Sukupolvenvaihdos

Tila on tällä hetkellä karjaton kasvinviljelytila.Pellot ovat tällä hetkellä vuokrattuna ja viljelyskäytössä. Vanha iso mansikkamaakin löytyy sieltä ja perunat ja sipulit osaan kasvattaa vaikka minäkin mieheni avustuksella.
Metsää ja peltoa on omiksi tarpeiksi ja meille riittävästi. Tilan ei ole tarkoituskaan tuottaa muuta kuin meille kahdelle elanto, jos muualta ei töitä riitä.

Maatila sijaitsee todella hyvällä paikalla kartalta katsoen, mutta lähimpään kuntataajamaan tilalta on matkaa noin 10 kilometriä.

Haaveilen perustavani sinne kodiksemme ns. mummolan, jossa kasvatetaan muutamaa possua ja muitakin eläimiä tarpeen mukaan. Mutta korostan, se ei olisi mikään huuhaa-juttu, vaan haluaisimme viettää siellä koko loppuelämämme! Oma tyttäreni oli ensin ajatusta täysin vastaan ja sanoi minun polttavan vain kortta molemmista päistä! Mitähän sekin lause tarkoitti kaupunkitytön suusta kuultuna!? Rakastan sukujuhlien järjestelyä ja se paikka olisi kuin tehty sellaiseenkin toimintaan. Olenhan koulutettu pitokokki. Kävin jo järjestämässä maalla kolmet sukujuhlat kolmipäiväisine pitoineen ja ne onnistui nappiin, vaikka itse sanonkin. Minua pidetään sillä kylällä hyvin tunnollisena ja aikaansaavana ihmisenä. Tulen hyvin toimeen vanhojenkin ihmisten kanssa ja kunnioitan heitä. Kasvatukseni olen saanut Pohjanmaalla ja siellä minulle opetettiin arvostamaan ahkeruutta ja kunnioittamaan käsillä tehtävää työtä.

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Tila on tällä hetkellä karjaton kasvinviljelytila.Pellot ovat tällä hetkellä vuokrattuna ja viljelyskäytössä. Vanha iso mansikkamaakin löytyy sieltä ja perunat ja sipulit osaan kasvattaa vaikka minäkin mieheni avustuksella.
Metsää ja peltoa on omiksi tarpeiksi ja meille riittävästi. Tilan ei ole tarkoituskaan tuottaa muuta kuin meille kahdelle elanto, jos muualta ei töitä riitä.

Maatila sijaitsee todella hyvällä paikalla kartalta katsoen, mutta lähimpään kuntataajamaan tilalta on matkaa noin 10 kilometriä.

Haaveilen perustavani sinne kodiksemme ns. mummolan, jossa kasvatetaan muutamaa possua ja muitakin eläimiä tarpeen mukaan. Mutta korostan, se ei olisi mikään huuhaa-juttu, vaan haluaisimme viettää siellä koko loppuelämämme! Oma tyttäreni oli ensin ajatusta täysin vastaan ja sanoi minun polttavan vain kortta molemmista päistä! Mitähän sekin lause tarkoitti kaupunkitytön suusta kuultuna!? Rakastan sukujuhlien järjestelyä ja se paikka olisi kuin tehty sellaiseenkin toimintaan. Olenhan koulutettu pitokokki. Kävin jo järjestämässä maalla kolmet sukujuhlat kolmipäiväisine pitoineen ja ne onnistui nappiin, vaikka itse sanonkin. Minua pidetään sillä kylällä hyvin tunnollisena ja aikaansaavana ihmisenä. Tulen hyvin toimeen vanhojenkin ihmisten kanssa ja kunnioitan heitä. Kasvatukseni olen saanut Pohjanmaalla ja siellä minulle opetettiin arvostamaan ahkeruutta ja kunnioittamaan käsillä tehtävää työtä.

