Mäntän lähellä, maantiellä 58 varrella on levähdyspaikka sillan kupeessa, erittäin kauniilla paikalla. Itse pysäköintialueelta viettää polku alemmas rantaan, järvi näyttää puhtaalta ja uimakelpoiselta, vaikkei rantaa tuossa kohta erityisesti ole uimarannaksi laitettukaan. Monet ovat kuitenkin maisemien ihastelun lisäksi myös pulahtaneet veteen harvojen ruokojen ja lumpeiden keskelle.
Olin vaimoni Johannan kanssa vajaan viikon reissulla kiertelemässä Suomea viime heinäkuun alkupuolella. Lomalla aikeena oli ollut saada keskinäistä aikaa ja irtiottoa arjesta, mutta ainakin minusta matka oli latistunut sukuloimiseen ja vanhojen opiskelukaverien, niin omien kuin Johannan, luona vierailuihin. Lisänsä oli antanut helle, joka teki matkaamisen vanhalla ilmastoimattomalla autollamme siedettäväksi vain aamuisin. Nytkin olimme lähteneet viimeisestä kyläpaikastamme jo aamukuudelta ja kurvatessani tuolle levähdyspaikalle puoli yhdeksän maissa, oli ulkona lämmintä reilusti yli 20 astetta auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.
Ajellessamme maantietä 58 etelään oli kummallakin meistä fiiliksenä nauttia muutamista erilaisista hetkistä kaksin. Muutaman tunnin päästä oltaisiin perillä selvittämässä miten lukioikäinen jälkikasvumme olisi selvinnyt kotimiehen tehtävistä. Sitten alkaisi taas arki. Ajaessa olin lepuuttanut oikeaa kättäni vaimon reidellä, välillä hieman kiusoitellen juoksuttanut sormiani reiden sisäpuolella aina ylös asti. Johannalla oli yllään hihaton t-paita ja lyhyet puuvillashortsit, paljaissa jaloissaan varvassandaalit. Olkapituiset punaruskeat hiuksensa hän oli kiinnittänyt soljella.
Levähdyspaikalla ei ollut muita pysäköidessäni auton. Kävelimme pysäköintialueelta alas rantaan ja Johanna kyykistyi kiveltä koettelemaan vettä.
- Mennään uimaan, ehdotin.
- Minä en jaksaisi millään kaivella pyyhkeitä ja uikkareita takakontista.
- Ei kai niitä tarvittaisi, heitetään vaatteet vaan tähän kivelle ja pulahdetaan veteen.
Johanna kohottautui seisomaan ja katsoi minua punnitseva ilme kasvoillaan.
- Tekisikös sinun mielesi?
Astuin aivan vaimon taakse ja puristin hänet vyötäisiltään itseäni vasten. Hän ei voisi olla tuntematta pakarallaan, mikä elimeni kuumana ja kovana pullotti vain muutaman ohuen kankaan takana.
- Jos mielitekoja kysyt, niin sitten kyllä …, kerkisin aloittaa, ennen kuin Johanna kääntyi käsivarsieni alla ja painoi suukon suulleni.
- Hypätään autoon ja ajetaan äkkiä kotiin, ehdotti Johanna.
- Minä en taida jaksaa odottaa, ajattelin ottaa sinut täällä.
Johanna puristi hymyilevää päätään. Pyöräytin hänet käsissäni uudelleen selin itseeni ja painoin lujasti itseäni vasten. Katsoimme yhdessä tyynelle järvelle. Vesi oli uskomattoman sinistä, valo tuli takaa, se kimalteli kauempana selällä pinnasta lisäten näkymän postikorttimaisuutta. Täydellisen rauhan rikkoi vain harvakseltaan ohiajavien autojen nouseva ja laskeva hurina. Hyväilin kielelläni Johannan korvaa ja kuiskasin siihen:
- Harvoin meillä on tilaisuus lempiä näin upeassa paikassa.
