laser,lasik vai mikä?

Lasikissa tehdään silmään läppä, jonka alle laseroidaan. Sairaslomaa tarvitaan vain pari päivää, kun esim. PRK:ssa (jossa silmästä "kaavitaan" tavaraa pois) voi joutua olla sairaslomalla ainakin viikon. Lasik ei aiheuta juurikaan kipua, olo on epämiellyttävä muutaman tunnin, sen pitäisi olla kaikki ok.

Lasikit ovat kalliimpia, lisäksi niitä on saatavissa myös "herkuilla", eli Zyoptix-menetelmä, joka korjaa myös hajataittoisuuden piste pisteeltä silmästä. Se on siis jokaiselle yksilöllinen leikkaus, ja perustuu omien silmien mittauksiin. Se soveltuu hyvin myös silloin, jos on huonompikin näkö.

Itselleni on tehty juuri tuo Zyoptix-Lasik reilu viikko sitten, ja kaikki on mennyt loistavasti. Samana iltana katsoin jo telkkaria! Kalleinhan se oli (1330 €/silmä tarkastukset), mutta oletettavasti myös paras menetelmä.

niin kävitkö missä paikassa? Kun itse olen kahden vaiheilla..

Yli-/alikorjautuminen ovat kuitenkin ihan tiedostettuja riskejä, samoin kuin se, että näkö saattaa joillain palautua takaisin joko vähän tai kokonaan. Mitä enemmän miinusta, sitä suurempi on mahdollisuus. Ja tämä ei johdu lääkäristä, kyseessä on vaan huono tuuri. Että sinällään leikkaus voi olla arpapeliä ja lopullisen tuloksen näkee vasta vuosien päästä.

Suurimmalla osalla leikkaukset kuitenkin sujuvat suunnitelmien mukaan. Paikassa, jossa itse kävin, uusintaleikkauksien määrä on noin 2-4 %, oma lääkärini oli leikannut jo yli 4000 silmäparia, samoin kuin hänen liikekumppaninsa. Kyseisessä paikassa ei ole myöskään ollut yhtään tulehduksia potilailla.

Susanna kirjoitti:

Yli-/alikorjautuminen ovat kuitenkin ihan tiedostettuja riskejä, samoin kuin se, että näkö saattaa joillain palautua takaisin joko vähän tai kokonaan. Mitä enemmän miinusta, sitä suurempi on mahdollisuus. Ja tämä ei johdu lääkäristä, kyseessä on vaan huono tuuri. Että sinällään leikkaus voi olla arpapeliä ja lopullisen tuloksen näkee vasta vuosien päästä.

Suurimmalla osalla leikkaukset kuitenkin sujuvat suunnitelmien mukaan. Paikassa, jossa itse kävin, uusintaleikkauksien määrä on noin 2-4 %, oma lääkärini oli leikannut jo yli 4000 silmäparia, samoin kuin hänen liikekumppaninsa. Kyseisessä paikassa ei ole myöskään ollut yhtään tulehduksia potilailla.

Lue lisää

silmät mainostaa myös juuri sillä, kuinka paljon potilaita hän on leikannut. Sitä hän ei mainoksissaan mainitse, että kuinka monta on mennyt pieleen. Minun miesystävälle ei kerrottu leikkausriskeistä ollenkaan. Koko leikkaussumma piti maksaa etukäteen. Fiksua, sillä rahan palautus on mahdotonta edes osittain jos leikkaustulos epäonnistuu.
Hän ei olisi ottanut koko leikkausta jos olisi tiennyt että hämäränäkö voi mennä pysyvästi ja että hän tulee tarvitsemaan laseja leikkauksen jälkeen ja rahat menevät hukkaan. Mitään korjausta ei lääkärin mukaan kuulemma voi tehdä, sillä leikkauksen seurauksena verkkokalvo meni niin ohueksi että sille ei voi tehdä mitään operaatiota enää. Hänen tapauksessaan näkö ei tule palautumaan sanoi toinen lääkäri. Miesystäväni ei voi antaa asiaa minnekään oikeusturvakeskukselle tai asianajajalle, sillä kyseinen sairaala pisti hänet kirjoittamaan alle paperin jossa hän on luopunut kaikista valitusmahdollisuuksistaan ja että hän on itse ottanut riskin leikkauksen lopputuloksesta ja että hänelle on kyllä kerrottu leikkaukseen liittyvät riskit ennakkoon. Hän ei kyllä muista sellaista.
Noh, tyhmyydestä sakotetaan sanoin minä. Sanoin jo alunperin että koska suomessa niitä leikkauksia on tehty niin vähän aikaa, niin en itse uskaltaisi mennä. Silmät on ihmiselle aika tärkeä aisti. No omat on jokaisen silmät.
Pyytäkää hyvät ihmiset kopio paperista jonka joudutte allekirjoittamaan ennen leikkausta. Älkää maksako mitään ennen sitä.

