Tuula Putus Oulussa Ti 14.02.2006

FT, Merja Mikkosen esitelmä aiheesta oli hyvä. Menetelmä tunnistaa kaikki homeet ja hiivat, bakteerit ja sädesienet sekä ilmoittaa niiden pitoisuudet hetkessä.

Esitelmässä kävi ilmi kasvatusmenetelmän heikkoudet. Homeista ja muista mikrobeista kasvaa vain osa käytetyillä maljoilla. Tämä on aika kova juttu, koska eihän sitä ennen ole voinut korjata, koska vauriota ei ole voinut tietää (=todellinen piilevä virhe).

Toinen kova juttu oli niiden sädesienten pitkä kasvuaika. Noin puolessa sädesienitapauksista pesäkkeiden kasvu ja luotettavien tuntomerkkien kehittyminen on voitu havaita vasta yli 12 vuorokauden kuluttua.

Pointtihan tässä oli, että menetelmällä voidaan varmasti varmistaa, ettei rakenteisiin jää mikrobien saastuttamia materiaaleja.

Vauriokartoitus / korjaustyönaikainen homepoistotyön varmuus takaa sen, että kohteeseen voi palata huolettomammin kuin aikaisemmin vrt. viljelymenetelmä.

Toivon menetelmän käyttöön oton sujuvan rivakasti Suomessa, koska onhan se järjenkäytön olevan sallittua ja hintakaan ei ole varmasti este analyysille.

ps. minusta tuntuu, että yrityksen tutkijat ovat nähneet suuren vaivan kehittäessään tämän menetelmän.

Miele kirjoitti:

FT, Merja Mikkosen esitelmä aiheesta oli hyvä. Menetelmä tunnistaa kaikki homeet ja hiivat, bakteerit ja sädesienet sekä ilmoittaa niiden pitoisuudet hetkessä.

Esitelmässä kävi ilmi kasvatusmenetelmän heikkoudet. Homeista ja muista mikrobeista kasvaa vain osa käytetyillä maljoilla. Tämä on aika kova juttu, koska eihän sitä ennen ole voinut korjata, koska vauriota ei ole voinut tietää (=todellinen piilevä virhe).

Toinen kova juttu oli niiden sädesienten pitkä kasvuaika. Noin puolessa sädesienitapauksista pesäkkeiden kasvu ja luotettavien tuntomerkkien kehittyminen on voitu havaita vasta yli 12 vuorokauden kuluttua.

Pointtihan tässä oli, että menetelmällä voidaan varmasti varmistaa, ettei rakenteisiin jää mikrobien saastuttamia materiaaleja.

Vauriokartoitus / korjaustyönaikainen homepoistotyön varmuus takaa sen, että kohteeseen voi palata huolettomammin kuin aikaisemmin vrt. viljelymenetelmä.

Toivon menetelmän käyttöön oton sujuvan rivakasti Suomessa, koska onhan se järjenkäytön olevan sallittua ja hintakaan ei ole varmasti este analyysille.

ps. minusta tuntuu, että yrityksen tutkijat ovat nähneet suuren vaivan kehittäessään tämän menetelmän.

... olikaan kyseessä? Tarvitsen edelleen tietoja luotettavista homemittauksista (meillä jo neljäs tutkimustapa menossa) hometalomme korjaamiseksi. En nyt halua jättää enää mitään sattuman varaan. Talon pitää olla täysin homeeton ennen myyntiä!

Kirjoitan eri tutkimusmenetelmistä ja firmojen ammattitaidosta/ tutkimusten luotettavuudesta jossain vaiheessa lisää tietoa muille hometalon kanssa kamppaileville, kunhan saamme projektin valmiiksi. Nyt sanoisin, että kokemusta alkaa olla jo kertynyt tästä aiheesta.

Lisäksi näyttää siltä, että joudun jatkossakin tekemään homekartoituksen kaikista asunnoista, joihin aion muuttaa, sillä saan edelleen oireita esim. yli puolessa julkisista rakennuksista, tuttavien kodeista ym. Voiko tässä maassa todella olla näin paljon kosteusvauriorakennuksia?

Miele kirjoitti:

FT, Merja Mikkosen esitelmä aiheesta oli hyvä. Menetelmä tunnistaa kaikki homeet ja hiivat, bakteerit ja sädesienet sekä ilmoittaa niiden pitoisuudet hetkessä.

Esitelmässä kävi ilmi kasvatusmenetelmän heikkoudet. Homeista ja muista mikrobeista kasvaa vain osa käytetyillä maljoilla. Tämä on aika kova juttu, koska eihän sitä ennen ole voinut korjata, koska vauriota ei ole voinut tietää (=todellinen piilevä virhe).

