"Palaako keskusta Maalaisliitoksi?" (Iltalehti 7.2.2006)

Ikävää lukea sellaista, mihin on ympätty kaikki maan ja taivaan väliltä ja pitäisi muka osata rivien välistäkin lukea.

Yksi asia - yksi aloitus, helpottaisi lukemista ja kommentoimista.

Jotta "Vanhan taatan" sen enempää "itse näin eläkeläisenä" kuin muidenkaan kolmessa vuorossa aikaansa netissä tai näillä kapisilla saiteilla viettävien ei tarvitse enää jatkossa ihmetellä "Timo Ristimäki-nimisen kirjoittajan" ajankäyttöä, tulkoon tiettäväksi, että pitkään yhteiskuntaa palvelleena eli siis myös jo pensionaarina tässä elämän entoopuolta lähenteleitsee hän itsekin. Toki itsensä vielä varsin virkeäksi keski-ikäiseksi tuntevana...

"Vanhan taatan" kanssa varmaan sangen moni - etenkin pelkän kansaneläkkeen varassa elävä tai muuten pienellä eläketulolla pärjäämään pakotettu - eläkeläinen joutuu ajattelemaan "mahtavia" eläkkeiden korotuksia!

Ja kun niitä - eli viimeksi viiden euron pilkantekokorotusten politiikkaa - olen ihmetellyt ja ihmettelen itsekin, juuri siksi aina silloin tällöin yleisöpäätteille kirjastoissa tai muualla piipahtaessani kirjoitan ulos närästykseni tämän tasavallan uusoikeistolaisesta poliittisesta menosta.

Se, että olen kirjoitusaskareissa niin näppäilyvauhdiltani kuin ajatuksiltanikin kohtuullisen nopea (ent. lennätinvirkamies ja vähän muutakin), antanee kai sitten kuvan, että nuokkuisin päivät pääksytysten netissä. Vaan näin on näreet: olen edelleenkin vanhan mekaanisen Facitin ylin ystävä ja arvostaja eikä käytössöni ole kotipiirissä alkuunkaan nettiyhteyttä!

Lohdutuksen sanoja siis kuitenkin kaikille kansalaisaktivismin kansantaloudellisista kustannusvaikutuksista mahdollisesti vaikeroiville: en ole käyttänyt enkä käytä sen enempää omaa kuin muidenkaan TYÖaikaa yhteenkään kirjoitukseeni sen enempää netissä kuin printtimedioissakaan.

Muuten panen merkille "Vanhan taatan" positiivissävyttisen arvion tyyliin "niissä on poliittisen katsantokantansa huomioon ottaen ihan oikeaa asiaa" ja ilmoitan olevani (edelleen) sitä mieltä, että sen enempää eläke- kuin muussakaan politiikassa "mikään ei muutu ellei kaikki muutu"...

PS. Kiitos kommentista myös "jorpottajalle". Olisi toki ollut kiintoisaa saada havaita, mitä mieltä hän oli ja on itse avauskirjoituksen otsikon kysymyksestä ja siitä vedettävissä olevista johtopäätöksistä? Tässäkin kirjoituksessa - kuten myös avauskirjoituksessa oli - on otsikkona aivan yksinkertainen kysymys...

Jotta siitä vaan jo "jorpottajan" itse määrittämiin toimiin - eli itse käsiteltävänä olevan asian eli keskustan politiikan "kommentointiin": "Yksi asia - yksi aloitus, helpottaisi lukemista ja kommentoimista."

Timo Ristimäki kirjoitti:

Jotta "Vanhan taatan" sen enempää "itse näin eläkeläisenä" kuin muidenkaan kolmessa vuorossa aikaansa netissä tai näillä kapisilla saiteilla viettävien ei tarvitse enää jatkossa ihmetellä "Timo Ristimäki-nimisen kirjoittajan" ajankäyttöä, tulkoon tiettäväksi, että pitkään yhteiskuntaa palvelleena eli siis myös jo pensionaarina tässä elämän entoopuolta lähenteleitsee hän itsekin. Toki itsensä vielä varsin virkeäksi keski-ikäiseksi tuntevana...

"Vanhan taatan" kanssa varmaan sangen moni - etenkin pelkän kansaneläkkeen varassa elävä tai muuten pienellä eläketulolla pärjäämään pakotettu - eläkeläinen joutuu ajattelemaan "mahtavia" eläkkeiden korotuksia!

Ja kun niitä - eli viimeksi viiden euron pilkantekokorotusten politiikkaa - olen ihmetellyt ja ihmettelen itsekin, juuri siksi aina silloin tällöin yleisöpäätteille kirjastoissa tai muualla piipahtaessani kirjoitan ulos närästykseni tämän tasavallan uusoikeistolaisesta poliittisesta menosta.

Se, että olen kirjoitusaskareissa niin näppäilyvauhdiltani kuin ajatuksiltanikin kohtuullisen nopea (ent. lennätinvirkamies ja vähän muutakin), antanee kai sitten kuvan, että nuokkuisin päivät pääksytysten netissä. Vaan näin on näreet: olen edelleenkin vanhan mekaanisen Facitin ylin ystävä ja arvostaja eikä käytössöni ole kotipiirissä alkuunkaan nettiyhteyttä!

Lohdutuksen sanoja siis kuitenkin kaikille kansalaisaktivismin kansantaloudellisista kustannusvaikutuksista mahdollisesti vaikeroiville: en ole käyttänyt enkä käytä sen enempää omaa kuin muidenkaan TYÖaikaa yhteenkään kirjoitukseeni sen enempää netissä kuin printtimedioissakaan.

Muuten panen merkille "Vanhan taatan" positiivissävyttisen arvion tyyliin "niissä on poliittisen katsantokantansa huomioon ottaen ihan oikeaa asiaa" ja ilmoitan olevani (edelleen) sitä mieltä, että sen enempää eläke- kuin muussakaan politiikassa "mikään ei muutu ellei kaikki muutu"...

PS. Kiitos kommentista myös "jorpottajalle". Olisi toki ollut kiintoisaa saada havaita, mitä mieltä hän oli ja on itse avauskirjoituksen otsikon kysymyksestä ja siitä vedettävissä olevista johtopäätöksistä? Tässäkin kirjoituksessa - kuten myös avauskirjoituksessa oli - on otsikkona aivan yksinkertainen kysymys...

Jotta siitä vaan jo "jorpottajan" itse määrittämiin toimiin - eli itse käsiteltävänä olevan asian eli keskustan politiikan "kommentointiin": "Yksi asia - yksi aloitus, helpottaisi lukemista ja kommentoimista."

Lue lisää

ei vahingonilosta vaan pelkästä ilosta. Siis Timo Ristimäkihän on humoristi (ent. lennätinvirkamies, ja vähän mitä muutakin) ja kieltämättä tosi nopea kirjoittaja ja vikkelä jaloistaan. Ajatelkaa itseänne mekaanisen Facitin kanssa puuhastelijoiksi!
Repikää siitä te muut harrastelijat ja kahdella sormella kirjoittelijat:)

elleipä nauraa kirjoitti:

ei vahingonilosta vaan pelkästä ilosta. Siis Timo Ristimäkihän on humoristi (ent. lennätinvirkamies, ja vähän mitä muutakin) ja kieltämättä tosi nopea kirjoittaja ja vikkelä jaloistaan. Ajatelkaa itseänne mekaanisen Facitin kanssa puuhastelijoiksi!
Repikää siitä te muut harrastelijat ja kahdella sormella kirjoittelijat:)

Lue lisää

... ettei ennätä ollenkaan kirjoittaa itse asiasta, joka tässäkin keskusteluketjussa on poliittinen tilanne, jossa Suomen Keskusta rp. on suuntautumassa 100-vuotisjuhlakokoukseensa kesällä 2006 ja sen pohjalta eduskuntavaaleihin 2007...

"Nyt on ihan pakko hymyillä elleipä nauraa" -tenstintuottajaa tuntuu jotenkin ns. dosenttinahkeloittavan - sitä tuskin koskaan inehmo tuntee sen enempää "vahingonilosta kuin pelkästä ilostakaan" - se, että joku vielä pystyy tuottamaan näppäimistöllä tekstiä ainakin jonkinverran (eilisiltaisten uutis- ja ajankohtaisvälähdysten) Esa Härmälää nopeammin...

"Vanhana" eli 60-luvun lennätinvirkamiehenä oli "ilo" oppia kymmensormijärjestelmä, jonka osatessaan kuka tahansa kirjoittaa sangen "nopeasti ja vikkelästi". Ja kun sitten on ollut "ilo" oppia vielä tänä it-osaamisen aikakautena käyttämään muutamiakin näppäinyhdistelmiä (kuten esim. ctrl a, ctrl c, ctrl v etc.), copypastea ja elektronista(kin) arkistointia - tietysti - varsin monissa julkisissa yleisöpäätteissä - erinomaisena avaussivuna toimivan www.makupalat.fi :n lisäksi, kyllä kohtuullisella tietomäärän hallinnalla on (ainakin tähän asti) tämmöinen tavallinen pienviljelijänpoika pystynyt (ilman omia koneita ja verkkoyhteyksiä) hyydyttämään moniaitakin ilkeämielisiä "hymyilyjä" - moniaissakin verkkokeskusteluissa!


Tässä keskustelunavauksessa muistaakseni tarjoilin ihmisille (eilisiltaisessa TV!:n pääuutislähetyksessäkin tarjoiltua) Kauko Juhantalon mallia keskustan "kaksikärkiohjukseksi" suunnattaessa puoluetta kohti vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Kuten aiemminkin näissä keskusteluissa olen jo kirjoitanut, en itse alkuunkaan usko Paula Lehtomäen sen enempää asiaosaamiseen kuin muuhunkaan vetovoimaisuuteen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013818901




Copypastaanpa siksi tuohon yhden epäilyksen juuren - eilisestä Iltalehdestä:

"Suvi Saxénille vaaditaan ehdollista vankeutta

6.2.2006 16:53 / Iltalehti 7.2.2006



Saxénia syytetään kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä velallisen petoksesta.

Syyttäjä vaatii EU-puheenjohtajuussihteeristöstä hyllytetylle Suvi Saxénille ehdollista vankeutta.

Syyttäjä Harri Ilander ei yksilöi, miten pitkää rangaistusta hän vaatii, mutta korostaa, että minimirangaistus Saxénin epäillyistä rötöksistä on neljä kuukautta ehdollista.

Ekonomi Saxén kiisti kiivaasti kaikki syytteet maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

- Hyvin köyhänä jouduin jättämään elämäntyöni. Otin yhtiön velkoja vastattavakseni. Lainoja maksan nyt ulosottoteitse hautaan asti, Saxén puuskahti oikeussalissa.