Lue lisää

Pohojanmaalla on tapana tosiaan arvostaa osaava, ahkeraa ja aikaansaapaa. Asun ittekki palan matkaa Seinäjoelta lounaaseen. Tuo pitopalvelu on aivan hyvä idea ja kun siitä on jo kokemusta niin eikun annat palaa vain. Tuo 10 km:n etäisyys kuntakeskukseen on siedettävä ja oot näköjään ajatellut yhtä ja toista mielestäni realistista.Ja ajatus loppuelämän vietosta maalla kuulostaa hyvältä.Taidat saada tuohon pitokokki hommaan mahdollisesti jonkun starttirahankin,ettei tarvitse kierästä kyljestä lähteä. Ja näitä pitokokkia ei aivan joka kylässä eikä välttämättä joka kunnassakaan ole tai sitten he ovat siirtyneet lounaspaikan pitäjiksi,ainakin täällä.
No mitä miehesi suunnittelee tilan pelloille ja metsän suhteen?

Kunttajussi kirjoitti:

Pohojanmaalla on tapana tosiaan arvostaa osaava, ahkeraa ja aikaansaapaa. Asun ittekki palan matkaa Seinäjoelta lounaaseen. Tuo pitopalvelu on aivan hyvä idea ja kun siitä on jo kokemusta niin eikun annat palaa vain. Tuo 10 km:n etäisyys kuntakeskukseen on siedettävä ja oot näköjään ajatellut yhtä ja toista mielestäni realistista.Ja ajatus loppuelämän vietosta maalla kuulostaa hyvältä.Taidat saada tuohon pitokokki hommaan mahdollisesti jonkun starttirahankin,ettei tarvitse kierästä kyljestä lähteä. Ja näitä pitokokkia ei aivan joka kylässä eikä välttämättä joka kunnassakaan ole tai sitten he ovat siirtyneet lounaspaikan pitäjiksi,ainakin täällä.
No mitä miehesi suunnittelee tilan pelloille ja metsän suhteen?

Lue lisää

Nyt tulenkin asian ytimeen, eli siihen tulevaan isäntään...

Mieheni on ikänsä pystynyt olemaan vain ajoittain ansiotyössä sairautensa takia. Sairaus ei rajoita kuitenkaan häntä ulkoisesti mitenkään, päin vastoin!Omat vanhemmat ovat pyörittäneet tilaa täysin tähän saakka. Mieheni ei kykene mielestäni enää maanviljelijäksi kuten haluaisi, siitä on jopa lääkärin lausunto mustaa valkoisella. Joten esimerkiksi peltojenkaan viljely on kai poissuljettava asia tämän takia. Omaan käyttöön tulevat ruokatarpeet pystyisimme tuottamaan, sekin on kysymysmerkkinä; nyt kun asiaa ajattelen.

Lomilla käydessämme olen jo joutunut paljon tekemään siellä töitä ja omalla kustannuksellani hankkimaan ruokatarpeet koko laajalle suvulle! Täyttänyt pakastimet ja jääkaapit vielä lähtiessänikin vanhusten tarpeita varten. Nuoriso sitten käy ne tyhjentämässä ja syömässä taas kaiken putipuhtaaksi ja taas minun on alettava alusta! Mieheni ei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Valittaa vain ainaista rahapulaansa ja jo nyt joudun avustamaan häntäkin taloudellisesti. Haluaisin raha-asiamme yhteisiksi ja kustannukset puoliksi, mutta siihen hän ei suostu kun ei ole kuulemma varaa tilanteen ollessa tämä! Tilalle ei voi ostaa edes polttoainetta kun nekin häviää sieltä pikkuhiljaa! Siksi talo on lämmitettävä puilla ja nyt mieheni ruinaa minulta rahoja moottorisahaankin. Metsätyöt estää kuulemma kunnollisten metsurin välineiden puuttuminen. Mitään kuittia en saa näistä todisteeksi..., ja tarvelista on loputon. Talo on mennyt viimeisten vuosien aikana aika rappiolle ja nyt kaikki olisi meidän aloitettava alusta.