Nimetön kirjoitti:

silmät mainostaa myös juuri sillä, kuinka paljon potilaita hän on leikannut. Sitä hän ei mainoksissaan mainitse, että kuinka monta on mennyt pieleen. Minun miesystävälle ei kerrottu leikkausriskeistä ollenkaan. Koko leikkaussumma piti maksaa etukäteen. Fiksua, sillä rahan palautus on mahdotonta edes osittain jos leikkaustulos epäonnistuu.
Hän ei olisi ottanut koko leikkausta jos olisi tiennyt että hämäränäkö voi mennä pysyvästi ja että hän tulee tarvitsemaan laseja leikkauksen jälkeen ja rahat menevät hukkaan. Mitään korjausta ei lääkärin mukaan kuulemma voi tehdä, sillä leikkauksen seurauksena verkkokalvo meni niin ohueksi että sille ei voi tehdä mitään operaatiota enää. Hänen tapauksessaan näkö ei tule palautumaan sanoi toinen lääkäri. Miesystäväni ei voi antaa asiaa minnekään oikeusturvakeskukselle tai asianajajalle, sillä kyseinen sairaala pisti hänet kirjoittamaan alle paperin jossa hän on luopunut kaikista valitusmahdollisuuksistaan ja että hän on itse ottanut riskin leikkauksen lopputuloksesta ja että hänelle on kyllä kerrottu leikkaukseen liittyvät riskit ennakkoon. Hän ei kyllä muista sellaista.
Noh, tyhmyydestä sakotetaan sanoin minä. Sanoin jo alunperin että koska suomessa niitä leikkauksia on tehty niin vähän aikaa, niin en itse uskaltaisi mennä. Silmät on ihmiselle aika tärkeä aisti. No omat on jokaisen silmät.
Pyytäkää hyvät ihmiset kopio paperista jonka joudutte allekirjoittamaan ennen leikkausta. Älkää maksako mitään ennen sitä.

Lue lisää

Missa paikassa tuommoisen paperin joutuu allekirjoittamaan?

Nimetön kirjoitti:

silmät mainostaa myös juuri sillä, kuinka paljon potilaita hän on leikannut. Sitä hän ei mainoksissaan mainitse, että kuinka monta on mennyt pieleen. Minun miesystävälle ei kerrottu leikkausriskeistä ollenkaan. Koko leikkaussumma piti maksaa etukäteen. Fiksua, sillä rahan palautus on mahdotonta edes osittain jos leikkaustulos epäonnistuu.
Hän ei olisi ottanut koko leikkausta jos olisi tiennyt että hämäränäkö voi mennä pysyvästi ja että hän tulee tarvitsemaan laseja leikkauksen jälkeen ja rahat menevät hukkaan. Mitään korjausta ei lääkärin mukaan kuulemma voi tehdä, sillä leikkauksen seurauksena verkkokalvo meni niin ohueksi että sille ei voi tehdä mitään operaatiota enää. Hänen tapauksessaan näkö ei tule palautumaan sanoi toinen lääkäri. Miesystäväni ei voi antaa asiaa minnekään oikeusturvakeskukselle tai asianajajalle, sillä kyseinen sairaala pisti hänet kirjoittamaan alle paperin jossa hän on luopunut kaikista valitusmahdollisuuksistaan ja että hän on itse ottanut riskin leikkauksen lopputuloksesta ja että hänelle on kyllä kerrottu leikkaukseen liittyvät riskit ennakkoon. Hän ei kyllä muista sellaista.
Noh, tyhmyydestä sakotetaan sanoin minä. Sanoin jo alunperin että koska suomessa niitä leikkauksia on tehty niin vähän aikaa, niin en itse uskaltaisi mennä. Silmät on ihmiselle aika tärkeä aisti. No omat on jokaisen silmät.
Pyytäkää hyvät ihmiset kopio paperista jonka joudutte allekirjoittamaan ennen leikkausta. Älkää maksako mitään ennen sitä.

Lue lisää

Paljon on näköjään paikoilla eroa!

Ei omakaan lääkärini itse kehuskellut leikkausmäärällään, vaan hoitaja sen kertoi, kun kysyi, onko väliä kuka lääkäri leikkaa. Lääkäri itse taas kertoi uusintaleikkausten määrän.

Omassa paikassani summa maksettiin leikkauksen jälkeen, ennen leikkausta sai kaksi kopiota leikkaussopimuksesta, joista toinen jäi itselle. Samaiseen paperiin sai tutustua jo viikkoja ennen leikkausta.

Susanna kirjoitti:

Yli-/alikorjautuminen ovat kuitenkin ihan tiedostettuja riskejä, samoin kuin se, että näkö saattaa joillain palautua takaisin joko vähän tai kokonaan. Mitä enemmän miinusta, sitä suurempi on mahdollisuus. Ja tämä ei johdu lääkäristä, kyseessä on vaan huono tuuri. Että sinällään leikkaus voi olla arpapeliä ja lopullisen tuloksen näkee vasta vuosien päästä.

Suurimmalla osalla leikkaukset kuitenkin sujuvat suunnitelmien mukaan. Paikassa, jossa itse kävin, uusintaleikkauksien määrä on noin 2-4 %, oma lääkärini oli leikannut jo yli 4000 silmäparia, samoin kuin hänen liikekumppaninsa. Kyseisessä paikassa ei ole myöskään ollut yhtään tulehduksia potilailla.

