Eli kuten otsikkonikin kertoi , ei ole hyvä mieli. Huollan yksin lapsiani ja annan koko elämäni heille. En vain puolta,mikä ns.kokonaisessa perheessä muka tapana. Silti olen saanut niskaani lyhenteen YH-äiti. Olen kuin jonkin vaarallisen viruksen kantaja , vaikka teen tuplatyötä sen takia,koska ero miehestä oli ainoa ratkaisu jos halusimme säilyä ilman miehen ratkaisumalleja arkeen : viina,vieraat naiset ja nyrkki.(sen jälkeen luova pohdiskelu jälkien peittämiseksi)
Haluan vain sanoa : me "yh-ihmiset"olemme niitä selviytyjiä. Me jätämme hyviä jälkiä,ei nyrkin.
Haluan vain sanoa : me "yh-ihmiset"olemme niitä selviytyjiä. Me jätämme hyviä jälkiä,ei nyrkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärrän hyvin, että olet väsynyt tilanteeseen. Tiedän kokemuksesta, kuinka rankkaa elämä voi joskus olla, kun huolehtii yksin lapsista. Minulla niitä on kolme kappaletta. Mutta juuri heidän takia on pakko jaksaa. Ja ajan myötä ja lasten kasvaessa kaikki helpottuu. Joten jaksamisia sinulle ja kovasti voimia! Sinä olet kuitenkin lastesi elämän tärkein ihminen! Älä unohda itseäsikään. Vie lapset hoitoon ja ota aikaa itsellesi. Tsemiä!
Toivon päiviisi jaksamista,
vaikka se on välillä tosi rankkaa..
Ja joka ei itse ole kokenut yh-elämää,voi sanoa
ettei tiedä elämisestä yhtään mitään kaikesta siitä
kun yksin yrittää selvitä päivästä toiseen...
Arvostelijat, jotka morkkaa,
niiden PITÄISI vaihtaa TOISEN TOSSUIHIN.
Vaikka kuukaudeksi, pariksi...
silloin ne vasta tietäis
pienen raapaisun yksinhuoltajuudesta!
"Ollaan ylempänä muita
ja jatketaan harjoituksia."