Miehelläni on kuitenkin hyvät työtodistukset ja häneltä löytyy jopa kuorma-autokortti. Jostain syystä vain ne työhalut puuttuu täysin. Mieheni on hyvä ja kultainen ihminen ja rakastan häntä oikeasti. Itse olen aina hoitanut raha-asiani hyvin ja koskaan en ole elänyt yli varojeni.

Uskallanko panna nimeäni kauppakirjan alle näillä pohjatiedoilla, vain joudunko ojasta aallikkoon sen tehtyäni.

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Nyt tulenkin asian ytimeen, eli siihen tulevaan isäntään...

Mieheni on ikänsä pystynyt olemaan vain ajoittain ansiotyössä sairautensa takia. Sairaus ei rajoita kuitenkaan häntä ulkoisesti mitenkään, päin vastoin!Omat vanhemmat ovat pyörittäneet tilaa täysin tähän saakka. Mieheni ei kykene mielestäni enää maanviljelijäksi kuten haluaisi, siitä on jopa lääkärin lausunto mustaa valkoisella. Joten esimerkiksi peltojenkaan viljely on kai poissuljettava asia tämän takia. Omaan käyttöön tulevat ruokatarpeet pystyisimme tuottamaan, sekin on kysymysmerkkinä; nyt kun asiaa ajattelen.

Lomilla käydessämme olen jo joutunut paljon tekemään siellä töitä ja omalla kustannuksellani hankkimaan ruokatarpeet koko laajalle suvulle! Täyttänyt pakastimet ja jääkaapit vielä lähtiessänikin vanhusten tarpeita varten. Nuoriso sitten käy ne tyhjentämässä ja syömässä taas kaiken putipuhtaaksi ja taas minun on alettava alusta! Mieheni ei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Valittaa vain ainaista rahapulaansa ja jo nyt joudun avustamaan häntäkin taloudellisesti. Haluaisin raha-asiamme yhteisiksi ja kustannukset puoliksi, mutta siihen hän ei suostu kun ei ole kuulemma varaa tilanteen ollessa tämä! Tilalle ei voi ostaa edes polttoainetta kun nekin häviää sieltä pikkuhiljaa! Siksi talo on lämmitettävä puilla ja nyt mieheni ruinaa minulta rahoja moottorisahaankin. Metsätyöt estää kuulemma kunnollisten metsurin välineiden puuttuminen. Mitään kuittia en saa näistä todisteeksi..., ja tarvelista on loputon. Talo on mennyt viimeisten vuosien aikana aika rappiolle ja nyt kaikki olisi meidän aloitettava alusta.

Miehelläni on kuitenkin hyvät työtodistukset ja häneltä löytyy jopa kuorma-autokortti. Jostain syystä vain ne työhalut puuttuu täysin. Mieheni on hyvä ja kultainen ihminen ja rakastan häntä oikeasti. Itse olen aina hoitanut raha-asiani hyvin ja koskaan en ole elänyt yli varojeni.

Uskallanko panna nimeäni kauppakirjan alle näillä pohjatiedoilla, vain joudunko ojasta aallikkoon sen tehtyäni.

Lue lisää

Kyllä minä juoksisen selaista isäntää karkuuntai miettisin viellä kerran.

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Nyt tulenkin asian ytimeen, eli siihen tulevaan isäntään...

Mieheni on ikänsä pystynyt olemaan vain ajoittain ansiotyössä sairautensa takia. Sairaus ei rajoita kuitenkaan häntä ulkoisesti mitenkään, päin vastoin!Omat vanhemmat ovat pyörittäneet tilaa täysin tähän saakka. Mieheni ei kykene mielestäni enää maanviljelijäksi kuten haluaisi, siitä on jopa lääkärin lausunto mustaa valkoisella. Joten esimerkiksi peltojenkaan viljely on kai poissuljettava asia tämän takia. Omaan käyttöön tulevat ruokatarpeet pystyisimme tuottamaan, sekin on kysymysmerkkinä; nyt kun asiaa ajattelen.

