Rakkaani valvoen huoneessaan
uneen ei saata lakanat valkeatkaan,
Minä verhoni jo avaan
näen edessäni pilvettömän yötaivaan.
Välillämme kilometreittäin
hiekkaista tietä ja etäisyyttä,
Katseissamme kesäsateen verran
ikävää ja kyyneleitä,
Nämä ne tunteet ovat
kun mies ja nainen toisiaan
niin etäällä toisistaan
ikävöi ja Rakastaa.
Katsomme tietämättämme
taivaalla tuota samaa tähteä,
Toiveen sille lähetämme
on sen aika matkaan lähteä.
Tahdolla yksinäisten sydämien
toive siivet selkäänsä saaa,
Matka niin pitkä, läpi pimeyden
kaipauksemme sille voimia antaa,
Katseet kahden rakastuneen
luo tähden toiveemme saattaa.
Ympärillämme yön pimeä äärettömyys
ajan tuoma hiljaisuus,
Kaikki muu hetkeksi pysähtyy
toiveemme todeksi muuttuu,
Tänä yönä tähti syliinsä meidät ottaa
sielut toistemme luo johdattaa,
Suudelma ei ole unta valkeaa
vaan todellisuus huuliamme koskettaa.
Hetkemme yön ajan vain kestää
kuin tuo tähtikin taivaalla loistaa,
Aamulla todellisuus muistoihin pyyhkäistään
tähtikin päivälle tilansa antaa.
Miten käy yhteisien hetkiemme
jos tähden loisto yötaivaalla hiipuu,
On silloin meidän toiveemme
nähdä miten se tähden lennoksi muuttuu,
Tähti voi viimeisellä lennollaan
kahden Rakastavaisen liiton vahvistaa,
Emme toivo kenenkään kuolemaa
meille riittäisi, jos se yön ajan loistaa saa.
Rakkaani,
Aamu jo sarastaa, on päivä aikaa nukahtaa,
Kun yö uusi taas koittaa, on meillä hetki aikaa Rakastaa.
Rakkaani,
Jaksatko odottaa, yötä ja tähteämme nousevaa,
Jaksatko odottaa, näemmekä tähden lentoa.
Rakkaani, riittäisikö, Jaksaisitko.
Rakkaani.
PeterPan.fly
uneen ei saata lakanat valkeatkaan,
Minä verhoni jo avaan
näen edessäni pilvettömän yötaivaan.
Välillämme kilometreittäin
hiekkaista tietä ja etäisyyttä,
Katseissamme kesäsateen verran
ikävää ja kyyneleitä,
Nämä ne tunteet ovat
kun mies ja nainen toisiaan
niin etäällä toisistaan
ikävöi ja Rakastaa.
Katsomme tietämättämme
taivaalla tuota samaa tähteä,
Toiveen sille lähetämme
on sen aika matkaan lähteä.
Tahdolla yksinäisten sydämien
toive siivet selkäänsä saaa,
Matka niin pitkä, läpi pimeyden
kaipauksemme sille voimia antaa,
Katseet kahden rakastuneen
luo tähden toiveemme saattaa.
Ympärillämme yön pimeä äärettömyys
ajan tuoma hiljaisuus,
Kaikki muu hetkeksi pysähtyy
toiveemme todeksi muuttuu,
Tänä yönä tähti syliinsä meidät ottaa
sielut toistemme luo johdattaa,
Suudelma ei ole unta valkeaa
vaan todellisuus huuliamme koskettaa.
Hetkemme yön ajan vain kestää
kuin tuo tähtikin taivaalla loistaa,
Aamulla todellisuus muistoihin pyyhkäistään
tähtikin päivälle tilansa antaa.
Miten käy yhteisien hetkiemme
jos tähden loisto yötaivaalla hiipuu,
On silloin meidän toiveemme
nähdä miten se tähden lennoksi muuttuu,
Tähti voi viimeisellä lennollaan
kahden Rakastavaisen liiton vahvistaa,
Emme toivo kenenkään kuolemaa
meille riittäisi, jos se yön ajan loistaa saa.
Rakkaani,
Aamu jo sarastaa, on päivä aikaa nukahtaa,
Kun yö uusi taas koittaa, on meillä hetki aikaa Rakastaa.
