Sanotaan, että mies tyytyy vähään parisuhteessa. Nainen kun näyttäytyy usein alasti, ei koskaan mene nojatuolin/sohvan ja television väliin estämään näkyvyyttä ja muistaa tuoda ruokaa ja ehkä olutta, mies ei muuta onneensa tarvitse.
Pitääkö paikkansa vielä 55-vuotiaan tapauksessa?
Kertokaapa kokemuksianne.
Pitääkö paikkansa vielä 55-vuotiaan tapauksessa?
Kertokaapa kokemuksianne.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tiedä häntä...
On saanut tyytyä olemaan näkemättä alastonta naista ja televisiota, ruokaa ei ole kukaan tuonut paitsi mennä kesänä kuppilan tarjoilija ja oluetkin saan itse kaupasta tuoda. Tähän se on tyytyminen ilman parittelusuhdettakin.
Sama tilanne minulla, paitsi että olutta en kaupasta kanna, ja ravintolan tarjoilija on hyvin usein mies. Televisiota harvoin avaan, ja ainoa hyvä puoli yksin olemisessa, ettei tule kanavasta kinaa.
Toivon kuitenkin kommentteja, kokemuksia heiltä, joilla on mahdollisuus saada nuo kaikki, joilla on saman katon alla elävä nainen.
ja takaisin en palaa.Orjana olin myös ja sain passata koko ajan.Mutta nyt minulla on orja!Mielummin näin päin
Aamulla vien töihin.
Päivällä pesen pyykit ja siivoan.
Käyn kaupassa ja joskus hänelle viini kaupassa.
Illalla käyn hakemassa hänet töistä.
Laitan ruuan.
Kiitosta saanut harvoin muusta puhumattakaan.
Ainut mikä yhdistää on yhteinen koti,kesäpaikka ja lapset ja lasten lapset.
Tämäkö on sitä 55 onnea.:(
Yli kymmenen vuotta olen ollut kotiorjana, ja saan
seksiä säännöllisen epäsäännöllisesti.Ilman en rupea olemaan vuosia 67.
ajattelinpa jotain sanoa
sehän on se ikuisuusongelma juuri tuo, että palvelut ja palveltavat miten ne määräytyvät
miehillä ei ole sellaista "ennakoivaa" silmää ja naisilla sitä on ja vielä sellainen lisävaisto, tai mielikuvitus joka aiheuttaa sen, että naiset luulevat tietävänsä mitä miehet aikovat.?
niin kauheaa kun luulla tietävänsä mitä toinen haluaa ja toimia sen mukaan.Itse tajusin vasta kun mieheni löysi uuden,luulin tuntevani hänet.Luulin että minä tiedän mitä mies ajattelee ja oli kun pommi,mitä mies teki todella.Itsekkään en kestäs jos joku vahtaa vieressä kun olisin täysi tollo!
Kaikkihan väljähtyy aikanaan, mutta kyllä se miehen unelma elää. Eli biisin sanoin, kun kello viittä läheni, niin tunsin kuinka voimat väheni.
palvelumielessä siis
miehillä ei ole luonnostaan sellaista "palveluviettiä" tai "ennakointi" taitoa, mutta kai hekin voivat oppia mitä toinen tarvitsee
naiset omaavat herkkyyden vaistota toisen tarpeita ja ehkä velvollisuuden/vietin, että tarpeet tulee tyydyttää
tästä sitten tulee rutiini, romanttisen alun jälkeen ja voi olla, että jos nainen lakkaa haluamasta vaistota ja palvella mies luulee rakkauden loppuneen ja kiristää otetta vaatimalla hampaat irvessä palvelua...
ja tästä sitten seuraa noidankehä ???
tämähän on vain sellaista arvailua....
ja mistä sitä ikinä tietää mitä kenenkin päässä liikkuu...tosissaan
no ehkä tiedostaminen tästä ennakointi kyvystä olisi hyvä ja siten pyrkimys sen ohjailuun ja hallintaan ja vuorovaikutukseen toisen kanssa että kumpikin saisi palvella ja olla palveltavana?
en tiedä,,,,,??
Sanomastasi saa sellaisen kuvan ettet ole olut aviossa.
Et taida pitää miestä tasavertaisena kumppanina.
, että miehetkin osaavat vaistota naisten tarpeita, vaan kokemus on opettanut tuon luulon.. öööö.. toiseksi
"en tiedä" tarkoittaa, ettei minulla ole tutkittua tms. tietoa,, vaan se on "mutua" ;D
nimenomaan odottaisin miehiltä,
enkä palvelu/palveltava rooleja
Totuushan on se, että maailmaan ei ole vielä syntynytkään sellaista miestä, joka tietäisi mitä naisten päässä liikkuu.