Lue lisää

Itse pelkään suuresti noita kaikkia riskejä, enkä tiedä mihin firmaan oikein kannattaisi mennä!

Susanna kirjoitti:

Paljon on näköjään paikoilla eroa!

Ei omakaan lääkärini itse kehuskellut leikkausmäärällään, vaan hoitaja sen kertoi, kun kysyi, onko väliä kuka lääkäri leikkaa. Lääkäri itse taas kertoi uusintaleikkausten määrän.

Omassa paikassani summa maksettiin leikkauksen jälkeen, ennen leikkausta sai kaksi kopiota leikkaussopimuksesta, joista toinen jäi itselle. Samaiseen paperiin sai tutustua jo viikkoja ennen leikkausta.

Lue lisää

eräässä helsinkiläisessä sairaalassa ei ainakaan toimita noin. Ja he tekevät paljon ko leikkauksia ja mainostavat paljon. Ihmisillä pitäisi olla enemmän tietoa kyseisestä leikkauksesta. Ei vain mainostietoa.

http://www.lasikdisaster.com/sandynightvision.htm

Kannattaa tietää kaikki leikkaukset riskit.

riskejä löytyy kirjoitti:

http://www.lasikdisaster.com/sandynightvision.htm

Kannattaa tietää kaikki leikkaukset riskit.

Lue lisää

Tässä muutama kiva kuva Lasik-leukkauksesta ja epäonnistuneista tapauksista. Omalla vastuulla. Voivat viedä viimeisetkin halut hakeutua leikkaukseen :)

http://www.foreyesight.com/lasik.htm

http://flawedlasik.com/lasik-images.htm

Paperi, jonka miesystäväsi allekirjoitti ei todennäköisesti ole ihan tuollainen, kuin miksi sen kuvailit. Yleensä on kyse paperista, jossa potilas vakuuttaa, että on tietoinen leikkaukseen liittyvistä riskeistä ja että hyväksyy ne (leikkaukseen liittyvät tavanomaiset riskit).
Mikäli hoitoon liittyy hoitovirhe, laitevirhe tms. seikka aiheuttaa ei-toivotun lopputuloksen, voi siitä toki tehdä valituksen ja jopa vahingonkorvausvaatimuksenkin. Kaikilla lääkäreillä (tai työnantajalla, jos ei ole itsenäisesti ammattia harjoittava lääkäri) on oltava vastuuvakuutus.

Eli leikkaukseen mennessä ei luovuta oikeuksista ja mikäli tällainen paperi vaadittaisiin allekirjoittamaan, ei se olisi oikeuden edessä pätevä. Sen sijaan on aivan normaalia, että leikkaukseen mentäessä potilaan oletetaan tiedostavan leikkaukseen liittyvät riskit ja hyväksyvän ne. Epäsuotuisan lopputuloksen yllättäessä lääkärin riski joutua maksamaan korvauksia potilaalle on suurempi, mikäli ei voi osoittaa että potilas on ollut tietoinen riskeistä (tai ei ole halunnut kuulla riskeistä).


Varsin usein on myös niin, että potilailla on suuret odotukset toimenpiteitä kohtaan eivätkä kaikki potilaat ymmärrä tai ajattele riskejä ja/tai haittoja, joita toimenpiteisiin voi liittyä. Ihminen kun tahtoo nähdä maailman sellaisena kuin haluaa sen nähdä (koskee myös lääkäreitä).

Kun puhutaan siitä, että leikkaus onnistuu/ei onnistu, on pidettävä mielessä, että onnistumisen tai epäonnistumisen määritelmätkin ovat häilyviä. Onko leikkaus onnistunut, jos potilas näkee hyvin ilman laseja päivällä? Hämärässä näkö saattaakin olla huonompi... Onko leikkaus onnistunut, jos parin vuoden päästä taas tarvitsee lasit? Jos toiseen silmään jääkin miinusta? (Voi olla hyvä ikänäköiselle, osalla voi tulla päänsärkyä tai muita vaivoja). Onko leikkaus onnistunut, jos näöntarkkuus laseitta ennen leikkausta on 0,1 ja leikkauksen jälkeen 0,7? (Mutta parhaalla lasikorjauksella ennen leikkausta 1,25 ja leikkauksen jälkeen "vain" 0,9?) Leikkaus voi olla onnistunut, vaikka leikkauksen jälkeen ilmenisikin näköä uhkaava komplikaatio, joka pysyvästi huonontaa näköä... (Leikkaus onnistui mutta potilas kuoli...)

Onnistuminen ja epäonnistuminen voidaan määritellä monella tavalla ja tässäkin voi olla ristiriitaa. Itse olen mm. kerran tehnyt kaihileikkauksen (leikkaus oli tavanomaista paljon hankalampi ja vaativampi) potilaalle ja olin itse pettynyt lopputulokseen kun potilaalla olikin silmänpohjan rappeuma ja näöntarkkuus jäi hyvin huonoksi - potilas olikin kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sillä toinen silmä näki hyvin ja jälkimmäisen silmän leikkauksen jälkeen näkökenttä laajeni.