Lomilla käydessämme olen jo joutunut paljon tekemään siellä töitä ja omalla kustannuksellani hankkimaan ruokatarpeet koko laajalle suvulle! Täyttänyt pakastimet ja jääkaapit vielä lähtiessänikin vanhusten tarpeita varten. Nuoriso sitten käy ne tyhjentämässä ja syömässä taas kaiken putipuhtaaksi ja taas minun on alettava alusta! Mieheni ei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Valittaa vain ainaista rahapulaansa ja jo nyt joudun avustamaan häntäkin taloudellisesti. Haluaisin raha-asiamme yhteisiksi ja kustannukset puoliksi, mutta siihen hän ei suostu kun ei ole kuulemma varaa tilanteen ollessa tämä! Tilalle ei voi ostaa edes polttoainetta kun nekin häviää sieltä pikkuhiljaa! Siksi talo on lämmitettävä puilla ja nyt mieheni ruinaa minulta rahoja moottorisahaankin. Metsätyöt estää kuulemma kunnollisten metsurin välineiden puuttuminen. Mitään kuittia en saa näistä todisteeksi..., ja tarvelista on loputon. Talo on mennyt viimeisten vuosien aikana aika rappiolle ja nyt kaikki olisi meidän aloitettava alusta.

Miehelläni on kuitenkin hyvät työtodistukset ja häneltä löytyy jopa kuorma-autokortti. Jostain syystä vain ne työhalut puuttuu täysin. Mieheni on hyvä ja kultainen ihminen ja rakastan häntä oikeasti. Itse olen aina hoitanut raha-asiani hyvin ja koskaan en ole elänyt yli varojeni.

Uskallanko panna nimeäni kauppakirjan alle näillä pohjatiedoilla, vain joudunko ojasta aallikkoon sen tehtyäni.

Lue lisää

Ensiksi voisit lukea tuolta 2-3 sivua takaisinpäin
"yhteistaloudessa ei jaksa", ehkä se auttaa tekemään
joissain asioissa päätöksiä.Tuo ei kuulosta hyvältä,
että laaja suku käy tyhjäämässä jääkaapit ja pakastimet.Mielestäni tuo on jonkinasteista hyväksikäyttöä samaten että joudut kustantamaan omista rahoista yhtä sun toista kun miehesi tai sukulaisensa vetoavat rahapulaan.Oma mottoni on:Raha ei tee onnelliseksi mutta sen puute kylläkin pirun onnettomaksi.Tässä vaiheessa SINUN kannattaa nostaa
profiilia ja rajoja ettei kaikki sukulaiset ja kumminkaimat kävele ylitse.Melkein saatoin lukea rivien välistä tuon miehesi sairauden,eikä siitä sen enempää.Mutta jos niitä työhaluja ei ole eikä halua pistää rahoja yhteisen yrityksen eteen edes tässävaiheessa niin kyllä mun täytyy sanoa omana mielipiteenäni "hälytyskellojen soivan". Olen itse huomannut elämässä ja tällä ikää (täytän tänä vuonna 52) että kurjuutta on ainakin kahdenlaista:
Avointa,joka näkyy kauas ja sellaista joka on "suklaalla kuorrutettua" ja näyttää hyvältä kunnes
sitten paljastuu todellisuus. Kirjoitan aika pessimistisesti,mutta puhun kokemuksesta miltä tuntuu kun joutuu maksumieheksi yhdessä ja toisessa asiassa joko rahallisesti tai henkisesti.
Nämä on asioita jotka saattaa rassata aikalailla jos niiden kanssa jää yksin,sentakia kannattaa olla harrastuksia. Ja kannattaa muistaa että sukulaisia ei voi valita (miehenkään puolelta) mutta ystävät ovat valittavissa.On tavattoman hyvä että olet avoin ja lähdit purkamaan jo tässä vaiheessa tuntojasi.Mutta ehkä lisää seuraavassa repliikissä.

