Täällä lapseton

virkanainen!

Olen lapseton aviossa oleva nainen. Mieheni kanssa vietämme ihan tavallista elämään, toki kuntoilemme, harrastamme ym pienimuotoista... ja teemme luonnollisesti kauppaostokset, ruuat, siivoukset siinä kuin muutkin ihmiset. Kaikilla kavereilla on jo lapset.

Mä en soita suutani mutta ihmettelen miten te "lapselliset" perheet oikein JAKSATTE!?? Tuntuu joskus ihan kahdestaankin ettei millään viitsis lähtee töihin/kauppaan jne jne, saati siihen vielä pari kiljuvaa tenavaa... Eli mulla ei ole vauvakuumetta YHTÄÄN havaittavissa.

Mistä saatte voimaa ja energiaa?

28

5666

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lapsellinen

      antavat niin paljon vaikka vaativatkin. Itse olen kasvanut henkisesti äitiyden myötä ja en voisi kuvitella elämää ilman lapsia. Sitäpaitsi kun se vauvakuume aikoinaan tuli ja vei mennessään. Mitä tulee kaupassa kiljuviin lapsiin, niin sanoisin, että omani eivät ole koskaan sitä tehneet. Kyse on lapsen luonteesta ja persoonallisuudesta, mutta hyvin paljon kasvattamisesta ja rajojen asettamisesta. Ymmärrän toki myös ihmisiä, jotka eivät lapsia halua. Se on heidän valintansa, jota on kunnioitettava. : )

    • aina jaksakkaan, mutta kyllä lapset kuitenkin tuovat elämään niin paljon kaikkea että sen voimalla taas menee eteenpäin...:)

    • lovjou

      Kyllä,olen sitä mieltä että jokainen tekee omat päätökset lapsi tai ei.Siihen kyllä täytyy lähtee täysillä,vastuu lapseta ja hänen tulevaisuudesta.Ei muuta kuin baila baila,hyvää viikonloppua

    • mies 30+

      Tottakai lapset asettavat rajat bailaamiselle ja päättömälle loputtomalle meiningille, mutta vastapainona vanhempi saa ehdotonta rakkautta ja voi tuntea ehdotonta rakkautta.

      Koira on nöyrä ja yrittää miellyttää isäntää. Lapsi ei edes yritä, lapsi saa aikuisen vanhemman tietämään, että lapsi rakastaa ehdoitta. Vanhempi ei voi muuta kuin suojella ja rakastaa ehdoitta lasta.

      -Kirkuvat kakarat... entäs juopuneet kovaääniset juoruämmät?

      • aloittaja

        Kuka puhui loputtomasta bailauksesta?

        Käymme teatterissa, konserteissa, matkoilla. Harvemmin bailaamme, ei oikein tällä iällä enää kiinnosta se touhu. Ainakaan paikkakunnalla, missä asumme, kun ei ole kuin pari keskiolut paikkaa ja yksi teinidisco :)

        En tykkää minäkään juopuneista kovaäänisistä juoruämmistä, hyi.


    • didi74

      parempaa syytä jaksaa, kuin lapseni. Lapseni takia jaksan ihmeitä!
      Ilman häntä olisin tyhjä ja ontto ihminen. Hänen kanssaan näen maailmaa uusin silmin, jopa arvomaailma on muuttunut.
      En tosiaan tiedä parempaa syytä ahkeroida.
      Toivon, että suhteenne kestää, etkä kadu päätöstäsi. Toivottavasti te löydätte elämäänne sisältöä harrastuksistanne ja toisistanne.
      Lapsen on oikeus syntyä haluttuna!

      • Pariton.Isä

        Lapsihan on se josta minunkin elämäniloni kumpuaa silloinkin kun ei muuten jaksa.
        Tokihan minäkin ennen lasta mietin, että jaksanko lapsen kanssa. Nykyään en varmaan jaksaisi ilman.


      • 3lasta ja black&dekker
        Pariton.Isä kirjoitti:

        Lapsihan on se josta minunkin elämäniloni kumpuaa silloinkin kun ei muuten jaksa.
        Tokihan minäkin ennen lasta mietin, että jaksanko lapsen kanssa. Nykyään en varmaan jaksaisi ilman.