Taittovirhettä korjaavissa leikkauksissa (LASIK, PRK, LASEK) lähes aina hämäränäkö huononee, kontrastinäkö huononee ja nämä huononevat sitä enemmän, mitä suurempaa taittovirhettä on korjattu ja mitä suurempi mustuainen on.

Leikkauksiin liittyy aina hyötyjä ja haittoja ja on jokaisen itse päätettävä millaiset mahdolliset haitat on valmis hyväksymään. Ennen leikkausta voi olla vaikea tehdä informoitua päätöstä, koska tulevaisuuteen ei voi nähdä. Mikäli vaatii "parasta mahdollista näköä joka tilanteessa" ei ole välttämättä otollinen kandidaatti leikkausten suhteen. Mikäli tavoite on "hyvä näkö ilman laseja" (hyvä = esim. saa ajaa autoa ilman laseja, näkee kaverit uimahallissa ilman laseja, näkee harrastaa ilman laseja), on todennäköistä, että potilas on tyytyväinen leikkauksen jälkeen, mikäli lopputulos ei syystä tai toisesta ole yllättävän huono.

silmälääkäri kirjoitti:

Paperi, jonka miesystäväsi allekirjoitti ei todennäköisesti ole ihan tuollainen, kuin miksi sen kuvailit. Yleensä on kyse paperista, jossa potilas vakuuttaa, että on tietoinen leikkaukseen liittyvistä riskeistä ja että hyväksyy ne (leikkaukseen liittyvät tavanomaiset riskit).
Mikäli hoitoon liittyy hoitovirhe, laitevirhe tms. seikka aiheuttaa ei-toivotun lopputuloksen, voi siitä toki tehdä valituksen ja jopa vahingonkorvausvaatimuksenkin. Kaikilla lääkäreillä (tai työnantajalla, jos ei ole itsenäisesti ammattia harjoittava lääkäri) on oltava vastuuvakuutus.

Eli leikkaukseen mennessä ei luovuta oikeuksista ja mikäli tällainen paperi vaadittaisiin allekirjoittamaan, ei se olisi oikeuden edessä pätevä. Sen sijaan on aivan normaalia, että leikkaukseen mentäessä potilaan oletetaan tiedostavan leikkaukseen liittyvät riskit ja hyväksyvän ne. Epäsuotuisan lopputuloksen yllättäessä lääkärin riski joutua maksamaan korvauksia potilaalle on suurempi, mikäli ei voi osoittaa että potilas on ollut tietoinen riskeistä (tai ei ole halunnut kuulla riskeistä).


Varsin usein on myös niin, että potilailla on suuret odotukset toimenpiteitä kohtaan eivätkä kaikki potilaat ymmärrä tai ajattele riskejä ja/tai haittoja, joita toimenpiteisiin voi liittyä. Ihminen kun tahtoo nähdä maailman sellaisena kuin haluaa sen nähdä (koskee myös lääkäreitä).

Kun puhutaan siitä, että leikkaus onnistuu/ei onnistu, on pidettävä mielessä, että onnistumisen tai epäonnistumisen määritelmätkin ovat häilyviä. Onko leikkaus onnistunut, jos potilas näkee hyvin ilman laseja päivällä? Hämärässä näkö saattaakin olla huonompi... Onko leikkaus onnistunut, jos parin vuoden päästä taas tarvitsee lasit? Jos toiseen silmään jääkin miinusta? (Voi olla hyvä ikänäköiselle, osalla voi tulla päänsärkyä tai muita vaivoja). Onko leikkaus onnistunut, jos näöntarkkuus laseitta ennen leikkausta on 0,1 ja leikkauksen jälkeen 0,7? (Mutta parhaalla lasikorjauksella ennen leikkausta 1,25 ja leikkauksen jälkeen "vain" 0,9?) Leikkaus voi olla onnistunut, vaikka leikkauksen jälkeen ilmenisikin näköä uhkaava komplikaatio, joka pysyvästi huonontaa näköä... (Leikkaus onnistui mutta potilas kuoli...)

Onnistuminen ja epäonnistuminen voidaan määritellä monella tavalla ja tässäkin voi olla ristiriitaa. Itse olen mm. kerran tehnyt kaihileikkauksen (leikkaus oli tavanomaista paljon hankalampi ja vaativampi) potilaalle ja olin itse pettynyt lopputulokseen kun potilaalla olikin silmänpohjan rappeuma ja näöntarkkuus jäi hyvin huonoksi - potilas olikin kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sillä toinen silmä näki hyvin ja jälkimmäisen silmän leikkauksen jälkeen näkökenttä laajeni.


Taittovirhettä korjaavissa leikkauksissa (LASIK, PRK, LASEK) lähes aina hämäränäkö huononee, kontrastinäkö huononee ja nämä huononevat sitä enemmän, mitä suurempaa taittovirhettä on korjattu ja mitä suurempi mustuainen on.