..maksaa talosta hintaa sen takii et saa kierrettyy lahjaveron... mietippä tätä esimerkkii!! oot siis valmis maksaan 100 tonnii enempi kauppahintaa kun 10 tonnin lahjaveron!
herää jo! eikä noila muilla sisaruksilla o siihen mitään sanomista, eikä jälkeenpäin pysty vaatiin yhtään mitään

mitään järkee kirjoitti:

..maksaa talosta hintaa sen takii et saa kierrettyy lahjaveron... mietippä tätä esimerkkii!! oot siis valmis maksaan 100 tonnii enempi kauppahintaa kun 10 tonnin lahjaveron!
herää jo! eikä noila muilla sisaruksilla o siihen mitään sanomista, eikä jälkeenpäin pysty vaatiin yhtään mitään

Lue lisää

Asiallisita neuvoista ja näistä vastauksista sainkin vastauksen kysymykseeni ja saitte todella minut heräämään!

Mieheni on tilalle tulon ehdoksi laittanut minulle nimenkirjoituspakon kauppakirjaan! Ilmeisesti minut haluavat vain maksumieheksi kaikille kolmelle. Kenelläkään kolmella perillisellä ei ole ollut omia varoja edes omiin lainhuudatuksiinsa kun on yritetty aiemmin tehdä tonttikauppoja. Mieheni on vanhin perillisistä ja vain hän on aikonut jatkaa tilalla. Varojen puutteessa se ei ole saanut lainvoimaa ja minä tulinkin yhdennellätoista hetkellä soppaan mukaan.

En tule pistämään nimeäni mihinkään papereihin, vaikka se maksaisi avioliittoni. Vanhukset ovat jo iäkkäitä ja siksikään en puutu tilan asioihin. Olisihan heillä mahdollisuus myydä koko tila vapailla markkinoilla ja jakaa jokaiselle perilliselle rehellisesti oma osuutensa. Miehelleni se ei sovi alkuunkaan, miksiköhän?!

Voin kokemuksesta nyt taata, että miniän osa ei ole todellakaan helppo!!! Mieleeni muistuukin alkuaikojen hävittömyydet mieheni sisarpuolen taholta kun sisar meinasi kävellä ylitseni mennen tullen! Mieheni joutui pariinkin kertaan puuttumaan asiaan ja pitämään kovan puhuttelun sisarelleen. En todellakaan halua pilata elämääni tällaisella asialla. Ei ole ollut väärä tuntemukseni pinnan alla kytevistä jännitteistä mieheni sukulaisten välillä.

Nyt kaipaisinkin neuvoa teiltä miten saisin sanottua tämän asian miehelleni, niin ettei avioliittomme tämän takia hajoaisi. Mieheni on uhkaillut joskus vetävänsä itsensä kiikkuun, jos ei tätä tilaa saa itselleen! Onneksi minulla on oma asunto, niin ettei tässä ihan taivasalle jouduta vaikka tilaa ei nyt saataisikaan.

mitään järkee kirjoitti:

..maksaa talosta hintaa sen takii et saa kierrettyy lahjaveron... mietippä tätä esimerkkii!! oot siis valmis maksaan 100 tonnii enempi kauppahintaa kun 10 tonnin lahjaveron!
herää jo! eikä noila muilla sisaruksilla o siihen mitään sanomista, eikä jälkeenpäin pysty vaatiin yhtään mitään

Lue lisää

kysyppä pankista sisaruksilla on mahdollisuus vaatia osuutta koska heidän mahdollista perintöään on loukattu. yli lahjaveron maksaminen hyödyttää maata myydessä ja vanhemmille jää rahat mitkä maksat muuten ne menee verottajalle eli saat ne ajan kanssa takaisin.

