En tiedä onko tästä apua, mutta jotain on nyt yritettävä. Olemme reilu kolmekymppinen pariskunta, oltu naimisissa n.1,5 vuotta. Yhteisiä lapsia ei ole, eikä tätämenoa tulekaan. Minulla on tytär edellisestä suhteesta. Päällisin puolin kaikki on loistavasti. Asumme ihanassa omakotitalossa, josta moni vain haaveilee. Mieheni tulee loistavasti toimeen tyttäreni kanssa, heillä on läheiset välit. Mieheni suku on hyväksynyt tyttäreni osaksi sukua yms. Mutta kaikki tuo on vaan julkisivua, tyhjää kulissia ihmisten silmän lummeeksi...
Minkäänlaista avioelämää meillä ei ole. Aluksi kun suhteemme alkoi väljähtyä, se häiritsi minua suuresti, muttei enää. En edes jaksa enää tehdä aloitetta rakastelulle, kun se olen aina ollut minä sen aloitteen tekijä. Viimeisimmätrakastelut silloin kauan sitten, ovat olleet vain tyydyttämättömiä panoja, joten ei minuakaan kiinnosta enää.
Rakastanko? Kyllä minä edelleen miestäni rakastan, mutta ilmeisesti samoin kun rakastaisin esim. veljeä.
Eikä seksin ja läheisyyden puutekaan satuta ja loukkaa minua niin paljon kuin tieto siitä, että minut otettiin kun ei muuta saatu.
Ihan vahingossa erään keskustelun lomassa mieheni paljasti, että rakasti ja rakastaa veljensä vaimoa ja olisi halunnut tämän puolisokseen, mutta veli hänet vei. Minä olen hänelle kuulema sielunkumppani. Se on kyllä totta, ajatuksemme kulkevat useissa asioissa ihan samoja ratoja ja elämän arvomme ovat pitkälti samat. Elämä toistemme kanssa on siis melko helppoa, kun tuntee toisen ajatukset ja melkeinpä tietää kysymättäkin toisen mielipiteet asioihin.
Joo, siis asiat ovat melko hyvin, mutta minua ahdistaa, olen masentunut ja suruissani tällaisesta liitosta. Haluaisin tuntea olevani hyväksytty, rakastettu, haluttu ja kunnioitettu ihan kuin silloin seurusteluaikaan ja vielä liittomme alussakin tunsin olevani.
Tällaistako elämäni tulee jatkossakin olemaan, vai onko tälle tehtävissä jotain? Neuvokaa viisaammat!!
Kulisseista puuttuu sisus...
10
2001
Vastaukset
- ketään
tyydytä!!! Lähde pois, koska maallista mammonaa saa aina ja ihan tarpeeksi.
Mä oon eronnu jo -91, ja elelen lapseni kanssa kahden. Eikä se yhtään hullumpaa ole sekään!!!
Hyvin tulen toimeen ilman kaikenmaailman vempaimia, ne on toisarvoisia. Koska HYVÄ ELÄMÄ on kaikkein tärkein. Kyllä se niin sanottu oikea vastaan tulee jos on niin määrätty. Ilmankin kyllä tulee toimeen.
Miehet käyttävät naisia hyväkseen jatkuvasti, eikä se meiltä naisilta kielletty ole, sekään. Koska tiedämmehän että halut ne on hiirelläkin.
Tietysti on sanottava ettei tuollaiset yhden-kahden illan suhteet anna sitä, mitä yleensä parisuhteelta odotetaan, mutta parempi sekin kuin huono tai epätyydyttävä parisuhde.
Lisäksi vielä on sanottava se että lapset ymmärtävät ja tajuavat enemmän kuin luulemmekaan. Joten aivan varmasti tyttäresi vaistoaa Sinun pahan olosi. Äläkä päästä asioita niin pitkälle että tyttäresi alkaa jossain vaiheessa syyttää itseään epäonnistumisistanne!!
Jos haluat kirjoitella lisää, vaihdan mielipiteitä mielelläni kanssasi....
terkuin Yks "epäonnistunut"- Ohikulkija...
"Lisäksi vielä on sanottava se että lapset ymmärtävät ja tajuavat enemmän kuin luulemmekaan. Joten aivan varmasti tyttäresi vaistoaa Sinun pahan olosi."
