Kyllä taas sai tänään omasta lahosta päästään kärsiä.
Unohdin eteiseen muovikassillisen punajuuria, kun lähdin käymään kaupassa.
Oli muuten kämppä näkemisen arvoinen, kun tämä meidän nuorisorikollis liiga oli ne käyny pöllimässä ja pureksinu palasiks pitkin huushollia ja tassutellu itse seassa.
Koko mökki oli semmonen pirteen punajuuren värinen, olohuone seiniä myöten.
No pitää ajatella positiivisesti tuleepahan tehtyä se pitkään suunniteltu tapettien vaihto...
Onneks ei ole yhtään mattoa lattialla tuon pennun takia, että välttyypä edes matonpesulta.
Huoh... kyllä koirat on sitten mukavia aina välistä.
Unohdin eteiseen muovikassillisen punajuuria, kun lähdin käymään kaupassa.
Oli muuten kämppä näkemisen arvoinen, kun tämä meidän nuorisorikollis liiga oli ne käyny pöllimässä ja pureksinu palasiks pitkin huushollia ja tassutellu itse seassa.
Koko mökki oli semmonen pirteen punajuuren värinen, olohuone seiniä myöten.
No pitää ajatella positiivisesti tuleepahan tehtyä se pitkään suunniteltu tapettien vaihto...
Onneks ei ole yhtään mattoa lattialla tuon pennun takia, että välttyypä edes matonpesulta.
Huoh... kyllä koirat on sitten mukavia aina välistä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä ne katsos keksii.. :) kaikenlaista itseasiassa..
Eilen doggi oli järsinyt luuta mun sängyssä ja ai että oli kiva illalla mennä nukkumaan ku joutu nyppimään sellasia limasia luunpalasia sängystä..
Vaikka se kyllä tietää ettei luita sänkyyn mut oli taas näköjään päässy "unohtumaan"..On ne ihania :D
Ja koirat tietty ilosena ovella vastassa, niinkuin mitään ei ois tapahtunu.
Meillä vähän sama homma syksyllä puolukkaämpärin jäädessä pöydälle kauppareissun ajaksi...
tottakai olivat iloisia, olihan heillä kerrankin ollu paljon kivaa tekemistä...
Tuleepa mieleeni edesmennyt perhoskoirani temput. kerran jätin mustikkapiiraan jäähtymään siksi aikaan kun kävin kaupassa, tulin kotiin ja koira oli niin iloisen sininen että! :D Samoin valkoinen mattoni ja valko-siniset sohvat, ihania pikkuisia tassunjälkiä täysi.
Ei siinä voinut edes torua toista, kun vahinko oli jo sattunut ja ... oli se suloisen näköinen monta päivää. *nauraa*
Muistan vanhan koiran tempauksen kauan sitten. Äiti oli ostanut 50 markalla merkkareita ison pussin, joka jäi pöydälle päiväksi.
Kotiin tullessamme merkkarit oli nuoleskelut ja liimailtu ympäri taloa ja koiraa. Pitkäkarvaisesta koirasta oli "oikein mukavaa" irroitella tahmeita merkkareita ja kaappien ovet, seinät ja sohvat oli mukavasti "merkkailtu" karkeilla. Olipahan koiralla mukava työntäyteinen päivä. Eipä sen jälkeen poika merkkareihin koskenut =D
Olipa sitten mukavaa palata eilen töistä kotiin.. Eteisessä oli multaa. Epäilys heräsi, mutta toivoin että olisin vain kuvitellut koko asian. Koirat piilossa, toinen sängyn vieressä ja toinen pöydän alla. Oli taas riehuttu siihen malliin, että iso kasvi isossa ruukussa oli kaatunut lattialle. Ja sitä multaahan ON hauskaa levitellä pitkin poikin, varsinkin kun emäntä oli saanut juuri edellisenä päivänä siivottua! Ja kaikki ruukussa olleet koristekivet oli heitelty sinne tänne, hyvä ettei ollut ikkunoita tai teevee tästä syystä rikki. Istuin sohvalla hetken ja katselin ympärilleni, kunnes koirat hipsivät piiloistaan ja heiluttivat vaisusti häntäänsä, kuin sanoen "anteeksi, äiti!" Ei siinä auttanut muu kuin huokaista ja nauraa. Vahinkohan se (ainaki haluan näin ajatella)! Ei se puuha koiranomistajalta lopu koskaan!
rekkuja...ja minä kun ärähdin kun oli villasukkaa nypitty =)
koiraihmisillä on kuitenkin sen verran huumoria ja ymmärrystä että ei pienestä hätkähdetä, kyllä ne koirat aina kaikkea keksiikin...
Ihmetyttää toisinaan(juuri tälläisissa tilanteissa) että miten tutkimukset osoittavat että lemmikit muka alentaisivat verenpainetta?!?!?
Olis varmaan verenpainemittari pirstoutunut palasiksi sinä päivänä kun olin iltavuoron ajaksi unohtanut 12litran kukkamulta-pussin eteisen lattialle, tarkoituksena vaihtaa seuraavana päivänä kukille mullat. Mullanvaihtojen sijaan tulikin sitten myöhäisiltainen imurointituokio! Melko ainutkertainen kokemus, joka olisi jäänyt kokematta ilman koiria. ;)
Kiva kuulla että "sisustussilmää" löytyy muidenkin koiruleista!
se oli sentään vaan multaa, mutta mulla on kokemuksia myös koirasta jolla oli hortonomi taipumuksia.
Tästä on kyllä jo lähes 10 vuotta aikaa, mutta kokemus oli sen verran järisyttävä, että hyvin muistan vieläkin.
Olin ollu yön töissä ja kun tulin kotiin, niin ihmettelin että mikä ihme haisi jo eteisessä semmoiselle kummallisen imelälle.
No eipä haissu enää kovin imelälle, kun kämpän oven avasin. Silloinen alle vuoden vanha koiruus oli saanut ulkoeteisen oven auki ja hakenu sieltä sisälle pussillisen kanankakkarakeita, joilla piti kukkien kasvua lannoittaa.
No neiti oli lannoittanut sillä pussillisella omaa kasvuaan ja syönyt sen paskan.
Sattumoisin se ei ollut soveltunut koiran ruuansulatukselle ja sitä oli riittävästi ympäri kämppää koiran läpi kulkeneena ja loput muuten vaan leviteltynä.
Että näin meillä.
Mahtoi olla aromikkaan tuoksuinen koiruli ja ympäristö pitemmän aikaa?!?!
Meillä noi hortonomit on tyytyneet vain multien ja kasvien levittelyyn.
Ruuansulatuksen toimintaa on kyllä vauhditettu kuitupitoisilla aamiaismuroilla (Kellog´s All Bran = vatsa toimii ja kakki lentää...!) ja väritetty mm. vesiväreillä. Keltaisesta ja sinisestä tulee tosiaan virheää myös koiran ruuansulatuselimistössä sekoitettuna! Parin päivän ajan oli kikkareet iloisen vihreitä... :)
maailmaan, meillä on sen aamuisen punajuurishown seurauksena punajuuren värisiä pissalätäköitä pitkin pihaa.
yllättyisi jos se isompikin hätä olisi väritykseltään tavanomaisesta poikkeavaa!
Oli silloin "ufo-kakan" aikaan inhottava kuljeksia koirien kanssa(asustamme taajamassa) kun koko ajan sai kytätä ettei kukaan vaan näe mitä koiran takapäästä tulee ja ilmoita eläinsuojeluviranomaisille oudosta koiranpidosta!