- Joo-o ja tänne voi tulla kuka vaan.
Lipsutin taas Johanna korvaa ja kuiskutin sitten:
- Luota minuun kulta, niin tehdään se hienovaraisesti.
Suutelin taas Johannan korvaa ja samalla laskin auki hänen shortsinsa vetoketjun ujuttaen käteni sisään. Sormeni etsivät alaspäin kahden kankaan välissä löytäen tutun muodon: Johannan häpykumpu oli korkea, kähärä karva tuntui aavistuksen pikkuhousujen läpi, sen alapuolella vako, joka jakoi pulleat häpyhuulet. Painoin naisen tukevasti itseäni vasten ja tunnustelin klitoriksen onnennypykän paikkaa.
- Minun pöksyt kastuvat, kihitti Johanna.
- Päivä kuivaa, minkä aamu kastaa.
Olin saanut asetettua etusormeni pikkuhousujen päälle paikkaan josta vako alkoi ja ryhtynyt sitä rauhallisesti pyörittelemään. Naisen reaktiot olivat välittömiä, nypykkä kasvoi sormeni alla, hävyn poimut kävivät turpeiksi ja kangas muuttui kosteaksi. Johanna huojui ja huokaili liikkeitteni tahdissa, pakarat hinkkasivat housuissani pullottavaa kaluani. Jokainen ohiajava auto sai kuitenkin Johannan varuilleen, nieleskelemään huokailujaan ja jäykistämään liikkeitään.
- Rentoudu kulta, kyllä me kuullaan jos joku tulee, kuiskin korvaan.
- Tuolta sillalta voi nähdä, lausui Johanna huohotuksen lomaan.
- Ei varmasti voi, rauhoitu vaan.
Johanna sai helposti orgasmin sormettamalla. Olin niitä hänelle usein tehnyt ja tiesin että hän teki niitä itselleenkin, vaikka sitä tietoa en ollut koskaan kertonut vaan käytin salaisten fantasioideni lähteenä. Nytkin ensimmäinen orgasmi alkoi olla lähellä, Johanna kumartui aavistuksen eteenpäin, painoi hikisiä nyrkkejään reisiinsä ja päästi kurkustaan pientä vikinää.
- Uih! Älä anna minun kaatua!
Samalla nappasin häntä toisella kädellä tukevasti rintojen alta. Värähdys, toinenkin, kävi reisissä ja ne puristuivat yhteen. Vedin käteni pois hänen shortseistaan ja nuuhkaisin sormenpäitäni. Johannan voimakas tuoksu sain veren pakkautumaan kivuliaasti kaluni juuressa. Edelleen tukien naistani toisella kädellä kaivoin toisella kaluni ulos housuistani. Johanna huomasi heti vapaaksi ponnahtaneen miehuuteni.
- Älä tässä, joku näkee!
- Ei täällä kukaan näe, kyllä me kuullaan jos joku tulee.
- Mutta jos tulee vaikka polkupyörällä, niitä on liikkeellä …
Katselimme ympärillemme ja huomasimme sillan suuntaan lähtevän polun, jossa pusikko ja muutamat puut antaisivat enemmän näkösuojaa. Kuljetin vaimoani olkapäästä ohjaten tuon polun suuntaan, kalu jalkovälistä sojottaen. Johanna vilkuili koko ajan huolestuneena ympärilleen. Aivan polun päästä palasimme hieman taaksepäin, paikkaan jossa parin koivun vieressä oli pajuja ja pieni kuusi. Astuimme polulta koivujen taakse, nyt meitä ei nähtäisi äskeiseltä paikaltamme rannasta, tosin mekään emme näkisi levähdyspaikalta tulevia.
Koivujen siimeksessä Johanna kumartui hieromaan kaluani. Pitäen sen vartta nyrkissään, kosketteli hän kielellään varovasti terskaa. Sitten alhaalta kyykkien hän katsoi minua silmiin ja ehdotti:
- Minä teen sen sinullekin käsin.
