Kuvastaako kulunut kesä sitä mitä kasvihuoneilmiö ja siitä johtuva ilmaston lämpeneminen tuo tullessaan? Minusta kesä oli miellyttävän lämmmin, lisää tällaista.
Suomen ja suomalaisten kannattaisi kaikin tavoin kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Ehkä suuunnitelty ydinvoimalan lisäreaktorikin kannattaisi korvata muutamalla reilunkokoisella hiilivoimalalla.
Toivotan kaikille lämpimämpiä kesiä, talvista puhumattakaan.
Suomen ja suomalaisten kannattaisi kaikin tavoin kiihdyttää kasvihuoneilmiötä. Ehkä suuunnitelty ydinvoimalan lisäreaktorikin kannattaisi korvata muutamalla reilunkokoisella hiilivoimalalla.
Toivotan kaikille lämpimämpiä kesiä, talvista puhumattakaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä meinasit tehdä sitten kun meriveden pinta nousee kuusi metriä.Tällöin suuri osa merenrentakaupungeista tuhoutuu.Tai sitten kun kuivuuden vaivaamat etelä-eurooppalaiset tungeksivat täällä parempien olosuhteiden toivossa.Kun talvet leudontuvat myös hyttyset lisääntyvät koska talvi ei enää hävitä niitä.Suomeen saapuu suuri joukko täällä ennestään tuntemattomia hyönteislajeja,joille ei täällä ole luontaisia vihollisia.Viljely saattaa kärsiä huomattaviakin tappioita.
Osta pyssyjä, hyönteismyrkkyä ja hanki hyvissä ajoin palsta, jossa on kunnolla rakennusoikeutta kummulta sisämaasta. Myy se sitten eniten tarjoavalle, osta Swan ja ota kaljaa sekä aurinkoa sen kannella Helsingin yläpuolella.
Meinaat sitten syödä sen swanin?
En,vaan kalaa ja vesilintuja,sillä niiden määrähän lisääntyy vesimäärien kasvaessa.
Ja kun kalja loppuu,keitän pontikkaa merivedestä Swanin kannella.
Mihin me viljelysmaata tarvitaan.Eihän suomalainen ole ennenkään vihanneksia syönyt ja puput,jotka niitä söisi,voi grillata swanin takakannella ja syödä,nauttien ruokajuomaksi vaikkapa hanaolutta.Hanaolut tulee pitemmän päälle halvemmaksi,jos sitä meinaa enemmänkin juoda.Minä ainakin asentaisin veneeseeni oluthanan ja tarvittavat rensselit,sen käyttämiseksi.
Suomi on niin pieni tekijä kasvihuonekaasumarkkinoilla, ettei meidän tekemisillä tai tekemättäjättämisillä täällä ole paljon muuta arvoa kuin vertauskuvallisuus.
Kasvihuoneilmiö jatkaa voimistumistaan vuosisatoja jo tähänastisilla päästöilläkin.
Seurauksista on jonkinlaisia varmuuksia lyhyellä aikaskaalalla, mutta pidemmän päälle epävarmuustekijät lisääntyvät.
Mitä ainakin tapahtuu:
-Suomen talvet leudontuvat (keskimääräisesti)
-talviset sademäärät kasvavat (keskimäärin)
Valtamerien vedenpinnan nousu kiihtyy vähitellen sentistä puoleentoista vuodessa. Siitä puolet on veden lämpölaajenemista ja toinen puoli vuoristojäätiköiden ja Grönlannin jääpeitteen sulamista. (Antarktiksen jäätiköt saattavat jopa kasvaa ja kompensoida muiden sulamista). Suomessa maannousu kumoaa merien pinnannousun vaikutukset (suurinpiirtein).
Valtamerien atollisaaret huuhtoutuvat pikkuhiljaa vuosikymmenien kuluessa pinnan alle, Tiheäänasuttujen rantavaltioiden, kuten Bangladeshin tulvatuhot pahenevat ja pakolaisuus lisääntyy.