Leikkauksiin liittyy aina hyötyjä ja haittoja ja on jokaisen itse päätettävä millaiset mahdolliset haitat on valmis hyväksymään. Ennen leikkausta voi olla vaikea tehdä informoitua päätöstä, koska tulevaisuuteen ei voi nähdä. Mikäli vaatii "parasta mahdollista näköä joka tilanteessa" ei ole välttämättä otollinen kandidaatti leikkausten suhteen. Mikäli tavoite on "hyvä näkö ilman laseja" (hyvä = esim. saa ajaa autoa ilman laseja, näkee kaverit uimahallissa ilman laseja, näkee harrastaa ilman laseja), on todennäköistä, että potilas on tyytyväinen leikkauksen jälkeen, mikäli lopputulos ei syystä tai toisesta ole yllättävän huono.

Lue lisää

Niin, juuri näinhän tapauksessa kävi. Leikkaus todettiin leikkausteknisesti täysin oikein suoritetuksi ja onnistuneeksi. Hämäränäkö vaan meni eikä laseista päässyt eroon. Onnistunut lopputulos?! Oliko se potilaan vai kenen vika?!
Jos potilaalle olisi kerrottu ennakkoon riskit että näin voi käydä, niin hän tuskin olisi mennyt koko operaatioon sillä ajanhukan vuoksi meni melkein 4000 euroa ja tuli näköön pysyvä haitta. Uudet lasitkin piti hankkia. No ihan miten vaan. Jos jokaiselle potilaalle selitettäisiin että hämäränäkö heikkenee lähes jokaisella leikkauksen seurauksena niin en oikein usko että potilaita olisi niin paljoa. Ainakin miesystävälleni se kerrottiin suullisesti leikkauksen jälkeen. Paperissa sitä ei ollut. Eikä kopiota paperista hänelle tietenkään annettu. No jokainen ottaa vastuun omista päätöksistään kuten todettu...

Teknisesti kirjoitti:

Niin, juuri näinhän tapauksessa kävi. Leikkaus todettiin leikkausteknisesti täysin oikein suoritetuksi ja onnistuneeksi. Hämäränäkö vaan meni eikä laseista päässyt eroon. Onnistunut lopputulos?! Oliko se potilaan vai kenen vika?!
Jos potilaalle olisi kerrottu ennakkoon riskit että näin voi käydä, niin hän tuskin olisi mennyt koko operaatioon sillä ajanhukan vuoksi meni melkein 4000 euroa ja tuli näköön pysyvä haitta. Uudet lasitkin piti hankkia. No ihan miten vaan. Jos jokaiselle potilaalle selitettäisiin että hämäränäkö heikkenee lähes jokaisella leikkauksen seurauksena niin en oikein usko että potilaita olisi niin paljoa. Ainakin miesystävälleni se kerrottiin suullisesti leikkauksen jälkeen. Paperissa sitä ei ollut. Eikä kopiota paperista hänelle tietenkään annettu. No jokainen ottaa vastuun omista päätöksistään kuten todettu...

Lue lisää

Luultavasti jokaisella naita tekevalla firmalla on omat sivut netissa ja todennakoisesti myos jokaisen firman sivuilla on jotain mainintaa mahdollisista riskeista ja todennakoisesti jokaissa riskiluettelossa mainitaan tama hamaranaon mahdollinen huononeminen, joten ei se pitaisi kenellekaan taydellisena yllatyksena tulla.

silmälääkäri kirjoitti:

Paperi, jonka miesystäväsi allekirjoitti ei todennäköisesti ole ihan tuollainen, kuin miksi sen kuvailit. Yleensä on kyse paperista, jossa potilas vakuuttaa, että on tietoinen leikkaukseen liittyvistä riskeistä ja että hyväksyy ne (leikkaukseen liittyvät tavanomaiset riskit).
Mikäli hoitoon liittyy hoitovirhe, laitevirhe tms. seikka aiheuttaa ei-toivotun lopputuloksen, voi siitä toki tehdä valituksen ja jopa vahingonkorvausvaatimuksenkin. Kaikilla lääkäreillä (tai työnantajalla, jos ei ole itsenäisesti ammattia harjoittava lääkäri) on oltava vastuuvakuutus.

Eli leikkaukseen mennessä ei luovuta oikeuksista ja mikäli tällainen paperi vaadittaisiin allekirjoittamaan, ei se olisi oikeuden edessä pätevä. Sen sijaan on aivan normaalia, että leikkaukseen mentäessä potilaan oletetaan tiedostavan leikkaukseen liittyvät riskit ja hyväksyvän ne. Epäsuotuisan lopputuloksen yllättäessä lääkärin riski joutua maksamaan korvauksia potilaalle on suurempi, mikäli ei voi osoittaa että potilas on ollut tietoinen riskeistä (tai ei ole halunnut kuulla riskeistä).


Varsin usein on myös niin, että potilailla on suuret odotukset toimenpiteitä kohtaan eivätkä kaikki potilaat ymmärrä tai ajattele riskejä ja/tai haittoja, joita toimenpiteisiin voi liittyä. Ihminen kun tahtoo nähdä maailman sellaisena kuin haluaa sen nähdä (koskee myös lääkäreitä).