Rakkaani,
Jaksatko odottaa, yötä ja tähteämme nousevaa,
Jaksatko odottaa, näemmekä tähden lentoa.
Rakkaani, riittäisikö, Jaksaisitko.
Rakkaani.
PeterPan.fly
Vastaukset 12
Vanhimmat
... tähtitaivaan kaikkeuden maisemat olivat sanoissai. Mukaansatempaava runo ensimmäisestä lauseesta lähtien. Oivaltavaa ja nerokasta sanan käyttöä.
Oikein mukavaa lentosäätä Sinulle Peter.
Kiitos kauniista vastauksestasi Sinulle Helmi.
Runo sai alkunsa sanoista "tuo tähti meidät
yhdistää" ja siitä pikkuhiljaa muuttui tarinaksi.
Niin moni muukin asia
pienestä alkaa,
Kuin Rakkauskin
ja kohta se täyttää jo koko elämän.
Lauantai päivän jatkot Sinulle.
T. PeterPan.fly
..Ja niin toden tuntoista..Kiitos sinulle kauniista runostasi..:)
Kiitos kauniista sanoistasi jpntar.
On kylmä,
pakkanen näyttää meille taas voimiaan
ei anneta sen
sydämiämme savuttaa.
Sunnuntai päivän jatkot Sinulle.
T. PeterPan.fly
Kaunis runosi sai minutkin taas heräämään, vaikka väsymys kuitenkin ehkä voittaa, ja sanattomaksi minut saattaa, en pysty sanoin kuvaamaan ihmeellisen rikasta sanojenvalintaasi
Kiitos tästä ihanasta runosta!
Kiitos sanoistasi Lio, itse kirjoitat runojasi
kauniilla kädellä.
Hyvää Runebergin päivää sinulle Lio.
T. PeterPan.fly
Wautsi wau, miten kauniisti kirjoitatkaan Peter,
ihailen :))
Kysymys kiirii yön
syleilyyn
säteilevälle tähtitaivaalle
kaukaisuuteen
pimeään
äärettömyyteen.
Siellä taivaalla loistaa
yksi kirkkain, säteilevin tähti.
Sinne rakastavaisten katseet
kaihoten lähti.
Niin etäällä toisiaan ovat
rakastavaiset.
Valkoiset unelmat
untuvaiset.
Aamusarastuksen todellisuuteen
tuntea taas.
Päivän aloittamaan
jalat maas.
Luet tämän varmaankin aamunsarastuksessa,
Oikein leppoisaa sunnuntaipäivää
rakkautta, iloa ja enkeleitä päivääsi :))
*iso hali, rutiztus*
Rakkaudella Ansku pieni ystäväsi.
Kiitos Rakas ystäväin kauniista sanoistasi.
Nimeni on PeterPan
jalat maas asfaltilla
minä askellan,
Toisinaan
liiankin syvät jäljet
taakseni jää,
Ei hätää
vain toisinan :)
Hyvää pakkaspäivän jatkoa Sinulle.
T. PeterPan.fly
joku minua jossakin noin rakastaisi, varmasti jaksaisin odottaa... :)
ehkä jonakin päivänä!
Kiitos berry sanoistasi.
Kyllä, jonain, kyllä,
Rakkaus on kuin kuiskaus
joka Sinulle lausutaan,
Kun sen oikean kuulet
muu hälinä ympäriltäs unohtuu.
Sunnuntaipäivän jatkot Sinulle.
T. PeterPan.fly
Luin mielessäni tän ääneen
se vain soljui
riimein soljui...
puron tavoin
solisten, hiljaa pauhaten,
esitti kärsivällisen kysymyksen
odottaa viel jos jaksaisit
Jaksaisitko!!!?
Hieno Runo -
turhaa muuta virkan
en vastaavaa ole nähnyt! ;)
Kiitos sanoistasi CliMbER.
Tähtitaivas saa joskus kummallisia asioita mieleen,
no Rakkaushan se usein on, se joku etäinen asia,
joka kuitenkin usein on niin lähellä, ei vain
osaa katsoa oikeaan suuntaan.
Maanantaipäivän jatkot Sinulle CliMbER.
T. PeterPan.fly