hei, toissakesänä hankimme meidän perheelle jo kauaa harkitus sekarotuisen koiranpennun.
koulutuksesta vastasin minä (minä se olin lähinnä joka sitä koiraa vinkui jokapäivä :D)
koulutin koiralle perusasiat, istumiset ja tassunantamiset ennen herkkupaloja ja ruokaa.
opetin myös sen ettei saisi kerjätä pöydästä ja sen ettei vieraiden päälle pompita ja eikä saa riehua sisällä. kuitenkin, se pöydästä kerjäämishomma meni täysin pieleen kun koira tuli ensimmäisiä kertoja kyttäämään ja sanoin että "älkää antako sille mitään pöydästä vaan käskekää pois" niin äiti "no saa se nyt tämän kerran" ja antoi jotain pöydästä, nyt se on siinä aina, ja jos et huomioi, se nostaa tassunsa syliisi ja alkaa repimään, kun kiellän ankarasti se menee pois, mutta seuraavalla kerralla se on siinä taas. sitten se hyppiminen, sanoin äitille, pikkusiskolle ja vieraille että älkää kiinnittäkö siihen huomiota kun se hyppii päälle, vasta sitten kun se on rauhottunut niin "ei sitä voi olla huomioimatta kun se on niin ihana pörröinen pikkupentu" mutta nyt, se on iso ja hyppii kynsillä repien ei kellään ole enää kivaa ja vierailta kuulee vain valitusta. eikä tämä tapa halua lähteä millään.
sitten näykkiminen, koiran ollessa jo uhmaiässä se alkoi alistaa pikkusiskoani (samankokoisia kun suunnilleen olivat) se vain puri ja hyppi päällä ja alisti, sanoin siskolle että kiellä sitä ja ota vaikka niskasta ja laita maahan ja pidä siinä kunnes rauhottuu mutta "ei sitä voi, sitä sattuu kumminkin" kiitos hänen koira tulee haastamaan leikkitappeluun tarttumalla kädestä (tosin ei kovaa) ja alistaa aina pienempiä, ja nyt kun yrität tarttua sitä niskasta se näykkäisee sinua käteen (ei kovaa mutta varoitukseksi) ja sitten tämä ruokailu, sanoin äidilleni että kun laitat sille ruokaa, jos ei kelpaa, anna olla sen vähän aikaa siinä ja pistä sitten pois, seuraavan ruokailun aikana laita se sama ruoka takaisin, terve koira ei itseään nälkään tapa, mutta "ei niin saa tehdä sehän nääntyy, minä annan sille jääkaapista jotain muuta tuon 'pahan' ruuan tilalta" ja nyt koira on nirso kuin mikä, ruoka ei kelpaa kun se odottaa saavansa jotain parempaa, nyt kuitenkin aina kun minun vuoroni laittaa koiranruoka teen asiat niin kuin kuuluisikin niin ei se enää nirsoa niin paljoa...näitä juttuja on vielä vaikka kuinka monta.
halusin antaa tämän varoittavaksi esimerkiksi ÄLKÄÄ TEHKÖ POIKKEUKSIA KOIRAN KOULUTUKSESSA!
sitten kun omillani asun otan koiran, ja koulutan siitä sellaisen minkälaisen olen halunnutkin. ja niin ettei sitä koulutusta ole kukaan pilaamassa. vastaavia kokemuksia?
koiramme koulutus pielessä perheenjäsenten takia..
10
1118
Vastaukset
- sisu
Moi! Meillä oli vähän sama juttu kun asuin vielä vanhempien tykönä. Jokaisella oli vähän omat tavat ja tyyli. Isä oli pahin, syöttää pöydästä ym.. ja on niin suloista kun koira tulee nykyisin oikein kädestä taluttamaan iskän jääkaapille herkkuja antamaan ettei siitä nyt voi pahastua. Minkä ikäinen koira teillä on? Nimittäin jos vaan miten mahdollista että pystyisit ottamaan ohjat käteen, niin tee se ihmeessä. Meillä tämä vapaa kasvatus nimittäin johti siihen, että koira ei tuntenut olevansa mitenkään rajoitettu (ainakaan eräiden perheenjäsenten kanssa) ja se on aika omistushaluinen.. Siksi onkin tosi tärkeetä että ennen koiran hankintaa juteltais nämä kasvatus periaatteet puhtaiksi. Tsemppiä!