Kun puhutaan siitä, että leikkaus onnistuu/ei onnistu, on pidettävä mielessä, että onnistumisen tai epäonnistumisen määritelmätkin ovat häilyviä. Onko leikkaus onnistunut, jos potilas näkee hyvin ilman laseja päivällä? Hämärässä näkö saattaakin olla huonompi... Onko leikkaus onnistunut, jos parin vuoden päästä taas tarvitsee lasit? Jos toiseen silmään jääkin miinusta? (Voi olla hyvä ikänäköiselle, osalla voi tulla päänsärkyä tai muita vaivoja). Onko leikkaus onnistunut, jos näöntarkkuus laseitta ennen leikkausta on 0,1 ja leikkauksen jälkeen 0,7? (Mutta parhaalla lasikorjauksella ennen leikkausta 1,25 ja leikkauksen jälkeen "vain" 0,9?) Leikkaus voi olla onnistunut, vaikka leikkauksen jälkeen ilmenisikin näköä uhkaava komplikaatio, joka pysyvästi huonontaa näköä... (Leikkaus onnistui mutta potilas kuoli...)

Onnistuminen ja epäonnistuminen voidaan määritellä monella tavalla ja tässäkin voi olla ristiriitaa. Itse olen mm. kerran tehnyt kaihileikkauksen (leikkaus oli tavanomaista paljon hankalampi ja vaativampi) potilaalle ja olin itse pettynyt lopputulokseen kun potilaalla olikin silmänpohjan rappeuma ja näöntarkkuus jäi hyvin huonoksi - potilas olikin kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sillä toinen silmä näki hyvin ja jälkimmäisen silmän leikkauksen jälkeen näkökenttä laajeni.


Taittovirhettä korjaavissa leikkauksissa (LASIK, PRK, LASEK) lähes aina hämäränäkö huononee, kontrastinäkö huononee ja nämä huononevat sitä enemmän, mitä suurempaa taittovirhettä on korjattu ja mitä suurempi mustuainen on.

Leikkauksiin liittyy aina hyötyjä ja haittoja ja on jokaisen itse päätettävä millaiset mahdolliset haitat on valmis hyväksymään. Ennen leikkausta voi olla vaikea tehdä informoitua päätöstä, koska tulevaisuuteen ei voi nähdä. Mikäli vaatii "parasta mahdollista näköä joka tilanteessa" ei ole välttämättä otollinen kandidaatti leikkausten suhteen. Mikäli tavoite on "hyvä näkö ilman laseja" (hyvä = esim. saa ajaa autoa ilman laseja, näkee kaverit uimahallissa ilman laseja, näkee harrastaa ilman laseja), on todennäköistä, että potilas on tyytyväinen leikkauksen jälkeen, mikäli lopputulos ei syystä tai toisesta ole yllättävän huono.

Lue lisää

"Taittovirhettä korjaavissa leikkauksissa (LASIK, PRK, LASEK) lähes aina hämäränäkö huononee, kontrastinäkö huononee ja nämä huononevat sitä enemmän, mitä suurempaa taittovirhettä on korjattu ja mitä suurempi mustuainen on."

Onko silmän rakenteen ja korjattavan miinuksen suhteista tehty mitään tutkimusta miten ne ovat sidoksissa uusintaa vaativiin leikkauksiin tai/ja hämäränäön huonontumiseen? Luulisi että jotenkin noita olisi tilastoitu... Perustuuko suuren mustuaisen tapauksessa hämäränön huononeminen siihen että leikattava ala ei yllä täysin suurentuneen mustuaisen koko alalle vai mihin? Entä tuo kontrastin heikentyminen -> tuleeko leikattavan alan ja leikkaamattoman alan "saumaan" ns. pykälä vai mitä?

Toisekseen: Eikös sitä kaikista uusinta leikkaus menetelmään mainosteta jopa niin että hämäränäkö parantuu? Perustuuko tämä siihen silmän pinnan kartoitukseen/ sen perusteella muotoiltuun laserointiin vai mihin?

Oujee1 kirjoitti:

"Taittovirhettä korjaavissa leikkauksissa (LASIK, PRK, LASEK) lähes aina hämäränäkö huononee, kontrastinäkö huononee ja nämä huononevat sitä enemmän, mitä suurempaa taittovirhettä on korjattu ja mitä suurempi mustuainen on."

Onko silmän rakenteen ja korjattavan miinuksen suhteista tehty mitään tutkimusta miten ne ovat sidoksissa uusintaa vaativiin leikkauksiin tai/ja hämäränäön huonontumiseen? Luulisi että jotenkin noita olisi tilastoitu... Perustuuko suuren mustuaisen tapauksessa hämäränön huononeminen siihen että leikattava ala ei yllä täysin suurentuneen mustuaisen koko alalle vai mihin? Entä tuo kontrastin heikentyminen -> tuleeko leikattavan alan ja leikkaamattoman alan "saumaan" ns. pykälä vai mitä?

Toisekseen: Eikös sitä kaikista uusinta leikkaus menetelmään mainosteta jopa niin että hämäränäkö parantuu? Perustuuko tämä siihen silmän pinnan kartoitukseen/ sen perusteella muotoiltuun laserointiin vai mihin?

