitti:

Itselläni on juuri toisenlainen ongelma.. olen 21v jätkä ja todella hoikka.. 180cm ja 63kg max. Koko elämäni olen taistellut joka ikisen helvetin ruuan kanssa.. aina olen jättänyt ruokaa lautaselle jne.. Pidän hyvästä ruuasta ja haluaisin lihoa, mutta mielestäni mahalaukkuni on kutistunut sen verran pieneksi että syön varmaan kerralla saman verran kuin joku ala-asteellainen.. Eli olen sellasta tyyppiä jonka pitää syödä monta kertaa päivässä ja vähän.. (nousen esim joskus klo2 yöllä syömään.. koska mahani kurnii.. enkä halua laihtua enempää ja syön pari leipää..) On todella kurjaa lukea kun monilla on vaikeuksia juuri liikakilojen hallitsemisessa.. kun tilanteeni on juuri toisin päin.. omasta mielestäni.. paras vaihtoehto olisi.. että laitatte pöydälle 4l vettä.. ja pelkästään hedelmiä, muutama jugurtti ja morjes. se siitä. laittakaa se jääkaappi lukkoon ja sillä sipuli.. uskon että vaikka nyt tuo 10kg lähtee tod näköisesti 4 päivässä.. esim joululomalla kävi niin kerran että lihoin about 4-5kg.. (tavoitteenani oli siis lihoa, ja kun saavutin muutaman lisäkilon, olin seitsemännessä taivaassa..) tosin ei sitä kauhean kauan kestänyt.. koska en millään ehtinyt ja jaksanut syödä sitä määrää enää minkä olin itselleni asettanut.. kiire ja muut vaikuttavat hyvin paljon .. olen sellaista juoksentelevaa tyyppiä, ja kunnon ruokailu jää yleensä vähemmälle..

mutta tosiaan, tsemppiä sinulle.. olen sitä mieltä kuitenkin 100% että on PALJON helpompaa perhana vaikka sitoa itsensä johonkin tolppaan kiinni ja olla muutama päivä ilman ruokaa pelkällä vedellä ja hedelmillä, kuin saada se tietty ruoka-annos menemään kurkusta alas, sellaiseen mahalaukkuun joka on tosi pieni.. tuskaa.. niin tuskaa.. ei juma..

ihminen on se joka tekee valinnat.. itse lopetin röökinpolton tässä useamman vuoden polttamisen jälkeen.. alkoholiakaan en ole tainnut juoda muutamaan kuukauteen ollenkaan. jne.. "Ole itsesi herra ja hallitse itseäsi".. minun itseni hallitseminen syömisen osalta on tuskaista, koska pieneen mahalaukkuun on tuskaista tunkea liikaa ruokaa johon ei ole tottunut..

Lue lisää

Olen yrittänyt syödä normaalisti, mutta kun ei niin ei. jos syön ns. normaalin verran, tuntuu että se on liikaa . JOs taas syön vähemmän en jaksa treenata ( treenit 6 viikossa, toivottavasti tulevaa ammattia varten)ja tulen vihaiseksi itselleni. Haluan vain takaisin viime vuoteen. VIhaan itseäni.

Toivottavasti onnistut tavoitteissasi. Toivoisin että olisin yhtä luottavainen laihduttamisen helppouteen. En onneksi vielä ole ylipainoinen, vaan kuulemma juuri sopusuhtainen. MUtta se ei riitä. Kiitos aivojeni jotka eivät voi hyväksyä kroppaani sellaisena kuin se on. Toisaalta se on hyvä. Haluanhan olla kaunis.

se on kirjoitti:

