Eli seuraavanlainen kysymys:
Millainen on merenkulkualalle, merikapteeni/ merenkulkualan insinööri (konepäällikkö jne.), hakeville järjestettävä soveltuvuus testi??
Ajattelin hakea Kymenlaakson AMK:n merenkulkualan insinöörin koulutukseen, joten olisi kiva tietää moisesta.
Kiitos kaikista, mahdollisista, asiallisista vastauksista.
Millainen on merenkulkualalle, merikapteeni/ merenkulkualan insinööri (konepäällikkö jne.), hakeville järjestettävä soveltuvuus testi??
Ajattelin hakea Kymenlaakson AMK:n merenkulkualan insinöörin koulutukseen, joten olisi kiva tietää moisesta.
Kiitos kaikista, mahdollisista, asiallisista vastauksista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kipparilinjan kokeessa ne vissiin haluaa tietää että tiedät mikä on homman nimi. Sinne hakee nimittäin valtavasti niitä, joilla ei ole selvää käsitystä siitä mitä merenkulku todellisuudessa on. Keskeyttää sitten aikaisintaan ensimmäisen harjoittelun jälkeen.
Siiffilinja sensijaan on nykyään ihan tavallinen amk-inssi, ja pääsykoe sen mukainen.
Mutta mikä Ahvenanmaalla järjestettävän sähkömestarin koulutuksen tilanne? Sehän on joku AMK-automaatioinssikoulutus, plus päällystön turvallisuuskurssit vai mitä?
nämä AMKn kautta suoritettavat pelastautumis ym. kurssit ovat?
Eli hypitäänkö 10m kylmään mereen (ihanaa) vai luetaanko vain teknisiä ohjeita pelastautumiseen ;)
Ei sillä että todellakin haluaisin moisia hyppyjä lähteä vapaaehtoiseesti harrastamaan.. ihmisluonnon vastaista prkl..
palastautumis ja pelastusvene ja lautta kurssit on pääasiassa teoriaa. Mereen joutuu kyllä menemään mutta jos keväällä alotat niin ei se meri siinävaiheessa kylmä ole.
Siitä en ole varma että vaaditaanko kyseisten kurssejen suorittamiseen edes vedessä käyntiä, hyvä tietysti osata uida jos merille töihin aikoo ;)
Kyllä siellä joutuu vedessä pulikoimaan mutta pelastuspuku päällä. Vettä tulee kasvoille jokunen roiske. Samoin joutuu menemään tulipaloon joka nykyisessä simulaattorissa on "tulipalo". Kumpikin koulutus on ihan kivaa käytännön tekemistä tunnilla istumisen sijaan.
Kannattaa miettiä tarkkaan haluaako merenkulkua opiskelemaan. Kippareiden työllistymis näkymät on suhteellisen huonot, joten se vaihtoehto kannattaa jättää pois. Joten konemestariks opiskelemaan. Ja sitte tietysti opiskella kaikki mahdolliset energiatekniikan opinnot. ( Voi jäädä maihin voimalaitoksiinkin töihin. )
Merenkulkualan inssi soveltuvuus testejä ei kannata jännittää, ei ne ole kovin hankalat ja Kymenlaakson AMK.hon pääsee helposti sisälle. Harjottelu jaksoja tulee olemaan heti opiskelun alkupuolella joten ensimmäisen vuoden jälkeen kyllä on selkeä kuva työstä laivalla. Voi sitte hyvissä ajoin vaihtaa koulua jos ei ala kiinnostakkaan.
Mitä käytännössä tarkoittaa, jos ihmisen näöntarkkuus on 0,8?
100% sokea? Vai melkein?
Nolla on (näkö)janassa keskipiste.
Kun ihmisen näkökyky huononee, se luku alkaa kasvaa nollasta joko plussan tai miinuksen puolelle. Nollan jälkeen tulee pilkun jälkeisiä lukuja, sitten ykkösiä eli 1,0 ja 1,1 ja 1,2 jne.
Esimerkissäsi ei mainittu plus vai miinus, joten se tarkoittaa että hakijan näkökyky saa olla laseilla korjattuna jompaan kumpaan suuntaan.