Tilinpäätökseen harhaanjohtavia tietoja

Syyttäjä Ilanderin mukaan Saxén merkitsi yrityksensä Congress Management Systems Oy:n toimitusjohtajana tilinpäätökseen harhaanjohtavia tietoja. Saxén otti yrityksestä omaan käyttöön velkojille kuuluvia varoja noin 34 000 euroa vuosina 1999-2001. Ilander katsoo, että Saxén tiesi yhtiönsä vaikeuksista mutta nosti silti osakaslainaa lain vastaisesti.

Ilanderin mielestä Saxén pahensi teollaan oleellisesti yhtiön entuudestaan olemassa ollutta maksukyvyttömyyttä ja tavoitteli itselleen huomattavaa hyötyä. Lisäksi hän salasi konkurssin aikana yhtiön omaisuutta vannoessaan vuonna 2001 yhtiön pesäluettelon. Syyttäjän mukaan pesäluettelosta puuttui kokonaan Saxénin 34 000 euron osakaslaina.

"Kirjanpitäjä oli huolimaton"

Saxénin puolustusasianajaja korosti oikeudessa, että syytetyn kirjanpitäjä oli vähintäänkin huolimaton. Saxénilla ei ollut mitään tekemistä kirjanpidon kanssa, eikä hän ollut antanut kirjanpitäjälleen minkäänlaisia ohjeita.

- Taustalla on koulutus ja kokemus. Ei hän ole vihreä ja maallikko näissä kirjanpitoasioissa, syyttäjä sanoi viitaten Saxénin korkeaan koulutukseen.

Kirjanpitäjä myönsi oikeudessa, että osakaslainan myöntäminen ei ollut joka vuosi lain mukaista. Hän myös kertoi, että asiasta oli Saxénin kanssa puhetta. Puolustuksen mukaan kirjanpitäjällä oli mennyt roolit sekaisin. Hän oli myös kirjaillut maksuja kirjanpitoon aivan kuin häntä oli huvittanut. Saxén ei sanojensa mukaan tehnyt itse mitään kirjauksia.

Syyte talousrötöksistä jo aiemmin

49-vuotias Saxén pidätettiin EU-puheenjohtajuussihteeristön erityisasiantuntijan virasta viime lokakuussa. Hän työskenteli rikosepäilyjen heräämisen aikoihin EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä.

Saxénia on syytetty talousrikoksista jo aiemmin. Jupakka johti törkeään petossyytteeseen. Syyttäjän mielestä Saxénin yritys jätti maksamatta hotellista tilatut lähes 16 000 euron arvoiset majoitukset. Kyseessä oli Helsingissä vuonna 2000 pidetty kongressi, jonka osallistujille Saxén varasi hotellihuoneita.

Hänen yrityksellään oli kuitenkin luottohäiriömerkintöjä ja hotelli halusi maksun ennakkoon. Saxénin yritys maksoi huoneet verkkopankissa, mutta rahat eivät päätyneet hotellille, koska tilillä ei ollut tarpeeksi katetta.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteen vuonna 2003, koska rötöksestä ei löytynyt riittävästi näyttöä.

Maanantaina käsitellystä talousrikossyytteestä oikeus antaa tuomionsa tämän kuun 17. päivänä.

STT"

Lähdelinkki Iltalehteen:

http://www.iltalehti.fi/2006/02/07/200602064067204_uu.shtml

***********************

Kuten tunnettua, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki yritti loppuun asti pitää kiinni nmittämästään SS:stä, vaikka oli - jo SS:n "EU-puheenjohtajuussihteeristön päälliköksi" nimittäessään - tietoinen tähän kohdistuvista varsin rankoista talousrikosepäiluyistä. (Vasta monien vaiheiden jälkeen EU-kokousjärjestelyjen päällikkyysasema alennettiin "erityisasiantuntijaksi", ja sitten lopulta Paula Lehtomäen tuuraaja Mari Kiviniemi joutui "luopumaan" PL:n löydöstä kokonaan!!!)

Eli mikä tuntuu - ehkä omien taustojensakin vuoksi - kelpaavan veteraanikansanedustaja Kauko Juhantalolle, tuskin kelpaa sen enempää keskustan koko kentälle kuin keskustan puoluekokousedustajillekaan, ainakaan Oulun 100-vuotisjuhlapuoluekokouksessa kesällä 2006?!


PS. Mielestäni Paula Lehtomäki - mm. Helsingin Sanomien viime sunnuntain "keskustaliberaali-city-vihreä" -esittelyn valossakin vaikuttaa enemmältikin jonkinlaiselta Harry Potterilta, jonkalaisista - erityisesti "mvv:lle" passeleista kokoomuspersoonista Iltalheden kolumnisti Kalle Isokallio kirjoitti 6.2.2006 erittäin onnistuneesti...

"Etelärannan Harry Potter

5.2.2006 21:46 / Iltalehti 6.2.2006



Risto E.J. Penttilä, tuo Etelärannan ajatusten luudalla lentelevä lapsinero ilmoitti Meidän Suomi -lehdessä, että EVA kehittää Suomelle tasaveromallia.

Hienoa, ajattelin ensin. On se reipasta, että Etelärannasta tulee ehdotus ansio- ja pääomatulojen verottamisesta samalla asteikolla. Vihdoinkin ajatus tasaveromallista, jossa pääomatuloja ja palkkatuloja kohdellaan tasavertaisesti.

Nykyäänhän rikkaat maksavat pääomatuloistaan huomattavasti vähemmän veroa kuin köyhemmät palkkatuloistaan. Rikkaat eivät myöskään maksa niistä kunnallisveroa, joka minua on pitempäänkin filosofisesti vaivannut, kun niiden lapset näyttävät olevan palkkatuloillaan elävien lasten kanssa samassa kunnallisessa päiväkodissa ja koulussa.

Ihmettelin hetken, miten moinen ehdotus on tulossa Etelärannasta, eikä Hakaniementorilta. Kunnes luin tarkemmin Risto Reippaan ajatuksia. Pahus, ei hän tarkoittanutkaan pääomatulojen asettamista palkkatulojen kanssa tasavertaiseen asemaan, vaan aikoo esittää mallia jossa hyvätuloisten tuloveroprosenttiakin alennettaisiin.

Penttilän ajatusmallin mukaan on kovasti väärin, että jos ei pysty kaikkia tulojaan ottamaan pääomatulona, niin rippeinä nautitusta palkkatulosta joutuu maksamaan progressiivista veroa, kuten tavallinen kansa ainoista tuloistaan.

Ottaen huomioon Penttilän aikaisemmat saavutukset, annan kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle ystävän neuvon. KANNATTAA JO ETUKÄTEEN JA JYRKÄSTI IRTISANOUTUA PENTTILÄN ESITYKSISTÄ. On turha antaa demareille ja kepulaisille tuleviin eduskuntavaaleihin niin teräviä aseita, kuin mitä Riston ehdotusten kannattaminen tarjoaisi.

E.J. Penttilän poliittisella meriittilistallahan on sellainenkin saavutus, että hän pystyi taikaluudallaan hävittämään oman puolueensa olemattomiin.

Kokoomuksen kannattajat ovat keskituloisia, joille tasaveromalli ei autuutta tuo. Puolueen kannattaisikin ajaa pääomatulojen verottamista samalla asteikolla kuin palkkatuloja. Sillä ehdotuksella valtion verotulot kasvavat ja ehdotus antaa tilaa progression alentamiselle, josta kokoomuksen kannattajat hyötyisivät. Ehdotus voisi olla sen verran reilu, että palkka- ja pääomatuloja verotetaan erikseen, mutta samalla asteikolla.

Sillä tavalla keskituloisen, pieniä pääomatuloja nauttivan kokoomuksen kannattajan kokonaisveroaste pienenee. Pieniä pääomatuloja nauttiva henkilö maksaisi silloin vähistä pääomatuloistaan nykyistä alempaa veroa. Raskaamman verotuksen kohteeksi ei joutuisi kuin palkkatulonsa pääomatuloiksi muuttanut pieni vähemmistö. Luulisi kelpaavan kokoomukselle paremmin kuin Penttilän malli, jossa Fortumin Mikael Liliukselle tarjotaan optioiden lisäksi alennusta myös satojen tuhansien eurojen palkkatuloon.

Jos Penttilän esimiehen esimies, Nokian pääjohtaja Jorma Ollila kiireiltään ehtii, hän voisi sanoa Penttilälle, että tämä pitää päänsä kiinni. Varsinkin, jos EVA ei ole asettanut tavoitteekseen vasemmiston menestymistä ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Jos se sellaisen tavoitteenasetannan on tehnyt, eikö se silloin kannattaisi liittää yhteen Palkansaajien Tutkimuskeskuksen kanssa?"

Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/osastot/kolumnistit/200602054062734_ko.shtml

************************************



PS1. Juuri tuonkaltaisille "puolue"- ja "politiikka" -ilmiöille tarjoilen aika ajoin - mutta aina impromptu - vastalääkitystä, esim. seuraavasti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013950523

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013849083

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013847647


PS2. Ja lopuksi - jälleen - mutusteltavaksi ilkkalaista pohdintaa, tällä kertaa päätoimittajan "Älä panikoidu, keskusta" -kolumnin merkeissä...



"Älä panikoidu, keskusta!


Sana paniikki tarkoittaa äkillistä pelkoa ja kauhua ihmisjoukossa, tällöin syntyvää sekasortoa ja pakokauhua. Yksilön kohdalla se tarkoittaa voimakasta ahdistustilaa. joka vaikeuttaa toimintojen jäsentymistä.

Paniikkia pitää välttää. Vaikka siihen näyttäisi olevan syytäkin, se ei auta mitään. Usein siihen ei ole syytä.

Muistui mieleen Ahti Pekkalan 1980-luvulla viljelemä sanonta keskustapuolueen puoluehallituksen työvaliokunnassa.

"Asiat eivät koskaan ole niin hyvin eivätkä niin huonosti kuin ne näyttävät olevan".

* * *

Kun oppositiossa ollut puolue voittaa vaalit ja pääsee hallitsemaan, niin johtajat ja kannattajatkin uskovat voiton suloisuuden jatkuvan hamaan ikuisuuteen, kunhan vain tehtäisiin hyvää politiikkaa.

Tavallisesti niin ei käy. Politiikasta ei tulekaan niin hyvää kuin uskottiin ja tahdottiin. Vastaan iskevät reunaehdot, kuten valtion kassa tai EU:n direktiivit. Tahdon täydennykseksi vaaditaan taitoa. Suomessa ei kukaan hallitse yksin. Kumppani voi ajatella hyvästä politiikasta hyvinkin eri tavalla.

Tulee pettymyksiä, sekä poliitikoille että äänestäjille. Selittelyt tepsivät aikansa. Sitten alkavat gallupit ja välivaalit osoittaa kannatuksen laskevan. Jos niin jatkuisi, on edessä eduskuntavaalitappiokin ja ehkä vallan menetys. "Valta" tarkoittaa johtajien vakansseja, mutta myös mahdollisuutta tehdä kansalle hyvää siten kuin hyvän itse ymmärtää.