Merivesien lämpeneminen yhdessä lisääntyneiden sateiden aiheuttaman liettymisen kanssa tappaa koralliriuttoja, jolloin rannikoiden kuluminen kiihtyy ja merien kalakannat supistuvat voimakkaasti (jota edistää ylikalastus).
Keskileveysasteiden vilja-alueiden äärevöityvät sääilmiöt, kuivuuskaudet ja tulvasateet aiheuttavat vuotuisiin viljasatoihin suuria heilahteluja, mikä vaikuttaa viljan hintoihin ja koko maailmantalouteen epästabiloivasti.
Hurrikaanien keskimääräiset tehot ja aiheuttamat tuhot kasvavat.
Toisaalta maan magneettikentän heikkeneminen lisää kosmista säteilyä ja jäähdyttävän alapilvisyyden määrää, mikä kumoaa kasvihuoneilmiön vaikutuksia.
Epävarmempia tulevaisuuskuvia on se, milloin Golfvirran reitissä ja voimakkuudessa tapahtuu ratkaisevan suuruinen muutos, mikä jäähdyttää Länsi-Eurooppaa ja erityisesti Skandinaviaa hyvin huomattavasti, ehkäpä vuosikeskiarvoissa jopa kymmenellä asteella.
Epävarmmuustekijä on myös, milloin pohjoisen jäämeren ajelehtiva jääpeite sulaa kokonaan ja kuinka suuria muutoksia se aiheuttaa.
Pelottavin uhka on, milloin merivesien lämpeneminen saavuttaa syvemmät vesikerrokset, jolloin mannerrinteiden alaosiin varastoitunut jäätynyt metaani alkaa vapautua ja voimakkaana kasvihuonekaasuna käynnistää itseäänruokkivan kasvihuoneilmiön pysäyttämättömän kierteen, jolloin maapallon keskilämpö voi nousta satavuotisjaksoissa kymmenen asteen luokkaa, mikä saattaisi muuttaa päiväntasaajaseudun vähitellen asuinkelvottomaksi ja toisaalta käynnistää Etelämantereen jäätikön sulamisen, mikä voisi nostaa valtamerien pinnan nousuvauhdin useisiin metreihin vuosisataa kohti.
Keskimäärin mitään ei tapahdu äkkiä, paitsi ehkä viimekesäisen Unto-myrskyn kaltaisten pienialaisten satunnaisilmiöiden hetkellistuhot sekuntiaikaskaalassa, jos kohdalle sattuu sattumaan.
Biosfäärin monimuotoisuuden tuhoutumisnopeus kiihtyy, mutta sitä tapahtuu muistakin ihmissyistä kuin kasvihuoneilmiön kiihdyttämisestä.
Kaikenlaista "luonnollisen huomaamatonta" tapahtuu kaikkialla muuallakin, mutta muutos ei tule selkeästi ilmi kuin pidemmän aivälin tilastollisessa seurannassa. Trendit ovat selvillä. Ihmiskunta on käynnistänyt sellaisen kokeen, jonka pysäyttäminen on mahdotonta ja jonka ulottuvuuksia ja seurauksia ei pystytä vielä vuosisatoihin edes kuvittelemaan koko laajuudessaan.
Nasan maksamilla tietokonesimulaatioilla on laskeskeltu sitä sun tätä, jos tehdään niin ja noin, ja ilmaston lämpeneminen lähimittakaavassa on keskimäärin ottaen vähäistä:
>>
:: 24.09.2002 ::
Ilmastonmuutos: menneet 50 vuotta ja tulevaisuus
Uusi NASAn rahoittama tutkimus käyttää tietokoneilmastomalleja simuloimaan viimeisten 50 vuoden ilmastonmuutoksia, tulevaa ilmaston lämpiämistä jos valtiot rajoittavat tai eivät rajoita kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjä. Jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei rajoiteta ja ne lisääntyvät nykyiseen tahtiin, maailman keskilämpö voi nousta 1°C - 2°C (1.8°F - 3.6°F). Mutta jos hiilidioksidin kasvuvauhti ei ylitä nykyistä määrää ja jos todellisten ilmansaasteiden lisääntyminen (jotka ovat ihmisten terveydelle vaarallisia) vähenee, lämpötilan nousu on ainoastaan 0.75°C (1.35°F).