Toinen kova juttu oli niiden sädesienten pitkä kasvuaika. Noin puolessa sädesienitapauksista pesäkkeiden kasvu ja luotettavien tuntomerkkien kehittyminen on voitu havaita vasta yli 12 vuorokauden kuluttua.

Pointtihan tässä oli, että menetelmällä voidaan varmasti varmistaa, ettei rakenteisiin jää mikrobien saastuttamia materiaaleja.

Vauriokartoitus / korjaustyönaikainen homepoistotyön varmuus takaa sen, että kohteeseen voi palata huolettomammin kuin aikaisemmin vrt. viljelymenetelmä.

Toivon menetelmän käyttöön oton sujuvan rivakasti Suomessa, koska onhan se järjenkäytön olevan sallittua ja hintakaan ei ole varmasti este analyysille.

ps. minusta tuntuu, että yrityksen tutkijat ovat nähneet suuren vaivan kehittäessään tämän menetelmän.

Tanska: Stachybotrys- ja Chaetomium-lajien havaitseminen eri kasvualustoilta
17.3.2003
Tutkimuksessa tutkittiin eri sienimaljojen tehokkuutta määrittää Stachybotrys- ja Chaetomium-sienilajeja, joiden pesäkkeet kasvavat hitaasti sekä itiöivät ja kilpailevat kasvutilasta heikosti. Tavoitteena oli löytää alusta, jossa pesäkkeet kasvavat ja itiöivät kunnolla ja joka soveltuu näytteenotossa kontaktialustaksi. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän Stachybotrys-kantaa ja neljä Chaetomium-kantaa sekä 22 erilaista kasvualustaa: AFPA, CREA, CREAD, CY20S, CYA, CZ, DG18, DRBC, DRYES, OAT, PSA, RM, SNA, TAN, YES, ALK, CMA, MEA, NS, PCA, SYES JA V8.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositut DG18- (dikloraani-18%-glyseroliagar) ja MEA-alustat (mallasuuteagar) eivät sovi määritysalustoiksi kosteusvaurioituneissa rakennuksissa, joissa epäillään esiintyvän S. chartarum - ja C. globosum -sienilajeja. Tutkimuksessa DG18-alustalla yksikään 14 testatusta kannasta ei itiöinyt. Osa S. chartarum -kannoista kasvoi alustalla hyvin rajoitetusti ja osa ei pystynyt kasvamaan ollenkaan. MEA-alustoilla kaikki kannat kasvoivat, mutta rajoitetusti. Kaksi S. chartarum-isolaattia ei pystynyt itiöimään MEA-alustalla. Lisäksi todettiin, että MEA-alustoilla monet muut sienilajit voivat runsaalla kasvullaan estää Stachybotrys- ja Chaetomium- lajien kasvun. Vain niillä alustoilla, jotka sisälsivät jotakin kasveista peräisin olevaa ainesosaa, tutkitut sienilajit kasvoivat ja itiöivät hyvin. Tutkimuksessa todettiin, että V8-agarmalja (V8 juice agar), johon on lisätty antibiootteja, on tutkituista maljoista paras alusta käytettäväksi kontaktialustana S. chartarum - ja C. globosum -sienilajien määrittämisessä kosteusvaurioituneista rakennuksista.

Lähde: Evaluation of media for detection of Stachybotrys and Chaetomium species associated with water-damaged buildings, Andersen ja Nissen (2000) International Biodeterioriation & Biodegradation 46, s. 111-116.

vielä homealtistuksesta sairastuneiden puolella. Vai onko siirtynyt vihollisleiriin?

Olisi hauska kuulla, mikä hänen antinsa oli nyt?

Miele kirjoitti:

FT, Merja Mikkosen esitelmä aiheesta oli hyvä. Menetelmä tunnistaa kaikki homeet ja hiivat, bakteerit ja sädesienet sekä ilmoittaa niiden pitoisuudet hetkessä.

Esitelmässä kävi ilmi kasvatusmenetelmän heikkoudet. Homeista ja muista mikrobeista kasvaa vain osa käytetyillä maljoilla. Tämä on aika kova juttu, koska eihän sitä ennen ole voinut korjata, koska vauriota ei ole voinut tietää (=todellinen piilevä virhe).

Toinen kova juttu oli niiden sädesienten pitkä kasvuaika. Noin puolessa sädesienitapauksista pesäkkeiden kasvu ja luotettavien tuntomerkkien kehittyminen on voitu havaita vasta yli 12 vuorokauden kuluttua.

Pointtihan tässä oli, että menetelmällä voidaan varmasti varmistaa, ettei rakenteisiin jää mikrobien saastuttamia materiaaleja.