Silloin uhkaa paniikki.

* * *

Keskustasta tuli 2003 suurin puolue, kiitos karismaattisen Anneli Jäätteenmäen, joka voitti pääministerivaaleiksi julistetuissa eduskuntavaaleissa Paavo Lipposen. Sitten kävi kuin kävi, mutta vaalien tärkein tulos, keskustan johtajan johtama punamultahallitus, jäi voimaan.

Hallitus on hallinnut suurin piirtein hyvin. Kansa on ollut gallupien mukaan tyytyväistä, myös pääministeriin ja pääministerin puolueeseen.

Sitten tuli oikeita vaaleja. Kannatus ei muuttunutkaan vaalimenestykseksi. Takkiin tuli jo kunnallisvaaleissa, mutta varsinkin presidentinvaaleissa.

Oma ja vieras media ollut täynnään kiihtyneitä syytöksiä ja tuhon ennustuksia. Pienemmät johtajat ovat haukkuneet isompia, joita on lähtenyt paikoiltaan pakolla ja vapaaehtoisesti. Sana paniikki on esiintynyt tiheään.

Paniikissa on tavallista vaatia, että "jonkun pitää lähteä" ja "jonkin on muututtava". Kuka tai mikä ja mihin suuntaan, tuntuu alkuun toisarvoisemmalta.

Paniikissa voidaan rynnätä vääriinkin suuntiin ja tallata tungoksessa arvokastakin.

* * *

Puolustan siis Vanhasta ja kumppaneita. En silti väitä, etteikö parempaan politiikkaan olisi pitänyt pystyä. On ollut kokemattomuutta ja osaamattomuutta. Punamultasopua on varjeltu liikaakin ja annettu kovaan peliin oppineiden kumppanien etuilla. Eikä ole vaivauduttu kumoamaan kentällä möykkivien oppositiokiihottajien katteettomia puheita.

On paikallaan nyt tuulettaa. Mutta kriitikot eivät saisi unohtaa itsekritiikkiä.

Muistutan myös Ahti Pekkalan viisaudesta. Keskustan asiat eivät olleet 2003 niin hyvin kuin näyttivät, eivätkä nyt ole niin huonosti kuin näyttää. Paniikkiin ei ole aihetta.

Eikä varaa. Maaseudun ja maakuntien ja ison rahan tai vahvojen korporaatioiden suojaa vailla olevien ihmisten asioissa suuri trendi on negatiivinen, sen takaavat globalisaatio ja EU. Jos ihmiset kadottavat uskonsa ainoaan poliittiseen puolustajaansa, Suomesta tulee huonompi maa.

Siksi keskustan vastuunkantajien sekä ylhäällä että alempanakin on syytä pitää pää kylmänä. Miksi "panikoitua", kun kannatus on yhä korkealla, avainpaikat käsissä, hyvä yhteistyö hallituksessa ja kaveri ulkopuolellakin. On rauhallisen tuumauksen eikä silmittömän sättimisen paikka.

Yksi asia on varma: yhdenasianliikkeeksi keskusta ei voi ruveta. Suuressa kansanliikkeessä on aina keskinäistä erilaisuutta. Sitä pitää suvaita. Eri ihmiset kannattavat keskustaa eri syistä ja saavat kannattaa.

* * *

Lopuksi vielä korjaus. Kirjoitin vaalien jälkeen, että olen ollut presidentinvaaleissa viimeksi voittajan puolella 1968. Muuan lukija kyseli, enkö 1978 äänestänytkään Kekkosta.

Äänestin toki. Lipsahduksia (lat. lapsus) sattuu.

Kiitos huomautuksesta.

KOLUMNI

Kari Hokkanen"

Lähdelinkki Ilkkaan 8.2.2006:

http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3571533

PS3. Kaikkine tässä kirjoituksessa referoimineni pikkujippoinen - dosenttinahkeloituneille tiedoksi - tähän koosteeeseen kului ihan omaa aikaa vähän vajaa puolituntia...

PS4. Ja nyt suuntaan kulkuni kohti lapsuusajan kotimökkini rauhaa; sinne tie päättyy ja ikkunat ovat metsään päin...

Timo Ristimäki kirjoitti:

... ettei ennätä ollenkaan kirjoittaa itse asiasta, joka tässäkin keskusteluketjussa on poliittinen tilanne, jossa Suomen Keskusta rp. on suuntautumassa 100-vuotisjuhlakokoukseensa kesällä 2006 ja sen pohjalta eduskuntavaaleihin 2007...

"Nyt on ihan pakko hymyillä elleipä nauraa" -tenstintuottajaa tuntuu jotenkin ns. dosenttinahkeloittavan - sitä tuskin koskaan inehmo tuntee sen enempää "vahingonilosta kuin pelkästä ilostakaan" - se, että joku vielä pystyy tuottamaan näppäimistöllä tekstiä ainakin jonkinverran (eilisiltaisten uutis- ja ajankohtaisvälähdysten) Esa Härmälää nopeammin...

"Vanhana" eli 60-luvun lennätinvirkamiehenä oli "ilo" oppia kymmensormijärjestelmä, jonka osatessaan kuka tahansa kirjoittaa sangen "nopeasti ja vikkelästi". Ja kun sitten on ollut "ilo" oppia vielä tänä it-osaamisen aikakautena käyttämään muutamiakin näppäinyhdistelmiä (kuten esim. ctrl a, ctrl c, ctrl v etc.), copypastea ja elektronista(kin) arkistointia - tietysti - varsin monissa julkisissa yleisöpäätteissä - erinomaisena avaussivuna toimivan www.makupalat.fi :n lisäksi, kyllä kohtuullisella tietomäärän hallinnalla on (ainakin tähän asti) tämmöinen tavallinen pienviljelijänpoika pystynyt (ilman omia koneita ja verkkoyhteyksiä) hyydyttämään moniaitakin ilkeämielisiä "hymyilyjä" - moniaissakin verkkokeskusteluissa!


Tässä keskustelunavauksessa muistaakseni tarjoilin ihmisille (eilisiltaisessa TV!:n pääuutislähetyksessäkin tarjoiltua) Kauko Juhantalon mallia keskustan "kaksikärkiohjukseksi" suunnattaessa puoluetta kohti vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Kuten aiemminkin näissä keskusteluissa olen jo kirjoitanut, en itse alkuunkaan usko Paula Lehtomäen sen enempää asiaosaamiseen kuin muuhunkaan vetovoimaisuuteen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013818901




Copypastaanpa siksi tuohon yhden epäilyksen juuren - eilisestä Iltalehdestä:

"Suvi Saxénille vaaditaan ehdollista vankeutta

6.2.2006 16:53 / Iltalehti 7.2.2006



Saxénia syytetään kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä velallisen petoksesta.

Syyttäjä vaatii EU-puheenjohtajuussihteeristöstä hyllytetylle Suvi Saxénille ehdollista vankeutta.

Syyttäjä Harri Ilander ei yksilöi, miten pitkää rangaistusta hän vaatii, mutta korostaa, että minimirangaistus Saxénin epäillyistä rötöksistä on neljä kuukautta ehdollista.

Ekonomi Saxén kiisti kiivaasti kaikki syytteet maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

- Hyvin köyhänä jouduin jättämään elämäntyöni. Otin yhtiön velkoja vastattavakseni. Lainoja maksan nyt ulosottoteitse hautaan asti, Saxén puuskahti oikeussalissa.

Tilinpäätökseen harhaanjohtavia tietoja

Syyttäjä Ilanderin mukaan Saxén merkitsi yrityksensä Congress Management Systems Oy:n toimitusjohtajana tilinpäätökseen harhaanjohtavia tietoja. Saxén otti yrityksestä omaan käyttöön velkojille kuuluvia varoja noin 34 000 euroa vuosina 1999-2001. Ilander katsoo, että Saxén tiesi yhtiönsä vaikeuksista mutta nosti silti osakaslainaa lain vastaisesti.

Ilanderin mielestä Saxén pahensi teollaan oleellisesti yhtiön entuudestaan olemassa ollutta maksukyvyttömyyttä ja tavoitteli itselleen huomattavaa hyötyä. Lisäksi hän salasi konkurssin aikana yhtiön omaisuutta vannoessaan vuonna 2001 yhtiön pesäluettelon. Syyttäjän mukaan pesäluettelosta puuttui kokonaan Saxénin 34 000 euron osakaslaina.

"Kirjanpitäjä oli huolimaton"

Saxénin puolustusasianajaja korosti oikeudessa, että syytetyn kirjanpitäjä oli vähintäänkin huolimaton. Saxénilla ei ollut mitään tekemistä kirjanpidon kanssa, eikä hän ollut antanut kirjanpitäjälleen minkäänlaisia ohjeita.

- Taustalla on koulutus ja kokemus. Ei hän ole vihreä ja maallikko näissä kirjanpitoasioissa, syyttäjä sanoi viitaten Saxénin korkeaan koulutukseen.

Kirjanpitäjä myönsi oikeudessa, että osakaslainan myöntäminen ei ollut joka vuosi lain mukaista. Hän myös kertoi, että asiasta oli Saxénin kanssa puhetta. Puolustuksen mukaan kirjanpitäjällä oli mennyt roolit sekaisin. Hän oli myös kirjaillut maksuja kirjanpitoon aivan kuin häntä oli huvittanut. Saxén ei sanojensa mukaan tehnyt itse mitään kirjauksia.

Syyte talousrötöksistä jo aiemmin

49-vuotias Saxén pidätettiin EU-puheenjohtajuussihteeristön erityisasiantuntijan virasta viime lokakuussa. Hän työskenteli rikosepäilyjen heräämisen aikoihin EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä.

Saxénia on syytetty talousrikoksista jo aiemmin. Jupakka johti törkeään petossyytteeseen. Syyttäjän mielestä Saxénin yritys jätti maksamatta hotellista tilatut lähes 16 000 euron arvoiset majoitukset. Kyseessä oli Helsingissä vuonna 2000 pidetty kongressi, jonka osallistujille Saxén varasi hotellihuoneita.

Hänen yrityksellään oli kuitenkin luottohäiriömerkintöjä ja hotelli halusi maksun ennakkoon. Saxénin yritys maksoi huoneet verkkopankissa, mutta rahat eivät päätyneet hotellille, koska tilillä ei ollut tarpeeksi katetta.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteen vuonna 2003, koska rötöksestä ei löytynyt riittävästi näyttöä.

Maanantaina käsitellystä talousrikossyytteestä oikeus antaa tuomionsa tämän kuun 17. päivänä.