        Itse en ollut koskaan kokenut vauvakuumetta, ennen kuin esikoinen syntyi. Nyt 3.lapsi 2kk, ja voin sanoa, että vauvakuume kovenee lapsi lapselta. Kyllähän se vetää välillä ihmisen aika nöyräksi tämä touhu, mutta toisaalta täytyy sanoa että tuntuu myös siltä, että meno senkun paranee. Taidan olla suurperhe ainesta


      • uteliasko

        Mitäs sitten kun Sun lapset on aikuisia ja kasvaneet ja muuttavat pois kotoa? Mistä saat sitten elämänsisältöä? Onko parisuhde vielä niin kunnossa, että jaksat katsoa puolisoasi vielä hamaan vanhuuteen asti?

        Huom. tämä ei ole pään auontakommentti vaan kysymys ihan uteliaisuudesta? Muutkin saa vastata.

        Samaa mieltä: lapsen on synnyttävä haluttuna ja harkittuna!


      • Siitä voimaa!
        uteliasko kirjoitti:

        Mitäs sitten kun Sun lapset on aikuisia ja kasvaneet ja muuttavat pois kotoa? Mistä saat sitten elämänsisältöä? Onko parisuhde vielä niin kunnossa, että jaksat katsoa puolisoasi vielä hamaan vanhuuteen asti?

        Huom. tämä ei ole pään auontakommentti vaan kysymys ihan uteliaisuudesta? Muutkin saa vastata.

        Samaa mieltä: lapsen on synnyttävä haluttuna ja harkittuna!

        Voi kuule... Ensin ne lapset antaa voimia. Myös ne lapset jotka vääntäytyy kahdeksikoksi kauppojen lattioilla ja huutaa "mä haluun" karkkihyllyn luona.
        Sitä kauppareissun jälkeen arvostaa puolisoaan kun hänessä on sitä aikuista seuraa! Ja olo on onnellinen kun on saanut kakrut nukkumaan...

        Sitten ne kasvaa ja muuttaa pois kotoa. Tuossa yläasteen loppuvaiheissa sitä alkaa jo pikkuhiljaa suunnittelemaan puolison kanssa sitä omaa tulevaa elämää ja alkaa ihan odottamaan sitä!

        Tajuaa, että vapaus koittaa ja, että vihdoin alkaa olla olla aikaa reissailuun, kotikin pitäisi vaihtaa pienempään, autonkin voi vaihtaa ja että ylipäätään rahaa jää enemän käyttöömme kun lapset muuttaa pois! Voidaan alkaa hemmotella itseämme...
        Ja täytyy muistaa muistuttaa että lapsenlapsiakaan ei oteta ympärivuorokautiseen hoitoon ainakaan kahteen vuoteen! ;D

        Sitten ne jo alkaakin, kaikenlaiset krempat ja muut vaivat ja rakkaus se vaan on ja pysyy koska siihen kasvaa! Oletkos kuullut tätä:

        Olet nuori - minä rakastan VAIN sinua.
        Vanhenet - minä VAIN rakastan sinua.
        Olet vanha - VAIN minä rakastan sinua.

        Siinä se parisuhteen kiteytys ja lapset vain kasvattaa sitä voimaa.


      • itsekkäitä olette
        Pariton.Isä kirjoitti:

        Lapsihan on se josta minunkin elämäniloni kumpuaa silloinkin kun ei muuten jaksa.
        Tokihan minäkin ennen lasta mietin, että jaksanko lapsen kanssa. Nykyään en varmaan jaksaisi ilman.

        ...taakka lapselle olla huoltajelleen syy jaksaa tai haluun elää. Kyllä aikuisen täytyy voida ammentaa voimavaransa muualta kuin lapsesta, jotta jaksaa olla kasvattaja.


      • barnfri
        itsekkäitä olette kirjoitti:

        ...taakka lapselle olla huoltajelleen syy jaksaa tai haluun elää. Kyllä aikuisen täytyy voida ammentaa voimavaransa muualta kuin lapsesta, jotta jaksaa olla kasvattaja.

        Kyllä! Aina meitä lapsettomia syytetään itsekkkäix (keitä kohtaan olemme itsekkäitä kysyn vain??!?!?) - mutta todella: jos ainoa elämisen syy on lapsi niin huoh....


      • Minser
        barnfri kirjoitti:

        Kyllä! Aina meitä lapsettomia syytetään itsekkkäix (keitä kohtaan olemme itsekkäitä kysyn vain??!?!?) - mutta todella: jos ainoa elämisen syy on lapsi niin huoh....

        ole ollenkaan itsekkäitä. Itsellä 3 lasta, yksi vammainen ja yksi lastenkodissa (ihan vapaaehtoisesti laitettu!!!)saa nähdä mitä kolmannesta tulee. Ja mitä jaksamiseen tulee, niin aina ei todellakaan jaksais ja joskus tulee mietittyä että miks helvetissä on tullut tehtyä noin monta. Jokainen tekee oman valintansa, haluaako lapsia vai ei.