Itselläni on juuri toisenlainen ongelma.. olen 21v jätkä ja todella hoikka.. 180cm ja 63kg max. Koko elämäni olen taistellut joka ikisen helvetin ruuan kanssa.. aina olen jättänyt ruokaa lautaselle jne.. Pidän hyvästä ruuasta ja haluaisin lihoa, mutta mielestäni mahalaukkuni on kutistunut sen verran pieneksi että syön varmaan kerralla saman verran kuin joku ala-asteellainen.. Eli olen sellasta tyyppiä jonka pitää syödä monta kertaa päivässä ja vähän.. (nousen esim joskus klo2 yöllä syömään.. koska mahani kurnii.. enkä halua laihtua enempää ja syön pari leipää..) On todella kurjaa lukea kun monilla on vaikeuksia juuri liikakilojen hallitsemisessa.. kun tilanteeni on juuri toisin päin.. omasta mielestäni.. paras vaihtoehto olisi.. että laitatte pöydälle 4l vettä.. ja pelkästään hedelmiä, muutama jugurtti ja morjes. se siitä. laittakaa se jääkaappi lukkoon ja sillä sipuli.. uskon että vaikka nyt tuo 10kg lähtee tod näköisesti 4 päivässä.. esim joululomalla kävi niin kerran että lihoin about 4-5kg.. (tavoitteenani oli siis lihoa, ja kun saavutin muutaman lisäkilon, olin seitsemännessä taivaassa..) tosin ei sitä kauhean kauan kestänyt.. koska en millään ehtinyt ja jaksanut syödä sitä määrää enää minkä olin itselleni asettanut.. kiire ja muut vaikuttavat hyvin paljon .. olen sellaista juoksentelevaa tyyppiä, ja kunnon ruokailu jää yleensä vähemmälle..

mutta tosiaan, tsemppiä sinulle.. olen sitä mieltä kuitenkin 100% että on PALJON helpompaa perhana vaikka sitoa itsensä johonkin tolppaan kiinni ja olla muutama päivä ilman ruokaa pelkällä vedellä ja hedelmillä, kuin saada se tietty ruoka-annos menemään kurkusta alas, sellaiseen mahalaukkuun joka on tosi pieni.. tuskaa.. niin tuskaa.. ei juma..

ihminen on se joka tekee valinnat.. itse lopetin röökinpolton tässä useamman vuoden polttamisen jälkeen.. alkoholiakaan en ole tainnut juoda muutamaan kuukauteen ollenkaan. jne.. "Ole itsesi herra ja hallitse itseäsi".. minun itseni hallitseminen syömisen osalta on tuskaista, koska pieneen mahalaukkuun on tuskaista tunkea liikaa ruokaa johon ei ole tottunut..

Lue lisää

Uskon, että ongelmasi oikeasti vaivaa, eikä sinulla ole helppoa. Haluaisin kuitenkin kommentoida tuota kohtaa, jossa sanot:

"olen sitä mieltä kuitenkin 100% että on PALJON helpompaa perhana vaikka sitoa itsensä johonkin tolppaan kiinni ja olla muutama päivä ilman ruokaa pelkällä vedellä ja hedelmillä, kuin saada se tietty ruoka-annos menemään kurkusta alas, sellaiseen mahalaukkuun joka on tosi pieni.. tuskaa.. niin tuskaa.. ei juma.."

On ihan varmaa, ettei syömättä jättäminen ole millään lailla helpompaa. Eihän sitä voi ymmärtää, jos ei ole koskaan kärsinyt liikakiloista/ahmimisesta tai vastaavasta. Ja miksi ihmeessä pitäisi olla ilman ruokaa? Että laihtuisi? Sairaita ajatuksia.

Miksi sinun pitää saada juuri tietty ruoka-annos alas? Mikset voi tosiaan syödä pieniä aterioita usein niin kuin kerroit? Etkö voisi pikkuhiljaa koittaa suurentaa ruoka-annoksia? Eikö se vatsalaukku sillä tavalla venyisi? Paljon kysymyksiä...yritän vain ymmärtää. Ja ihan lisäyksenä vielä, että painoindeksisi on 19,4 eli täysin normaali. On totta, ettei painoindeksi koskaan kerro koko totuutta. Varsinkaan se ei kerro mitään siitä, kuinka paha olo sinulla voi olla ongelmasi kanssa! Voimia siis sinulle!

