ulkokäännöstä

Omasta kokemuksestani on jonkin verran aikaa, mutta sen muistan, että piti olla syömättä. Tuo kääntämisyritys tehtiin kuitenkin ihan omalla erityisellä kerrallaan, ei siis minkään kontrollin yhteydessä.

Kääntämisessä yksinkertaisesti koitetaan ulkokautta saada naitiainen asettumaan oikein päin. Ulkokautta otetaan kiinni pepusta ja pään seudusta ja käännetään. Ei se ihan kivalta tuntunut, mutta tottakai sitä halusi yrittää, koska itseäni ainakaan ei sektio kiinnostanut ja toisaalta perätila on hankala synnyttää alakautta. No, meidän neiti oli itsepäinen jo silloin ja pysyi perätilassa ja tuli ulos sektiolla ja ihan hyvin kaikki meni.

muistaakseni rv 36 4, syömättä piti olla mutta ei mitään lääkettä ainakaan minulle annettu ennakkoon. Syömättömyys perusteltiin minulle sillä, että jos kääntämisen yritys aiheuttaa jotain operaatiota tarvitsevaa. Eka ultrattiin ja tutkittiin paikat, sitten lääkäri yritti kääntää, mutta meidän tapauksessa ei onnistunut. Perätilaan poika jäi ja syntyi sitten aikanaan peppu edellä. Mutta minulla oli hieman normaalia vähemmän ehkä lapsivettä sekä supistusherkkä maha, jotka estivät kääntämisen onnistumisen. Miulle jäi kyllä sellainen käsitys, että siinä 36-37 viikon välillä yleensä yritetään kääntää, jos vauveli on perätilassa.

Omasta sairaalareissusta on aikaa vuosi, mutta kyllä siitä jotain muistaa.
Lääke, jonka mainitset, on supistuksen esto, joka kuulema annetaan aina(?) Piiki isketään kankkuun. itse en olisi halunnut,sain siitä huonon olon ja pelkään lääkkeitä. mutta joillakin kääntely voi aiheuttaa supistuksia ja pahimmassa tapauksessa käynnistää synnytyksen. Se nyt taitaa olla tosi ,tosi harvinaista.

Minä sain ainakin jossain vaiheessa kotiin postia, missä selitettiin koko tapahtuma. Riskit yms.
Äidin täytyy olla mahd.rentona ja kääntyminen riippuu monesta asiasta. Lapsiveden määrästä, lappsen koosta,lapsen asennosta...

Ei tunnu kivalta, mutta ei se sattunutkaan. Ei kestänyt kauan ja lupasivat lopettaa,jos haluan.
Lasta tosiaan ultrattiin aina yritysten välillä,joita minulla oli kolme. Tarkkailivat varmaan napanuoraa ja muuta hyvinvointia. Lapsivesihän suojaa lasta tosi hyvin.

Ennen kääntöä kuunneltiin lapsen sydänääniä puol tuntia muistaakseni ja käännön jölkeen ainakin tunnin.

Oma lapseni ei kääntynyt, eikä niistä muista kahdesta jotka olivat samaan aikaan, kumpikaan.
Muistaakseni prosentit olivat ihan hyvät onnistuneista ulkokäännöksistä.

Jokaisella omat kokemukset tietysti, mutta.. Kun toimenpiteeseen menet niin kieltäydy jos suhun sattuu *****sti. Minulle kävi niin että kaksi lääkäriä yritti kääntää ja sattui aivan tautisesti. Hikipisarat otsalla puhisin ja ähisin. Alkoi tuntumaan siltä ettei tämä ensimmäinen lääkäri osannut asiaansa. Ei tietysti kääntynyt ja vanhan kansan sanoin: syntyy viikon päästä käännöksestä ja niin kävi meillä.
Tunsin että vauva oli turvassa koko toimenpiteen ajan mutta itse äidille tämä tuntui turhan raskaalta ja siksi lapsi varmaan tulikin aikaisemmin mutta turvallisella viikolla.

Toinen juttu on sitten tuo leikkaus/synnytys stressi, kun ei tiedä mitä edessä ja kumman valitsee. Vinkkinä: päätä jompi kumpi ja yritä olla miettimättä sen jälkeen asiaa. Loppuraskaus minulla meni sen takia pilalle kun stressasin tuota maailmaan saattamista.

Tuli vähän sekasesti tämä minun viesti mutta koittakaa ymmärtää ja tsemppiä loppu odotukseen.