      • äiti...
        barnfri kirjoitti:

        Kyllä! Aina meitä lapsettomia syytetään itsekkkäix (keitä kohtaan olemme itsekkäitä kysyn vain??!?!?) - mutta todella: jos ainoa elämisen syy on lapsi niin huoh....

        Vielä semmoinen kommentti, että onko se niin paha asia että jos se lapsi onkin se syy elää ja jaksaa päivästä toiseen? On se ainakin mulle parempi ja motivoivampi syy jaksaa kun vaikka omat harrastukset tai vaikkapa meidän koira.Lapsen jälkeen vaan oma elämä ei ole se keskipiste ja se on hyvä fiilis. En mä edes jaksa nipottaa ja stressata pikkuasiaoista kun on saanut ihan oikeat pikku ihmeet kainaloon. Ei se lapsi vastuuta kanna silti vanhemmistaan ,vaan kyllä se vanhempi vaan on siitä lapsesta vastuussa vaikka se lapsi kuinka ois vanhemmille syy jaksaa.Onhan se lasten hoito älyn rankkaa, mutta niin on moni muukin asia elämässä.Tää on vaan valintakysymys ja onneks meillä jokaisella on vapaus tehdä se valinta. Ei tässä mistään itsekkyydestä ole kummassakaan tapauksessa kyse.


      • didi74
        barnfri kirjoitti:

        Kyllä! Aina meitä lapsettomia syytetään itsekkkäix (keitä kohtaan olemme itsekkäitä kysyn vain??!?!?) - mutta todella: jos ainoa elämisen syy on lapsi niin huoh....

        ainoa syy? Minä sanoisin paras syy.. Vivahde ero. Enkä kyllä sillon ennen lasta olisi voinut ymmärtää, mitä on rakastaa lastaan. Jos olenkin kasvatusvastuussa, hän on kuitenkin syntymänsä jälkeen kasvattanut minua enemmän kuin minun koko "aikaisempi" elämä.
        Tämä kuulostaa taas siltä, että sanoi niin tai näin, se käännetään toisinpäin. Jos välittäisin lapsesta vähemmän, olisin "huono" ja kun välitän täysillä olen "huono".
        Enkä tosiaan sortuisi väittämään lapsettomia itsekkääksi. Lapsen on oikeus syntyä toivottuna, jos lisääntyisi vain mummojen painostuksen vuoksi, se olisi nurjempi juttu..


    • äiti

      voimaa ja energiaa saa niistä lapsista, mutta kyllä ne sitä viekin. Tänä aamuna viimeksi kävin oikeen hämärän rajamailla kun tokaluokkalaiseni oli jälleen kerran hukannut avaimensa. Viimeksi avaimet löyty suuretsintöjen avulla naapurista ja itku kurkussa lapsi vannoi että ei enää jätä avaimia mihin sattuu ja tuosta on viikko. Joten aamulla kyllä mietti pariin otteeseen että on tämä hullun hommaa.Avaimia ei löytynyt.
      Mutta sitten kun tulee taas se hetki kun lapset käpertyy kainaloon ja sanoo että on ihanaa kun on juuri tuollainen äiti ja että parempaa ei ois voinut saada. Niin minä tajuan että en minäkään olisi parempia lapsia voinut saada, koska ne on mun lapsia. Olen aina ollut kamalan itsekäs ihminen, enkä todellakaan mitään äitityyppiä, mutta silti upeinta mitä olen elämässä saanut on omat lapset. Arvot on muuttuneet koska omat tarpeet on ollut välillä pakko laittaa sivuun.Enää ei rassaa pikkuasiat ja elämän kauneus näkyy lapsissa. Niiltä voi oppia tosi paljon. Joskus kun mä katselen kun lapset leikkii ja höpisee omia lasten juttujansa, niin kyyneleet ei voi olla valumatta. Seuraavassa hetkessä mä taas huudan niille kun vessassa on tehny vesivärisoppaa johon on terotettu puukunälastuja joukkoon ja sitä on kaikkialla.Mä silti siivoon paljon mielummin niitä sotkuja kun olisin ilman mun pikkuihmisiä. Sellasta se vaan on...