STT"

Lähdelinkki Iltalehteen:

http://www.iltalehti.fi/2006/02/07/200602064067204_uu.shtml

***********************

Kuten tunnettua, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki yritti loppuun asti pitää kiinni nmittämästään SS:stä, vaikka oli - jo SS:n "EU-puheenjohtajuussihteeristön päälliköksi" nimittäessään - tietoinen tähän kohdistuvista varsin rankoista talousrikosepäiluyistä. (Vasta monien vaiheiden jälkeen EU-kokousjärjestelyjen päällikkyysasema alennettiin "erityisasiantuntijaksi", ja sitten lopulta Paula Lehtomäen tuuraaja Mari Kiviniemi joutui "luopumaan" PL:n löydöstä kokonaan!!!)

Eli mikä tuntuu - ehkä omien taustojensakin vuoksi - kelpaavan veteraanikansanedustaja Kauko Juhantalolle, tuskin kelpaa sen enempää keskustan koko kentälle kuin keskustan puoluekokousedustajillekaan, ainakaan Oulun 100-vuotisjuhlapuoluekokouksessa kesällä 2006?!


PS. Mielestäni Paula Lehtomäki - mm. Helsingin Sanomien viime sunnuntain "keskustaliberaali-city-vihreä" -esittelyn valossakin vaikuttaa enemmältikin jonkinlaiselta Harry Potterilta, jonkalaisista - erityisesti "mvv:lle" passeleista kokoomuspersoonista Iltalheden kolumnisti Kalle Isokallio kirjoitti 6.2.2006 erittäin onnistuneesti...

"Etelärannan Harry Potter

5.2.2006 21:46 / Iltalehti 6.2.2006



Risto E.J. Penttilä, tuo Etelärannan ajatusten luudalla lentelevä lapsinero ilmoitti Meidän Suomi -lehdessä, että EVA kehittää Suomelle tasaveromallia.

Hienoa, ajattelin ensin. On se reipasta, että Etelärannasta tulee ehdotus ansio- ja pääomatulojen verottamisesta samalla asteikolla. Vihdoinkin ajatus tasaveromallista, jossa pääomatuloja ja palkkatuloja kohdellaan tasavertaisesti.

Nykyäänhän rikkaat maksavat pääomatuloistaan huomattavasti vähemmän veroa kuin köyhemmät palkkatuloistaan. Rikkaat eivät myöskään maksa niistä kunnallisveroa, joka minua on pitempäänkin filosofisesti vaivannut, kun niiden lapset näyttävät olevan palkkatuloillaan elävien lasten kanssa samassa kunnallisessa päiväkodissa ja koulussa.

Ihmettelin hetken, miten moinen ehdotus on tulossa Etelärannasta, eikä Hakaniementorilta. Kunnes luin tarkemmin Risto Reippaan ajatuksia. Pahus, ei hän tarkoittanutkaan pääomatulojen asettamista palkkatulojen kanssa tasavertaiseen asemaan, vaan aikoo esittää mallia jossa hyvätuloisten tuloveroprosenttiakin alennettaisiin.

Penttilän ajatusmallin mukaan on kovasti väärin, että jos ei pysty kaikkia tulojaan ottamaan pääomatulona, niin rippeinä nautitusta palkkatulosta joutuu maksamaan progressiivista veroa, kuten tavallinen kansa ainoista tuloistaan.

Ottaen huomioon Penttilän aikaisemmat saavutukset, annan kokoomuksen puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle ystävän neuvon. KANNATTAA JO ETUKÄTEEN JA JYRKÄSTI IRTISANOUTUA PENTTILÄN ESITYKSISTÄ. On turha antaa demareille ja kepulaisille tuleviin eduskuntavaaleihin niin teräviä aseita, kuin mitä Riston ehdotusten kannattaminen tarjoaisi.

E.J. Penttilän poliittisella meriittilistallahan on sellainenkin saavutus, että hän pystyi taikaluudallaan hävittämään oman puolueensa olemattomiin.

Kokoomuksen kannattajat ovat keskituloisia, joille tasaveromalli ei autuutta tuo. Puolueen kannattaisikin ajaa pääomatulojen verottamista samalla asteikolla kuin palkkatuloja. Sillä ehdotuksella valtion verotulot kasvavat ja ehdotus antaa tilaa progression alentamiselle, josta kokoomuksen kannattajat hyötyisivät. Ehdotus voisi olla sen verran reilu, että palkka- ja pääomatuloja verotetaan erikseen, mutta samalla asteikolla.

Sillä tavalla keskituloisen, pieniä pääomatuloja nauttivan kokoomuksen kannattajan kokonaisveroaste pienenee. Pieniä pääomatuloja nauttiva henkilö maksaisi silloin vähistä pääomatuloistaan nykyistä alempaa veroa. Raskaamman verotuksen kohteeksi ei joutuisi kuin palkkatulonsa pääomatuloiksi muuttanut pieni vähemmistö. Luulisi kelpaavan kokoomukselle paremmin kuin Penttilän malli, jossa Fortumin Mikael Liliukselle tarjotaan optioiden lisäksi alennusta myös satojen tuhansien eurojen palkkatuloon.

Jos Penttilän esimiehen esimies, Nokian pääjohtaja Jorma Ollila kiireiltään ehtii, hän voisi sanoa Penttilälle, että tämä pitää päänsä kiinni. Varsinkin, jos EVA ei ole asettanut tavoitteekseen vasemmiston menestymistä ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Jos se sellaisen tavoitteenasetannan on tehnyt, eikö se silloin kannattaisi liittää yhteen Palkansaajien Tutkimuskeskuksen kanssa?"

Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/osastot/kolumnistit/200602054062734_ko.shtml

************************************



PS1. Juuri tuonkaltaisille "puolue"- ja "politiikka" -ilmiöille tarjoilen aika ajoin - mutta aina impromptu - vastalääkitystä, esim. seuraavasti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013950523

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013849083

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013847647


PS2. Ja lopuksi - jälleen - mutusteltavaksi ilkkalaista pohdintaa, tällä kertaa päätoimittajan "Älä panikoidu, keskusta" -kolumnin merkeissä...



"Älä panikoidu, keskusta!


Sana paniikki tarkoittaa äkillistä pelkoa ja kauhua ihmisjoukossa, tällöin syntyvää sekasortoa ja pakokauhua. Yksilön kohdalla se tarkoittaa voimakasta ahdistustilaa. joka vaikeuttaa toimintojen jäsentymistä.

Paniikkia pitää välttää. Vaikka siihen näyttäisi olevan syytäkin, se ei auta mitään. Usein siihen ei ole syytä.

Muistui mieleen Ahti Pekkalan 1980-luvulla viljelemä sanonta keskustapuolueen puoluehallituksen työvaliokunnassa.

"Asiat eivät koskaan ole niin hyvin eivätkä niin huonosti kuin ne näyttävät olevan".

* * *

Kun oppositiossa ollut puolue voittaa vaalit ja pääsee hallitsemaan, niin johtajat ja kannattajatkin uskovat voiton suloisuuden jatkuvan hamaan ikuisuuteen, kunhan vain tehtäisiin hyvää politiikkaa.

Tavallisesti niin ei käy. Politiikasta ei tulekaan niin hyvää kuin uskottiin ja tahdottiin. Vastaan iskevät reunaehdot, kuten valtion kassa tai EU:n direktiivit. Tahdon täydennykseksi vaaditaan taitoa. Suomessa ei kukaan hallitse yksin. Kumppani voi ajatella hyvästä politiikasta hyvinkin eri tavalla.

Tulee pettymyksiä, sekä poliitikoille että äänestäjille. Selittelyt tepsivät aikansa. Sitten alkavat gallupit ja välivaalit osoittaa kannatuksen laskevan. Jos niin jatkuisi, on edessä eduskuntavaalitappiokin ja ehkä vallan menetys. "Valta" tarkoittaa johtajien vakansseja, mutta myös mahdollisuutta tehdä kansalle hyvää siten kuin hyvän itse ymmärtää.

Silloin uhkaa paniikki.

* * *

Keskustasta tuli 2003 suurin puolue, kiitos karismaattisen Anneli Jäätteenmäen, joka voitti pääministerivaaleiksi julistetuissa eduskuntavaaleissa Paavo Lipposen. Sitten kävi kuin kävi, mutta vaalien tärkein tulos, keskustan johtajan johtama punamultahallitus, jäi voimaan.

Hallitus on hallinnut suurin piirtein hyvin. Kansa on ollut gallupien mukaan tyytyväistä, myös pääministeriin ja pääministerin puolueeseen.

Sitten tuli oikeita vaaleja. Kannatus ei muuttunutkaan vaalimenestykseksi. Takkiin tuli jo kunnallisvaaleissa, mutta varsinkin presidentinvaaleissa.

Oma ja vieras media ollut täynnään kiihtyneitä syytöksiä ja tuhon ennustuksia. Pienemmät johtajat ovat haukkuneet isompia, joita on lähtenyt paikoiltaan pakolla ja vapaaehtoisesti. Sana paniikki on esiintynyt tiheään.

Paniikissa on tavallista vaatia, että "jonkun pitää lähteä" ja "jonkin on muututtava". Kuka tai mikä ja mihin suuntaan, tuntuu alkuun toisarvoisemmalta.

Paniikissa voidaan rynnätä vääriinkin suuntiin ja tallata tungoksessa arvokastakin.

* * *

Puolustan siis Vanhasta ja kumppaneita. En silti väitä, etteikö parempaan politiikkaan olisi pitänyt pystyä. On ollut kokemattomuutta ja osaamattomuutta. Punamultasopua on varjeltu liikaakin ja annettu kovaan peliin oppineiden kumppanien etuilla. Eikä ole vaivauduttu kumoamaan kentällä möykkivien oppositiokiihottajien katteettomia puheita.

On paikallaan nyt tuulettaa. Mutta kriitikot eivät saisi unohtaa itsekritiikkiä.

Muistutan myös Ahti Pekkalan viisaudesta. Keskustan asiat eivät olleet 2003 niin hyvin kuin näyttivät, eivätkä nyt ole niin huonosti kuin näyttää. Paniikkiin ei ole aihetta.

Eikä varaa. Maaseudun ja maakuntien ja ison rahan tai vahvojen korporaatioiden suojaa vailla olevien ihmisten asioissa suuri trendi on negatiivinen, sen takaavat globalisaatio ja EU. Jos ihmiset kadottavat uskonsa ainoaan poliittiseen puolustajaansa, Suomesta tulee huonompi maa.

Siksi keskustan vastuunkantajien sekä ylhäällä että alempanakin on syytä pitää pää kylmänä. Miksi "panikoitua", kun kannatus on yhä korkealla, avainpaikat käsissä, hyvä yhteistyö hallituksessa ja kaveri ulkopuolellakin. On rauhallisen tuumauksen eikä silmittömän sättimisen paikka.