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Asiallisita neuvoista ja näistä vastauksista sainkin vastauksen kysymykseeni ja saitte todella minut heräämään!

Mieheni on tilalle tulon ehdoksi laittanut minulle nimenkirjoituspakon kauppakirjaan! Ilmeisesti minut haluavat vain maksumieheksi kaikille kolmelle. Kenelläkään kolmella perillisellä ei ole ollut omia varoja edes omiin lainhuudatuksiinsa kun on yritetty aiemmin tehdä tonttikauppoja. Mieheni on vanhin perillisistä ja vain hän on aikonut jatkaa tilalla. Varojen puutteessa se ei ole saanut lainvoimaa ja minä tulinkin yhdennellätoista hetkellä soppaan mukaan.

En tule pistämään nimeäni mihinkään papereihin, vaikka se maksaisi avioliittoni. Vanhukset ovat jo iäkkäitä ja siksikään en puutu tilan asioihin. Olisihan heillä mahdollisuus myydä koko tila vapailla markkinoilla ja jakaa jokaiselle perilliselle rehellisesti oma osuutensa. Miehelleni se ei sovi alkuunkaan, miksiköhän?!

Voin kokemuksesta nyt taata, että miniän osa ei ole todellakaan helppo!!! Mieleeni muistuukin alkuaikojen hävittömyydet mieheni sisarpuolen taholta kun sisar meinasi kävellä ylitseni mennen tullen! Mieheni joutui pariinkin kertaan puuttumaan asiaan ja pitämään kovan puhuttelun sisarelleen. En todellakaan halua pilata elämääni tällaisella asialla. Ei ole ollut väärä tuntemukseni pinnan alla kytevistä jännitteistä mieheni sukulaisten välillä.

Nyt kaipaisinkin neuvoa teiltä miten saisin sanottua tämän asian miehelleni, niin ettei avioliittomme tämän takia hajoaisi. Mieheni on uhkaillut joskus vetävänsä itsensä kiikkuun, jos ei tätä tilaa saa itselleen! Onneksi minulla on oma asunto, niin ettei tässä ihan taivasalle jouduta vaikka tilaa ei nyt saataisikaan.

Lue lisää

päätöksiä tilan ostamisen suhteen. Pahalta sopalta kuullostaa, ja siltä, että sinut halutaan maksumieheksi.

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Asiallisita neuvoista ja näistä vastauksista sainkin vastauksen kysymykseeni ja saitte todella minut heräämään!

Mieheni on tilalle tulon ehdoksi laittanut minulle nimenkirjoituspakon kauppakirjaan! Ilmeisesti minut haluavat vain maksumieheksi kaikille kolmelle. Kenelläkään kolmella perillisellä ei ole ollut omia varoja edes omiin lainhuudatuksiinsa kun on yritetty aiemmin tehdä tonttikauppoja. Mieheni on vanhin perillisistä ja vain hän on aikonut jatkaa tilalla. Varojen puutteessa se ei ole saanut lainvoimaa ja minä tulinkin yhdennellätoista hetkellä soppaan mukaan.

En tule pistämään nimeäni mihinkään papereihin, vaikka se maksaisi avioliittoni. Vanhukset ovat jo iäkkäitä ja siksikään en puutu tilan asioihin. Olisihan heillä mahdollisuus myydä koko tila vapailla markkinoilla ja jakaa jokaiselle perilliselle rehellisesti oma osuutensa. Miehelleni se ei sovi alkuunkaan, miksiköhän?!

Voin kokemuksesta nyt taata, että miniän osa ei ole todellakaan helppo!!! Mieleeni muistuukin alkuaikojen hävittömyydet mieheni sisarpuolen taholta kun sisar meinasi kävellä ylitseni mennen tullen! Mieheni joutui pariinkin kertaan puuttumaan asiaan ja pitämään kovan puhuttelun sisarelleen. En todellakaan halua pilata elämääni tällaisella asialla. Ei ole ollut väärä tuntemukseni pinnan alla kytevistä jännitteistä mieheni sukulaisten välillä.

