Kertokaas miehet logiikastanne: miten suuren merkityksen ja painon annatte ihan arkiselle tervehtimiselle? Missä se raja mielestänne kulkee ketä tervehditte? Merkitseekö se teille - kun naisista puhutaan - jonkinlaista ranking-listaa tyyliin huomionarvoiset ja -arvottomat joita ei maksa vaivaa huomioida?
tervehtiminen
ry:llä
4769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Periaattessa vastaan kaikkien tervehdyksiin. Oma-aloitteisesti tervehdin lähinnä niitä, joiden kanssa olen enemmän tekemisissä, tai silloin kun haluan keskustella jonkun kanssa tai muuten saada huomiota. Ranking-lista tervehtimisessä kuulostaa naurettavalta, mutta sen verran asiassa on perää, että suuremmassa väkijoukossa kaikkia puolituttuja en viitsi tervehtiä. Kiinnostavat ihmiset saavat luonnollisestikin enemmän huomiota: Lapsirakkaat ihmiset tervehtivät pieniäkin lapsia erikseen kun taas toiset huomioivat vain vanhemmat. Tervehtimis mieltymyksissäkin on eroja: Joillakin on suorastaan pakkomielle puristaa kättä, kun taas toisille riittä pieni nyökkäys. Oma käsitykseni on, että yleensä tervehtimisellä on miehille vähemmän merkitystä, kuin naisille.
Olen sanonut "Jumalan Terve", niin lestadiolainen vastaa minulle päivää. Koskaan en ole kuullut lestadiolaisen sanovan minulle ensin edes päivää. Olen tämän tietoisesti laittanut merkille ja olen seurannut asiaa. Mistähän asian piirre johtuu.
Kirkon tidotuskeskuksen sivulta http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/kes2002/kieli.htm
Jumalan terve
Lestadiolaiset kysyivät aiemmin toisiltaan Oletko Jumalassa terve?. Nyttemmin sanotaan lyhyemmin, tavatessa Jumalan terve ja erotessa Jumalan rauhaa. Tervehdyssanat ovat samalla merkki, jolla ilmaistaan, että uskotaan samoin.
Perustavin sanonta on Jeesuksen nimessä ja veressä, joka kuuluu lestadiolaiseen synninpäästöön. Paljon käytettyjä ovat myös tiellä tai matkalla oleminen, kilvoitus ja armoistuin sekä syntien anteeksisaaminen rauhaan, vapauteen ja iloon asti.
Suruton on ihminen, joka ei tunne oikeaa synnin surua. Eriseuraisuudesta puhutaan kun varoitetaan vääristä opeista. Synti -sanaa ei kaihdeta. Ihmiset ovat joko uskovaisia tai epäuskoisia. Edelliset kuuluvat liikkeen piiriin. Uskovaisten yhteisöstä käytetään myös nimeä Siioni.
Viime sotien jälkeen syntyneellä ns. viidennellä herätysliikkeellä ei luonnollisesti ole samanlaista vanhahtavien sanontojen perinnettä kuin vanhemmilla liikkeillä. Liikkeen piiriin luetaan esim. Kansanlähetys, Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura.
Viidesläisen julistuksen tunnistaa kuitenkin helposti. Todistuspuheenvuoroissa saatetaan kertoa, miten tulin uskoon. Ota Jeesus omaksi Vapahtajaksesi kehotetaan usein Kansanlähetyksen tilaisuuksissa. Voidaan myös kysyä: Haluatko lähteä Jeesusta seuraamaan?
Sydämen paatuminen, parannus, uudestisyntyminen ja kilvoittelu ovat keskeisiä termejä. Samaa muutosta kuvataan sanoilla kutsu - kääntymys - usko. Evankelioimiskokouksissa korostetaan monesti: Tänään on pelastuksen päivä.
Toisille voidaan toivottaa siunausta tai varsinkin kirjeessä Isän käteen. Illalla hyvästeltäessä sanotaan monesti hyvää yötä, Jeesus myötä.
kaikki uskovaiset ovat yhtä rakkaita. Tosin on toisia, joita on vaikeampi lähestyä kuin toisia.