      • anja

        ja opeta lapset heti kotiin tullessaan laittamaan ne avaimet siihen ja lähtiessään ottamaan ne siitä.tarkista aina että avaimet on mukana niin ei tule niitä kamalia aamulähtöjä kun pitää kiireessä tehdä jotain maailmaa mullistavaa etsintää.Meillä käydään tätä samaa pojan lippiksen kanssa...se ei ikinä opi jättämään sitä naulakkoon ja se on jo 15 v.Ja sit se menettää hermonsa kun ei osaa elää ilman sitä lippistä..siis sitä yhtä ja ainoaa joka pitää suunilleen kidnapata että sen saa pyykkiin välillä.
        Mutta elämä on!!!!!Avaimen saa myös kiinni housuihin sellaisella ketjulla.ilman housuja se tuskin kulkee.TAi sit sellanen kaulaan laitettava lenkki pysyy hyvin paidan alla tallessa.Muutaman kerran kun on odotellut pakkasessa kotiinpääsyä niin kyllä se oppii huolehtimaan.


      • sama äiti
        anja kirjoitti:

        ja opeta lapset heti kotiin tullessaan laittamaan ne avaimet siihen ja lähtiessään ottamaan ne siitä.tarkista aina että avaimet on mukana niin ei tule niitä kamalia aamulähtöjä kun pitää kiireessä tehdä jotain maailmaa mullistavaa etsintää.Meillä käydään tätä samaa pojan lippiksen kanssa...se ei ikinä opi jättämään sitä naulakkoon ja se on jo 15 v.Ja sit se menettää hermonsa kun ei osaa elää ilman sitä lippistä..siis sitä yhtä ja ainoaa joka pitää suunilleen kidnapata että sen saa pyykkiin välillä.
        Mutta elämä on!!!!!Avaimen saa myös kiinni housuihin sellaisella ketjulla.ilman housuja se tuskin kulkee.TAi sit sellanen kaulaan laitettava lenkki pysyy hyvin paidan alla tallessa.Muutaman kerran kun on odotellut pakkasessa kotiinpääsyä niin kyllä se oppii huolehtimaan.

        Hyvä vinkki tuo ketju housuihin. Avainkaappi, avaimet kaulassa, tai aina repun samassa taskussa - ovat keinoja joita on jo kokeiltu. Lopputulos on et ei toimi. Mutta housut sillä tosiaan on aina jalassa. ;0)) toivottavsti kun tyttökin vielä sattuu olemaan...

        Oon tää äsikän elo huolta ja murhetta hamaan vanhuuteen. Mutta mitä sitä muutakaan elämällään tekis. ;0) Jostain sitä kumminkin kasais ne huolet jos ei lapsia ois.

        Mukavaa viikonloppua!


    • anja

      elän väsyneenä kuin zombi kriisistä toiseen ja mietin onko tää sitä perhe-elämää.josta niin kauniisti puhutaan.mutta jossain unen rajamailla voin hymyillä itsekseni että ihanaa lapset on turvassa kotona ja masut täynnä ruokaa.Oma ukko kuorsaa vieressä unilaulua mulle.kiitos tästä päivästä.Lapset tuo iloa ja valoa.viimeksi tänään kun kuuntelen Nellin pidä musta kii kappaletta itkin onnesta kun mulla on nuo lapset ja ne on niin suloisia ja viattomia ja rakkaita.en vaihtaisi mihinkään maailmassa!!!!ja päiväunet voi ottaa kun siltä tuntuu ja ottaa mukelot viereen.sitä lakkaa ajattelemasta koko ajan itseään ja elää toisia varten-jopa niin että onnistuu unohtamaan itsensä.aina ei ehdi edes kammata hiuksiaan..mutta sehän on vain ulkonäköjuttu.ei siis mitään oleellista.kun lapset nauraa ja on onnellisia sillon tuntee olevansa onnistunut jossain.ne on niitä elämän pieniä kultahippuja.............en mäkään ikinä viitsisi mitään mutta kun on pakko niin sitä saa ihmeen paljon aikaiseksi :)

    • aina jaksakkaan.