Itelläni ei oo kokemusta, mutta just neuvoin jollekin kyselijälle, jonka koiran kanssa oli käyny samoin. Oli otettu koira, söpö ja pienikokoiseksi jäävä, mutta koiralle oli kehittynyt ongelmia, kun perheen äiti piti koiraa lellivauvana eikä ymmärrä, mistä koiran käytös johtuu!!! Noitten äitien pitäisi kyllä lukea joku hyvä koirakirja, niitä saa ihan ilmaiseksi ja vähällä vaivalla lainata kirjastosta.
Koiralle on varmaan tosi ressaavaa, jos jokainen perheenjäsen vaati siltä eritasosia ja erilaisia asioita. Ja on meilläkin niin, että mä reagoin koiran käytökseen äitini mielestä joskus liian voimakkaasti tai sitten mun mielestä äiti kieltää koiralta jotain ihan turhaan.
Tuskin nää ihmiset ihan tahallaan koiraa "pilaavat", he vain eivät miellä koiraa eläimeksi tai tiedä, miten sitä pitäisi kasvattaa. He eivät tiedä sitä yhtä pikkuasiaa, joka on monelle koiraihmiselle itsestäänselvyys: Kerran lupa, aina lupa. Kerran kielletty, aina kielletty. Ja vielä: sellasesta toiminnasta, josta kerran tulee palkka, voi tulla koiran mielestä toisenkin kerran palkka.Eli se toistaa käytöksen. Sama juttu pahan rangaistuksen suhteen. Palkalla ja rangaistuksella meinaan nyt niitä asioita, jotka koira kokee miellyttäväksi ja tavoittrelemisen arvoiseksi tai vastaavasti pelottavaksi ja välteltäviksi.- sisu
Kyllä... Sitä on turha ihmetellä koiran käytöstä kun jokainen viheltelee erilailla.. Täytyy todeta, että koira oli jo meille tultaessa 33kg 1,5v, ja ainoastaan juossut maatalon pelloilla sitä ennen, mut kyllä siihen kontaktin sai jos tarpeeks sitkeesti yritti. Isällämme tämän kyseisen kontaktin ja kunniotuksen kerääminen perustui näihin yhteisiin jääkaappireissuihin!
No se siitä, ihan kivat vanhemmat, kuri on vaan puuttunut- koirilla ja lapsilla.;) - ärsyyntynyt
sisu kirjoitti:
Kyllä... Sitä on turha ihmetellä koiran käytöstä kun jokainen viheltelee erilailla.. Täytyy todeta, että koira oli jo meille tultaessa 33kg 1,5v, ja ainoastaan juossut maatalon pelloilla sitä ennen, mut kyllä siihen kontaktin sai jos tarpeeks sitkeesti yritti. Isällämme tämän kyseisen kontaktin ja kunniotuksen kerääminen perustui näihin yhteisiin jääkaappireissuihin!
No se siitä, ihan kivat vanhemmat, kuri on vaan puuttunut- koirilla ja lapsilla.;)joo se meidän koira on nyt kesällä 2 v. aika manipuloiva uroskoira (puoliksi sakemanni)
on aika turhauttavaa niitä tapoja saada pois kun ei nuo muut ole yhteistyöhalukkaita...
omapahan on ongelmansa sitten kun muutan pois, ei siihenkään ole pitkä aika...onneksi.
ärsyttävää kun vihdoinkin sain koiran jota koko lapsuuteni halusin, niin sitten joidenkin perheenjäsenien johdosta meni sekin unelma mönkään siinä. mutta nyt ainakin tiedän tulevaisuutta varten että mitä EI saa antaa koiran tehdä ja osaan hakea juuri minulle sopivaa koiraa. tuskin kukaan on täysin onnistunut koskaan ihan ensimmäisen koiransa kanssa.. :) - kunhan olen
ärsyyntynyt kirjoitti:
joo se meidän koira on nyt kesällä 2 v. aika manipuloiva uroskoira (puoliksi sakemanni)
on aika turhauttavaa niitä tapoja saada pois kun ei nuo muut ole yhteistyöhalukkaita...
omapahan on ongelmansa sitten kun muutan pois, ei siihenkään ole pitkä aika...onneksi.
ärsyttävää kun vihdoinkin sain koiran jota koko lapsuuteni halusin, niin sitten joidenkin perheenjäsenien johdosta meni sekin unelma mönkään siinä. mutta nyt ainakin tiedän tulevaisuutta varten että mitä EI saa antaa koiran tehdä ja osaan hakea juuri minulle sopivaa koiraa. tuskin kukaan on täysin onnistunut koskaan ihan ensimmäisen koiransa kanssa.. :)Iso ongelma sulla siinä kyllä on. Itselläni oli hieman samaa.