Vauriokartoitus / korjaustyönaikainen homepoistotyön varmuus takaa sen, että kohteeseen voi palata huolettomammin kuin aikaisemmin vrt. viljelymenetelmä.

Toivon menetelmän käyttöön oton sujuvan rivakasti Suomessa, koska onhan se järjenkäytön olevan sallittua ja hintakaan ei ole varmasti este analyysille.

ps. minusta tuntuu, että yrityksen tutkijat ovat nähneet suuren vaivan kehittäessään tämän menetelmän.

radiossa. Mitä hän kertoi? Oliko apua hänestä meille? Todennäköisesti, kun häntä on niin maan perusteellisesti kehuttu tällä palstalla.

oli aamulla kirjoitti:

radiossa. Mitä hän kertoi? Oliko apua hänestä meille? Todennäköisesti, kun häntä on niin maan perusteellisesti kehuttu tällä palstalla.

Tai oikeastaan minä tiedän. Nauhoitin sen. Lähetä sähköpostiosoitteesi, niin lähetän sen Sinulle mp3-tiedostona.

Pekka Nikkola

UPDATE_7742623 kirjoitti:

... olikaan kyseessä? Tarvitsen edelleen tietoja luotettavista homemittauksista (meillä jo neljäs tutkimustapa menossa) hometalomme korjaamiseksi. En nyt halua jättää enää mitään sattuman varaan. Talon pitää olla täysin homeeton ennen myyntiä!

Kirjoitan eri tutkimusmenetelmistä ja firmojen ammattitaidosta/ tutkimusten luotettavuudesta jossain vaiheessa lisää tietoa muille hometalon kanssa kamppaileville, kunhan saamme projektin valmiiksi. Nyt sanoisin, että kokemusta alkaa olla jo kertynyt tästä aiheesta.

Lisäksi näyttää siltä, että joudun jatkossakin tekemään homekartoituksen kaikista asunnoista, joihin aion muuttaa, sillä saan edelleen oireita esim. yli puolessa julkisista rakennuksista, tuttavien kodeista ym. Voiko tässä maassa todella olla näin paljon kosteusvauriorakennuksia?

Minäkin saan oireita vähintään puolessa julkisista rakennuksista, sukulaisten ja ystävien kodeista jne. Osassa paikoista oirehdin niin voimakkaasti, että rakennuksessa täytyy olla homevaurio. Lievempiä oireita aiheuttavista paikoista en osaa sanoa, aiheuttaako oireita rakennus vai mahdollisesti saastunut irtaimisto (eli onko esim. ystävän työpaikalla homeita, joita hän kantaa hiuksissaan ja vaatteissaan kotiinkin, tai onko jonkun ystävän edellisessä kodissa ollut homeita ja nyt sieltä muutetuissa sohvissa, patjoissa, verhoissa on homeita tms).

Tuo homekartoitus jatkossa on hyvä ajatus. Itsekin aion tehdä niin, mutta en vielä tiedä parhaiten sopivaa menetelmää. Odotan innolla kirjoitustasi tutkimusmenetelmistäsi. Tsemppiä korjausprojektiin!

nisuiisu kirjoitti:

Tai oikeastaan minä tiedän. Nauhoitin sen. Lähetä sähköpostiosoitteesi, niin lähetän sen Sinulle mp3-tiedostona.

Pekka Nikkola

Tuula Putus: Analyysit pitäisi tehdä viranomaislaboratoriossa. Joopa joo. Radio-uutinen.

Menetelmä on niin tarkka, että se kertoo, kuinka paljon hometta tms. on näytteessä. Eikös tämä ole hyvä juttu.

Oikeestaan, kuka on aiemmin uskaltanut kyseenalaistaa aiemmat menetelmät, kuin Oulun Sisäilmatutkimus "Eihän niissä kasva, kuin osa homeista".

Viljelymenetelmällä saatu vastaus: tulos tavanomainen, sairautesi johtuu korvienväliviasta.

Viimeisin Sisäilmayhdistyksen sisäilmauutinen; Nevalainen kommentoi, että parin vuoden sisällä määritykset tehdään DNA -menetelmällä. Mahtaa olla harmillinen homma, että Oulun Sisäilmatutkimus ehti ensimmäisenä laboratoriona julkistaa analyysipalvelun. Tuula Putus kylläkin morkkasi homman liian tarkaksi. Onkohan Nevalaisella ja Tuula Putuksella kommunikointi ongelmia keskenään.

Oulun Aluetyöterveyslaitoksen Tuomo Lapinlampi kommentoikin Tuula Putukselle, eikös tässä hommassa olekin kyse päästä eroon homeista.

Hyvä Tuomo, olet käsittänyt homman oikein.