- Ei käsin, ei, haluun …, anelin.
- Okay, suukitellen, jos lupaat varoittaa ajoissa.
Johanna oli avannut suunsa ammolleen ja sovitteli terskaa sisään varresta ohjaillen. Tiesin hänen suullisen työskentelynsä tekevän minusta nopeasti selvää, enkä todellakaan ollut ajatellut, että se olisi siinä.
- Ei, ei, ei, oi, ulisin haroen sormillani vaimoni hiuksia. Johanna pulautti kalun suustaan ja runkkasi sitä sivuun kääntäen. Hänen katseensa tuijotti keskittyneesti terskan päätä.
- Nytkö se jo tulee?
- Lopeta, minä en halua laueta näin, minä haluun naida sinua!
Johanna lopetti runkkaamiseni ja suoristautui seisomaan eteeni. Minä puolestani laskeuduin polvilleni hänen eteensä ja painoin kasvoni vasten hänen housujensa etumusta. Voimakas naisellinen tuoksu sai kiihkoni kasvamaan. Avasin hänen shortsiensa vyötärönapin, vetoketju olikin jo auki ja kiskaisin shortsit alas polviin yksin tein pikkuhousujen kanssa paljastaen siististi rajatun karvakolmion.
- Minua jännittää, jos joku tulee ...
Kuljetin etusormeani kähärillä karvoilla, pyörittelin nyt nypykkää paljaaltaan ja sujautin sitten sormeni hänen kosteaan koloonsa. Johanna voihkaisi. Liikuttelin sormeani hänen sisässään ja kuiskailin:
- Kulta, ihanan kostea, tätä pitää saada heti, ei tämä säily kotiin asti, rakas, ...
Johanna oli todella kostea ja liukas ja kävi yhä kuumemmaksi minun liikutellessa nyt kahta sormea hänen sisällään.
- Tule tänne, viittilöin häntä asettumaan heinikkoon, mutta Johanna puisti päätään ja sanoi:
- Minä en tuohon käy.
- Kulta, ei sinun tarvitse, sinä voit tulla päälleni.
Sitten vedin hänen housunsa nilkkoihin ja hän potkaisi ne pois jalastaan varvassandaalien kanssa. Omat shortsini tempaisin myös jalasta ja kävin selälleni. Johanna laskeutui hitaasti ja varovasti päälleni heinikossa ohjaten kaluni sisään. Pakaroista puristaen ohjailin hänen ratsastustaan.
- Minulla on ihan lähellä, vikisi Johanna.
Päästin käteni hänen pakaroiltaan, jolloin hän sai kiihdyttää tahtinsa vapaasti. Kohta tunsin miten häpy kouristeli lihani ympärillä ja Johanna rojahti uikuttaen etunojaan päälleni.
Johanna nojasi käsiensä varassa kasvot aivan omieni lähellä ja hengitti kiivaasti.
- Mitä minä teen että saan sinut tulemaan, kuiski hän huohotuksen lomasta. Työnsin käteni hänen paitansa alle ja aukaisin rintaliivit. Johanna suoristautui, jolloin kaluni painui aivan pohjaan asti. Hän keinutti lantiotaan hitaasti minun hyväillessä turvonneita nännejä. Hänen kasvonsa olivat hikiset, silmät olivat puoliummessa ja kielellään hän kosketteli alahuultaan.
Olin kyllä kuullut auton tulevan, mutta en ajatellut että joku tulisi tänne asti. Enkä ollut asiasta huomauttanut Johannalle.
- Äiti! Katso täti leikkii tuolla piilosta, kuului kimeä lapsen ääni jostakin. Näin miten Johannan kasvot lehahtivat punaisiksi ja hän jäi liikkumatta päälleni. Kuului lisää lapsen puhetta, aikuisten puhetta ja sitten naisen ääni sanoo käskevästi ja hätääntyneesti:
- Aleksi, älä mene sinne! Täti ja setä haluavat olla rauhassa!
