Onhan ystävänpäivä sinänsä ihan kiva, mutta... tämä kaikki krääsä joka siihen liittyy...Sitä en ymmärrä.
Kuka on ystävä ja mikä on ystävyyden kriteeri teidän mielestä? Minun katsantokantani on, että se sisältää täydellisen molemminpuolisen luottamuksen, ennen kaikkea. Sekä jaetut (aidosti) surut ja ilot.
Enkä sitä, että kaupan kassalle toivotetaan hyvää ystävänpäivää. Miksei sitten jokaiselle vastaantulevalle ;/ Eikös tämä ole amerikan peruja koko homma eli toisaalta ymmärtäähän sen. Siellä on kaikki IHANAA jne. Kyllä te tiedätte ;)
Kuka on ystävä ja mikä on ystävyyden kriteeri teidän mielestä? Minun katsantokantani on, että se sisältää täydellisen molemminpuolisen luottamuksen, ennen kaikkea. Sekä jaetut (aidosti) surut ja ilot.
Enkä sitä, että kaupan kassalle toivotetaan hyvää ystävänpäivää. Miksei sitten jokaiselle vastaantulevalle ;/ Eikös tämä ole amerikan peruja koko homma eli toisaalta ymmärtäähän sen. Siellä on kaikki IHANAA jne. Kyllä te tiedätte ;)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oiskohan tuo ystävänpäivä teinipuuhaa :)) Jotenkin tulee mieleen että se on enempi jollain ollut velvollisuus lähettää yst.päivä viesti kuin hupi :/ Lisäksi olen huono ottamaan vastaan lahjoja, lähinnä alkaa nolottaa, ja jään miettimään että nyt se sitten mun vuoro antaa.
Silti lasten kanssa varmaan leivotaan joku sydänkakku. Aina pitää ottaa kaikista juhlista ilo irti heidän kanssa, vaikka hampaat irvessä :))
Ei siihen mitään kaupallista krääsää tarvita. No, jos haluaa muistaa ystäviään juuri tuolloin, niin mikäs siinä. Alkuperäinen Valentine's Day on kai kuitenkin muuta kuin ystävänpäivä - eikös se ole enemmänkin miehen ja naisen välinen juttu.
... että ystävä on sellainen, joka ei vie "huonoille
poluille" - eikä tuomitse siitä, vaikket olisi kaikessa samaa mieltä. Eikös se kävisi ystävän määritelmäksi meille varttuneemmillekin?
Olen sosiaalinen ja minusta seura on usein mukavaa. Silti ne ystävät, joille voin kertoa KAIKEN, ovat harvassa. Niin mielestäni pitääkin olla.
Kuinka monilla teillä on ystävä, jolle voitte kertoa
kipunne, jumala-kuvanne, seksi-elämänne, heikkoutenne, syvimmät surunne ja kipunne? Minulla sellaisia on kolme! KIITOS HEISTÄ!!!
ei kuulu muistaa ainakaan sukulaisia. Siis vanhempia ja sisaruksia. Niin kuin joissain suvuissa ihme ja kumma tunnutaan tekevän. Itse muista kolmea parasta ystävätärtäni kortein. Joskus ollaan käyty yhdessä ystävänpäivän kunniaksi ulkona syömässä.
Lähestytäänpä kysymystä sananlaskun kautta, sananlaskustahan se vanha viisaus löytyy.
Sanalasku sanoo "Hädässä ystävä tutaan".
Mitä se on?
Kun sinulla on hätä, huudat toisia avuksesi ja annat ymmärtää olevasi heidän ystävänsä ja päinvastoin. Kun sitten olet apua saanut, voitkin nuo ystäväsi unohtaa.
Tätähän sananlasku juuri sanoo ja kokemuksen mukaan näin poikkeuksetta tapahtuukin. Auttajaksi joskus olen kelvannut, onneksi ei ole itse tarvinnut vielä apua pyytää omiin asioihini.
..voisi ottaa vaikka suht' kevyehkösti tämän ystävän päivän; Ilahduttaa ja ilahtua, ihmisiä, joista pitää. Ja miksi he ei vois olla myös sukulaisia. Eipä tuota juhlaa arkeen liian kanssa mahdu..
Tekstari, kortti, miksi ei kukatkin, jos se tilanteeseen sopii.
Oikea ystävä mun mielestä, tietty luotettava, kuten jo mainittukin.
Ja sellainen on hienoa, kun voi olla vuoden/vuosia näkemättä, mutta ystävä tuntee, ja tietää taustat. Aidoimmillaan voi olla niiden aarteiden kanssa, jotka on tuntenut lapsuudesta/nuoruudesta asti.