Lueskelin tuossa Tietoviikkoa (3/2006) jossa eräs haastateltu rekrytoija kertoi, että:
”yritykset hakevat hyviä tyyppejä. 90%:a rekrytoinneista ratkaistaan sen perusteella, millainen
tyyppi hakija on? Kuitenkin myös sillä, mitä hän osaa on erittäin suuri merkitys.”
Kysymys sinulle IT:n parissa touhuavalle kuuluukin:
millainen on mielestäsi 2000-luvun työelämän kaipaama (hieman käsitteenä mystinenkin)
hyvä tyyppi?
Ainakin meillä duunissa rummutetaan nyt kovasti ”sisäistä yrittäjyyttä”, millä tarkoitetaan kait sitä,
että olet sitten naimisissa duunisi kanssa samalla tavalla kuin yksityisyrittäjä konsanaan, vaikka
palkka ei juoksekaan vapaa-ajalta…
t. nim. ”Junior SQL Server Database Administrator”
Ps. Olisin kiinnostunut kuulemaan myös Hopan ja HCD:n mielipiteen tästä asiasta.
”yritykset hakevat hyviä tyyppejä. 90%:a rekrytoinneista ratkaistaan sen perusteella, millainen
tyyppi hakija on? Kuitenkin myös sillä, mitä hän osaa on erittäin suuri merkitys.”
Kysymys sinulle IT:n parissa touhuavalle kuuluukin:
millainen on mielestäsi 2000-luvun työelämän kaipaama (hieman käsitteenä mystinenkin)
hyvä tyyppi?
Ainakin meillä duunissa rummutetaan nyt kovasti ”sisäistä yrittäjyyttä”, millä tarkoitetaan kait sitä,
että olet sitten naimisissa duunisi kanssa samalla tavalla kuin yksityisyrittäjä konsanaan, vaikka
palkka ei juoksekaan vapaa-ajalta…
t. nim. ”Junior SQL Server Database Administrator”
Ps. Olisin kiinnostunut kuulemaan myös Hopan ja HCD:n mielipiteen tästä asiasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
2000-luvun työelämän kaipaama hyvä tyyppi, vaikea kysymys. Minä katsoisin sen olevan henkilö joka sitoutuu työhönsä henkilökohtaisella tasolla eikä tee työtään vain palkan takia. Eli käytännössä venyy juuri niin paljon kun on tarvetta jotta työt tulee tehtyä. Minulla ei ole tuon käsitteen kanssa ongelmia, vaan päinvastoin tuota odotan itse työntekijöiltä (ja itseltäni työntekijänä).
Ongelmaksi sitten koituukin se että miten paljon työnantaja sitoutuu työntekijään ja arvostaa sitä sisäistä yrittäjyyttä ja yritykseen sitoutumista. Jossain se toimii, jossain ei. Siellä missä tämä oikeasti toimii, ei tarvita ay-liittoja tai muuta nillitystä työolosuhteista, työtehtävistä tms. Siellä missä tämä ei toimi, niin on pakko olla joku ay-liitto katsomassa että työntekijöillä on edes jonkunlaiset perusoikeudet.
Ed. kirjoittajien kuvailemia "hyviä tyyppejä" ei vain taideta arvostaa, vaikka itse sellaisia hypoteettiseen omaan firmaani mieluiten palkkaisin. Muutoksiin sopeutuminen ja joustot lienevät tärkeimpiä ominaisuuksia tässä muuttuvassa maailmassa. Niin, tietenkin mieluummin huomisen tasolla olevan koulutuksen, nousujohteisen työkokemuksen ja kohtuullisen palkkavaatimuksen lisäksi.