Lue lisää

Omat silmani leikelleelta laakarilta jossain jalkikontrollissa kysyin, etta mista se mahdollinen hamaranaon huonontuminen johtuu ja mihin perustuu se, etta se ongelma lievenee ajanmyota. Annoin hanelle myos vastausvaihtoehdoksi sen, etta voisiko se johtua siita, etta pikkuhiljaa ajanmyota sopeutuu siihen etta nakee hamarassa huonommin, eika siksi kiinnita enaa siihen huonompaan hamaranakoon huomiota. Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen saumakohta ajanmyota tasoittuu. Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin aiemminkaan.

mikko124 kirjoitti:

Omat silmani leikelleelta laakarilta jossain jalkikontrollissa kysyin, etta mista se mahdollinen hamaranaon huonontuminen johtuu ja mihin perustuu se, etta se ongelma lievenee ajanmyota. Annoin hanelle myos vastausvaihtoehdoksi sen, etta voisiko se johtua siita, etta pikkuhiljaa ajanmyota sopeutuu siihen etta nakee hamarassa huonommin, eika siksi kiinnita enaa siihen huonompaan hamaranakoon huomiota. Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen saumakohta ajanmyota tasoittuu. Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin aiemminkaan.

Lue lisää

"Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen saumakohta ajanmyota tasoittuu. Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin aiemminkaan."

Maalaisjärjellä ajateltunahan tämä tarkoittaa sitä että ihmisellä jolla mustuainen laajenee enemmän kuin toisella se "saumakohta" jää mustuaisen laajentuessa mustuaisen alueelle ja näin aiheuttaa mahdollisesti sitä hämäränäön hekentymistä... Saumakohdan "pykälä" taas sitten varmaan riippuu laseroinnin määrän tarpeesta (kuinka paljon korjataan) ja kenties vielä silmän (linssin) muodosta, vai onko tämä nyt sitten lopulta sama asia kuin se kuinka paljon miinusta kenelläkin on? Paljonko sinulta korjattiin miinusta?

Mikähän sen laikattavan alueen sitten oikeen määrää? Helpostihan laseroinnista saa sen kuvan että se tehdään huomattavasti mustuaista (laajentunuttakin) isommalle alueelle? Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole...

Oujee1 kirjoitti:

"Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen saumakohta ajanmyota tasoittuu. Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin aiemminkaan."

Maalaisjärjellä ajateltunahan tämä tarkoittaa sitä että ihmisellä jolla mustuainen laajenee enemmän kuin toisella se "saumakohta" jää mustuaisen laajentuessa mustuaisen alueelle ja näin aiheuttaa mahdollisesti sitä hämäränäön hekentymistä... Saumakohdan "pykälä" taas sitten varmaan riippuu laseroinnin määrän tarpeesta (kuinka paljon korjataan) ja kenties vielä silmän (linssin) muodosta, vai onko tämä nyt sitten lopulta sama asia kuin se kuinka paljon miinusta kenelläkin on? Paljonko sinulta korjattiin miinusta?

Mikähän sen laikattavan alueen sitten oikeen määrää? Helpostihan laseroinnista saa sen kuvan että se tehdään huomattavasti mustuaista (laajentunuttakin) isommalle alueelle? Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole...

Lue lisää

Mulla oli lahtotilanne suunnilleen -5. Joillain ihmisilla pupilli laajenee huomattavan suureksi ja heilla kaiketi yleensa on juuri nama hamaranako ym. ongelmat pimealla. Mielessani olen kuvitellut, etta silmaan osuvat "hajasateet" jotka tulevat silmaan laseroimattaman alueen kautta voisivat aiheuttaa naita ongelmia, vaikka se laseroitu alue olisikin suurempi kuin pupillin koko laajentuneena ja sitten nama hairitsevat heijastumat vahenevat kun tuo saumakohta tasoittuu...

mikko124 kirjoitti:

Mulla oli lahtotilanne suunnilleen -5. Joillain ihmisilla pupilli laajenee huomattavan suureksi ja heilla kaiketi yleensa on juuri nama hamaranako ym. ongelmat pimealla. Mielessani olen kuvitellut, etta silmaan osuvat "hajasateet" jotka tulevat silmaan laseroimattaman alueen kautta voisivat aiheuttaa naita ongelmia, vaikka se laseroitu alue olisikin suurempi kuin pupillin koko laajentuneena ja sitten nama hairitsevat heijastumat vahenevat kun tuo saumakohta tasoittuu...

Lue lisää

Todennäköisesti olet oikeammilla jäljillä kuin minä! Kohtalainen korjaus sinullekkin siis tehtiin eikä hämäränäkö kärsinyt... Kysyitkö/selvittikö lääkäri esitutkimuksen jälkeen mitään kuinka hyvin silmäsi soveltuu leikkaukseen mahdollisten haitojen kannalta -> eli pupillin max. koko ja kenties silmän pinnan muoto...