Lapset myös tajuavat milloin vanhemmat ovat tekemässä elämänsä suurinta virhettä. Heillä on kyky selvittää jopa perhesotkuja, koska he eivät ole aina tietoisia niistä "pikkuasioista", joiden perusteella me aikuiset monasti valintojamme teemme. Kylmää faktaa. - henkeä elämään
henkinen elämä pitää olla kunnossa, siis:
haluatko olla siellä kylmässä liitossa kauniitten tavaroitten keskellä yksin, kylmänä
haluatko olla yksin omassa kodissasi omien kauniitten tavaroittesi kanssa, yksin, mutta onnellisena, antaen itsellesi mahdollisuuden oikeaan, aitoon, 0nneen, mahdollisuutta löytää se onni.
(tyttäresihän on lainaa vain)
Itseäsi kiusaat siellä, on mun mielipiteeni. - ode
henkeä elämään kirjoitti:
henkinen elämä pitää olla kunnossa, siis:
haluatko olla siellä kylmässä liitossa kauniitten tavaroitten keskellä yksin, kylmänä
haluatko olla yksin omassa kodissasi omien kauniitten tavaroittesi kanssa, yksin, mutta onnellisena, antaen itsellesi mahdollisuuden oikeaan, aitoon, 0nneen, mahdollisuutta löytää se onni.
(tyttäresihän on lainaa vain)
Itseäsi kiusaat siellä, on mun mielipiteeni...ymmärtää asioden yksinkertaisuus. Kenen elämää elät; tyttäresi, miehesi vai omaasi. Mitäpä vaikka mummoiässä merkitsee, kumpi tekee aloitteen. Tee /- lista ja ota elämä haltuusi.
- mutta et epäonnistunut
olet vain tehnyt oman ratkaisusi ja sen kanssa on tultava toimeen. Sori vaan mutta yleistämällä miehiä et voita mitään.
- ne vasta
Turhaan sinä miehiä yksin syyllistät hyväksikäyttäjäksi. Kyllä vain niin on, että naiset ne vasta käyttävätkin..... tai sitten molmmissa löytyy ihan yhtälailla noita hyväksikäyttäjätyyppejä.
- sen miehenkuvatuksen
puhutteluun. Kerrot, että ellei elämässä ole muuta odotettavaa, kuin toisen korvikkeena oleminen, niin sinä häivyt. Lyö kortit pöytään, äläkä kärsi siellä enää yhtään enempää turhan päiten.
Keskustelemalla saatatte saada solmuja auki. Olettehan sielun kumppanit, vai miten se meni. Teillä on ihan hyvä olla yhdessä. Sinua rassaa nyt, että tiedät olevasi korvike.
Mies on edelleen tai sitten luulee olevansa rakastunut veljensä vaimoon. Onko heillä jotain yhteispeliä?
Olette olleet vasta niin vähän aikaa liitossanne. Tuntuisi hirveältä haaskaukselta lopettaa liitto, ellette todella keskustele asioitanne selviksi.
Seksialoitteenteko aina samalta osapuolelta varmasti turhauttaa. Ja jois ei tunne saavansa tyydytystä, niin turhautuu vielä enemmän.
Itse löysin kultaisen keskitien tässä asiassa: aina ei saa täyttä tyydytystä, mutta seksistä sinällään oppii nauttimaan, jos haluaa. Ja lopullisen tyydytyksen voi hoitaa itse. Keinoja on, apuvälineitäkin. Hyvää suhdetta en halua lopettaa vain omien halujeni vuoksi.
Pistä tosiaan mies selkä seinää vasten ja näytä kyntesi. - menee
Tavalla tai toisella kaikki avioliitot on kulisseja. Harva on saanut sitä jonka olisi halunnut.Se vaan on kylmä tosiasia. Ruoho on aina olevinaan vihreämpää aidan toisella puolella. Mitä tulee miehesi sanomisiin, niin se kertoo enempi sanojasta kun mitä hän sanoo.
- sanoit...
... että kaikki avioliitot on kulisseja!
Olen viime aikoina miettinyt paljon näitä asioita, koska minua on jo pitempään häirinnyt se, ettei oma 7-vuotinen aviosuhde anna läheskään sitä, mistä olen joskus nuorempana unelmoinut. Että saisi elää elämänsä loppuun asti onnellisessa, tasapainoisessa parisuhteessa, jossa kumpikin rakastaa ja kunnioittaa toinen toistaan. Että kumpikin saisi toteuttaa omia haaveitaan, yhdessä toisen kanssa ja antamalla myös tilaa toiselle ja toisen unelmille.