Ja me, jotka taistelemme kuviteltujen/todellisten liikakilojemme kanssa, emmehän ota noita "ohjeita" tosissamme...Siis 10kg ei lähde terveellisesti (jos mitenkään?!)neljässä päivässä, päivän syömiset eivät saa koostua vain 4litrasta vettä, hedelmistä ja jogurtista...

salla kirjoitti:

Uskon, että ongelmasi oikeasti vaivaa, eikä sinulla ole helppoa. Haluaisin kuitenkin kommentoida tuota kohtaa, jossa sanot:

"olen sitä mieltä kuitenkin 100% että on PALJON helpompaa perhana vaikka sitoa itsensä johonkin tolppaan kiinni ja olla muutama päivä ilman ruokaa pelkällä vedellä ja hedelmillä, kuin saada se tietty ruoka-annos menemään kurkusta alas, sellaiseen mahalaukkuun joka on tosi pieni.. tuskaa.. niin tuskaa.. ei juma.."

On ihan varmaa, ettei syömättä jättäminen ole millään lailla helpompaa. Eihän sitä voi ymmärtää, jos ei ole koskaan kärsinyt liikakiloista/ahmimisesta tai vastaavasta. Ja miksi ihmeessä pitäisi olla ilman ruokaa? Että laihtuisi? Sairaita ajatuksia.

Miksi sinun pitää saada juuri tietty ruoka-annos alas? Mikset voi tosiaan syödä pieniä aterioita usein niin kuin kerroit? Etkö voisi pikkuhiljaa koittaa suurentaa ruoka-annoksia? Eikö se vatsalaukku sillä tavalla venyisi? Paljon kysymyksiä...yritän vain ymmärtää. Ja ihan lisäyksenä vielä, että painoindeksisi on 19,4 eli täysin normaali. On totta, ettei painoindeksi koskaan kerro koko totuutta. Varsinkaan se ei kerro mitään siitä, kuinka paha olo sinulla voi olla ongelmasi kanssa! Voimia siis sinulle!

Ja me, jotka taistelemme kuviteltujen/todellisten liikakilojemme kanssa, emmehän ota noita "ohjeita" tosissamme...Siis 10kg ei lähde terveellisesti (jos mitenkään?!)neljässä päivässä, päivän syömiset eivät saa koostua vain 4litrasta vettä, hedelmistä ja jogurtista...

Lue lisää

sori, ehkä olin tosiaan vähän vähän törkeä sanoistani..

mutta tosiaan.. Ei ilman ruokaa pidä olla, hullua se on kyllä.. mutta tarkoitin lähinnä esim. tollasta ruokaannoksen tai ruokavalion muuttamista hetkellisesti.. Olen aivan varma että ahmimalla pelkästään hedelmiä vaikka n. viikon ajan.. et tule nälkään kuolemaan.. ja paino tippuu aivan varmasti kun jätät nämä pihvit ja muut muutamaksi päiväksi pois.. Kuvittele vaikka että ruokaa EI ole. Olet vankilassa. Panttivankina. saat vain sen määrän mitä kaverisi on jääkaappiisi tuonut. morjes ;)

Kyllä se niin vain on.. että helpoiten se paino tippuu kun ihminen syö vähemmän. Nämä lääkkeet ja treenijutut ovat eräänlaista klisheetä.. Ensin pitää pienentää vaikka puoleen sitä päivittäistä ruoka-annosta.. ja sitten sen jälkeen punttis..

Niin no totta tosiaan.. juttu on niin että yritän itse pikku hiljaa syödä enemmän ja enemmän.. mutta vaikeaa se tosiaan on.. Pienien aterioiden järjestäminen on mukavaa, mutta aina se ei tod onnistu tai ole mahdollista.. en esim voi tehdä koulussa niin että sanon keittäjätädille että jooh, tulen 2h päästä syömään ateriastani toisen puolen pois.. Tosin voishan sitä vaikka itellensä tollasia pieniä sandwinchejä tehdä ja tuoda vaikka reppussa välipalaksi..

niih, no se on totta että pelkkää jugurttia syömällä ei oikein meinaa kauhean kauaa pärjätä.. en oikein tiedä mitä keksisin.. mutta paino tippuu sillä helpoiten jos ei syö.