Johanna oli edelleen päälläni ja minä hänen sisällään. Hänen hämillinen katseensa vilkuili äänen suuntaan. Puiden välistä erotin heikosti, miten joku lähti kiireesti kuskaamaan lasta takaisin parkkipaikalle, vaikka tämä ehdottomasti halusi mennä juuri toiseen suuntaan. Ja nainen, joka äsken oli äänessä, seisoi edelleen paikallaan katsellen meihin päin.
Puristan vaimoani pakaroista, estäen häntä karkaamasta mihinkään suuntaan. Nainen polulla oli astunut muutaman askeleen eteenpäin, erotin hänet tästä kulmasta oikein hyvin. Nainen antoi katseensa kiertää maahan jätetyistä shortseistamme meihin ja taas takaisin vaatteisiin. Nainen astui vielä pari askelta, jolloin hän katosi näkökentästäni. Johanna kääntää katsettaan naiseen ja sanoo:
- Anteeksi, me ... voisitko sinä mennä pois.
Silloin minulta tulee. Kaluni kouristelu saa Johannan yskäisemään ja hän tuijottaa minua epäuskoinen ilme kasvoillaan. Nainen tuijottaa edelleen meitä ja Johanna toistaa kehotuksensa käskevään sävyyn:
- Mene pois, kiitos!
Kaluni kutistuu ja valahtaa ulos. Nainen astelee hitaasti takaperin pois. Kun nainen on melkein polun päässä, nousee Johanna pois päältäni kiskaisten t-paitaani alaspäin peitoksi ja käy viereeni heinikkoon istumaan. Käännyn häneen päin kyljelleni ja kysyn:
- Kulta, oletko sinä pahoillasi.
Johannaa tuntuu sekä itkettävän että naurattavan yhtä aikaa. Sitten hän silittää kädellään poskeani ja sanoo:
- Rakas, aika hurja kokemus. Hienovaraisesti.
Olin vaimoni Johannan kanssa vajaan viikon reissulla kiertelemässä Suomea viime heinäkuun alkupuolella. Lomalla aikeena oli ollut saada keskinäistä aikaa ja irtiottoa arjesta, mutta ainakin minusta matka oli latistunut sukuloimiseen ja vanhojen opiskelukaverien, niin omien kuin Johannan, luona vierailuihin. Lisänsä oli antanut helle, joka teki matkaamisen vanhalla ilmastoimattomalla autollamme siedettäväksi vain aamuisin. Nytkin olimme lähteneet viimeisestä kyläpaikastamme jo aamukuudelta ja kurvatessani tuolle levähdyspaikalle puoli yhdeksän maissa, oli ulkona lämmintä reilusti yli 20 astetta auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.
Ajellessamme maantietä 58 etelään oli kummallakin meistä fiiliksenä nauttia muutamista erilaisista hetkistä kaksin. Muutaman tunnin päästä oltaisiin perillä selvittämässä miten lukioikäinen jälkikasvumme olisi selvinnyt kotimiehen tehtävistä. Sitten alkaisi taas arki. Ajaessa olin lepuuttanut oikeaa kättäni vaimon reidellä, välillä hieman kiusoitellen juoksuttanut sormiani reiden sisäpuolella aina ylös asti. Johannalla oli yllään hihaton t-paita ja lyhyet puuvillashortsit, paljaissa jaloissaan varvassandaalit. Olkapituiset punaruskeat hiuksensa hän oli kiinnittänyt soljella.
Levähdyspaikalla ei ollut muita pysäköidessäni auton. Kävelimme pysäköintialueelta alas rantaan ja Johanna kyykistyi kiveltä koettelemaan vettä.
- Mennään uimaan, ehdotin.
- Minä en jaksaisi millään kaivella pyyhkeitä ja uikkareita takakontista.