"Jonkin verran maailmanlaajuista lämpiämistä tullee tapahtumaan, todennäköisesti noin 0.5°C (0.9°F) vaikka kasvihuonekaasut ilmassa eivät lisääntyisikään jatkossa, mutta lämpiäminen olisi huomattavasti vähäisempää kuin pahimmissa skenaarioissa," sanoi Jim Hansen, johtava tutkija NASAn Goddar Institute of Space Studies'ista (GISS). Tämä tutkimus oli 19 laitoksen yhteisten ponnistelujen tulos, mukaan lukien 7 yliopistoa, liittovaltion virastoja, yksityistä teollisuutta ja muita NASAn keskuksia.
GISS "SI2000" ilmastomalli osoitti vakuuttavasti, että maailmanlaajuinen lämpötilan muutos kuluneiden puolen vuosisadan aikana on pääasiassa aiheutunut ilmastoa muuttavista aineista ja Maan energiatasapainon häiriöistä. Tämä pätee erityisesti ihmisen valmistamiin aineisiin kuten hiilidioksidi ja metaani, jotka vangitsevat Maan lämpösäteilyä samaan tapaan kuin huopa vangitsee ruumiinlämpöä; siten ne aiheuttavat lämpiämistä.
Tietokonemallin kyky simuloida menneiden 50 vuoden maailmanlaajuista lämpötilan muutosta antoi varmuuden ymmärtää niitä syitä, jotka ovat olleet ilmaston lämpiämisen takana tuona ajanjaksona. "SI2000" -mallin herkkyys ilmastonmuutoksille on verrattavissa siihen, mitä muilla tietokonemalleilla on saavutettu. Mallin tulokset vuosilta 1951-2000 ovat lähellä havaittuja muutoksia; pintalämpötila on noussut 0.5° (0.9°F) kun ylemmän ilmakehän (10-15 mailin korkeudella) on viilentynyt noin 1°C (1.8°F).
Ilmastomallia käytettiin seuraavaksi simuloimaan maailmalaajuisen lämpötilan muutosta seuraavien 50 vuoden aikana, käyttäen kahta vastakohtaista olettamusta siitä, mitä ihminen tekisi tulevaisuudessa.
Ensimmäinen olettamus kasvihuonekaasujen aiheuttamista häiriöistä on "tehdään-kuten-ennenkin" skenaario, missä kasvihuonekaasujen määrä jatkaa kasvamista nopeasti. Tämä skenaario johtaa maailmanlaajuisen lämpiämisen nopeutumiseen, nostaen maailmanlaajuista lämpötilaa tasolle, jollaista ei ole esiintynyt viimeisten satojentuhansien vuosien aikana.
"Vaihtoehtoinen" skenaario, jossa ilmansaasteet vähenevät ja fossiilisten polttoaineiden CO2 päästöt ovat tasapainossa, maailmanlaajuinen lämpeneminen on rajoittunut 0.75°C (1.35°F) seuraavien 50 vuoden aikana. Hansen varoitti, että "vaihtoehtoista" skenaariota ei ole helppo saavuttaa. Se edellyttää, että maailma alkaa vähentämään ilmansaasteita (erityisesti "nokea" ja kaasuja, jotka kontrolloivat pinta-otsonia, mukaanlukien metaani) ja että me myös alamme lopullisesti vähentämään CO2 päästöjä.