Nyt kaipaisinkin neuvoa teiltä miten saisin sanottua tämän asian miehelleni, niin ettei avioliittomme tämän takia hajoaisi. Mieheni on uhkaillut joskus vetävänsä itsensä kiikkuun, jos ei tätä tilaa saa itselleen! Onneksi minulla on oma asunto, niin ettei tässä ihan taivasalle jouduta vaikka tilaa ei nyt saataisikaan.

Lue lisää

Niin ,se minkätakia viittasin sinne 2-3 sivun taakse tällä samalla palstalla,on se mitä kaikkea saa kun lunastaa sukutilan itselleen ja vaikka asia menisi ihan hyvinkin niin sittenkin on aina jotain sellaista mitä ei osaa ajatella edeltäkäsin. Ja mitä tulee tuohon,että millä lailla voit tuosta asiasta peräytyä ja kertoa kauniisti miehellesi,voit kertoa haluavasi miettiä asiaa vielä jonkun aikaa.Voit vedota ettei tilalla ole kuin puulämmitys (ymmärsin näin) eikä se pidemmänpäälle onnistu vaan se asia vaatii ratkaisua ja panostusta,koska sähkölämmitys näyttää aika kalliilta käyttää lisänä vanhasssa asuinrakennuksessa.Oikea (no oikea ja oikea) vaihtoehto on vesikeskuslämmitys jollain hake/palaturve stokerilla toteutettuna ettei se olisi liian työläs. Ja miten sitten ne saniteetti tilat onko ne edes talossa sisällä. Ja yksinkertaisesti voit sanoa että katsotaan muitakin vaihtoehtoja hinnan ja varustuksen suhteen ettei tässä nyt niin kiire saa olla.Ja tosi on että jos haluat täysin rasitteettoman ratkaisun niin se löytyy vain vapailta markkinoilta,se voi maksaa vähän enemmän mutta silloin ei myöskään siipeilijöitä esiinny.Ja teet
täysin oman ratkaisun eli otat koko tilan omalle kontolle (avioehto) niin ei sun miehesi pääse asiaa kaatamaan jos kerran haluat hänen kanssa jatkaa elämääsi. Olen huomannut että minullakin
on käki pesässä joka maksattaisi yhtä sun toista ellen ole tarkkana.Tsemppiä ja viisautta sinulle.

ööööööööö kirjoitti:

kysyppä pankista sisaruksilla on mahdollisuus vaatia osuutta koska heidän mahdollista perintöään on loukattu. yli lahjaveron maksaminen hyödyttää maata myydessä ja vanhemmille jää rahat mitkä maksat muuten ne menee verottajalle eli saat ne ajan kanssa takaisin.

Lue lisää

ei sisaruksilla ole perintö oikeutta, kun vasta vainajan omaisuuteen.
miten maata myidessä, jos myidessä käytetään joko hankintameno olettamaa, 20% tai 40% tai yli 10 vuoden hallintaa ja viljelyä

moi no mitä tuosta kuminasta saa ja paljoko ha tuotos? pitääkö olla jotkut sopimukset?

Tuleva emäntäkö? kirjoitti:

Asiallisita neuvoista ja näistä vastauksista sainkin vastauksen kysymykseeni ja saitte todella minut heräämään!

Mieheni on tilalle tulon ehdoksi laittanut minulle nimenkirjoituspakon kauppakirjaan! Ilmeisesti minut haluavat vain maksumieheksi kaikille kolmelle. Kenelläkään kolmella perillisellä ei ole ollut omia varoja edes omiin lainhuudatuksiinsa kun on yritetty aiemmin tehdä tonttikauppoja. Mieheni on vanhin perillisistä ja vain hän on aikonut jatkaa tilalla. Varojen puutteessa se ei ole saanut lainvoimaa ja minä tulinkin yhdennellätoista hetkellä soppaan mukaan.

