Esimerkiksi naudanlihan tuottaja sai vuonna 1999 jauhelihan raaka-aineesta 1,85 euroa kilolta ja viisi vuotta myöhemmin 1,62 euroa. Samaan aikaan naudanjauhelihan kuluttajahinta nousi 5,50 eurosta liki seitsemään euroon kilolta. Teollisuuden ja kaupan osuus hinnasta nousi näin ollen 52 prosentista 62 prosenttiin.
Kenelle se kiitos ruoan hinnan noususta kuuluu?
Kenelle se kiitos ruoan hinnan noususta kuuluu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikös se ole aika yksiselitteistä, että kaupalle ja teollisuudelle kuuluu tämä nousu?
Mitenkäs se voisi viljelijän syytä olla?
Sitä kun sinä syytät viljelijöitä kalliista ruoasta, vaikka syy on kalliissa työvoimakuluissa.
Miksi syyttäisin viljelijöitä kalliista ruoasta, kun viljelijä ei näköjään hinnoittele edes omaa tuotantoaan?
Tämä nykyinen tukijärjestelmä on se joka nostaa sekä ruoan, että raaka-aineiden hintoja.
Etupäässä ruoan hintaa nostaa kilpailun puute. Ei työvoimalla ole niinkään merkitystä, jos toiminta on tehokasta.
Katos vähä ympärilles mitä kaikissa (suur)yrityksissä tehdään, kun tulosta halutaan parantaa.
Ensiksi siellä karsitaan työvoimakuluja, laitetaan porukkaa pihalle että yrityksen tulos
säilyisi. henk.koht en tietenkään siitä pidä että ihmiset menettävät työpaikkojaan.
näyttää ton tuotannon tehokkuuden kanssa olevan muillakin ongelmia, kuin maataloudessa jos edellytyksenä on työntekijöiden karsinta tuloksen parantamiseksi..
1994 sai naudanlihan tuottaja n.6 euroa.Mutta kaupassa liha ei ollut kovinkaan paljon nykyistä kalliimpaa.Tilanne oli kuitenkin veronmaksajien mukaaan kestämätön,vaikka tuottajia ei silloin tuettu lainkaaan,ainoastaan maksettiin pienemmille tuottajille pinta-ala lisää.
Silloin tilastojen mukaan tuottajat saivat hurjasti enemmän tukea. Aika kultaa näemmä muistot.
esiin numeroita.Olet edelleen paskanpuhuja
olla niin nuori ettet muista mitä 10 vuotta sitten tapahtui
löytyy vuoden1994 oman maatalouden kirjanpito.Olis varmaan sinulle mielenkiintoista luettavaa
Paneppa tilasto näkyville! Ei taida löytyä! Jossa rahana olisi viljelijöille maksettu ne tuet!
Tarkoitat varmaan sitä teoreettista OECD-laskelmaa, jossa "tueksi" laskettiin kansallisen ja maailmanmarkkinahinnan erotus. Se oli kyllä 95:een asti suurempi kuin nykyään.
Samalla kaavalla laskettuna työvoimakustannukset ovat Suomessa vähintään 30 miljardia euroa liian korkeat! Se "tuki" menee duunarin pussiin!
Ja ettei joku vetäisi hernettä nenään, niin täysin hölmöltähän tuommoinen "totuus" tuntuu? Vai mitä? Mutta perusteet aivan samat, kuin niissä OECD-laskelmissa.