Oujee1 kirjoitti:

Todennäköisesti olet oikeammilla jäljillä kuin minä! Kohtalainen korjaus sinullekkin siis tehtiin eikä hämäränäkö kärsinyt... Kysyitkö/selvittikö lääkäri esitutkimuksen jälkeen mitään kuinka hyvin silmäsi soveltuu leikkaukseen mahdollisten haitojen kannalta -> eli pupillin max. koko ja kenties silmän pinnan muoto...

Lue lisää

laakari aikansa mittailtuaan ja tutkittuaan ja lahisukulaisten silmasairauksista kyseltyaan sanoi ettei ole mitaan vasta-aiheita miksi toimenpidetta ei voisi tehda. Ihanteellinen tapaus kuulemma kaikinpuolin..

mikko124 kirjoitti:

Omat silmani leikelleelta laakarilta jossain jalkikontrollissa kysyin, etta mista se mahdollinen hamaranaon huonontuminen johtuu ja mihin perustuu se, etta se ongelma lievenee ajanmyota. Annoin hanelle myos vastausvaihtoehdoksi sen, etta voisiko se johtua siita, etta pikkuhiljaa ajanmyota sopeutuu siihen etta nakee hamarassa huonommin, eika siksi kiinnita enaa siihen huonompaan hamaranakoon huomiota. Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen saumakohta ajanmyota tasoittuu. Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin aiemminkaan.

Lue lisää

> Kuulemma ensisijaisesti hamaranako ongelmien
> lieveneminen aikaa myoten johtuu siita, etta
> laseroidun ja laseroimattoman alueen valinen
> saumakohta ajanmyota tasoittuu.

Periaatteessa tuollaista saumakohtaa ei nykytekniikalla edes ole olemassa (no, riippuu mitä saumalla tarkoitetaan). Selkeä sauma on toki läpän sauma, ja tämä sauma todennäköisesti sirottaa valoa epäsuotuisasti ja voi "tasoittuessaan" (jota ei kuitenkaan juurikaan edes tapahdu muuten kuin aivan pienessä määrin ja todella hitaalla aikataululla) hieman parantaa näköä. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, ja tämä sauman "tasoittuminen" ei todennäköisesti ole useimmissa tapauksissa oleellisin näön laatuun vaikuttava tekijä.

Mutta palataan transition zoneen, eli leikatun alueen reunaan. Matemaattisesti asia on niin, että jos on myopiaa ja sarveiskalvoa täytyy tylpistää, niin silloinhan transition zonen ongelma on se, että se jää liian jyrkäksi. Näinollen on oltava niin, että hyödyllinen sarveiskalvon tasoittuminen voi tarkoittaa ainoastaan jyrkkään reuna-alueeseen kasvavaa uutta solukkoa (lisää paksuutta reunoille -> loivempi alue laajenee suuremmalle alueelle). Tällaisen toteutumisesta ei taas ole tietääkseni näyttöä. Mutta tärkeää on huomata, että transition zone ei ole ainoa oleellinen osatekijä, joskin omasta mielestäni ehkä tärkein sellainen.

Jos minulta kysyttäisiin, että miten erityisesti hämäränäössä esiintyvät leviämiset voivat parantua ajan myötä (esim. 6-24 kuukaudessa, parin päivän parantuminen on eri asia), niin esittäisin hypoteettisiksi, epämääräisiksi mahdollisuuksiksi:
- epiteelin tai muun solukon kasvaminen suotuisalla tavalla
- neurologinen pieni parannus (samaan tyyliin kuin lasiaissamentumien filtteröityminen pois, eli perustuu mm. oikean ja vasemman silmän yhteistyöhön jne.)
- Stiles-Crawford effect
- pupillin maksimikoon luonnollinen pieneneminen iän myötä
- jotain tuntematonta, joka vaikuttaa em. transition zonesta syntyvään optiseen ongelmaan

Ja tämä siis olettaen, että parantumista on todella tapahtunut, eikä parantuminen ole ollut vain kuviteltua. (Asian voi onneksi pätevästi testata tarvittaessa.)

Ja jos läppä on esimerkiksi ollut rypyssä, ja läppä on sitten ajan myötä tasoittunut (ja samalla hämäränäkökin on parantunut), niin tällöinhän on luonnollisesti kyse aivan eri asiasta kuin transition zonen muuntumisesta. Tosin enpä tiedä voiko rypyssä oleva läppäkään itsestään tasoittua.

Yksi mahdollisuus on, että hidasta parantumista tapahtuu ainoastaan niille, joilla ei alunperinkään ollut oleellista transition zoneen liittyvää ongelmaa leikkauksen jälkeen.

> Itse en kylla huomannut etta hamaranako olisi
> toimenpiteen jalkeen ollut sen huonompi kuin
> aiemminkaan.

Mikä on pupillisi koko hämärässä?

virheitä työssäni jos asiakas sitä kysyy :D
Onnea leikkaukseen. Myös kaverini sai korjauksen ilmaisiksi kun lasik- leikkauksen aikana silmäläpän alle oli mennyt roska. Läppä nostettiin irti ilman puudutusta ja roska puhdistettiin. Ilmaista oli! Sehän siinä oli oleellista...