      Ihminen aina aika-ajoin vain uupuu,..oli lapsia tai ei. Se on aivan normaalia ja kuuluu asiaan. Silloin pitää kuunnella omaa kehoaan ja miettiä mitkä on ne realistiset rajat omalle jaksamiselle. Toisinaan väsymykseen saa jopa sairaslomaa. Täytyy myös oppia tunnistamaan psyykeestä johtuva uupumus, joka usein ilmenee fyysisenä jaksamisena. Jos väsymys, uupumus, voimattomuus, haluttomuus jne. käy sietämättömäksi taakaksi on hyvä ottaa yhteyttä lääläriin. Vakavaan masennukseen vaivuttua paraneminen kestää kuukausista vuosiin.

      • Lissukka

        Itse olen lapseton ja ikää yli 30.

        Mitä mä katselen lapsellisia kavereita niin kyllä se melkoista kitinää, rähinää ja stressilomaa ja itkua ynnä huutoa on. Hyvä jos vessaan pääset yksin, ja nämä äitylit sen myöntävät itse! Ei oikein kirpoa vauvakuumetta kun näillä käy vierailuilla... On se uuvuttavaa, sanoo ainakin mun kaverit, ja ovat ihan normaali työssäkäyvii ihmisiä muuten!


      • majara

        depressio mentis gravis, vakava masennustila

        psyykkinen tila, jossa lähes päivittäin esiintyy masentuneisuutta, unihäiriöitä, syyllisyydentunteita ja kuolemanajatuksia.
        Oikein hoidettuna masennus lääkkeitä ei tulisi jatkaa vuotta pidempään tosin poikkeuksiakin on, mutta, vuosiin se ei kestä.On terapioita,esim ryhmä terapiaa,erikoislääkäreitä,jne...


    • äiti

      no energia tulee niistä lapsista tietenkin.meillä niitä lapsia on viisi ja itse olen 32.

    • mun mielestä

      Se minkä lapset vie sitä voimaa, niiltä saa myös vähintään yhtä paljon sitä takaisin, kunhan siihen osaa oikein asennoitua! Ja sama pätee siihen, että vähintään yhtä paljon mitä vanhemmat kasvattaa lapsiaan, myös lapset kasvattavat vanhempiaan.
      Itse tulin vasta (?) kolmikymppisenä äidiksi vaikka olin aina sitä mieltä että "minä en koskaan lapsia tee"... vaan kuinkas kävikään. Mistään en tunne jääneeni paitsi, ainoastaan olen saanut paljon sellaista josta en ole osannut kuvitellakaan. Tietty väsyyhän sitä joskus kaikki, joskus sitä toivoo sen ohikiitävän sekunnin verran, että pitikö noita lapsiakin tähän vielä tehdä, mutta onneksi se on vain se ohikiitävä hetki. Sehän on selvä että lapsettomat aina näkee ne kauheat raivon ja kitinän hetket, muttei sitä hetkeä kun se oma lapsi pyyteettä tarttuu kaulasta ja antaa suukon ja halauksen ja painaa unenlämpöisen poskensa omaa vasten, se on se hetki joka saa kyyneleen vierähtämään silmäkulmasta.
      Noh, minä "vannoutunut lapseton" sitten olen saanut kolme muksua aikaiseksi ja ainut mitä joskus kadun on se, ettei sittenkään tullut aloitettua jo aiemmin niin olisi ehtinyt enempi... :)

      • Beneath

        Ja mitä sitten jos olisitkin ehtinyt tehdä niitä enempi?


    • Daddy

      Ehkä se että meidän ajattelutavalla on että on jaksettava kun siihen ryhtynyt ja itsekeskeisyydestä luopuminen ja etenkin luopuminen jollekkin toiselle asialle kuten esim:perheelle.Sitä onhan ihminen kestänyt vuosisatojen vaikka mitä sodat,nälät,tulvat,jne..tää perhe elämä on siihen verrattuna pientä noitten asioitten rinnalla.

      Suku jatkuu,kehitys menee eteenpäin,tulevaisuus. Jos ei olisi lapsia kaikki nämä asiat pysähtyy.

    • Laurami

      Lapsia ei tehdä,lapsia saadaan. Itse olen saanut monta. Jostain joutuu luopumaan mutta paljon lasten myötä saakin. Jokainen määrittelee itse tärkeysjärjestyksen elämässään.

      • ??????

        Ai Sä lopetat syömisen, työssäkäynnin, kaupassakäynnin jne kun saat lapsia?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      38
      3682
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      32
      3257
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      69
      2888
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      91
      2730
    5. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1748
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      81
      1709
    7. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      24
      1539
    8. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      28
      1517
    9. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1484
    10. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      28
      1478
    Aihe