mutta sitä minun on hyvin vaikea uskoa että painoindeksini olisi kohdallaan.. siis.. olen mielestäni luuta ja nahkaa.. lihaksisto on periaatteessa ihan ok-kunnossa vaikkakin erittäin minimaalista.. mutta ei se 180cm 21v jätkälle 63kg.. se on kuule todella vähän.. luokkakaverini jotka ovat samanikäisiä ja pituisia kuin minä.. kaikki ovat reippaasti päälle 70kg.. tosin ovat myöskin lihaksikkaampia kun jaksavat säännöllisesti käydä punttiksella..

hmmm.. taidankin tästä hakea jonkun leivän tosta itselleni.. moi!

se on kirjoitti:

sori, ehkä olin tosiaan vähän vähän törkeä sanoistani..

mutta tosiaan.. Ei ilman ruokaa pidä olla, hullua se on kyllä.. mutta tarkoitin lähinnä esim. tollasta ruokaannoksen tai ruokavalion muuttamista hetkellisesti.. Olen aivan varma että ahmimalla pelkästään hedelmiä vaikka n. viikon ajan.. et tule nälkään kuolemaan.. ja paino tippuu aivan varmasti kun jätät nämä pihvit ja muut muutamaksi päiväksi pois.. Kuvittele vaikka että ruokaa EI ole. Olet vankilassa. Panttivankina. saat vain sen määrän mitä kaverisi on jääkaappiisi tuonut. morjes ;)

Kyllä se niin vain on.. että helpoiten se paino tippuu kun ihminen syö vähemmän. Nämä lääkkeet ja treenijutut ovat eräänlaista klisheetä.. Ensin pitää pienentää vaikka puoleen sitä päivittäistä ruoka-annosta.. ja sitten sen jälkeen punttis..

Niin no totta tosiaan.. juttu on niin että yritän itse pikku hiljaa syödä enemmän ja enemmän.. mutta vaikeaa se tosiaan on.. Pienien aterioiden järjestäminen on mukavaa, mutta aina se ei tod onnistu tai ole mahdollista.. en esim voi tehdä koulussa niin että sanon keittäjätädille että jooh, tulen 2h päästä syömään ateriastani toisen puolen pois.. Tosin voishan sitä vaikka itellensä tollasia pieniä sandwinchejä tehdä ja tuoda vaikka reppussa välipalaksi..

niih, no se on totta että pelkkää jugurttia syömällä ei oikein meinaa kauhean kauaa pärjätä.. en oikein tiedä mitä keksisin.. mutta paino tippuu sillä helpoiten jos ei syö.

mutta sitä minun on hyvin vaikea uskoa että painoindeksini olisi kohdallaan.. siis.. olen mielestäni luuta ja nahkaa.. lihaksisto on periaatteessa ihan ok-kunnossa vaikkakin erittäin minimaalista.. mutta ei se 180cm 21v jätkälle 63kg.. se on kuule todella vähän.. luokkakaverini jotka ovat samanikäisiä ja pituisia kuin minä.. kaikki ovat reippaasti päälle 70kg.. tosin ovat myöskin lihaksikkaampia kun jaksavat säännöllisesti käydä punttiksella..

hmmm.. taidankin tästä hakea jonkun leivän tosta itselleni.. moi!

Lue lisää

.. "paino tippuu helpoiten jos ei syö"
Yksinkertaista joo, mutta kuule, viime vuonna olin anoreksian partaalla, tiedän, että syömättä laihtuu. Mutta tiedän myös, että BED on sairaus, hemmetinmoinen semmoinen ja haluan siitä eroon. MIelestäni turha neuvo on sanoa että ole syömättä. BED:iä sairastavalle on yksi ja sama mitä sinne suuhun työntää, oli se sitten hedelmiä tai pullaa, yhtä huono olo siitä tulee. Parannunko muka sillä että ahmin hedelmiä? Ei se ahmiminen siitä minnekään katoa!

Kiitos että yritit auttaa, mutta olen edelleen apua vailla.

Onneton. kirjoitti:

.. "paino tippuu helpoiten jos ei syö"
Yksinkertaista joo, mutta kuule, viime vuonna olin anoreksian partaalla, tiedän, että syömättä laihtuu. Mutta tiedän myös, että BED on sairaus, hemmetinmoinen semmoinen ja haluan siitä eroon. MIelestäni turha neuvo on sanoa että ole syömättä. BED:iä sairastavalle on yksi ja sama mitä sinne suuhun työntää, oli se sitten hedelmiä tai pullaa, yhtä huono olo siitä tulee. Parannunko muka sillä että ahmin hedelmiä? Ei se ahmiminen siitä minnekään katoa!