Oulun lääkäripäivien Terveystieton julkaisussa Seurin artikkelissa kerrotaan, että mVOC tutkimus on nykymenetelmillä tarkka ja halpa menetelmä todetessa piileviä homevaurioita rakenteista. Tuula Putus: Ei voi tutkia kyseisellä menetelmällä rakenteiden piileviä homevaurioita. Onkohan myös Seurilla ja Putuksella kommunikointi vaikeukseia keskenään???

ps. johan tässä alkaa mennä hieman sekaisin.

nisuiisu kirjoitti:

Tai oikeastaan minä tiedän. Nauhoitin sen. Lähetä sähköpostiosoitteesi, niin lähetän sen Sinulle mp3-tiedostona.

Pekka Nikkola

Putus on töissä STM:ssä?

Sehän on rikollisjärjestö!

joku, että kirjoitti:

Putus on töissä STM:ssä?

Sehän on rikollisjärjestö!

Kaikista aikuisten keuhkokuumeista 1-2 % on arvioitu legionellojen aiheuttamiksi. Legioonalaistautiin eli legionellan aiheuttamaan nopeasti etenevään keuhkokuumeeseen menehtyy oikeasta hoidosta huolimatta n. joka kymmenes sairastuneista. Taudista parantuminen edellyttää yleensä sairaalahoitoa ja tehoavia antibiootteja. Legionelloosin sairastuu eniten ennestään heikkokuntoisia, mutta myös aiemmin täysin terveitä ihmisiä.

Niinpä niin.

Legionelloosi-tartunnan saa yleisimmin hengittämällä Legionella-bakteerien saastuttamaa vesihöyryä. Bakteerit voivat kulkeutua vesihöyryn mukana useiden metrien päähän. Juomavesi on tärkein tartuntalähde, mutta Legionella voi levitä myös porealtaista, suihkuista ja suihkulähteistä sekä saastuneista ja huonosti hoidetuista ilmastointijärjestelmistä. Legionella-bakteereita on löytynyt sairaaloiden, hotellien, ravintoloiden, julkisten rakennusten, yksityisrakennusten ja tehtaiden vesijakelujärjestelmistä.

Suomen vesijärjestelmien legionellatilanteen kartoittamiseksi tehtyjä tutkimuksia:

Lämmin käyttövesi

Tutkittu 67 kpl lämpimän käyttöveden järjestelmiä vuosina 1989-1991, legionelloja havaittiin 20:ssä lämminvesijärjestelmässä (30%).

Lähde: ktl.fi

Joo, kuinkahan iso ongelma tämäkin on.

30 % vanhasta rakennuskannasta.

ps. kannattais miettiä mitä juo tai suihkuttelee.

Miele kirjoitti:

Tuula Putus: Analyysit pitäisi tehdä viranomaislaboratoriossa. Joopa joo. Radio-uutinen.

Menetelmä on niin tarkka, että se kertoo, kuinka paljon hometta tms. on näytteessä. Eikös tämä ole hyvä juttu.

Oikeestaan, kuka on aiemmin uskaltanut kyseenalaistaa aiemmat menetelmät, kuin Oulun Sisäilmatutkimus "Eihän niissä kasva, kuin osa homeista".

Viljelymenetelmällä saatu vastaus: tulos tavanomainen, sairautesi johtuu korvienväliviasta.

Viimeisin Sisäilmayhdistyksen sisäilmauutinen; Nevalainen kommentoi, että parin vuoden sisällä määritykset tehdään DNA -menetelmällä. Mahtaa olla harmillinen homma, että Oulun Sisäilmatutkimus ehti ensimmäisenä laboratoriona julkistaa analyysipalvelun. Tuula Putus kylläkin morkkasi homman liian tarkaksi. Onkohan Nevalaisella ja Tuula Putuksella kommunikointi ongelmia keskenään.

Oulun Aluetyöterveyslaitoksen Tuomo Lapinlampi kommentoikin Tuula Putukselle, eikös tässä hommassa olekin kyse päästä eroon homeista.

Hyvä Tuomo, olet käsittänyt homman oikein.

Oulun lääkäripäivien Terveystieton julkaisussa Seurin artikkelissa kerrotaan, että mVOC tutkimus on nykymenetelmillä tarkka ja halpa menetelmä todetessa piileviä homevaurioita rakenteista. Tuula Putus: Ei voi tutkia kyseisellä menetelmällä rakenteiden piileviä homevaurioita. Onkohan myös Seurilla ja Putuksella kommunikointi vaikeukseia keskenään???

ps. johan tässä alkaa mennä hieman sekaisin.

Tuula Putuksella tuntuu menevän pullat ja jauhot sekaisin.

On se varmaan kauheeta olla "kaunis ja rohkea maailman napa".