Punainemeri,vielä äsken,
aalloillas ilakoin.
Nautin,sinun kauneudesta,
sukeltelin saloihis,
kauneuden luo.
Olit syli ihana,
kelluin selläni.
Katselin taivaan sineen.
Soit iloa,jonka sain ,
matkasuistona,tänne
kylmään pohjolaan tuoda.
Olin monin osin vielä,
matkamuistojen lumoissa.
Saapuu surullinen uutinen.
Matkustaja laiva on uponnu,
juuri noilla vesillä.
Yön mustaan syliin,syvyyksiin,
monta sataa vei.
Suru ,koskettaa.
Minulle olit suuri ilo nautinto.
Monille sadoille,
avasit kuoleman portit?
Sinä punainen meri,
jatkat aaltoiluas.
Niinkuin,ei mitään ois,
tapahtunukkaa.
Onnettomuus ,koskettaa.
aalloillas ilakoin.
Nautin,sinun kauneudesta,
sukeltelin saloihis,
kauneuden luo.
Olit syli ihana,
kelluin selläni.
Katselin taivaan sineen.
Soit iloa,jonka sain ,
matkasuistona,tänne
kylmään pohjolaan tuoda.
Olin monin osin vielä,
matkamuistojen lumoissa.
Saapuu surullinen uutinen.
Matkustaja laiva on uponnu,
juuri noilla vesillä.
Yön mustaan syliin,syvyyksiin,
monta sataa vei.
Suru ,koskettaa.
Minulle olit suuri ilo nautinto.
Monille sadoille,
avasit kuoleman portit?
Sinä punainen meri,
jatkat aaltoiluas.
Niinkuin,ei mitään ois,
tapahtunukkaa.
Onnettomuus ,koskettaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei koskaan tiedä ihminen
milloin päivä viimeinen.
Nauttia sait punaisen
meren syleilyssä
iloa tuotti
kauniit matkamuistot vielä
ihanina mielessä.
Kunnes saapui suruviesti tuo.
Mukanaan 1300 ihmistä nuo.
Meri velloi mukanaan vei.
Ei uskoa todeksi ensin voi.
Mutta kyllä pikkuhiljaa oi,oi.
*lämmin hali, rutistus Liisukka*
ja kaunis kiitos vielä päivällisestä vastausviestistä, se lämmitti mieltä ja kyynelsilmin luin, yhdessä jaksamme Liisukka rakas ystäväin :))
Lämmin ajatus
sulattaa paksunkin jään,
ja hymyn kasvoillas nään,
ja sydämees uutta vopimaa antaa"
Pyydän enkeleitä vuoteesi ympärille
vartioimaan untasi, jotta unesi on rauhallista ja levollista:))
Rakkaudella Ansku.
Huomenta kultasiipi-66.
Kiitos sinulle ,olet kuin valo yössä.
Tulit näinki traakiseen rinnale.
Senki kokeneena omassa elämässäni.
Ystäviä pyörii sillon ympärillä.kun on kivaa.
Yllätys,kun suru astuu,monet ystävät kaikkoaa?
Tuntemattomiahan on kaikki nää,jotka meri vei.
Jotenki minut yhdisti heihin,vain meri.
Elämä on arvoitus,emme tiedä onko päiviä ,paljon ,vai vähän.
Jospa osaisimme olla elämälle kiitollisisa.
Jokainen päivä,tämäki on lahjaa.
Rakkauden havinaa uusi aamu on.
Sinulle ,elämää ,lämpöä pulppuavaa,kuin lähde.
Rakkas saakoon olla se joka johtaa.
Nöyrää mieltä,ettemme ylpistyis,jos siivet kantaa.
Sillä ,kaikki on lahjaa,kaikki.
Minäki sain terveenä nousta tähän uuteen aamuun.
Se on yks lahja ,jota ihmettelen.
Kaikille voimia uuteen päivään.
"Pilven mustimmanki,on reuna hopeinen".
Rakkaudella .Liisa
sydäntä pienen ihmisen,
kysellään miksi, ei löydy vastausta.
Kaikella on tarkoituksensa,
pistää ajattelemaan,olisinko se
voinut olla minä.
Meri on ottanut omansa, taas jälleen kerran.
Valoa, iloa ,enkeleitä päivääsi.:)
Kuolema pysäyttää,olenhan sen omassaki elämässäni kokenu.
Äkkikuoleman,klo 5 juotiin aamukahvit.
klo5½,rakkaani ei enää katsellu siihen ,
auringon nousuun ,johon minut herätti.
Koen osanottoa niitä kohtaan,jotka rakkaansa menetti.
Rakkaus on sitäki, että itkemme itkevän kanssa.
Rakkaudella .Liisa
koska tulee päivä viimeinen...
Suru koskettaa syvältä..niin...meri otti taas omansa...
Pakkaspäivää sinulle...:)
Emme voi sanoa,huomenna.
Sillä ,niin usein sanomme.
Elämä on vain tässä,ei enempää.
Samoin ninulle aurinkoista pakkaspäivää.LIISA