En tule pistämään nimeäni mihinkään papereihin, vaikka se maksaisi avioliittoni. Vanhukset ovat jo iäkkäitä ja siksikään en puutu tilan asioihin. Olisihan heillä mahdollisuus myydä koko tila vapailla markkinoilla ja jakaa jokaiselle perilliselle rehellisesti oma osuutensa. Miehelleni se ei sovi alkuunkaan, miksiköhän?!

Voin kokemuksesta nyt taata, että miniän osa ei ole todellakaan helppo!!! Mieleeni muistuukin alkuaikojen hävittömyydet mieheni sisarpuolen taholta kun sisar meinasi kävellä ylitseni mennen tullen! Mieheni joutui pariinkin kertaan puuttumaan asiaan ja pitämään kovan puhuttelun sisarelleen. En todellakaan halua pilata elämääni tällaisella asialla. Ei ole ollut väärä tuntemukseni pinnan alla kytevistä jännitteistä mieheni sukulaisten välillä.

Nyt kaipaisinkin neuvoa teiltä miten saisin sanottua tämän asian miehelleni, niin ettei avioliittomme tämän takia hajoaisi. Mieheni on uhkaillut joskus vetävänsä itsensä kiikkuun, jos ei tätä tilaa saa itselleen! Onneksi minulla on oma asunto, niin ettei tässä ihan taivasalle jouduta vaikka tilaa ei nyt saataisikaan.

Lue lisää

Mikset muka voi laittaa nimeäsi papereihin?
Tuski miehesi haluaa oman perheensä vararikkoon ajaa.Lisäksi kauppa hinta on varmasti edullinen jos puhutaan verotusarvosta. Jos tulee ero on sinulla oikeus tilan maihin missä on sinun nimesi ja voit aina myydä oman osuutesi vaikka markkinahintaan.

Tuskin sinä tai miehesi sitä omaisuutta itselle keräätte vaan lapsille.

Ps. miehesi on toden näköisesti tehnyt palkatonta työtä tilansa eteen koko ikänsä jota muut sisarukset ei ole viitsineet tehdä.Siinä syy miksi miehesi ei hyväksy esittämääsi jakoa. Häneltä on palkka saatavia tilalta.

Kuinka isosta tilasta on kysymys.

nimetön kirjoitti:

Mikset muka voi laittaa nimeäsi papereihin?
Tuski miehesi haluaa oman perheensä vararikkoon ajaa.Lisäksi kauppa hinta on varmasti edullinen jos puhutaan verotusarvosta. Jos tulee ero on sinulla oikeus tilan maihin missä on sinun nimesi ja voit aina myydä oman osuutesi vaikka markkinahintaan.

Tuskin sinä tai miehesi sitä omaisuutta itselle keräätte vaan lapsille.

Ps. miehesi on toden näköisesti tehnyt palkatonta työtä tilansa eteen koko ikänsä jota muut sisarukset ei ole viitsineet tehdä.Siinä syy miksi miehesi ei hyväksy esittämääsi jakoa. Häneltä on palkka saatavia tilalta.

Kuinka isosta tilasta on kysymys.

Lue lisää

kannattaa pyytää saatavat ajallaan,jos on kerran töitä tehnyt, ei niiden sisarusten ole töitä tarvinnut tehdä ,kuin ei sinunkaan, ei se nyt tähän asiaan vaikuta

palkkasaatavia kirjoitti:

kannattaa pyytää saatavat ajallaan,jos on kerran töitä tehnyt, ei niiden sisarusten ole töitä tarvinnut tehdä ,kuin ei sinunkaan, ei se nyt tähän asiaan vaikuta

Pyytää samalla kun tehdään sukupolven vaihdos, taliaivo