Eli sanoin ettäpöydästä ei anneta ruokaa, mutta kyllä sen koirasta huomaa että joku on sille sitä antanut. Varsinkin poikaystävän kotona. Kerjää heti pöydän ääressä. Kun seuraavaa kämppään muuta, meinaan opettaa koiran niin, että keittiöön ei tulla ollenkaan.
Kun taas pureskelu. Sanoin poikaystävän isälle että älä anna sen purra, nin *mutta pitäähän pienen pennun saada pureskella* ja niin pentu järsi onnellisena miehen käsiä. Nytpä on herralla hauskaa kun koira tarttuu ensimmäiseksi sormiin eikä olekaan enää niin pieni ja söpö. Onneksi sentään ei kaikkien sormiin tarraa.
Nyt viimeistään täyty aloittaa koulutus kunnolla ja kaikki perheenjäsenet kuulolle. 2-vuotiaalle ei ole vielä myöhäistä opettaa tapoja. Nyt perheenjäsenes varmaan suostuvat pikku hiljaa yhteistyöhönki ku seuraukset on nähty. - sisu
ärsyyntynyt kirjoitti:
joo se meidän koira on nyt kesällä 2 v. aika manipuloiva uroskoira (puoliksi sakemanni)
on aika turhauttavaa niitä tapoja saada pois kun ei nuo muut ole yhteistyöhalukkaita...
omapahan on ongelmansa sitten kun muutan pois, ei siihenkään ole pitkä aika...onneksi.
ärsyttävää kun vihdoinkin sain koiran jota koko lapsuuteni halusin, niin sitten joidenkin perheenjäsenien johdosta meni sekin unelma mönkään siinä. mutta nyt ainakin tiedän tulevaisuutta varten että mitä EI saa antaa koiran tehdä ja osaan hakea juuri minulle sopivaa koiraa. tuskin kukaan on täysin onnistunut koskaan ihan ensimmäisen koiransa kanssa.. :)vanhempien koira on ja puoliksi sakemanni,puoliksi labbis..
sakemanneista sen verran et ne todella ottaa edukseen sen jos niillä ei ole kunnolla selvää mikä passaa ja mikä ei. et ne tarttis kouluttaa perinpohjin ainaski alkeet. vanhusten koira on välillä aika hyökkäävä. musta tuntuu et se on aika epävarma koira kun se räyhää niin paljon. - sisu
ärsyyntynyt kirjoitti:
joo se meidän koira on nyt kesällä 2 v. aika manipuloiva uroskoira (puoliksi sakemanni)
on aika turhauttavaa niitä tapoja saada pois kun ei nuo muut ole yhteistyöhalukkaita...
omapahan on ongelmansa sitten kun muutan pois, ei siihenkään ole pitkä aika...onneksi.
ärsyttävää kun vihdoinkin sain koiran jota koko lapsuuteni halusin, niin sitten joidenkin perheenjäsenien johdosta meni sekin unelma mönkään siinä. mutta nyt ainakin tiedän tulevaisuutta varten että mitä EI saa antaa koiran tehdä ja osaan hakea juuri minulle sopivaa koiraa. tuskin kukaan on täysin onnistunut koskaan ihan ensimmäisen koiransa kanssa.. :)etkö muuten oo ajatellu ottaa sitä teidän koiraa mukaan, kun se kuiteski on sen ikäinen että saisit siitä omilla tavoillasi ihan kelpo-kaverin..
- ärsyyntynyt
sisu kirjoitti:
vanhempien koira on ja puoliksi sakemanni,puoliksi labbis..
sakemanneista sen verran et ne todella ottaa edukseen sen jos niillä ei ole kunnolla selvää mikä passaa ja mikä ei. et ne tarttis kouluttaa perinpohjin ainaski alkeet. vanhusten koira on välillä aika hyökkäävä. musta tuntuu et se on aika epävarma koira kun se räyhää niin paljon.äiti haluaa kuulemma pitää koiran itsellään kun muutan pois, niin pitäkööt sitten petonsa.