Yksi asia on varma: yhdenasianliikkeeksi keskusta ei voi ruveta. Suuressa kansanliikkeessä on aina keskinäistä erilaisuutta. Sitä pitää suvaita. Eri ihmiset kannattavat keskustaa eri syistä ja saavat kannattaa.

* * *

Lopuksi vielä korjaus. Kirjoitin vaalien jälkeen, että olen ollut presidentinvaaleissa viimeksi voittajan puolella 1968. Muuan lukija kyseli, enkö 1978 äänestänytkään Kekkosta.

Äänestin toki. Lipsahduksia (lat. lapsus) sattuu.

Kiitos huomautuksesta.

KOLUMNI

Kari Hokkanen"

Lähdelinkki Ilkkaan 8.2.2006:

http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10&id=3571533

PS3. Kaikkine tässä kirjoituksessa referoimineni pikkujippoinen - dosenttinahkeloituneille tiedoksi - tähän koosteeeseen kului ihan omaa aikaa vähän vajaa puolituntia...

PS4. Ja nyt suuntaan kulkuni kohti lapsuusajan kotimökkini rauhaa; sinne tie päättyy ja ikkunat ovat metsään päin...

Lue lisää

ja vähä muutakin, kun ei tullut perille!
-sitä tuskin koskaan inehmo tuntee sen enempää?
"Dosenttinahkeloituva"???
Eihän sitä toki itse asiaa voi kirjoittaa, kun ei tiedä siitä mitään ja jos kirjoittaa tulee kuitenkin nolatuksi ja kyykytetyksi.
Toivottavasti olet hyydyttänytkin monioaitakin ilkeämielisiä "hymyilyjä", sillä se on niille kaikille oikein!

tämän yo/ao otsikon kirjoitti:

ja vähä muutakin, kun ei tullut perille!
-sitä tuskin koskaan inehmo tuntee sen enempää?
"Dosenttinahkeloituva"???
Eihän sitä toki itse asiaa voi kirjoittaa, kun ei tiedä siitä mitään ja jos kirjoittaa tulee kuitenkin nolatuksi ja kyykytetyksi.
Toivottavasti olet hyydyttänytkin monioaitakin ilkeämielisiä "hymyilyjä", sillä se on niille kaikille oikein!

Lue lisää

Sorry!

Viimeisimpään impromptu-vuodatukseeni oli vaikea kirjoittaa - tunnelmaa kuvaavati - "oikeaa sanaa" palstalle, jota - keskustan politiikkaa kun on palsta kaiketi kerran tarkoitettu käsittelemään - voitanee täydellä syyllä pitää ns. perhepalstana?!?

"Dosenttinahkoloittaa" sana saattakoon siis "aueta" seuraavasta copypastatusta kolumnista...


********************************


"Ei ihme että vituttaa


(Maria Guzeninan kolumni Iltalehdessä 2.2.2006 22:51 / 3.2.2006)

Vittu ei ole ruma sana. Alkuviikosta Ilta-Sanomiin haastateltu suomen kielen dosentin Kari Nahkolan mukaan v-sanan suosiossa on kyseessä kielen kehitys. Niin merkittävä, että sanan pannaan asettaminen voi jopa hidastaa kielen käyttösääntöjen oppimista nuorten keskuudessa.

Ja sitten kaikki yhdessä: ja, sekä, eli, että, tai, mutta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, vittu.

Hyvä lapset, nämä olivat konjunktioita.

Ja sitten opetellaan niiden käyttämistä. Aluksi yksinkertainen lause: Se on niin, vittu me mennään sinne, vittu mä sanon niin. Toistakaa perässä.

Myös muut perinteisesti paheksutut sanonnat ovat muuttaneet merkitystään: "Nuorten kielessä "vitun huora" voi olla ystävä, jolle halutaan vain osoittaa kiintymystä."

Tajuux, vitun huora. Suomennos: ymmärrätkö rakkaani.

Dosentti Nahkola muistuttaa myös, että kielen muuttuminen alkaa aina nuorisosta. Kun trendikäs nuori siis käy poliittista keskustelua sanoilla "vittu se Sauli, vittu Halonen", on hän kiteyttämisen mestari, jota aikuiset voivat vain matkia ihaillen.

Eikä tietystikään sovi unohtaa arvostuksen osoittamista ympäröiville ihmisille.

Ja pikku Jaakko muistaa sitten olla kohtelias tarhan tädeille ja muistaa tärkeät lauseet: Kiitti vitusti ja ole vittu hyvä.

Tai ehkä ei sittenkään.

V-sana on noussut viimeaikoina otsikoihin raisiolaisen yläasteen biologian ja maantiedon opettajan Aino Kontulan kirjoittaman kirjan myötä. Se on nimeltään: Rexi on homo ja opettajat hullui!

"Yläasteen kolme vuotta on erikoinen vaihe ihmisen elämässä. Siinä muututaan fyysisesti aikuiseksi, mutta henkisesti pysytään lapsina. Se on kuin huono näytelmä, jossa on epäonnistunutta ylinäyttelemistä," totesi Anu Kontula viime sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa.

"Käyttäydytään huonosti koulussa, vapaa-ajalla, kaupoissa, liikenteessä. Uskotaan, että ollaan kamalan yksilöllisiä, mutta oikeasti ollaan lauma, joka noudattaa tarkkaan sillä hetkellä muodissa olevia asioita."

Eli tehdään, kuten suurin osa nuorista kautta aikain ja kapinoidaan aikuisten maailmaa vastaan.

Mutta onko sellainen opettaja hyvä, joka hymyilee, kun häntä nimitellään huoraksi tai homoksi, vai sellainen, joka jaksaa taistella oppilaittensa kanssa päivästä päivään?

Kummin tahansa, helpolla eivät opet pääse. Eivät oppilaittensa, eivätkä yhteiskunnankaan taholta.

Opettajaksi valmistuva ystäväni luki otteita Rexi on homo ja opettajat hullui! -kirjasta. Hän ei pelästynyt.

Mutta yksi huoli hänellä on. Nuorilta on viety mahdollisuus toteuttaa itseään taideaineiden, liikunnan ja käsitöiden kautta.

Ei ihme, että heitä vituttaa.

Lähdelinkki "Dosentti Nahkolaan" Maria Guzeninan kolumnin kautta (Iltalehdessä 3.2.2006):

http://www.iltalehti.fi/osastot/kolumnistit/200602024048648_ko.shtml

PS1. Mutta jotta tässkin kirjoituksessa olisi jotakin ajankohtaista kommentaaria Suomen Keskusta rp:n mahdolisista tulevista linjauksista, sallitttaneen minun siteerata kaima Kallia, joka tänäisessä (9.2.2006) Suomenmaassa on päässyt etusivulle otsikolla: "Timo Kalli haluaa punamullan jatkavan":


*****************************

Kalli luottaa punamultaan

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli sai viime viikolla ryhmältään yksimielisen valtakirjan loppukaudeksi. Haastajia hänelle ei ilmaantunut, vaikka keskustan ylintä johtoa on arvostelu presidentinvaalien jälkeen näkymättömyydestä sekä sisältä- että ulkoapäin.

Kallin mielestä vaalien jälkipeli on nyt käyty, ja eduskunnan sekä hallituksen on jatkettava eteenpäin. Eduskuntaryhmässä käydään vielä hiukan normaalista poikkeavaa poliittista keskustelua.

– Huono vaalitulos oli ongelmallinen, kun oma ehdokas ei päässyt toiselle kierrokselle. Siitä on syntynyt ymmärrettävää painetta, kun jokainen edustaja ajattelee omaa paikkaansa.

Kallin mielestä ryhmän johdon vastuulla on nyt löytää senkaltainen toimintatapa, jossa jokaisen edustajan osaaminen voitaisiin ottaa käyttöön, jotta ryhmän poliittinen voima vahvistuisi.

Keskustan henkilövaihdokset tuntuvat hänelle nyt riittävän. Puolueen on hänen mielestään valmistauduttava vähitellen seuraaviin eduskuntavaaleihin.


Kalli ei säästele sanojaan, kun hän kehuu hallitusryhmien yhteistyötä. Suomen positiivisen talouskehityksen hän laittaa kokonaan hallituksen onnistuneen talouspolitiikan piikkiin.

– Tämän talouskehityksen pohjalta on hyvä viedä niitä asioita loppuun, joista on hallitusohjelmassa yhdessä SDP:n ja RKP:n kanssa sovittu, hän toteaa.

Presidentinvaalien toisella kierroksella vaaliyhteistyö keskustan ja kokoomuksen kanssa sujui ehkä odotettua paremmin. Hallituskumppani SDP ei puheenjohtajansa Eero Heinäluoman johdolla ollut kovin tyytyväinen porvariryhmien veljeilyyn.

Kallin mielestä keskustan ja SDP:n välillä ei ole jännitteitä. Hän ei pode huonoa omatuntoa keskustan ja kokoomuksen yhteistyöstä.

– Keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä pää pystyssä.

Kalli antaa tunnustuksen punamultahallituksen yhteistyölle.

– Meidän pitää jatkaa nykyistä hallitusyhteistyötä. On olemassa asioita, joiden hoitaminen edellyttäisi tämän kaltaista yhteistyötä myös seuraavien eduskuntanvaalien jälkeen, hän muotoilee.


Lähdelinkki Suomenmaahan 9.2.2006:

http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html

*******************

Ja samaisesta Suomenmaasta löytyy jo hyvissä ajoin "eroilmoituksensa" jättäneen puoluesihteeri Eero Lankian (yli)optimistinenkolmossivun kirjoitus...



"Katse eteenpäin


Nyt on aika katsoa eteenpäin. Siellä meillä on uusien voittojen mahdollisuus.

Viime viikot on Keskustassa tehty tietynlaista surutyötä presidentinvaalien tuloksen vuoksi. Tämä on aivan ymmärrettävää, eihän tulos ollut toivotun kaltainen. Myös palautekeskustelu on käynnistynyt niin piiritoimikunnissa, puoluehallituksessa kuin eduskuntaryhmässäkin. Koetusta on otettava oppia tulevaa ajatellen. Uudet haasteet – eduskuntavaalit – ovat jo nurkan takana.

Pitkäaikainen vaikuttajamme, vanha esimieheni Ahti Pekkala lausui joskus 1980-luvulla puolueen työvaliokunnassa jonkun heikohkon gallupin jälkeen lohdutuksen sanoina, että politiikassa on aivan kuin rakkaudessa, asiat eivät ole koskaan niin hyvin tai niin huonosti kuin miltä ne näyttävät.

Tämä sanonta pitänee paikkansa myös nyt, kun arvioidaan keskustan asemaa ja tilaa. Olemme jossain siltä väliltä. Emme ole romahtamassa, mutta meillä on paljon kirittävää täyden iskukyvyn saavuttamiseksi.