Kiitos että yritit auttaa, mutta olen edelleen apua vailla.

Lue lisää

jooh.. tais muuten käydä niin etten lukenut aloitusviestiäsi tarpeeksi tarkasti.. sorry.. tosiaan.. toi BED juttu.. siitä en tiedä mitään..

se on kirjoitti:

sori, ehkä olin tosiaan vähän vähän törkeä sanoistani..

mutta tosiaan.. Ei ilman ruokaa pidä olla, hullua se on kyllä.. mutta tarkoitin lähinnä esim. tollasta ruokaannoksen tai ruokavalion muuttamista hetkellisesti.. Olen aivan varma että ahmimalla pelkästään hedelmiä vaikka n. viikon ajan.. et tule nälkään kuolemaan.. ja paino tippuu aivan varmasti kun jätät nämä pihvit ja muut muutamaksi päiväksi pois.. Kuvittele vaikka että ruokaa EI ole. Olet vankilassa. Panttivankina. saat vain sen määrän mitä kaverisi on jääkaappiisi tuonut. morjes ;)

Kyllä se niin vain on.. että helpoiten se paino tippuu kun ihminen syö vähemmän. Nämä lääkkeet ja treenijutut ovat eräänlaista klisheetä.. Ensin pitää pienentää vaikka puoleen sitä päivittäistä ruoka-annosta.. ja sitten sen jälkeen punttis..

Niin no totta tosiaan.. juttu on niin että yritän itse pikku hiljaa syödä enemmän ja enemmän.. mutta vaikeaa se tosiaan on.. Pienien aterioiden järjestäminen on mukavaa, mutta aina se ei tod onnistu tai ole mahdollista.. en esim voi tehdä koulussa niin että sanon keittäjätädille että jooh, tulen 2h päästä syömään ateriastani toisen puolen pois.. Tosin voishan sitä vaikka itellensä tollasia pieniä sandwinchejä tehdä ja tuoda vaikka reppussa välipalaksi..

niih, no se on totta että pelkkää jugurttia syömällä ei oikein meinaa kauhean kauaa pärjätä.. en oikein tiedä mitä keksisin.. mutta paino tippuu sillä helpoiten jos ei syö.

mutta sitä minun on hyvin vaikea uskoa että painoindeksini olisi kohdallaan.. siis.. olen mielestäni luuta ja nahkaa.. lihaksisto on periaatteessa ihan ok-kunnossa vaikkakin erittäin minimaalista.. mutta ei se 180cm 21v jätkälle 63kg.. se on kuule todella vähän.. luokkakaverini jotka ovat samanikäisiä ja pituisia kuin minä.. kaikki ovat reippaasti päälle 70kg.. tosin ovat myöskin lihaksikkaampia kun jaksavat säännöllisesti käydä punttiksella..

hmmm.. taidankin tästä hakea jonkun leivän tosta itselleni.. moi!

Lue lisää

Kuten sanoin, painoindeksi ei todellakaan kerro koko totuutta. Muutenkaan ei kannata luottaa pelkkiin lukuihin vaan kuunnella itseään eli toimia juuri niin kuin teet nyt. Ole iloinen, että suhtaudut ruokaan terveesti! Varmasti tuokin on tosi rankkaa, en epäile yhtään.

On totta, että paino tippuu, jos syö vähemmän. Kuinkahan pysyvä painonpudotus paastoamalla ja hedelmiä (jotka eivät muuten sinänsä kyllä ole mitään laihdutusruokaa...)popsimalla voidaan saavuttaa? Siitä seuraa todennäköisesti aikamoinen energiavaje, josta saattaa taas seurata entistä pahempaa ahmimista.

se on kirjoitti:

jooh.. tais muuten käydä niin etten lukenut aloitusviestiäsi tarpeeksi tarkasti.. sorry.. tosiaan.. toi BED juttu.. siitä en tiedä mitään..

