on ollut tärkeitä koko elämäni ajan mutta jostain kumman syystä haluan nyt heihin välimatkaa,onko muilla käyny samoin?Sillon kun lapsemme oli pieniä,pidimme yhteyttä usein.Vanha äiti on myös jonkilainen ns. pelinappula, jota kaikki pyörittelee muka tietäen mikä on hänelle parasta.Ei ole helppoa hänelläkään,mutta siksi kysynkin,miten tämä tälläseksi muuttu.
minulle sisarukset
etäisyyttä...ottanut
6584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Äidin kuoltua en juuri ole yhteydessä sisariini,ennen oli äidin takia vähän niinkuin pakko vaikkei meillä ole mitään yhteistä
tunnen että olis pakko olla yhteydessä juuri äitini vuoksi,ja todella olemme niin erilaisia että mitään yhteistä ei meilläkään ole kun lapsetkin jo elää omaa elämää.Jotenkin vaan ahdistaa olla yhteydessä heihin vaan koska ollaan sisaruksia.
sisaruksiini, jahka tästä tokenen. Ja varmaan äitiinkin sitten muutaman vuoden päästä.
se johtuu siitäkin että olemme olleet niin tiiviisti yhteydessä että jonkilainen napanuoran poikki laitto tekee vaan hyvää.Eli pieni etäisyys ei ole meillä nyt pahaksi sillä jokaisella on oma elämä.
kaikki kerääntyneenä saman haaskan ympärille:((
Ihmiset muuttuvat vanhetessaan omiksi karikatyyreikseen. Ja mitä enenpi näkee toisiaan tai vaikkapa asuu liian lähekkäin niin sitä vuosikymmenien saatossa kertyy kuitenkin niin paljon hampaankoloon kaikkea.....Perinnönjaossa luonteet punnitaan! Väitätkö ettet ole laskeskellut perintölusikoita joutessasi?
Hmmm miksi on avioeroja...
Tässä sisaruksia enää kymmeneen vuoteen kahvituttaa (hox) ... mutta tulipa tuossa käytyä serkulla kylässä ekaa kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen, ei voi olla kuin mukava nähdä koska koskaan ei ole ollut rahariitoja tms asioita!
=DW=