Ei ole maailmaan syntynyt sellaista tyttöäkään, joka tietäisi ilman kasvun, aikuistumisen ja kanssakäymisen tuomaa oppia, mitä miehen päässä liikkuu. Kypsä nainen sen tietää, mutta miksi ei poikia, miehiä kouluteta tietämään naisen ajatuksia? Miksi eivät edes parisuhteessa kauan eläneet miehet ole vaivautuneet tästä oppia saamaan? Liikkuuko naisen päässä muka niin paljon ajatuksia, ettei mies voi arvatakaan, kun miehen omassa päässä ei liiku paljon mitään?
(Ainakin minulla yläpäässä on hyvin hiljaista)
aina väitti tietävänsä, mitä ajattelen ja haluan. Mitä enemmän kiistin hänen tietonsa (joka joskus piti paikkansa, useimmin ei), sitä enemmän hän väitti tietävänsä ja sanoi, etten itse ymmärrä että asia on näin kun hän sanoo. Häneltä ei puuttunut yritystä ajatusteni ymmärtämiseen, mutta hän ymmärsi ne ihan pieleen. Nyt oletan nykyiseni ymmärtävän minua ja ihan oikein, mutta voisinkohan olla väärässä, jos olenkin ymmärtänyt väärin? no huh, tästä nyt ei ota kukaan mitään selvää, kaikkein vähiten minä itse...:)
Ei osaa tälläistä enää kuvitellakkaan.
Tasa vertaisuutta muka.
Taidat puhua tasavertaisuudesta vaan huviksesi.
Sopivan uhrin löydyttyä orjaksi joutuisi.
odottaisin kypsyyttä puolin ja toisin
ei minusta kyllä olisi kantamaan miehelle iltapalaa tv;n ääreen( rutiininomaisesti) ja vielä niin että peffani ei tukkisi kuvaruutua
Jos tarjoiluun olisin "pakotettu", taatusti pyörisin kuvaruudun edessä ettei isannuus näkisi muuta
ehkä eväätkin jäisi syömättä!
minä itse en kyllä välitä siitä että minua "palvellaan",,,,vaan sellaista yhteisymmärrystä kaiken arjen pyörittämisessä
mutta
joskus
voisi
tietenkin romantiikan hurmassa hetkellisesti antautua palvelemaan, mutta! sanoisin kyllä selvästi ettei se jää tavaksi! ;D
taisi olla vaikea. Tarkoitus oli kartoittaa, mikä on tilanne meidän ikäisten suhteissa nyt. Pitävätkö miehet oikeutena olla passattuja, saada olla rauhassa harrastustensa parissa ja saada hetken annos seksiä silloin kun haluttaa, lainkaan naisen tarpeita ja tunteita miettimättä, kuten joskus olen kuullut väitettävän.
Yhteispeli voi toimia vajavaisesti, niin että molemmat ovat sopeutuneet, nainen joutunut siinä tyytymään vähään, palvelijan tai orjan rooliin. Yksi suomalainen nainen tätä minulle valitti niin että ei kyennyt toisenlaista suhdetta aloittamaan, vaikka ex-miehen oli jo vuosia ennen jättänyt.
"ostarsivulla" ja siellä myytiin naisille sellaista ilosimpukkaa joka on huomaamaton ja sitä voi käyttää ihan missä vain, vaikka lenkillä:) Hanki naisellesi sellainen niin saat levätä rauhassa ja nainen senkuin kehrää simpukkansa kanssa:))
JA SILLÄ SIPULI
Miksi parisuhteeseen liittyviä asioita käsitellään 'palvelija-palveltava', 'määrääjä-alistettu' ym. rooleina?
Eikö kyse ole kahden ihmisen joskus tekemästä sopimuksesta elää yhdessä.
Pitääkö siitä hakea tuollaista päsmäröintiulottuvuutta?
Meidän onneksemme eri asiat ovat minulle ja vaimolle tärkeitä. Yhteisistä ei ole tullut sanomista.
Toisen huomioonottaminen ei ole pelkkää sanahelinää eikä keinotekoista mielistelyä vaan aitoa välittämistä.
Vaimo tekee pikku palveluksia joista tietää minun pitävän ja myös toisin päin. Pidän ruuan laitosta ja se tuntuu sopivan myös vaimolleni.
Toistaiseksi vielä onneni kaipaa myös intiimiä yhdessäoloa jonka onnekseni/onnekseen myös vaimo ottaa huomioon.
MINUN MIESTÄNI (Kääk! Eihän tällä palstalla noin saa sanoa!) ja minä sinun vaimoasi.