Meidän suhde on junnannut paikallaan vuosikaudet. Suurelta osalta siihen on ollut syynä se, että mieheni mielestä elämässä ei ole mitään järkeä, eikä hän ole keksinyt syytä, miksi ihmeessä hän täällä pallolla oikein elelee. Minulle riittää joskus vaikka vain kaulaliinan kutominen, ja saan siitä mielihyvää. Mieheni taas ei osaa nauttia mistään, ja jos joskus jokin tuntuukin hyvältä, niin kohta taas ahdistaa.
Viime aikoina hän on alkanut kuitenkin löytää itseään, ja tajunnut, että on tehnyt elämässään vain virhevalintoja (3-kympin kriisi?); opintojen, uravalinnan, avioliiton ym. suhteen. Kaverisuhteistaankin hän on luopunut kokonaan.
Naimisiin menimme rakkaudesta toisiamme kohtaan, ja on meillä ollut hyviäkin hetkiä - joskus :)
Mutta tällä hetkellä (kuten viimeiset pari vuotta) minusta tuntuu, että vaikka elän parisuhteessa, olen silti niin yksin. Kylmä tosiasia, johon täytyy vain sopeutua, vaikka sydäntä puristaa. - aamusta ainakin
sanoit... kirjoitti:
... että kaikki avioliitot on kulisseja!
Olen viime aikoina miettinyt paljon näitä asioita, koska minua on jo pitempään häirinnyt se, ettei oma 7-vuotinen aviosuhde anna läheskään sitä, mistä olen joskus nuorempana unelmoinut. Että saisi elää elämänsä loppuun asti onnellisessa, tasapainoisessa parisuhteessa, jossa kumpikin rakastaa ja kunnioittaa toinen toistaan. Että kumpikin saisi toteuttaa omia haaveitaan, yhdessä toisen kanssa ja antamalla myös tilaa toiselle ja toisen unelmille.
Meidän suhde on junnannut paikallaan vuosikaudet. Suurelta osalta siihen on ollut syynä se, että mieheni mielestä elämässä ei ole mitään järkeä, eikä hän ole keksinyt syytä, miksi ihmeessä hän täällä pallolla oikein elelee. Minulle riittää joskus vaikka vain kaulaliinan kutominen, ja saan siitä mielihyvää. Mieheni taas ei osaa nauttia mistään, ja jos joskus jokin tuntuukin hyvältä, niin kohta taas ahdistaa.
Viime aikoina hän on alkanut kuitenkin löytää itseään, ja tajunnut, että on tehnyt elämässään vain virhevalintoja (3-kympin kriisi?); opintojen, uravalinnan, avioliiton ym. suhteen. Kaverisuhteistaankin hän on luopunut kokonaan.
Naimisiin menimme rakkaudesta toisiamme kohtaan, ja on meillä ollut hyviäkin hetkiä - joskus :)
Mutta tällä hetkellä (kuten viimeiset pari vuotta) minusta tuntuu, että vaikka elän parisuhteessa, olen silti niin yksin. Kylmä tosiasia, johon täytyy vain sopeutua, vaikka sydäntä puristaa.Kertomukset kertoo siitä miten se "palo" on naisen sisällä siinä missä miehenkin. Saada suhteesta itselle irti niinpaljon kuin "unelmat" velvoitta.
Onhan se tosiasia että jokainen suhde kaikkine seksineen muodostuu molepien kyvystä ja tahdosta tuotaa sitä fyysistä ja emotionaalista toimintaa mikä palvelee molempien tunteita ja odotuksia. Aivan turhaan virkkaa kaulaliinaa talon ympärille ja istuu odottamassa miksi mies ei tee mitään ja miksi suhde ei tuo sitä mitä on unelmoinut.
Silloin kun pitää suhdetta tarkastella pelkkänä seksin puutteena tai sen mittamana on jos eväät syöty.
Mutta jos suhde ansaitsee molempien ilmaisemana seksiä ja santunnaisesti tilnteen mukaan on suhtella toiminta edellytykset.
Kulisseja ovat mutta , kulisseissa kuhisee aina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja1572558Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1482377Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot1021072- 64901
- 65839
Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka274717Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a18717Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies85710Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait203680Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap22658