- Ei kai niitä tarvittaisi, heitetään vaatteet vaan tähän kivelle ja pulahdetaan veteen.
Johanna kohottautui seisomaan ja katsoi minua punnitseva ilme kasvoillaan.
- Tekisikös sinun mielesi?
Astuin aivan vaimon taakse ja puristin hänet vyötäisiltään itseäni vasten. Hän ei voisi olla tuntematta pakarallaan, mikä elimeni kuumana ja kovana pullotti vain muutaman ohuen kankaan takana.
- Jos mielitekoja kysyt, niin sitten kyllä …, kerkisin aloittaa, ennen kuin Johanna kääntyi käsivarsieni alla ja painoi suukon suulleni.
- Hypätään autoon ja ajetaan äkkiä kotiin, ehdotti Johanna.
- Minä en taida jaksaa odottaa, ajattelin ottaa sinut täällä.
Johanna puristi hymyilevää päätään. Pyöräytin hänet käsissäni uudelleen selin itseeni ja painoin lujasti itseäni vasten. Katsoimme yhdessä tyynelle järvelle. Vesi oli uskomattoman sinistä, valo tuli takaa, se kimalteli kauempana selällä pinnasta lisäten näkymän postikorttimaisuutta. Täydellisen rauhan rikkoi vain harvakseltaan ohiajavien autojen nouseva ja laskeva hurina. Hyväilin kielelläni Johannan korvaa ja kuiskasin siihen:
- Harvoin meillä on tilaisuus lempiä näin upeassa paikassa.
- Joo-o ja tänne voi tulla kuka vaan.
Lipsutin taas Johanna korvaa ja kuiskutin sitten:
- Luota minuun kulta, niin tehdään se hienovaraisesti.
Suutelin taas Johannan korvaa ja samalla laskin auki hänen shortsinsa vetoketjun ujuttaen käteni sisään. Sormeni etsivät alaspäin kahden kankaan välissä löytäen tutun muodon: Johannan häpykumpu oli korkea, kähärä karva tuntui aavistuksen pikkuhousujen läpi, sen alapuolella vako, joka jakoi pulleat häpyhuulet. Painoin naisen tukevasti itseäni vasten ja tunnustelin klitoriksen onnennypykän paikkaa.
- Minun pöksyt kastuvat, kihitti Johanna.
- Päivä kuivaa, minkä aamu kastaa.
Olin saanut asetettua etusormeni pikkuhousujen päälle paikkaan josta vako alkoi ja ryhtynyt sitä rauhallisesti pyörittelemään. Naisen reaktiot olivat välittömiä, nypykkä kasvoi sormeni alla, hävyn poimut kävivät turpeiksi ja kangas muuttui kosteaksi. Johanna huojui ja huokaili liikkeitteni tahdissa, pakarat hinkkasivat housuissani pullottavaa kaluani. Jokainen ohiajava auto sai kuitenkin Johannan varuilleen, nieleskelemään huokailujaan ja jäykistämään liikkeitään.
- Rentoudu kulta, kyllä me kuullaan jos joku tulee, kuiskin korvaan.
- Tuolta sillalta voi nähdä, lausui Johanna huohotuksen lomaan.
- Ei varmasti voi, rauhoitu vaan.
Johanna sai helposti orgasmin sormettamalla. Olin niitä hänelle usein tehnyt ja tiesin että hän teki niitä itselleenkin, vaikka sitä tietoa en ollut koskaan kertonut vaan käytin salaisten fantasioideni lähteenä. Nytkin ensimmäinen orgasmi alkoi olla lähellä, Johanna kumartui aavistuksen eteenpäin, painoi hikisiä nyrkkejään reisiinsä ja päästi kurkustaan pientä vikinää.
- Uih! Älä anna minun kaatua!