Ammattiautoilijoilla se on 0,4.
Sitä en muista paljonko se piti olla tavallisissa ajokorteissa...
Näkökyky on huono kun luku on 3. Minulla on -4 toisessa silmässä ja toisessa -6,6. Olen siis likinäköinen joka ei näe kauas kunnolla enkä pärjää ilman laseja.
Sokeus ei riipu luvuista pelkästään sillä kaihit, viher- tai harmaakaihi, voivat iskeä jo nollalukemissa alkaen sokeuttamaan piste kerrallaan näkökenttää.
merenkulkualalla näkövaatimukset ovat (kansipäällystö) 0,8/1,0
niin tarkoittaako tämä, että nimenomaan lähinäön on oltava hyvä?
Sitä se tarkoittaa!
Itse olen "vain" hyttiemäntänä mutta koska meillä kaikilla laivassa on myös se matkustajille näkymätön virka eli pelastustehtävä, ei meilläkään saa kauhean huono näkö olla! Merimieslääkäri tutkii näön kahden vuoden välein ja mulla on nyt merkintä koodeilla että mitä tehtäviä voin tehdä ja mitä en. Eli täkkäriksi ja sitä kautta tähystäjäksikään en pääse enää.
Olen käynyt sen Basic Safety Trainingin ja suorittanut myös brankkariosuuden eli savuskelluksetkin on tehty mutta silti mä oon aina vaan evakuointiryhmissä pelastustoimessani. Jos näkökykyäni ei saataisi korjattua laseilla/piilolinsseillä, en saisi pestejä edes nissevikkenä!
kiitos :)
Tarkoittaa kyllä hyvää kaukonäköä. Eli tarkastuksessa katselet niitä E-kirjaimia taululta jostain 5 metrin päästä ja tulokseksi pitäisi saada vähintään 0.8. ja 1.0. Vaatimukset löytyy esim. täältä: http://www.tyonako.org/58
Lisäksi testataan värinäkö. Jos sulla on miinuslasit, niin riippuu vähän niiden vahvuudesta näetkö riittävän hyvin ilman laseja. Käy vaikka optikolla tarkastuttamassa. Itse voit näkösi tarkistaa esim. AKEn sivuilla olevalla testillä: http://www.ake.fi/nakotesti/Page10172/Lataa_testi/lataa_testi.html
Itse opiskelen Kyamk:ssa Merenkulkualan insinööriksi. Ja jos siitä aloitettaan niin soveltuvuustestissä testataan hakijan soveltuvuutta merellä työskentelyyn, eli miten kantti kestää kun keikuttaa. Ja se on sama Kippari kuin konepuolellakin. Pelastautumiskoulutus tapahtuu teoriassa, kuten myös käytännössä eli kokeillaan erilaiset pelastusveneet ja lauttaa kömmitään ja kanneltakin muutaman kerran mereen hypätään.
Kone puolella varsinkin työllisyys näkymät on hyvät tällä hetkellä ja paranee vain.
Koulu Kotkassa on hyvä ja porukka on rempseää sakkia. Ei muutakuin hakemaan!
Hei,
Voitko selventää minkälainen on soveltuvuuskoe XAMK merikapteenialalle? Pelkkää paperin täyttämistä vai tehdäänkö siellä jotakin fyysistä hommaa?
Moi,
Samassa tilanteessa olen, eli kysyn millainen on XAMK:in soveltuvuuskoe merikapteeniksi?
up
Tuumpa nyt jeesaamaan muita kun itse tein testin verkossa. Tosiaan se testi koostuu noin neljästä eritapaisesta tehtävästä. Ensin vähän oikein/väärin kysymyksiä johtajuudesta ja tunteista jne. (vastaat miltä itse tuntuu). Sitten perus matikkaa plus miinus kerto jako sievennys jne. sitten niinsanottu pällitesti eli samantapainen kuin mensan äo testi. viimeisenä kirjoitelma. aiheita en kerro etten vinkkaa liikaa. Tsemppiä kaikille ketkä hakee👏🏼
Kirjoitelma englanniksi vai suomeksi?