Viime viikolla kirjoitin tässä lehdessä omia arvioitani puolueen tilasta. Sen jälkeen käydyt keskustelut ovat osoittaneet, että moni muu ajattelee vähän samalla tavalla: tärkeintä olisi nyt saada henki päälle, minkä ensimmäinen edellytys on yhteisen aallonpituuden, tunnetilan löytäminen johdon ja kentän välille.

Avainasemassa – vaan ei ainoana seikkana – on kokemus hallituspolitiikasta, yhteisellä asialla olemisesta, vuorovaikutuksesta.


Meillä on alullaan onneksi keskustan 100-vuotisjuhlavuoden vietto. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia aatteelliseen keskusteluun sekä hengen ja mielen nostattamiseen. Juhlavuoden aikana keskusta uusii periaateohjelmansa. Siihen toivoisin mahdollisimman monen jäsenen osallistuvat.

Onhan juuri periaateohjelma se kompassi, jonka avulla voimme turvallisesti suunnistaa erilaisissa politiikan maastoissa: kunnallisessa, kotimaisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Periaatteet, suhtautumistapamme asioihin, yhdistävät meitä ja näyttävät sen suunnan, johon politiikan käytännön ratkaisuissa kuljemme.

Juhlavuoden kuluessa järjestämme hyvin runsaasti tapahtumia ja juhlia, joissa arvioidaan Maalaisliitto-Keskustan panosta yhteiskunnan kehittymisessä menneinä vuosikymmeninä. Voimme nähdä, että vaikutus ei ole ollut vähäinen. Joissakin historian vaiheissa se on ollut suorastaan ratkaiseva.

Antakoon tämä meille uskoa vaikutusmahdollisuuksiimme myös tulevaisuudessa. Käyttäkäämme 100-vuotista kokemuspohjaamme ponnahduslautana myös tulevaisuuden tavoitteiden asettamiselle.

Juhlavuoden päätapahtuma on juhlapuoluekokous Oulussa kesäkuun 8.–11. päivinä. Puoluekokous on liikkeemme merkittävin tapahtuma tänä vuonna, käydyt presidentinvaalitkin ylittävä. Juuri Oulussa päätämme periaatteistamme. Siellä valitsemme puolueelle johtoviisikon seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Ja Oulussa käsittelemme jäsenjärjestöjen aloitteet ja asetamme tavoitteet tulevalle vaalikaudelle.


Presidentinvaalikokemusten kirjaamisen jälkeen onkin järjestökentässä syytä kääntää katse tulevaan, alkaneeseen juhlavuoteen ja ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Vaalimenestys on omissa käsissämme. Kentän vastuulla on hyvien, kattavien ehdokaslistojen kokoaminen.

Näinä viikkoina valtaosassa piirejämme on yhdistyksillä määräaika tehdä ehdotuksia ehdokkaista. Piirien vastuulla on koota tasa-arvoiset ja monipuoliset listat.

Nykyisen puoluejohdon vastuulla on valmistella Oulun kokoukseen käsittelyyn tulevat poliittiset asiat hyvin. Tärkeimmät niistä ovat periaateohjelma kentältä tulevan palautteen pohjalta ja esitykset poliittisiksi tavoitteiksi tuleville vuosille.

Juhlavuoden puoluekokouksen tehtäviin kuuluu myös kunniajäsenten kutsuminen. Puoluehallitus on lähtenyt siitä, että kunniajäseniksi kutsutaan 100 ansioitunutta, aktiivityön taakseen jättänyttä naista ja miestä. Piirit saavat aivan lähiaikoina pyynnön valmistella asia kohdaltaan.

Palaan siihen mistä aloitin. Itkut ja murheet menneestä on syytä karistaa mielestä meillä kaikilla. Nyt on aika katsoa eteenpäin. Siellä meillä on uusien voittojen mahdollisuus.


Eero Lankia

Lähdelinkki Suomenmaahan ja Lankian kirjoitukseen 9.2.2006:

http://www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html

PS2. Kyllä nyt varmaan "on ihan pakko hymyillä ellei ihan nauraa..."

Timo Ristimäki kirjoitti:

Sorry!

Viimeisimpään impromptu-vuodatukseeni oli vaikea kirjoittaa - tunnelmaa kuvaavati - "oikeaa sanaa" palstalle, jota - keskustan politiikkaa kun on palsta kaiketi kerran tarkoitettu käsittelemään - voitanee täydellä syyllä pitää ns. perhepalstana?!?

"Dosenttinahkoloittaa" sana saattakoon siis "aueta" seuraavasta copypastatusta kolumnista...


********************************


"Ei ihme että vituttaa


(Maria Guzeninan kolumni Iltalehdessä 2.2.2006 22:51 / 3.2.2006)

Vittu ei ole ruma sana. Alkuviikosta Ilta-Sanomiin haastateltu suomen kielen dosentin Kari Nahkolan mukaan v-sanan suosiossa on kyseessä kielen kehitys. Niin merkittävä, että sanan pannaan asettaminen voi jopa hidastaa kielen käyttösääntöjen oppimista nuorten keskuudessa.

Ja sitten kaikki yhdessä: ja, sekä, eli, että, tai, mutta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, vittu.

Hyvä lapset, nämä olivat konjunktioita.

Ja sitten opetellaan niiden käyttämistä. Aluksi yksinkertainen lause: Se on niin, vittu me mennään sinne, vittu mä sanon niin. Toistakaa perässä.

Myös muut perinteisesti paheksutut sanonnat ovat muuttaneet merkitystään: "Nuorten kielessä "vitun huora" voi olla ystävä, jolle halutaan vain osoittaa kiintymystä."

Tajuux, vitun huora. Suomennos: ymmärrätkö rakkaani.

Dosentti Nahkola muistuttaa myös, että kielen muuttuminen alkaa aina nuorisosta. Kun trendikäs nuori siis käy poliittista keskustelua sanoilla "vittu se Sauli, vittu Halonen", on hän kiteyttämisen mestari, jota aikuiset voivat vain matkia ihaillen.

Eikä tietystikään sovi unohtaa arvostuksen osoittamista ympäröiville ihmisille.

Ja pikku Jaakko muistaa sitten olla kohtelias tarhan tädeille ja muistaa tärkeät lauseet: Kiitti vitusti ja ole vittu hyvä.

Tai ehkä ei sittenkään.

V-sana on noussut viimeaikoina otsikoihin raisiolaisen yläasteen biologian ja maantiedon opettajan Aino Kontulan kirjoittaman kirjan myötä. Se on nimeltään: Rexi on homo ja opettajat hullui!

"Yläasteen kolme vuotta on erikoinen vaihe ihmisen elämässä. Siinä muututaan fyysisesti aikuiseksi, mutta henkisesti pysytään lapsina. Se on kuin huono näytelmä, jossa on epäonnistunutta ylinäyttelemistä," totesi Anu Kontula viime sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa.

"Käyttäydytään huonosti koulussa, vapaa-ajalla, kaupoissa, liikenteessä. Uskotaan, että ollaan kamalan yksilöllisiä, mutta oikeasti ollaan lauma, joka noudattaa tarkkaan sillä hetkellä muodissa olevia asioita."

Eli tehdään, kuten suurin osa nuorista kautta aikain ja kapinoidaan aikuisten maailmaa vastaan.

Mutta onko sellainen opettaja hyvä, joka hymyilee, kun häntä nimitellään huoraksi tai homoksi, vai sellainen, joka jaksaa taistella oppilaittensa kanssa päivästä päivään?

Kummin tahansa, helpolla eivät opet pääse. Eivät oppilaittensa, eivätkä yhteiskunnankaan taholta.

Opettajaksi valmistuva ystäväni luki otteita Rexi on homo ja opettajat hullui! -kirjasta. Hän ei pelästynyt.

Mutta yksi huoli hänellä on. Nuorilta on viety mahdollisuus toteuttaa itseään taideaineiden, liikunnan ja käsitöiden kautta.

Ei ihme, että heitä vituttaa.

Lähdelinkki "Dosentti Nahkolaan" Maria Guzeninan kolumnin kautta (Iltalehdessä 3.2.2006):

http://www.iltalehti.fi/osastot/kolumnistit/200602024048648_ko.shtml

PS1. Mutta jotta tässkin kirjoituksessa olisi jotakin ajankohtaista kommentaaria Suomen Keskusta rp:n mahdolisista tulevista linjauksista, sallitttaneen minun siteerata kaima Kallia, joka tänäisessä (9.2.2006) Suomenmaassa on päässyt etusivulle otsikolla: "Timo Kalli haluaa punamullan jatkavan":


*****************************

Kalli luottaa punamultaan

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli sai viime viikolla ryhmältään yksimielisen valtakirjan loppukaudeksi. Haastajia hänelle ei ilmaantunut, vaikka keskustan ylintä johtoa on arvostelu presidentinvaalien jälkeen näkymättömyydestä sekä sisältä- että ulkoapäin.

Kallin mielestä vaalien jälkipeli on nyt käyty, ja eduskunnan sekä hallituksen on jatkettava eteenpäin. Eduskuntaryhmässä käydään vielä hiukan normaalista poikkeavaa poliittista keskustelua.

– Huono vaalitulos oli ongelmallinen, kun oma ehdokas ei päässyt toiselle kierrokselle. Siitä on syntynyt ymmärrettävää painetta, kun jokainen edustaja ajattelee omaa paikkaansa.

Kallin mielestä ryhmän johdon vastuulla on nyt löytää senkaltainen toimintatapa, jossa jokaisen edustajan osaaminen voitaisiin ottaa käyttöön, jotta ryhmän poliittinen voima vahvistuisi.

Keskustan henkilövaihdokset tuntuvat hänelle nyt riittävän. Puolueen on hänen mielestään valmistauduttava vähitellen seuraaviin eduskuntavaaleihin.


Kalli ei säästele sanojaan, kun hän kehuu hallitusryhmien yhteistyötä. Suomen positiivisen talouskehityksen hän laittaa kokonaan hallituksen onnistuneen talouspolitiikan piikkiin.

– Tämän talouskehityksen pohjalta on hyvä viedä niitä asioita loppuun, joista on hallitusohjelmassa yhdessä SDP:n ja RKP:n kanssa sovittu, hän toteaa.

Presidentinvaalien toisella kierroksella vaaliyhteistyö keskustan ja kokoomuksen kanssa sujui ehkä odotettua paremmin. Hallituskumppani SDP ei puheenjohtajansa Eero Heinäluoman johdolla ollut kovin tyytyväinen porvariryhmien veljeilyyn.

Kallin mielestä keskustan ja SDP:n välillä ei ole jännitteitä. Hän ei pode huonoa omatuntoa keskustan ja kokoomuksen yhteistyöstä.

– Keskusta jatkaa hallitusyhteistyötä pää pystyssä.

Kalli antaa tunnustuksen punamultahallituksen yhteistyölle.