Samalla nappasin häntä toisella kädellä tukevasti rintojen alta. Värähdys, toinenkin, kävi reisissä ja ne puristuivat yhteen. Vedin käteni pois hänen shortseistaan ja nuuhkaisin sormenpäitäni. Johannan voimakas tuoksu sain veren pakkautumaan kivuliaasti kaluni juuressa. Edelleen tukien naistani toisella kädellä kaivoin toisella kaluni ulos housuistani. Johanna huomasi heti vapaaksi ponnahtaneen miehuuteni.
- Älä tässä, joku näkee!
- Ei täällä kukaan näe, kyllä me kuullaan jos joku tulee.
- Mutta jos tulee vaikka polkupyörällä, niitä on liikkeellä …
Katselimme ympärillemme ja huomasimme sillan suuntaan lähtevän polun, jossa pusikko ja muutamat puut antaisivat enemmän näkösuojaa. Kuljetin vaimoani olkapäästä ohjaten tuon polun suuntaan, kalu jalkovälistä sojottaen. Johanna vilkuili koko ajan huolestuneena ympärilleen. Aivan polun päästä palasimme hieman taaksepäin, paikkaan jossa parin koivun vieressä oli pajuja ja pieni kuusi. Astuimme polulta koivujen taakse, nyt meitä ei nähtäisi äskeiseltä paikaltamme rannasta, tosin mekään emme näkisi levähdyspaikalta tulevia.
Koivujen siimeksessä Johanna kumartui hieromaan kaluani. Pitäen sen vartta nyrkissään, kosketteli hän kielellään varovasti terskaa. Sitten alhaalta kyykkien hän katsoi minua silmiin ja ehdotti:
- Minä teen sen sinullekin käsin.
- Ei käsin, ei, haluun …, anelin.
- Okay, suukitellen, jos lupaat varoittaa ajoissa.
Johanna oli avannut suunsa ammolleen ja sovitteli terskaa sisään varresta ohjaillen. Tiesin hänen suullisen työskentelynsä tekevän minusta nopeasti selvää, enkä todellakaan ollut ajatellut, että se olisi siinä.
- Ei, ei, ei, oi, ulisin haroen sormillani vaimoni hiuksia. Johanna pulautti kalun suustaan ja runkkasi sitä sivuun kääntäen. Hänen katseensa tuijotti keskittyneesti terskan päätä.
- Nytkö se jo tulee?
- Lopeta, minä en halua laueta näin, minä haluun naida sinua!
Johanna lopetti runkkaamiseni ja suoristautui seisomaan eteeni. Minä puolestani laskeuduin polvilleni hänen eteensä ja painoin kasvoni vasten hänen housujensa etumusta. Voimakas naisellinen tuoksu sai kiihkoni kasvamaan. Avasin hänen shortsiensa vyötärönapin, vetoketju olikin jo auki ja kiskaisin shortsit alas polviin yksin tein pikkuhousujen kanssa paljastaen siististi rajatun karvakolmion.
- Minua jännittää, jos joku tulee ...
Kuljetin etusormeani kähärillä karvoilla, pyörittelin nyt nypykkää paljaaltaan ja sujautin sitten sormeni hänen kosteaan koloonsa. Johanna voihkaisi. Liikuttelin sormeani hänen sisässään ja kuiskailin:
- Kulta, ihanan kostea, tätä pitää saada heti, ei tämä säily kotiin asti, rakas, ...
Johanna oli todella kostea ja liukas ja kävi yhä kuumemmaksi minun liikutellessa nyt kahta sormea hänen sisällään.
- Tule tänne, viittilöin häntä asettumaan heinikkoon, mutta Johanna puisti päätään ja sanoi:
- Minä en tuohon käy.
- Kulta, ei sinun tarvitse, sinä voit tulla päälleni.
Sitten vedin hänen housunsa nilkkoihin ja hän potkaisi ne pois jalastaan varvassandaalien kanssa. Omat shortsini tempaisin myös jalasta ja kävin selälleni. Johanna laskeutui hitaasti ja varovasti päälleni heinikossa ohjaten kaluni sisään. Pakaroista puristaen ohjailin hänen ratsastustaan.