..Sitten se on ymmärrettävää. Sori että kimmastuin. MÄ sit jatkan taistelua ja toivon että pääsen takaisin sinne "anoreksian partaalle". Mä teen mitä vaan et musta tulee taas simmonen ku haluan.

salla kirjoitti:

Kuten sanoin, painoindeksi ei todellakaan kerro koko totuutta. Muutenkaan ei kannata luottaa pelkkiin lukuihin vaan kuunnella itseään eli toimia juuri niin kuin teet nyt. Ole iloinen, että suhtaudut ruokaan terveesti! Varmasti tuokin on tosi rankkaa, en epäile yhtään.

On totta, että paino tippuu, jos syö vähemmän. Kuinkahan pysyvä painonpudotus paastoamalla ja hedelmiä (jotka eivät muuten sinänsä kyllä ole mitään laihdutusruokaa...)popsimalla voidaan saavuttaa? Siitä seuraa todennäköisesti aikamoinen energiavaje, josta saattaa taas seurata entistä pahempaa ahmimista.

Lue lisää

itsekin olen sairastanut anoreksiaa (joka alkoi ortoreksiana) ja nyttemmin BED:iä, ja löysinkin paljon omaa noista kirjoituksistanne. no tässä vähän omaa sh-taustaa..

olin pahimmillani kohtuullisen reilusti alipainoinen. söin minimaalisia annoksia, eikä edes ollut nälkä. olin (näin jälkikäteen sen vasta olen tajunnut kunnolla, vaikka siitä huomauteltiinkin ja tiesin osittain itsekin) suurinpiirtein pelkkää luuta ja nahkaa (treenattua vatsaa lukuunottamatta). turha varmaan laittaa mitään BMI:tä tänne, mutta melko vahvasti anorektinen kuitenkin. huomasin kuinka heikkoon kuntoon itseni olin ajanut kun en pystynyt edes lyhyehköä matkaa kävelemään. päätin, että haluan parantua - haluan lihota.

ensimmäiset viikot - oikeastaan ensimmäinen kuukausi - oli tuskaa. tiedän tosiaan sen tunteen miten tuskaa se voi olla kun vatsa ei vain ota yksinkertaisesti ruokaa vastaan, vaikka miten haluaisitkin lihota. joka päivä söin hieman enemmän, ja joka päivä syönnin jälkeen tuntui kuin vatsa repeäisi ja olin vähällä oksentaa.. yritin syödä myös energiapitoisempiakin (ja kyllä, epäterveellisiäkin) välipaloja sun muuta. nekin oksettivat, jo yksi pala suklaata esimerkiksi.. taistelin päivästä toiseen ja söin enemmän kuin tuntui hyvältä. pelkäsin että kuolen tai tukehdun kun söin jotain kiinteää - se tuntui jäävän kurkkuun ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. oksetti niin paljon, oli kamala olo.. pikkuhiljaa vatsalaukkuni alkoi kuitenkin suurentua. nyt tosin olen onnistunut kehittämään itselleni BED:n. ei ole helppoa sekään, tiedän tunteen. etenkään anoreksian jälkeen. itseinho on valtavaa, vaikka BMI:n mukaan olen normaalipainossa.. mutta eipä se kilomäärästä riipu onko tyytyväinen itseensä. jokaiselle on olemassa se oma paino missä on hyvä olla (joskus epäilen kyllä omalla kohdallani onko sitä edes? olisinko milloinkaan tarpeeksi laiha?). nyt olen päättänyt päästä eroon BED:stä - vaikka sitten suistuisinkin siihen anorektiseen suuntaan takaisin, en jaksa enää tätäkään. tiedän, että teillä molemmilla on vaikeaa. voin sanoa sen, että vatsalaukku suurenee kyllä pikkuhiljaa. sun on vaan tosissaan syötävä enemmän - vaikka se sitten tietäisikin sitä mahdottoman huonoa oloa. ja syö jotain energiapitoisia välipalapatukoita tms. ymmärrän kyllä että tuo pituus-paino-suhde on tuon ikäiselle miehelle kuitenkin aika vähän :/

ja tästä BED:stä vielä. voimia sulle. kyllä tääkin varmasti on voitettavissa. en tiedä miten, pakko yrittää vain pysyä vahvana. täsmäsyömisen ja kaiken terveellisen syömisen pitäisi auttaa. pitää muistaa myös se, että jos syö liian vähän, tekee helposti takapakkia itselleen..