– Meidän pitää jatkaa nykyistä hallitusyhteistyötä. On olemassa asioita, joiden hoitaminen edellyttäisi tämän kaltaista yhteistyötä myös seuraavien eduskuntanvaalien jälkeen, hän muotoilee.


Lähdelinkki Suomenmaahan 9.2.2006:

http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html

*******************

Ja samaisesta Suomenmaasta löytyy jo hyvissä ajoin "eroilmoituksensa" jättäneen puoluesihteeri Eero Lankian (yli)optimistinenkolmossivun kirjoitus...



"Katse eteenpäin


Nyt on aika katsoa eteenpäin. Siellä meillä on uusien voittojen mahdollisuus.

Viime viikot on Keskustassa tehty tietynlaista surutyötä presidentinvaalien tuloksen vuoksi. Tämä on aivan ymmärrettävää, eihän tulos ollut toivotun kaltainen. Myös palautekeskustelu on käynnistynyt niin piiritoimikunnissa, puoluehallituksessa kuin eduskuntaryhmässäkin. Koetusta on otettava oppia tulevaa ajatellen. Uudet haasteet – eduskuntavaalit – ovat jo nurkan takana.

Pitkäaikainen vaikuttajamme, vanha esimieheni Ahti Pekkala lausui joskus 1980-luvulla puolueen työvaliokunnassa jonkun heikohkon gallupin jälkeen lohdutuksen sanoina, että politiikassa on aivan kuin rakkaudessa, asiat eivät ole koskaan niin hyvin tai niin huonosti kuin miltä ne näyttävät.

Tämä sanonta pitänee paikkansa myös nyt, kun arvioidaan keskustan asemaa ja tilaa. Olemme jossain siltä väliltä. Emme ole romahtamassa, mutta meillä on paljon kirittävää täyden iskukyvyn saavuttamiseksi.

Viime viikolla kirjoitin tässä lehdessä omia arvioitani puolueen tilasta. Sen jälkeen käydyt keskustelut ovat osoittaneet, että moni muu ajattelee vähän samalla tavalla: tärkeintä olisi nyt saada henki päälle, minkä ensimmäinen edellytys on yhteisen aallonpituuden, tunnetilan löytäminen johdon ja kentän välille.

Avainasemassa – vaan ei ainoana seikkana – on kokemus hallituspolitiikasta, yhteisellä asialla olemisesta, vuorovaikutuksesta.


Meillä on alullaan onneksi keskustan 100-vuotisjuhlavuoden vietto. Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia aatteelliseen keskusteluun sekä hengen ja mielen nostattamiseen. Juhlavuoden aikana keskusta uusii periaateohjelmansa. Siihen toivoisin mahdollisimman monen jäsenen osallistuvat.

Onhan juuri periaateohjelma se kompassi, jonka avulla voimme turvallisesti suunnistaa erilaisissa politiikan maastoissa: kunnallisessa, kotimaisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Periaatteet, suhtautumistapamme asioihin, yhdistävät meitä ja näyttävät sen suunnan, johon politiikan käytännön ratkaisuissa kuljemme.

Juhlavuoden kuluessa järjestämme hyvin runsaasti tapahtumia ja juhlia, joissa arvioidaan Maalaisliitto-Keskustan panosta yhteiskunnan kehittymisessä menneinä vuosikymmeninä. Voimme nähdä, että vaikutus ei ole ollut vähäinen. Joissakin historian vaiheissa se on ollut suorastaan ratkaiseva.

Antakoon tämä meille uskoa vaikutusmahdollisuuksiimme myös tulevaisuudessa. Käyttäkäämme 100-vuotista kokemuspohjaamme ponnahduslautana myös tulevaisuuden tavoitteiden asettamiselle.

Juhlavuoden päätapahtuma on juhlapuoluekokous Oulussa kesäkuun 8.–11. päivinä. Puoluekokous on liikkeemme merkittävin tapahtuma tänä vuonna, käydyt presidentinvaalitkin ylittävä. Juuri Oulussa päätämme periaatteistamme. Siellä valitsemme puolueelle johtoviisikon seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Ja Oulussa käsittelemme jäsenjärjestöjen aloitteet ja asetamme tavoitteet tulevalle vaalikaudelle.


Presidentinvaalikokemusten kirjaamisen jälkeen onkin järjestökentässä syytä kääntää katse tulevaan, alkaneeseen juhlavuoteen ja ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Vaalimenestys on omissa käsissämme. Kentän vastuulla on hyvien, kattavien ehdokaslistojen kokoaminen.

Näinä viikkoina valtaosassa piirejämme on yhdistyksillä määräaika tehdä ehdotuksia ehdokkaista. Piirien vastuulla on koota tasa-arvoiset ja monipuoliset listat.

Nykyisen puoluejohdon vastuulla on valmistella Oulun kokoukseen käsittelyyn tulevat poliittiset asiat hyvin. Tärkeimmät niistä ovat periaateohjelma kentältä tulevan palautteen pohjalta ja esitykset poliittisiksi tavoitteiksi tuleville vuosille.

Juhlavuoden puoluekokouksen tehtäviin kuuluu myös kunniajäsenten kutsuminen. Puoluehallitus on lähtenyt siitä, että kunniajäseniksi kutsutaan 100 ansioitunutta, aktiivityön taakseen jättänyttä naista ja miestä. Piirit saavat aivan lähiaikoina pyynnön valmistella asia kohdaltaan.

Palaan siihen mistä aloitin. Itkut ja murheet menneestä on syytä karistaa mielestä meillä kaikilla. Nyt on aika katsoa eteenpäin. Siellä meillä on uusien voittojen mahdollisuus.


Eero Lankia

Lähdelinkki Suomenmaahan ja Lankian kirjoitukseen 9.2.2006:

http://www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html

PS2. Kyllä nyt varmaan "on ihan pakko hymyillä ellei ihan nauraa..."

Lue lisää

Siis tajuan sanoista, mutten kuitenkaan keskustan "ihmeellisestä" politiikasta, kuin en muidenkaan puoleiden samasta asiasta.,
Siitä kait täällä pitää keskustella, mutta ei taida aina olla ajankohtaista ja liene pahiteeksi heittää muutamaa huumorinviljelystä joukkoon?
J.K. Nauretaan vaan, se jne..., toivottavasti:)

-- ja "jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta...."

Seuraava - alempaa löytyvä - historiallinen kirjoitukseni (ilmestynyt 13.10.1970!) riittäköön äkisti aate- ja käytännöllispoliittiseksi kommentaariksi nimimerkille "mvv", jolle myös Santeri Alkion ja Noam Chomskyn ajatusten lukeminen todella tekisi hyvää!

Ja hyvää sen lukeminen ja ymmärtäminen toki olisi tehnyt vuosi(kymment)en varrella muutamille keskustajohtajillekin, joiden kaipuu - "mvv:nkin" kaipaamaan - porvariyhteistyöhön on imaissut aika ajoin keskustan mukaan politiikkaan, joka sangen uusoikeistolaisena on sangen vähän palvellut tavallisen kansan enemmistön ja ehkä kaikkein vähiten juuri "köyhän" asiaa".

Kun "mvv" tuntuu roikkuvan verkossa, hän saatta hyvinkin löytää sieltä semmoisenkin kirjoitukseni, jossa jo eduskuntavaalien 2003 hallituksenohjelmanteko- ja muodostamistunnelmissa totesin silloin syntyneen Jäätteenmäen hallituksen ohjelman mitä melkoisimmaksi pettymykseksi. Taisinpa todeta heti alkajaisiksi, että punamullan valekaavussa näyttäisiin lähdettävän jatkamaan sailaan sinipunaista uusoikeistolaista ja köyhiä kyykyttävää politiikkaa.

Niinhän sitten on tapahtunutkin, etenkin sen jälkeen Matti Vanhanen Irakgaten salamyhkäisissä tunnelmissa nostatutettiin nimenomaan demarien oikeistosiiven luottamusta nauttivaksi puoluejohtajaksi ja pääministeriksi...

Vakaan käsitykseni mukaan keskustan kehnonpuoleisen vaalimenestyksen syy ei näin ollen olekaan löytyvä siitä, että kesksuta olisi ajanut hallituksessa ja ohjelmissaan muka liian "edistyksellistä" tai "vasemmistolaista" tai yleensä kansan enemmistön tahdon ja toiveiden ja tarpeiden mukaista politiikkaa, vaan se löytyy nimenomaan siitä, että valtakunnan parempiosaisia paapovalla politiikalla - niihin ehdoton enemmistö keskustan ainakaan perinteisista käannatajista ei ole koskaan kuulunut eikä edelleenkään kuulu - keskusta on pettänyt niin maakuntien kuin taajamienkin tavallisen kansan luottamuksen ja perustellut odotukset.

Vaikka nykyistä uusliberalistista ja uusoikeistolaista politiikkaa on vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen harjoitettu yhteistyössä nimenomaan demarien kanssa, kaikkein tyytyväisimpiä Vanhasen (- Kalliomäen) - Heinäluoman -akselin politiikkaan ovat voineet olla nimenomaan yhteiskunnan hyväosaiset.

Ja tuskin politiikka tästä nykymenosta ainakaan kansan syviä rivejä palvelevammaksi olisi tulossa, jos "mvv:n" kovasti kaipaamalla porvariyhteistyöllä niin maakunnille ja niiden väestölle kuin taajaväkisempienkin yhdyskuntien rahvaalle ruvettaisiin - Ahon - Viinasen -hallituskauden malliin - tarjoilemaan "samaa kovennettuna"!?




>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>



"KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA

Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.

Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.

Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.

Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.

Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.

Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.

Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.

Mahdollisuudet ovat keskustassa."



[Kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970)]

Lue enemmän tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

PS. "Ristimäenkään ei kannattaisi enää lukea Alkiota, vaan katsella todellisia puutteita mitä Suomessa on, erityisesti maaseudulla. Sieltä se voima Keskustan vaalikoneeseen tulee", kirjoittaa "mvv" näppärästi.

Nimimerkin ja muutamien muittenkin näitten keskustasaittien lukijoiden kauhistukseksi rohkenen ilmoittaa, Aslkion lisäksi ja ohessa luen todella paljon muutakin, mm. saitilta poistettua Chomskyakin...

Ja lukeminen - vaikkapa niin Alkion kuin Chomskynkin - tekisi kyllä välillä "mvv:lle" ja monelle muullekin tosi hyvää.

Niinpä lähdenkin tästä taas kotiin - lukemaan viisaita kirjoja...

Timo Ristimäki kirjoitti:

-- ja "jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta...."

Seuraava - alempaa löytyvä - historiallinen kirjoitukseni (ilmestynyt 13.10.1970!) riittäköön äkisti aate- ja käytännöllispoliittiseksi kommentaariksi nimimerkille "mvv", jolle myös Santeri Alkion ja Noam Chomskyn ajatusten lukeminen todella tekisi hyvää!