- Minulla on ihan lähellä, vikisi Johanna.
Päästin käteni hänen pakaroiltaan, jolloin hän sai kiihdyttää tahtinsa vapaasti. Kohta tunsin miten häpy kouristeli lihani ympärillä ja Johanna rojahti uikuttaen etunojaan päälleni.
Johanna nojasi käsiensä varassa kasvot aivan omieni lähellä ja hengitti kiivaasti.
- Mitä minä teen että saan sinut tulemaan, kuiski hän huohotuksen lomasta. Työnsin käteni hänen paitansa alle ja aukaisin rintaliivit. Johanna suoristautui, jolloin kaluni painui aivan pohjaan asti. Hän keinutti lantiotaan hitaasti minun hyväillessä turvonneita nännejä. Hänen kasvonsa olivat hikiset, silmät olivat puoliummessa ja kielellään hän kosketteli alahuultaan.
Olin kyllä kuullut auton tulevan, mutta en ajatellut että joku tulisi tänne asti. Enkä ollut asiasta huomauttanut Johannalle.
- Äiti! Katso täti leikkii tuolla piilosta, kuului kimeä lapsen ääni jostakin. Näin miten Johannan kasvot lehahtivat punaisiksi ja hän jäi liikkumatta päälleni. Kuului lisää lapsen puhetta, aikuisten puhetta ja sitten naisen ääni sanoo käskevästi ja hätääntyneesti:
- Aleksi, älä mene sinne! Täti ja setä haluavat olla rauhassa!
Johanna oli edelleen päälläni ja minä hänen sisällään. Hänen hämillinen katseensa vilkuili äänen suuntaan. Puiden välistä erotin heikosti, miten joku lähti kiireesti kuskaamaan lasta takaisin parkkipaikalle, vaikka tämä ehdottomasti halusi mennä juuri toiseen suuntaan. Ja nainen, joka äsken oli äänessä, seisoi edelleen paikallaan katsellen meihin päin.
Puristan vaimoani pakaroista, estäen häntä karkaamasta mihinkään suuntaan. Nainen polulla oli astunut muutaman askeleen eteenpäin, erotin hänet tästä kulmasta oikein hyvin. Nainen antoi katseensa kiertää maahan jätetyistä shortseistamme meihin ja taas takaisin vaatteisiin. Nainen astui vielä pari askelta, jolloin hän katosi näkökentästäni. Johanna kääntää katsettaan naiseen ja sanoo:
- Anteeksi, me ... voisitko sinä mennä pois.
Silloin minulta tulee. Kaluni kouristelu saa Johannan yskäisemään ja hän tuijottaa minua epäuskoinen ilme kasvoillaan. Nainen tuijottaa edelleen meitä ja Johanna toistaa kehotuksensa käskevään sävyyn:
- Mene pois, kiitos!
Kaluni kutistuu ja valahtaa ulos. Nainen astelee hitaasti takaperin pois. Kun nainen on melkein polun päässä, nousee Johanna pois päältäni kiskaisten t-paitaani alaspäin peitoksi ja käy viereeni heinikkoon istumaan. Käännyn häneen päin kyljelleni ja kysyn:
- Kulta, oletko sinä pahoillasi.
Johannaa tuntuu sekä itkettävän että naurattavan yhtä aikaa. Sitten hän silittää kädellään poskeani ja sanoo:
- Rakas, aika hurja kokemus. Hienovaraisesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kiva tarina...
enemmänkin?
tästä jutusta nautin. Tuli ihan väreet itsellekin
jatka
paljon, tee ihmeessä lisää ;)
Olen kirjoittanut, monenlaistakin, tänne, nettiin, lehtiin, jopa luvun yhteen oppikirjaan :-) muutama vuosi sitten.
Uusinta tuotantoani on nyt Seksinovellit osastossa oleva "Tuomon tarina"