Inseminaatiosta

Onnistumisprosentti ei ole kovin korkealla, mutta toisaalta ku ajattelee ni ei se ole kovin korkea täysin terveellä parillakaan, joka saa lapsen ihan "luonnollisin keinoin". Itselläni 4 inseminaatiota nyt takana ja seuraavaksi (helpotuksekseni) siirrytää ivf:ään. Inseminaatio on vaan henkisesti ja fyysisesti paljon helpompi keino ku ivf (luulisin) ni siksi sitä kokeillaan ekaks jos vaan edellytykset siihen on olemassa! Kokeilitteko luomuna vai oliko sulla lääkkeitäkin? Toivon, että kuulut siihen prosentuaaliin, jolla inseminaatio onnistuu! Onnea odotukselle! toivottavasti tärppää! Tule toki kertomaan miten kävi äläkä masennu jos hoito ei heti onnistu!

Hei,

En halua lannistaa, mutta mulla takana 7 inseminaatiota ja ei vielä kertaakaan tärppiä. Tai itseasiassa nyt odottelen seitsemännen inssin tulosta, testin voin tehdä torstaina, mutta ei minkäänlaisia oireita, joten en usko onnistumisen mahdollisuuteen.

Seuraavana (onneksi) IVF. On jo alkanut ottaa päähän, että 1,5 vuotta mennyt hukkaan näiden inssien kanssa.

Tsemppiä kuitenkin sulle!

Mulle tehtiin inseminaatio elokuussa ja ekasta tärppäs heti. Nyt ootellaan toukovauvaa. Ite kyllä kans epäilin, kun lääkäri kerto onnistumisprosentin. Mutta kyllä sekin voi toimia!

Piti vielä kysymäni että tietääkö kukaan kuinka pitkät jonot on ivf-hoitoihin Tampereella julkisellä puolella yleensä? Tuskin sinne tuosta noin vaan pääsee.

Meillä tulossa tuossa ens viikon alussa kolmas ja viimeinen inssi. Kuten jotkut muutkin ajattelee, niin luojan kiitos. Lähinnä, koska on jotenkin tosi turhauttavaa odottaa ja meilläkään ei ole tärppiä...ei edes lupausta.
IVF:ää en kauhean innolla odota ( pelkään että kuolen kipuun ;) ), mutta tuntuu oleva huomattavasti tehokkaampaa.
Täytyy lääkäriltä kysellä, että miten toi maksupolitiikka toimii. Ollaan yksityisellä. Hinnastosta kun katsoo, niin maksaa n.1500 eur lääkkeet. Ollaan oltu tyytyväisiä hoidon ripeyteen, aloitettiin marraskuussa.
Pessimistisellä asenteella odotan kolmatta hoitoa :(

Meillä on inseminaatio onnistunut kaksi kertaa.
Vanhin lapsi lähti ensimmäisestä yrityksestä ja toinen lapsi toisesta yrityksestä. Heillä kaksi vuotta ikäeroa.

Meidän lapsettomuutemme syytä ei saatu selville.

Mutta kyllä niitä onnistumisiakin tulee! Onnea matkaan!!

Moi!

Tuli se raskaustesti nyt sitten tehtyä ja negatiivista näytti. Voi itku!!! :( Kauhea pettymys, vaikka toisaalta oli sellainen tunne että en raskaana olisikaan. Nyt sit vaan odottelen menkkojen alkamista ja nekin on jo kaksi päivää myöhässä. Toinen inssi on sit tulossa seuraavaksi.

Hei!

Meidän kohdalla lapsettomuushoito julkisella puolella eteni selkeän protokollan mukaan. Syynä on ovulaatiohäiriöt ja Pco. Ensin painonpudotus(-ei tulosta), Clomifenit(-ei tulosta), pistoshoito kotiyrityksellä (-ei tulosta) ja siirryttiin ensimmäiseen inseminaatiohoitoon, joka onnistui! Odotamme myös vauvaa toukokuulla syntyväksi. Toivon kovasti voimia kaikille teille kanssakulkijoilleni, hoitojen läpikäyminen on henkisesti ja fyysisesti kuluttavaa. Tahdon lohduttaa sillä, että 80% onnistuu. Itse olen suhtautunut tähän asiaan niin, että se otetaan vastaan mikä annetaan ja olin valmis vetämään läpi Ivf-hoidot ja päätymään adoptioon, jos ei onnistu. Itseäni auttoi, kun hoitojen keskellä ajattelin että, silloinkin pitää elää, ja nauttia. Yritin löytää muita osa-alueita itselleni. Itsestäni huomasin, että meillä tärppäsi sitten, kun ajattelin jo, että antaa koko homman olla!
Lapsettomuuden kokeneena, tuo elämänvaihe tulee aina kulkemaan mukanani, vaikka meille ehkä lapsi nyt syntyykin. Moni ystäväni (jotka ovat saaneet luomuvauvoja) ei ymmärrä ollenkaan minun ajatusmaailmaani siitä, että en pidä mitään itsestäänselvyytenä. En tätä lastakaan, ja puhun siitä vieläkin "jos se syntyy"-muodossa. Kyllä elämää katselee ihan eri vinkkelistä ja ymmärtää asioita vähän syvemmältä!
Aurinkoista maaliskuuta ja voimia hoitoyrityksiin teille kaikille! Eräs hyvä ystäväni sanoi joskus minulle, että "sinun pitää käydä läpi vaan tämä lapsettomuushoitoprosessi, et anna itsellesi ikinä anteeksi, jos et yrittäisi tällä tavalla saada lasta. Ja so what, millä keinolla se alkunsa saa, jos se joskus onnistuu!" Halauksia!!!!!

Meillä oli inssi 3 päivää sitten.
Se meni muuten oikein hyvin, kivuton ja nopea toimenpide. 67 % prosenttia uimareista olivat hyvin liikkuvia ja muutenkin ajankohta oli ihanteellinen, koska munasolu ei ollut vielä irronnut - lääkäri arvasi että irtoaa parin tunnin päästä inssistä. Kysyin onnistumisprosenttejä ja lääkäri yllätti täysin sanomalla että se voi olla lähempänä 40 % kiertoa kohti!! Olen ennen kuullut että prosentti olisi 5-20 % mutta gyne totesi että naiselle joka ei yleensä ovuloi normaalisti (=minä) inseminaatiolla on hyvät mahdollisuudet onnistua Puregonin ja Pregnylin avulla! Yritän tietysti olla toivomatta liikaa, ja jotenkin vaan kuitenkin tuntuu että ei onnistu. Mutta kun haluaisi niin kovasti....
Oireita ei ole, muuta kun kauhea ruokahalu ja turvonnut maha = tyypilliset menkkaoireet. Vain 3 päivää on kulunut inssistä ja 2 viikkoa tuntuu ikuisuudelta, mutta ihanaa että ollaan päästy alkuun.