Ja hyvää sen lukeminen ja ymmärtäminen toki olisi tehnyt vuosi(kymment)en varrella muutamille keskustajohtajillekin, joiden kaipuu - "mvv:nkin" kaipaamaan - porvariyhteistyöhön on imaissut aika ajoin keskustan mukaan politiikkaan, joka sangen uusoikeistolaisena on sangen vähän palvellut tavallisen kansan enemmistön ja ehkä kaikkein vähiten juuri "köyhän" asiaa".

Kun "mvv" tuntuu roikkuvan verkossa, hän saatta hyvinkin löytää sieltä semmoisenkin kirjoitukseni, jossa jo eduskuntavaalien 2003 hallituksenohjelmanteko- ja muodostamistunnelmissa totesin silloin syntyneen Jäätteenmäen hallituksen ohjelman mitä melkoisimmaksi pettymykseksi. Taisinpa todeta heti alkajaisiksi, että punamullan valekaavussa näyttäisiin lähdettävän jatkamaan sailaan sinipunaista uusoikeistolaista ja köyhiä kyykyttävää politiikkaa.

Niinhän sitten on tapahtunutkin, etenkin sen jälkeen Matti Vanhanen Irakgaten salamyhkäisissä tunnelmissa nostatutettiin nimenomaan demarien oikeistosiiven luottamusta nauttivaksi puoluejohtajaksi ja pääministeriksi...

Vakaan käsitykseni mukaan keskustan kehnonpuoleisen vaalimenestyksen syy ei näin ollen olekaan löytyvä siitä, että kesksuta olisi ajanut hallituksessa ja ohjelmissaan muka liian "edistyksellistä" tai "vasemmistolaista" tai yleensä kansan enemmistön tahdon ja toiveiden ja tarpeiden mukaista politiikkaa, vaan se löytyy nimenomaan siitä, että valtakunnan parempiosaisia paapovalla politiikalla - niihin ehdoton enemmistö keskustan ainakaan perinteisista käannatajista ei ole koskaan kuulunut eikä edelleenkään kuulu - keskusta on pettänyt niin maakuntien kuin taajamienkin tavallisen kansan luottamuksen ja perustellut odotukset.

Vaikka nykyistä uusliberalistista ja uusoikeistolaista politiikkaa on vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen harjoitettu yhteistyössä nimenomaan demarien kanssa, kaikkein tyytyväisimpiä Vanhasen (- Kalliomäen) - Heinäluoman -akselin politiikkaan ovat voineet olla nimenomaan yhteiskunnan hyväosaiset.

Ja tuskin politiikka tästä nykymenosta ainakaan kansan syviä rivejä palvelevammaksi olisi tulossa, jos "mvv:n" kovasti kaipaamalla porvariyhteistyöllä niin maakunnille ja niiden väestölle kuin taajaväkisempienkin yhdyskuntien rahvaalle ruvettaisiin - Ahon - Viinasen -hallituskauden malliin - tarjoilemaan "samaa kovennettuna"!?




>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>



"KANSANVALTAISEN KEHITYKSEN LÄHTÖLASKENTA

Tämän päivän politiikalta vaaditaan ennen muuta edellytyksiä nopealle kansanvaltaiselle kehitykselle. Eriarvoisuus lisääntyy ja vähäiset tasa-arvoisuutta lisäävät ratkaisut riittävät tuskin pidättelemään taantuvaa kehitystä. Meidän maassamme on ennen muuta kysymys tuloeroista ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Koko maailmassa tilanne on saman suuntainen mutta pahempi.

Kansanvaltainen kehitys tarkoittaa tasa-arvoisuutta lisääviä yhteiskunnallisia ratkaisuja kaikilla aloilla ja kaikkialla. Sen tiellä on monia esteitä. Vähäiset osaratkaisut jäävät näennäisiksi eivätkä kykene edes panemaan alulle kokonaisvaltaista demokraattista kehitystä. Ratkaiseva este on se, että talouselämä ei edes periaatteessa kuulu kansanvaltaisen politiikan piiriin. Taloudellinen valta ei ole demokraattista. Taloudellisen vallankäytön tulokset eivät jakaudu tasa-arvoisesti.

Kaikki valta on poliittista. Siten taloudellisella vallalla on poliittiset seuraukset eri aloilla. Se kykenee mitätöimään sosiaalipolitiikan pyrkimyksen tasoittaa eroja. Se tekee mahdottomaksi kansanvaltaisen kulttuurin. Taloudellisen vallan henkinen ilmentymä on porvarillinen ylivalta, joka hallitsee mm. tiedonvälitystä yhteiskunnassa.

Taloudellisen vallankäytön demokratisoiminen on kansanvaltaisen kehityksen välttämätön ehto mutta ei ainoa autuaaksi tekevä. Kansanvaltainen kehitys edellyttää sen lisäksi paljon muuta kokonaisvaltaista etenemistä. Taloudellinen kansanvalta ei myöskään ole toteutettavissa kertaheitolla ylimaallisena humauksena. Tarvitaan kehitystä, nopeaa ja järkevää.

Poliittisella tasolla oikeisto on kansanvaltaisen kehityksen pahin este. Vasemmiston heikkous on dogmaattisuus ja tietty yksioikoisuus. Kansanvaltainen kehitys vaatii käyttövoimakseen sosiaaliradikaalisen uudistusliikkeen. Meikäläisessä tilanteessa se voidaan paikallistaa radikaaliksi keskustaksi. Pelkkä keskusta ei riitä kuvaamaan tätä yhteiskunnallista voimaa, koska keskustan nimissä tarjotaan myös vanhoillis-porvarillisia ja mitäänsanomattoman liberalistisia ajatusrakennelmia. Porvarillinen keskustalaisuus voi saada sairastuessaan myös helposti puolifasistisia piirteitä. Radikaalinen ja porvarillinen keskustalaisuus ovat reaktioita samaan tilanteeseen, mutta niiden johtopäätökset menevät eri suuntiin.

Oikiston kanssa radikaalilla keskustalla ei ole mitään yhteistä. Perinteellisen vasemmiston kanssa sillä on yhteistä, mutta ei kaikki. Koska nopeaan kansanvaltaiseen kehitykseen ei päästä ilman yhteistyötä, radikaalilla keskustalla ei ole hetkenkään epäilystä siitä, miltä taholta se etsii yhteistyökumppaninsa. Yhteistyösuunnan valinta ei ole mikään turhanpäiväinen päähänpinttymä, vaan se on keskeinen osa nopean kansanvaltaisen kehityksen strategiaa. Se on poliittinen linjaratkaisu, jota ei voida sivuuttaa höpinällä ”omasta itsenäisestä vaihtoehdosta” tai ”identiteetistä”.

Radikaalin keskustan oman linjan vahvuus on juuri siinä, että se kestää myös ratkaista monipuoluejärjestelmässä niin tärkeän yhteistyökysymyksen. Korostettu yhteisesiintyminen vasemmiston kanssa on tarpeellista siksi, että keskusta kokonaisuudessaan on vino oikealle. Jotta keskustasta voi tulla nopean kansanvaltaisen kehityksen käynnistäjä, sen on irtaannuttava oikeiston holhouksesta. Vallitseva hallituspoliittinen suuntaus on rohkaiseva. Se tarvitsee tukea ja voimanlisää.

Mahdollisuudet ovat keskustassa."



[Kirjoitus on ilmestynyt pääkirjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleihin liittyvässä lehdessä nimeltä ”Otollinen Aika”, jonka vastaavana (pää)toimittajana toimin ja joka määritteli itsensä seuraavasti: ”Otollinen Aika - demokraattisen keskustan äänenkannattaja, ilmestyy tarpeen niin vaatiessa ”. (Lehti ilmestyi 13.10.1970)]

Lue enemmän tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114228

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

PS. "Ristimäenkään ei kannattaisi enää lukea Alkiota, vaan katsella todellisia puutteita mitä Suomessa on, erityisesti maaseudulla. Sieltä se voima Keskustan vaalikoneeseen tulee", kirjoittaa "mvv" näppärästi.

Nimimerkin ja muutamien muittenkin näitten keskustasaittien lukijoiden kauhistukseksi rohkenen ilmoittaa, Aslkion lisäksi ja ohessa luen todella paljon muutakin, mm. saitilta poistettua Chomskyakin...

Ja lukeminen - vaikkapa niin Alkion kuin Chomskynkin - tekisi kyllä välillä "mvv:lle" ja monelle muullekin tosi hyvää.

Niinpä lähdenkin tästä taas kotiin - lukemaan viisaita kirjoja...

Lue lisää

ei ole Keskustalle mitään uutta. Sitä tapahtui erityisesti Kekkosen aikana 60-70 luvuilla. Silloin sai SMP jalansijan Suomen politiikkaan. Nyt en usko Perussuomalaisista olevan Vennamon korvaajiksi.

Tutkin äsken vähän Alkiota. Huomasin että Maalaisliitto perustettiin ettei maaseudun väestö jäisi Sosialismin pauloihin, hyvä ajatus Alkiolta. Kieltolakikin oli Alkion saavutuksia.

Maan Ääni -lehdessä Alkio kirjoitti 15,1,1920: "Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkintaansa kysymystä Euroopan yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa." Olipa viisasta puhetta. Todella viisasta. Näinhän ollaan nyt tekemässä.

Kirjoitin Ahon hallituksesta siksi, että huomattaisiin sen olleen vastuussa hyvin vaikeana aikana. Normaalioloissa ei ole Porvarihallitusta oikeastaan nähty koskaan Suomessa. Sitä kannattaisi kokeilla.

SDP:n kanssa Keskusta ei koskaan voi saada aikaan sellaista hallitusohjelmaa mikä Keskustalaisia tyydyttäisi, tämä pitäisi Ristimäen myös tajuta.

Yksi syy vähän heikohkoihin vaalituloksiin on kyllä Vanhasella. Vanhanen on vähän liian kiltti. Jos meille yritetään myidä jotain, on kaksi myyntimiestä mukava ja akressiivinen, niin siinä tilanteessa käy usein että kiltti jää toiseksi. Ajatellaan ettei siltä välttämättä tarvitse ostaa kun se ei suutu kuitenkaan.Itselleni on ero Kokoomuksesta ja Keskustapuolueesta syntynyt täällä Eteläpohjanmaalla muuta kun politiikan suurista eroista. Muistan kuinka ihmiset jaoteltiin senkin mukaan mihin herätysliikkeeseen he kuuluivat. Kokoomuslaiset olivat Körttiläisiä ja Keskustalaiset Evankeelisiä. Niiden kannattajilla ei muuten juuri eroja ollut. Keskustan kannattajat menivät Nuorisoseura- tai Evankeelissidonnaisiin opistoihin ja Kokoomuslaiset sitten Herännäisopistoihin. Itse kuuluin näihin jälkimmäisiin. Tietysti mentiin myös ristiin jonkin verran.