voimia teille molemmille. pysykää vahvoina, pystytte kyllä siihen..! :)

vanilla kirjoitti:

itsekin olen sairastanut anoreksiaa (joka alkoi ortoreksiana) ja nyttemmin BED:iä, ja löysinkin paljon omaa noista kirjoituksistanne. no tässä vähän omaa sh-taustaa..

olin pahimmillani kohtuullisen reilusti alipainoinen. söin minimaalisia annoksia, eikä edes ollut nälkä. olin (näin jälkikäteen sen vasta olen tajunnut kunnolla, vaikka siitä huomauteltiinkin ja tiesin osittain itsekin) suurinpiirtein pelkkää luuta ja nahkaa (treenattua vatsaa lukuunottamatta). turha varmaan laittaa mitään BMI:tä tänne, mutta melko vahvasti anorektinen kuitenkin. huomasin kuinka heikkoon kuntoon itseni olin ajanut kun en pystynyt edes lyhyehköä matkaa kävelemään. päätin, että haluan parantua - haluan lihota.

ensimmäiset viikot - oikeastaan ensimmäinen kuukausi - oli tuskaa. tiedän tosiaan sen tunteen miten tuskaa se voi olla kun vatsa ei vain ota yksinkertaisesti ruokaa vastaan, vaikka miten haluaisitkin lihota. joka päivä söin hieman enemmän, ja joka päivä syönnin jälkeen tuntui kuin vatsa repeäisi ja olin vähällä oksentaa.. yritin syödä myös energiapitoisempiakin (ja kyllä, epäterveellisiäkin) välipaloja sun muuta. nekin oksettivat, jo yksi pala suklaata esimerkiksi.. taistelin päivästä toiseen ja söin enemmän kuin tuntui hyvältä. pelkäsin että kuolen tai tukehdun kun söin jotain kiinteää - se tuntui jäävän kurkkuun ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. oksetti niin paljon, oli kamala olo.. pikkuhiljaa vatsalaukkuni alkoi kuitenkin suurentua. nyt tosin olen onnistunut kehittämään itselleni BED:n. ei ole helppoa sekään, tiedän tunteen. etenkään anoreksian jälkeen. itseinho on valtavaa, vaikka BMI:n mukaan olen normaalipainossa.. mutta eipä se kilomäärästä riipu onko tyytyväinen itseensä. jokaiselle on olemassa se oma paino missä on hyvä olla (joskus epäilen kyllä omalla kohdallani onko sitä edes? olisinko milloinkaan tarpeeksi laiha?). nyt olen päättänyt päästä eroon BED:stä - vaikka sitten suistuisinkin siihen anorektiseen suuntaan takaisin, en jaksa enää tätäkään. tiedän, että teillä molemmilla on vaikeaa. voin sanoa sen, että vatsalaukku suurenee kyllä pikkuhiljaa. sun on vaan tosissaan syötävä enemmän - vaikka se sitten tietäisikin sitä mahdottoman huonoa oloa. ja syö jotain energiapitoisia välipalapatukoita tms. ymmärrän kyllä että tuo pituus-paino-suhde on tuon ikäiselle miehelle kuitenkin aika vähän :/

ja tästä BED:stä vielä. voimia sulle. kyllä tääkin varmasti on voitettavissa. en tiedä miten, pakko yrittää vain pysyä vahvana. täsmäsyömisen ja kaiken terveellisen syömisen pitäisi auttaa. pitää muistaa myös se, että jos syö liian vähän, tekee helposti takapakkia itselleen..

voimia teille molemmille. pysykää vahvoina, pystytte kyllä siihen..! :)

Lue lisää

Katsoin juuri "suurta pudottajaa" ja tunnen itseni miltei samanlaiseksi. Ainakin pelkään enemmän kuin mitään tulevani sellaiseksi jos en saa tätä loppumaan. Pelottaa.Mutta kiitos, ja voimia sinullekin.