äidin mielestä koirassa ei ole mitään vikaa, jos se puraisee minua, sanon äidille, äiti sanoo että "mitäs härnäsit" just joo.
tollasten kanssa ihan turha yrittää tehä mitään yhteistyötä ja nykyään se koira on "hänen koira" mutta se olen silti minä joka sitä ulkona päivittäin käyttää ja yrittää kestää sen käyttäytymistä. osaa se välillä olla ihan kiltisti, ja sitä voi silitellä ja paijata, mutta joskus se osaa olla niin rasittava.
etenkin kun poikaystäväni on käymässä, sen on ihan pakko koko ajan olla samassa huoneessa ja änkeää heti väliin jos ollaan yhtään lähellä toisiamme, jos yritämme jollain tavalla koskea toisiamme, niin se tulee väliin ja kiehnäytyy ja näykkii, tosin minua, ei poikaystävääni.
se on oikeasti rasittavaa ja se täytyy aina viedä pois huoneesta, mutta se jää oven taakse ulisemaan ja tietysti se on se äiti joka sen heti päästää sinne takaisin kun vähänkin ulisee... v******a niin prkleesti. - ärsyyntynyt
sisu kirjoitti:
etkö muuten oo ajatellu ottaa sitä teidän koiraa mukaan, kun se kuiteski on sen ikäinen että saisit siitä omilla tavoillasi ihan kelpo-kaverin..
luulen että itse koiralle ois parempi asua sitten täällä kotona kun meillä on täällä aidattu piha, ja ensimmäinen asunto minulla ois varmasti kerrostalo ja se on tottunu siihen että pääsee ulos sillon ku haluaa, nii luulen että se stressaantus kerrostalossa :/
muuten kyllä voisin ehkä ottaakkin, paitsi äiti ei oikee anna miun ottaa sitä.
no jos häntä ei häiritse se millainen se koira on niin...pitäkööt hän sitten. - tosiaan...
ärsyyntynyt kirjoitti:
luulen että itse koiralle ois parempi asua sitten täällä kotona kun meillä on täällä aidattu piha, ja ensimmäinen asunto minulla ois varmasti kerrostalo ja se on tottunu siihen että pääsee ulos sillon ku haluaa, nii luulen että se stressaantus kerrostalossa :/
muuten kyllä voisin ehkä ottaakkin, paitsi äiti ei oikee anna miun ottaa sitä.
no jos häntä ei häiritse se millainen se koira on niin...pitäkööt hän sitten.Voin kuvitella että sinua ärsyttää, niin varmasti kyrsisi itseänikin jos joku kouluttaisi koirastani tottelemattoman. Minä olen myös ikäni tahtonut koiraa, mutta olen tässä ihan viime aikoina ymmärtänyt, että on toisaalta hyvä että saan koiran sitten vasta omaan kämppään. Hyvän käsityksen olen saanut kun isoveljeni koiravanhus on täällä välillä hoidossa. Etenkin pikkuveljeni (joka on kaiken hyvän lisäksi jo kohta 18) tuntuu olevan täysin tietämätön eläimistä, säikyttelee kanejanikin ihan piruuttaan. Ja huutaa. Äitini taas ei osaa päättää mitä sallii ja mitä ei, isäni syöttää pöydästä salaa. Perhe on pahin, sanotaan.:) Noh, jos sinä vielä joskus otat ihan oman koiran, niin senhän saat sitten koulutettua kuten tahdot, ja voit olla ylpeä omasta lemmikistäsi sillä välin kun perheesi koira käyttäytyy miten sattuu.
Entä jos koittaisit tuon nykyisen kanssa viettää mahdollisimman paljon aikaa ihan kahden, ja yrittäisit edes sinä opettaa sille mikä on oikein? Jospa sen saisi opetettua tottelemaan edes sinua, kun minusta kuulostaa niin ikävältä että sinä siitä huolehdit ja toiset vaan pilaavat kovan työsi...:(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 183596
Muistatko vielä viime kesän "sutinat"?
Kohtalo vai mikä lie järjesti, että törmäiltii jatkuvasti toisiimme. Ihan uskomatonta, koska eihän me mitään ikinä sovit232721En tullut, koska käytit päätäsi.
Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m322155- 881995
- 191946
- 261612
- 321482
Kulta, sovitetaanko joku ilta avainta lukkoon?
Musta tuntuu että me ollaan pari. Olisi ihana saada asialle sinetöinti viemällä suhde päätyyn asti. ❤️ Rakastan sua ikui361477Miten lasketaan?
Ompa ollut valtava ihmismassa taas Folkkaajia liikenteessä. Miten noin 2200 lipunostaneesta muodostuu 11000 kävijää?.91404Hyvää Huomenta Rakas Neiti
Hyvää Huomenta Nainen🤗 Kaikkea hyvää toivon sinun päivääsi😘 Näin toivoo mies111364